Opettajat!! kokeista 10,10 ja 10-, numero todistuksessa 8!
Kyseessä siis yläasteikäinen tyttäreni. Hän on ollut koulukiusattu ja ujo introvertti, joka on yrittänyt viittailla tunnilla, mutta pelkää epäonnistumisia. Tyttö on aina tehnyt kotitehtävänsä. Aina.
Nyt opettaja sanoi, että antaa numeroksi 8 kevättodistukseen.
Meneekö tämä nyt ihan oikein?
Kommentit (450)
Arvostelun on oltava läpinäkyvää niin että kaikki oppilaat tietävät mistä arvosana koostuu. Jos opettaja ei ole tehnyt arviointikriteerejä selväksi eikä pysty perustelemaan antamaansa arvosanaa niin totta kai kannattaa selvitellä asiaa ja tarvittaessa ottaa rehtori mukaan. Jos oppilaille on jo heti aluksi kerrottu mistä arvosana koostuu ja annettu arvosana kuvastaa tätä eikä ole ristiriidassa ops:n kanssa niin sitten asia on ok. Eli tärkeintä on pitää mielessä se et opettajan on pystyttävä perustelemaan toimensa ja kuinka ne ovat ops:n mukaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on niin perseestä että tunti osallistuminen voi tiputtaa kympistä kasiin. Pojalla on tuota että koenumerot on hyviä mutta todistuksessa huonompia arvosanoja. Sentään muutama 9 ollut mutta enimmäkseen kaseja vaikka kokeiden perusteella odottaa parempaa. Tekisi niin mieli soittaa opettajalle ja haukkua se kunnolla.
Törkein oli kun valtakunnallisessa kokeessa mikä on kaikille sama poika oli paras, koko suomen paras. Silti kyseisestä aineesta numero oli 9. Selitin pojalle että opettajat arvostelee oman mielensä mukaan. Nyt kun on kasvanut ei välitä siitä niin paljon miten arvostellaan. Näen kuitenkin että harmittaa kun todistus on huonompi mitä kokeiden perusteella tulisi.
Eihän se ole sen opettajan vika, että numerot annetaan OPSin kriteerien mukaisesti, ja että sinun poikasi ei täytä näitä parempien numerojen kriteerejä.
Poika ei tosiaan ole perseen nuolija, joltakin ottanut mallia. Tunnilla osallistuminen vaikuttaa liikaa numeroon. Tärkeintä on että oppii ja sitähän kokeilla testataan. Opettajia en kaikkia hauku kun on niissä hyviäkin. Tuo tunti osallistuminen on usein kierto ilmaisu pärstäkertoimella arvostelulle. Sitä tapahtuu vaikkei sitä myönnetä.
Tästähän siinä on kyse. Aikaisemmin käyttäytymisnumerolla on voinut näpäyttää, mutta ilmeisesti on koettu ettei se ole tarpeeksi. Nyt hankalan oppilaan keskiarvoa voi parhaimmillaan pudottaa jopa kahdella numerolla, ilman tarvetta kokea lainkaan pahaa omaa tuntoa.
Ihan perseestä tuo numero. Kannata tyttöäni ja yrittäkää unohtaa numero. Kannattaa tuoda asia kumminkin esille voimakkaasti - menet miehesi kanssa open luo. Varatkaa aika yms.
Ne numerot eivät loppupeleissä merkkaus mitään vaan ahkeruus. Eli painota tätä.
Meillå kävi hiljaisen poikamme kanssa samoin - opettaja sellainen pärstäkerroin opettaja. Antoi susisurkean numeron pojalle kun ei tykännyt hiljaisista. Vähän kirpaisi, mutta kannattaa unohtaa mahdollisimman nopeasti ja mennä eteenpäin! Älkää siis jääkö murehtimaan - tehkää surutyö, mutta sitten uudet kuviot kehään!!!
Voitko kertoa tänne, kun olet soittanut opettajalle? Haluaisin todellakin kuulla perustelut! Muistan itse kuinka paljon yläasteella harmitti, kun tietyt opettajat ei voinu antaa 10 todistukseen, vaikka kaikista kokeista olis saanut erinomaisen arvosanan. En uskaltanut useinkaan viitata, kun mua muutenkin jo haukuttiin hikeks. Mut ei kahta numeroo kyllä saa pudottaa, varsinkaan sen takia et on ujo, eri asia jos olis todella häiriköivä oppilas.
Onko tossa todella koko kevään kokeet? Vai vaan viimeisen jakson?Jos jakson, niin mitä numeroita on tullut edellisistä jaksoista.
Omat lapseni ovat 8. ja 7. luokalla ja kevätlukukaudella on ollut pelkästään tässä viimeisessä jaksossa 3 koetta ja koko kevätlukukauden aikana molemmilla 6 koetta. Todistusnumerohan koostuu käsittääkseni koko lukukauden numeroista (ellei lukuvuoden). Sori, en tiedä, lapseni ovat ensimmäistä vuotta yläkoulussa.
Esim. matematiikan ysin on näemmä saanut kevään koerivistöllä 9-, 9-, 9 1/2, 8- , 8- ja 9. Kaikissa jaksoissa, myös syksyllä numero on ollut 9.
Vierailija kirjoitti:
Arvostelun on oltava läpinäkyvää niin että kaikki oppilaat tietävät mistä arvosana koostuu. Jos opettaja ei ole tehnyt arviointikriteerejä selväksi eikä pysty perustelemaan antamaansa arvosanaa niin totta kai kannattaa selvitellä asiaa ja tarvittaessa ottaa rehtori mukaan. Jos oppilaille on jo heti aluksi kerrottu mistä arvosana koostuu ja annettu arvosana kuvastaa tätä eikä ole ristiriidassa ops:n kanssa niin sitten asia on ok. Eli tärkeintä on pitää mielessä se et opettajan on pystyttävä perustelemaan toimensa ja kuinka ne ovat ops:n mukaisia.
Uudessa OPS:ssa arviointikriteerit on jo valmiiksi sellaisia joita ei tarvitse perustella jälkikäteen. Lisäksi ne ovat niin ympäripyöreitä, että vaikka ne kerrottaan lapselle niin ei niitä voi mitenkään täyttää.
Opettajat ovat noloin ammattiryhmä ikinä, suuri osa siitä porukasta kostaa itseensä kohdistuneita asioita oppilaisiinsa, eivät kykene olemaan puolueettomia, pitävät itseään jonain jumalauta seuraavana kun voivat osallistua toisen elämän pilaamiseen eivätkä ymmärrä että vain koska itse ovat sen verta itsekeskeisiä että ovat menneet ammattiin, jossa ollaan koko ajan huomion keskipisteenä joku muu ei ehkä halua huomiota itseensä.
Hyvin harvoja opettajia olen arvostanut, mutta he ovatkin olleet niitä ketkä ovat myös arvostaneet minua. Yliopistot käyneenä ja väitelleenä ihmisenä voin kertoa että tämä mystinen tuntiaktiivisuus jää vaikuttamaan sinne roskakoriin minne se kuuluukin, kun väitöskirjani sai laudaturin arvosanakseen ja sain Suomalaisen tiedeakatemian kunniapalkinnon ei kukaan kysynyt kuinka paljon olen luennoilla viitannut.
Tsemppiä ap:n tytölle, tärkein neuvo on että turha on yrittää saada sellaisen ihmisen arvostusta, kuka ei sitä ansaitse. Se 8 tai 9 on siellä yläasteen todistuksessa aivan sama, osaamisensa pääsee todistamaan oikeasti muualla.
Nämä taidotko siis ylittyvät kirkkaasti lapsen osaamisessa? Kaikkea osaamista ei mitata kokeilla. Kasi on hyvä. Opettajalta voi hyvin pyytää arvionnin kriteerit, ne olisi opettajien hyvä antaa lukuvuoden alussa, jotta epäselvyyksiltä vältyttäisiin.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Ajattelun taidot ja menetelmät
Oppilas
huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet
osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa,
ei ole olemassa
osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon
osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitys-
muotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa
tuloksen oikeellisuuden
osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa
osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku-
tai muuta diagrammia käyttäen.
Luvut ja laskutoimitukset
Oppilas osaa
arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä
on luotettava peruslaskutaito
korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy
jakamaan luvun alkutekijöihinsä.
ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta
käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien
ongelmien ratkaisemisessa.
Algebra
Oppilas osaa
ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön
sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita
potenssien laskutoimitukset
muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista
sen algebrallisesti tai päättelemällä
käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen
arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.
Funktiot
Oppilas
osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta
osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan
osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan
osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti
yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta
tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää
kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä.
Geometria
Oppilas osaa
tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet
soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja
käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen
löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan
tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa
soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa
käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien
ratkaisemiseen
suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia
mittayksiköitä.
Todennäköisyys ja tilastot
Oppilas osaa
määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen
tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden
merkityksen arkielämän tilanteissa
lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit,
keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.
Opettajalta:
- peruskoulussa valitettavasti pitäisi antaa ysi, mielestäni kyllä ujonkin pitäisi voida saada kymppi. Kuinka monta kertaa ujoudesta rangaistaan? Ensin käyttäytymisestä ei voi saada kuin kasin, koska ei ole aktiivinen ja ympäristöönsä vaikuttava. Sitten päälle vielä toiseen kertaan ainenumeroissa. Käytösnumeroiden suhteen nykyiset kriteerit on muutenkin älyttömät. Ei mielestäni voi lapselta vaatia ysiin kuin itsestään huolehtimista! Kymppiinkin pitäisi riittää luokkatason toiminta.
- hyvät uutiset on kuitenkin tässä ap: Lukiossa saisi kympin! Lukiossa kurssinumerot paukahtelee pitkälti koenumeroista ja muu arviointi vähenee.
Vierailija kirjoitti:
Opettajat ovat noloin ammattiryhmä ikinä, suuri osa siitä porukasta kostaa itseensä kohdistuneita asioita oppilaisiinsa, eivät kykene olemaan puolueettomia, pitävät itseään jonain jumalauta seuraavana kun voivat osallistua toisen elämän pilaamiseen eivätkä ymmärrä että vain koska itse ovat sen verta itsekeskeisiä että ovat menneet ammattiin, jossa ollaan koko ajan huomion keskipisteenä joku muu ei ehkä halua huomiota itseensä.
Hyvin harvoja opettajia olen arvostanut, mutta he ovatkin olleet niitä ketkä ovat myös arvostaneet minua.
Sinäpäs tasapainoiselta ihmiseltä vaikutat. Muiden kuin opettajienko kanssa tulet hyvin toimeen?
Miksi et ota yhteyttä opettajaan sen sijaan, että arvostelua nyt vatvotaan aihevapaalla kirjoittajien tietämättä koko totuutta asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Miten muut suoritukset? Pistokokeiden numerot? Vain 3 koettako kevätlukukauden aikana? Meillä on yleensä neljä. Entäs ryhmätyöt? Jos lapsesi vetää kaikki muut suorituksensa kokeita lukuunottamatta alakanttiin, ymmärrän numeron pudottamisen kahdella. Muussa tapauksessa antaisin ysin (kymppi on erinomainen = se vaatii jo oikeasti myös sitä osallistumista). Olen ope, en tosin matematiikassa.
Minä sain ala-asteella matematiikasta joka v.t.n kokeesta kympin. Tunnilla viittasin ja vastasin joka kerta oikein. Silti numero matikasta oli 9. En tiedä miksi? Ehkä opettaja inhosi minua? Matikka on siksi helppoa kun se on laskemista. Siinä ei tarvitse miettiä taivutuksia tai miten jotain kirjoitetaan vieraalla kielellä.
Kun tässä avautuu niin haista sinä xxxxx xxxxxxxx paha haju.
Vierailija kirjoitti:
Opettajalta:
- peruskoulussa valitettavasti pitäisi antaa ysi, mielestäni kyllä ujonkin pitäisi voida saada kymppi. Kuinka monta kertaa ujoudesta rangaistaan? Ensin käyttäytymisestä ei voi saada kuin kasin, koska ei ole aktiivinen ja ympäristöönsä vaikuttava. Sitten päälle vielä toiseen kertaan ainenumeroissa. Käytösnumeroiden suhteen nykyiset kriteerit on muutenkin älyttömät. Ei mielestäni voi lapselta vaatia ysiin kuin itsestään huolehtimista! Kymppiinkin pitäisi riittää luokkatason toiminta.
- hyvät uutiset on kuitenkin tässä ap: Lukiossa saisi kympin! Lukiossa kurssinumerot paukahtelee pitkälti koenumeroista ja muu arviointi vähenee.
Opettajana itsekin olen täysin eri mieltä. Kymppi on erinomainen arvosana. Kasi tarkoittaa hyvää, hyvällä suorittamisella saa kasin. Kymppiin vaaditaan jo erityisen hyviä näyttöjä. Mehän emme tiedä mitä muuta ko. opettaja on arvioinut. Totta kai hänellä tulee olla painavat perusteet arviointiinsa, mutta hyvinkin niin voi olla. Mikään virallinen tahohan ei sano, että todistuksen arvosanan on oltava kokeiden keskiarvo +- 1.
Silloin jos tuntiaktiivisuutta pitää tärkeänä, pitäisi myös omassa opetuksessa toimia siten, että tuntiaktiivisuudella on tilaisuus kehittyä. Moni opettaja vielä nykyäänkin vain vaatii, että pitää viitata ja pitää sitä ja pitää tätä, mutta jos esimerkiksi tunnilla ei opi mitään uutta siihen nähden että lukisi vain sen kirjan ja osaisi sen, tai jos tunnilla on hirveästi häiriötä, tai v-uilijat äänessä, se ei kannusta yhtään ketään muuhun kuin olemaan mahdollisimman näkymätön.
Lisäksi on väärin, että opettajat tulkitsevat arvosteluperusteita tässä suhteessa ihan tolkuttoman eri tavoin.
Reilumpi olisi, jos "aktiivisuus" arvioitaisiin omana yksittäisenä asianaan eikä niin, että lapsi suhteettomasti kärsii.
En ole opettaja, mutta itse olen kuullut selityksenä esimerkiksi, ettei nuori viittaa tarpeeksi, ole riittävän aktiivinen, tarjoudu pyyhkimään taulua tunnin lopussa, myöhästyy liian usein tunneilta, puhuu liikaa muiden luokkalaisten kanssa jnejne.
Tabu aihe myönnetään, mutta usein myös jotkut NAISopettajat kostavat tyttöoppilaille omia traumojaan. Jotta tyttö ansaitsisi naisopettajalta arvosanan 10 tai edes 9, tytön pitää tehdä paljon enemmän kuin pojan. Valitettavasti. :(
Vierailija kirjoitti:
Meidän luokalla oli eräs, joka viittasi aina tunnilla ja yleensä vastasi väärin. Jonkun opettajan mielestä vaikutti numeroon positiivisesti, kun oli niin aktiivinen. Toinen opettaja sanoi ääneen luokassa, että ei se riitä, että viittaa, pitäisi myös osata asiat. Tuntuu väärältä, että joku kymppejä saanut ei kuitenkaan saisi sitä numeroksi todistukseen ja sitten toinen "aktiivisempi" korottaa numeroaan, vaikka ei ole tiennyt tunnilla sen enempää kuin kokeessakaan.
Jokainen opettaja tietää tämän oppilastyypin. Siihen on vaan vaikea puuttua, kun ei vääriä vastauksia saa nälviä ja siitä se riemu vasta repeää, kun sanoo jotain tylyä tämmöiselle tietämättömälle megaviittaajalle. Parhaimmillaan av kiehuu, kun ope on niin ilkeä... Toisaalta on erittäin ärsyttävää, kun sama oppilas viittaa aina ja tietää 99% kerroista, ettei tiedä mistään mitään. Onko kotona sanottu, että pitää aina viitata vai ajatteleeko oppilas itse, että saa jotain aktiivisuuspistettä sillä, että viittaa aina? En minä kyllä noteeraa tuommoisia juurikaan.
Olen opettaja ja voisin antaa jopa 10, vähintään 9 kuitenkin.
Meillä opettajilla on mielettömästi valtaa.
Loppupeleissä yläkoulun numeroilla ei ole merkitystä, lukiossa voi osoittaa osaamisensa ja siellä pitkälti mennään kurssiarvosanojen perusteella arvioinneissa mitä omien lasteni osalta olen asiaa seurannut. Tämä siis lohdutuksesi aloittajalle. Toki jos asia nyppii kovin niin ole yhteydessä rehtoriin ja selvittelette asiaa yhdessä.
Mites tuo uusi ops, tuleeko se edes kaikilla luokilla voimaan heti vai otetaanko käyttöön esim porrastetusti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajalta:
- peruskoulussa valitettavasti pitäisi antaa ysi, mielestäni kyllä ujonkin pitäisi voida saada kymppi. Kuinka monta kertaa ujoudesta rangaistaan? Ensin käyttäytymisestä ei voi saada kuin kasin, koska ei ole aktiivinen ja ympäristöönsä vaikuttava. Sitten päälle vielä toiseen kertaan ainenumeroissa. Käytösnumeroiden suhteen nykyiset kriteerit on muutenkin älyttömät. Ei mielestäni voi lapselta vaatia ysiin kuin itsestään huolehtimista! Kymppiinkin pitäisi riittää luokkatason toiminta.
- hyvät uutiset on kuitenkin tässä ap: Lukiossa saisi kympin! Lukiossa kurssinumerot paukahtelee pitkälti koenumeroista ja muu arviointi vähenee.
Opettajana itsekin olen täysin eri mieltä. Kymppi on erinomainen arvosana. Kasi tarkoittaa hyvää, hyvällä suorittamisella saa kasin. Kymppiin vaaditaan jo erityisen hyviä näyttöjä. Mehän emme tiedä mitä muuta ko. opettaja on arvioinut. Totta kai hänellä tulee olla painavat perusteet arviointiinsa, mutta hyvinkin niin voi olla. Mikään virallinen tahohan ei sano, että todistuksen arvosanan on oltava kokeiden keskiarvo +- 1.
Taas tätä "kasi on hyvä"-mantraa.
Kasi on pahvia, kun haetaan parhaita jatko-opiskelupaikkoja. Sillä ei pääse mihinkään. Lapsi joka on tuuditettu kasionhyvä-mantralla 12 vuoden ajan, putoaa ja kovaa siinä vaiheessa kun mieli tekisi lukemaan lääkäriksi, lakimieheksi, tuotantotaloutta tai bioinformaatioteknologiaa ja huomaa, että vaatimukset onkin ihan toiset.
Meidän luokalla oli eräs, joka viittasi aina tunnilla ja yleensä vastasi väärin. Jonkun opettajan mielestä vaikutti numeroon positiivisesti, kun oli niin aktiivinen. Toinen opettaja sanoi ääneen luokassa, että ei se riitä, että viittaa, pitäisi myös osata asiat. Tuntuu väärältä, että joku kymppejä saanut ei kuitenkaan saisi sitä numeroksi todistukseen ja sitten toinen "aktiivisempi" korottaa numeroaan, vaikka ei ole tiennyt tunnilla sen enempää kuin kokeessakaan.