Opettajat!! kokeista 10,10 ja 10-, numero todistuksessa 8!
Kyseessä siis yläasteikäinen tyttäreni. Hän on ollut koulukiusattu ja ujo introvertti, joka on yrittänyt viittailla tunnilla, mutta pelkää epäonnistumisia. Tyttö on aina tehnyt kotitehtävänsä. Aina.
Nyt opettaja sanoi, että antaa numeroksi 8 kevättodistukseen.
Meneekö tämä nyt ihan oikein?
Kommentit (459)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi tuntiaktiivisuus, joka voi vaikuttaa yhden numeron verran, on opettajien mielestä aina viittaamista ja keskusteluun osallistumista. Eikö tuntiaktiivisuutta ole sekin, että seuraa tarkkaavaisesti ja tekee tehtävät ym mitä pyydetään. Inhottaa kun lapsen persoonallisuus vaikuttaa arvosanoihin
Toiset on introverttejä jotka eivät halua pitää itseään millään lailla esillä ja sen vuoksi saavat huonomman arvosanan kuin mitä ansaitsisivat taitojensa ja tekemänsä työn perusteella.Miksi ajattelet, että kaikki opettajat ajattelisivat noin? Itse pidän paljon toiminnallisia tehtäviä. Niissä ei välttämättä tarvitse puhua tai perustella ääneen, mutta täytyy olla aktiivinen ja tehdä. Ja kyllä, aktiivisuutta on sekin, että keskittyy, ei häiritse ja on perillä siitä, mitä opetuksessa tapahtuu. Aktiivisuutta on myös se, että toimii sovittujen pelisääntöjen mukaan, oli se sitten kirjojen esille ottaminen ilman eri pyyntöä tai jonkun kiertävän homman hoitaminen. Viittaaminen ja keskusteluun osallistuminen ovat hienoja asioita ja niistä mieluusti merkkaan plussaa omaan muistikirjaani. Kuitenkin nykyisenä integraation aikana on huomioitava, että opetuskeskustelun vauhtikin voi olla toisille liian nopea ja oma vastaus löytyisi vasta muutaman hetken päästä, kun muu luokka on jo toisessa aiheessa. Siksi itse olen listannut tuntiaktiivisuuteen useamman kriteerin, joista kaikkien ei suinkaan tarvitse täyttyä.
Kokemukseen vain pohjasin mietteeni, sinunkaltaisiasi helmiä on ilmeisen harvassa. Oma superujo tyttöni on tänäkin lukuvuonna saanut jaksoarvioinneissa lähes kaikilta opettajilta palautetta, että pitäisi olla enemmän äänessä ja viitata ja se on näkynyt myös arvosanoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi tuntiaktiivisuus, joka voi vaikuttaa yhden numeron verran, on opettajien mielestä aina viittaamista ja keskusteluun osallistumista. Eikö tuntiaktiivisuutta ole sekin, että seuraa tarkkaavaisesti ja tekee tehtävät ym mitä pyydetään. Inhottaa kun lapsen persoonallisuus vaikuttaa arvosanoihin
Toiset on introverttejä jotka eivät halua pitää itseään millään lailla esillä ja sen vuoksi saavat huonomman arvosanan kuin mitä ansaitsisivat taitojensa ja tekemänsä työn perusteella.Miksi ajattelet, että kaikki opettajat ajattelisivat noin? Itse pidän paljon toiminnallisia tehtäviä. Niissä ei välttämättä tarvitse puhua tai perustella ääneen, mutta täytyy olla aktiivinen ja tehdä. Ja kyllä, aktiivisuutta on sekin, että keskittyy, ei häiritse ja on perillä siitä, mitä opetuksessa tapahtuu. Aktiivisuutta on myös se, että toimii sovittujen pelisääntöjen mukaan, oli se sitten kirjojen esille ottaminen ilman eri pyyntöä tai jonkun kiertävän homman hoitaminen. Viittaaminen ja keskusteluun osallistuminen ovat hienoja asioita ja niistä mieluusti merkkaan plussaa omaan muistikirjaani. Kuitenkin nykyisenä integraation aikana on huomioitava, että opetuskeskustelun vauhtikin voi olla toisille liian nopea ja oma vastaus löytyisi vasta muutaman hetken päästä, kun muu luokka on jo toisessa aiheessa. Siksi itse olen listannut tuntiaktiivisuuteen useamman kriteerin, joista kaikkien ei suinkaan tarvitse täyttyä.
Kokemukseen vain pohjasin mietteeni, sinunkaltaisiasi helmiä on ilmeisen harvassa. Oma superujo tyttöni on tänäkin lukuvuonna saanut jaksoarvioinneissa lähes kaikilta opettajilta palautetta, että pitäisi olla enemmän äänessä ja viitata ja se on näkynyt myös arvosanoissa.
Ohis, minusta ujoudesta rankaiseminen on helvetin väärin! "Palkitsen"hiljaisen paljon mieluummin kuin nuoleskelvan höpöttäjän, joiden lävitse on onneksi helppo nähdä. (20 vuotta opena)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi tuntiaktiivisuus, joka voi vaikuttaa yhden numeron verran, on opettajien mielestä aina viittaamista ja keskusteluun osallistumista. Eikö tuntiaktiivisuutta ole sekin, että seuraa tarkkaavaisesti ja tekee tehtävät ym mitä pyydetään. Inhottaa kun lapsen persoonallisuus vaikuttaa arvosanoihin
Toiset on introverttejä jotka eivät halua pitää itseään millään lailla esillä ja sen vuoksi saavat huonomman arvosanan kuin mitä ansaitsisivat taitojensa ja tekemänsä työn perusteella.Miksi ajattelet, että kaikki opettajat ajattelisivat noin? Itse pidän paljon toiminnallisia tehtäviä. Niissä ei välttämättä tarvitse puhua tai perustella ääneen, mutta täytyy olla aktiivinen ja tehdä. Ja kyllä, aktiivisuutta on sekin, että keskittyy, ei häiritse ja on perillä siitä, mitä opetuksessa tapahtuu. Aktiivisuutta on myös se, että toimii sovittujen pelisääntöjen mukaan, oli se sitten kirjojen esille ottaminen ilman eri pyyntöä tai jonkun kiertävän homman hoitaminen. Viittaaminen ja keskusteluun osallistuminen ovat hienoja asioita ja niistä mieluusti merkkaan plussaa omaan muistikirjaani. Kuitenkin nykyisenä integraation aikana on huomioitava, että opetuskeskustelun vauhtikin voi olla toisille liian nopea ja oma vastaus löytyisi vasta muutaman hetken päästä, kun muu luokka on jo toisessa aiheessa. Siksi itse olen listannut tuntiaktiivisuuteen useamman kriteerin, joista kaikkien ei suinkaan tarvitse täyttyä.
Kokemukseen vain pohjasin mietteeni, sinunkaltaisiasi helmiä on ilmeisen harvassa. Oma superujo tyttöni on tänäkin lukuvuonna saanut jaksoarvioinneissa lähes kaikilta opettajilta palautetta, että pitäisi olla enemmän äänessä ja viitata ja se on näkynyt myös arvosanoissa.
Ikävä kuulla, kannustavaksi se palaute varmasti on tarkoitettu, mutta ei nyt tainnut mennä opettajilla ihan nappiiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajalta:
- peruskoulussa valitettavasti pitäisi antaa ysi, mielestäni kyllä ujonkin pitäisi voida saada kymppi. Kuinka monta kertaa ujoudesta rangaistaan? Ensin käyttäytymisestä ei voi saada kuin kasin, koska ei ole aktiivinen ja ympäristöönsä vaikuttava. Sitten päälle vielä toiseen kertaan ainenumeroissa. Käytösnumeroiden suhteen nykyiset kriteerit on muutenkin älyttömät. Ei mielestäni voi lapselta vaatia ysiin kuin itsestään huolehtimista! Kymppiinkin pitäisi riittää luokkatason toiminta.
- hyvät uutiset on kuitenkin tässä ap: Lukiossa saisi kympin! Lukiossa kurssinumerot paukahtelee pitkälti koenumeroista ja muu arviointi vähenee.
Opettajana itsekin olen täysin eri mieltä. Kymppi on erinomainen arvosana. Kasi tarkoittaa hyvää, hyvällä suorittamisella saa kasin. Kymppiin vaaditaan jo erityisen hyviä näyttöjä. Mehän emme tiedä mitä muuta ko. opettaja on arvioinut. Totta kai hänellä tulee olla painavat perusteet arviointiinsa, mutta hyvinkin niin voi olla. Mikään virallinen tahohan ei sano, että todistuksen arvosanan on oltava kokeiden keskiarvo +- 1.
Taas tätä "kasi on hyvä"-mantraa.
Kasi on pahvia, kun haetaan parhaita jatko-opiskelupaikkoja. Sillä ei pääse mihinkään. Lapsi joka on tuuditettu kasionhyvä-mantralla 12 vuoden ajan, putoaa ja kovaa siinä vaiheessa kun mieli tekisi lukemaan lääkäriksi, lakimieheksi, tuotantotaloutta tai bioinformaatioteknologiaa ja huomaa, että vaatimukset onkin ihan toiset.
Opiskelemaan haettaessa on ne pääsykokeet, joissa voi suoriututa sen ansaitsemansa kympin arvoisesti. Siinä vaiheessa ei ole enää merkitystä sillä, että peruskoulun 8.luokan kevättodistuksessa arvosana oli 8, vaikka omasta mielestään olisi ansainnut kympin. Pääsykokeessa voit ihan itse osoittaa osaavasi asiat täysien pisteiden edestä.
Mutta jos lapsi on omaksunut sen asenteen, että kasi on "hyvä", hän ei opi tekemään töitä ysin / kympin arvoisesti eikä pyri saavuttamaankaan sitä, ennen kuin on liian myöhäistä.
Itselläni oli tuo asenne ja muistan lämpimästi sen hetken kun tuo asenne iskostui itseeni. Taisi olla kolmas tai neljäs luokka ja olin harjoitellut paljon kokeeseen. Halusin sen kympin. No, tulokset tulivat ja pettymyksekseni numero ei ollut 10. Tutkin koetta ja huomasin tehtävän josta pisteitäni oli vähennetty. En tosin ymmärtänyt miksi. Siispä menin kysymään opettajalta, mitä tehtävään olisi pitänyt vastata kympin arvoisesti. Melko yllättäen opettaja kertoi minulle totuuden. Oppilaiden välillä on eroja ja jotenkinhan se ero on tultava esille. Siksi sinä et saanut kymppiä. Olin tietysti silloin aika pieni, mutta tajusin että minä en ole kympin oppilas eikä minusta sellaist tulisi vaikka tekisin mitä.
No tälle pärstäkertoimelle on nyt annettu kahden numeron arvo. Tämä on tietysti siinä mielessä ongelmallista, että ihan hyvänkin oppilaan jatkokoulutusmahdollisuudet voidaan torpata.
Eli opettajat voivat rauhassa lätkiä minkä numeron tahansa oppilaan todistukseen?! Toisilla vaikuttaa viittaaminen, toisilla ei...
Todistukset ovat kuitenkin viranomaispäätöksiä ja niistä voi tietenkin valittaa ylemmälle taholle. Valitusaika on vaan pari kuukautta, eli kesälomalla soittamaan vaan opettajalle/rehtorille.
On niistä ennenkin valitettu ja korottuneetkin ovat!
Minusta taas 10, perseennuolenta ei pitäisi vaikuttaa yhtään.
Minusta tyttärellesi kuuluu ehdottomasti kymppi vaikkei viittaisi tunnilla,jos tehtävät tunollisesti tehty ja tuntityöskentely ok ja kymppejä kokeista, se on kymppi. Lannistavaa antaa kasi, kasin saa jo 7,5 kokeiden keskiarvon omaavat, kyllä osaamisessa on ero. Ujoudesta ja hiljaisuudesta ei alennusta numeroon. Ehdottamasti valittaisin numerosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan kuulla open kommentit ennen kuin annan arvioni. Keneltä voin kysyä?
Opettajalta.
Itse antaisin opettajana 9, jos ei olisi mitään vakavaa tehtävien laiminlyöntiä tai muuta syytä alentaa kahdella numerolla. Toisaalta ymmärrän, että opettajaa voi v'tuttuaa suunnattomasti, jos joku hyvä oppilas ei koskaan tunnilla vastaa edes kysyttäessä, ja siksi pudottaa numeroa enemmän.
Numeroihin ei todellakaan saa vaikuttaa opettajan henkilökohtaiset vitutukset lapsen persoonaa kohtaan.
Mikäli aloittajan antamat tiedot pitävät paikkansa, numero olisi vähintään ysi. Itse en tuolla koerivistöllä päätyisi kuin kymppiin, vaikka ei olisikaan innokas viittailija. Siinä tapauksessa, että on hyvin nihkeä esim. ryhmätöitä ja keskustelua kohtaan noin yleisesti, niin numero olisi ysi.
googlettakaa mitä tarvitaan että saa todistukseen 10, pelkkä kokeiden tulos ei riitä
Oletko jo ollut opettajaan yhteydessä tästä numeroasiasta. Kerro jo!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan kuulla open kommentit ennen kuin annan arvioni. Keneltä voin kysyä?
Opettajalta.
Itse antaisin opettajana 9, jos ei olisi mitään vakavaa tehtävien laiminlyöntiä tai muuta syytä alentaa kahdella numerolla. Toisaalta ymmärrän, että opettajaa voi v'tuttuaa suunnattomasti, jos joku hyvä oppilas ei koskaan tunnilla vastaa edes kysyttäessä, ja siksi pudottaa numeroa enemmän.
Numeroihin ei todellakaan saa vaikuttaa opettajan henkilökohtaiset vitutukset lapsen persoonaa kohtaan.
Mikäli aloittajan antamat tiedot pitävät paikkansa, numero olisi vähintään ysi. Itse en tuolla koerivistöllä päätyisi kuin kymppiin, vaikka ei olisikaan innokas viittailija. Siinä tapauksessa, että on hyvin nihkeä esim. ryhmätöitä ja keskustelua kohtaan noin yleisesti, niin numero olisi ysi.
googlettakaa mitä tarvitaan että saa todistukseen 10, pelkkä kokeiden tulos ei riitä
Ei sitä googlata tarvi. Pärstäkerroin vaikuttaa +-1 numeroa ja tulevassa opsissa +-2 numeroa. Tietysti kaikenlaisia kriitereitä arvostelulle listataan, mutta arvosteluperuste on aina subjektiivinen.
Joskus ne numerot tulee pärstäkertoimen mukaan. Omassa koulussakin tismalleen samasta käsityöstä annettiin numerot ensimmäiselle oppilaalle 10 ja toiselle 8..
Odotahan kun lapsesi käy lukion ja ylppärit, valtakunnallinen koe niin se kertoo sitten totuuden.
Miksi helvetissä pitää olla tunnilla aktiivinen? Naurettavaa paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi tuntiaktiivisuus, joka voi vaikuttaa yhden numeron verran, on opettajien mielestä aina viittaamista ja keskusteluun osallistumista. Eikö tuntiaktiivisuutta ole sekin, että seuraa tarkkaavaisesti ja tekee tehtävät ym mitä pyydetään. Inhottaa kun lapsen persoonallisuus vaikuttaa arvosanoihin
Toiset on introverttejä jotka eivät halua pitää itseään millään lailla esillä ja sen vuoksi saavat huonomman arvosanan kuin mitä ansaitsisivat taitojensa ja tekemänsä työn perusteella.Miksi ajattelet, että kaikki opettajat ajattelisivat noin? Itse pidän paljon toiminnallisia tehtäviä. Niissä ei välttämättä tarvitse puhua tai perustella ääneen, mutta täytyy olla aktiivinen ja tehdä. Ja kyllä, aktiivisuutta on sekin, että keskittyy, ei häiritse ja on perillä siitä, mitä opetuksessa tapahtuu. Aktiivisuutta on myös se, että toimii sovittujen pelisääntöjen mukaan, oli se sitten kirjojen esille ottaminen ilman eri pyyntöä tai jonkun kiertävän homman hoitaminen. Viittaaminen ja keskusteluun osallistuminen ovat hienoja asioita ja niistä mieluusti merkkaan plussaa omaan muistikirjaani. Kuitenkin nykyisenä integraation aikana on huomioitava, että opetuskeskustelun vauhtikin voi olla toisille liian nopea ja oma vastaus löytyisi vasta muutaman hetken päästä, kun muu luokka on jo toisessa aiheessa. Siksi itse olen listannut tuntiaktiivisuuteen useamman kriteerin, joista kaikkien ei suinkaan tarvitse täyttyä.
Kokemukseen vain pohjasin mietteeni, sinunkaltaisiasi helmiä on ilmeisen harvassa. Oma superujo tyttöni on tänäkin lukuvuonna saanut jaksoarvioinneissa lähes kaikilta opettajilta palautetta, että pitäisi olla enemmän äänessä ja viitata ja se on näkynyt myös arvosanoissa.
Ohis, minusta ujoudesta rankaiseminen on helvetin väärin! "Palkitsen"hiljaisen paljon mieluummin kuin nuoleskelvan höpöttäjän, joiden lävitse on onneksi helppo nähdä. (20 vuotta opena)
Miksi sinusta on perusteltua rankaista oppilasta puheliaisuudesta? Moni kirjoittaja sanoo, ettei oppilaan persoonalla saa olla vaikutusta numeroon, mutta ilmeisesti tämä koskee vain ujoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan kuulla open kommentit ennen kuin annan arvioni. Keneltä voin kysyä?
Opettajalta.
Itse antaisin opettajana 9, jos ei olisi mitään vakavaa tehtävien laiminlyöntiä tai muuta syytä alentaa kahdella numerolla. Toisaalta ymmärrän, että opettajaa voi v'tuttuaa suunnattomasti, jos joku hyvä oppilas ei koskaan tunnilla vastaa edes kysyttäessä, ja siksi pudottaa numeroa enemmän.
Numeroihin ei todellakaan saa vaikuttaa opettajan henkilökohtaiset vitutukset lapsen persoonaa kohtaan.
Mikäli aloittajan antamat tiedot pitävät paikkansa, numero olisi vähintään ysi. Itse en tuolla koerivistöllä päätyisi kuin kymppiin, vaikka ei olisikaan innokas viittailija. Siinä tapauksessa, että on hyvin nihkeä esim. ryhmätöitä ja keskustelua kohtaan noin yleisesti, niin numero olisi ysi.
googlettakaa mitä tarvitaan että saa todistukseen 10, pelkkä kokeiden tulos ei riitä
Ei sitä googlata tarvi. Pärstäkerroin vaikuttaa +-1 numeroa ja tulevassa opsissa +-2 numeroa. Tietysti kaikenlaisia kriitereitä arvostelulle listataan, mutta arvosteluperuste on aina subjektiivinen.
ilmankos pojalla oli aina yli 9 keskiarvo , että pärstäkerroin, selvisipä sekin nyt
Vierailija kirjoitti:
Joskus ne numerot tulee pärstäkertoimen mukaan. Omassa koulussakin tismalleen samasta käsityöstä annettiin numerot ensimmäiselle oppilaalle 10 ja toiselle 8..
Minä olisi antanut nelosen sille oppilaalle, joka tuo arvioitavaksi toisen tekemän käsityön. Vai oliko kyseessä joku parityö?
Meillä meni niin, että tuntiaktiivisuus saattoi vaikuttaa numeroon POSITIIVISESTI. Eli jos viittasi oikein paljon saattoi saada paremman arvosanan, mutta jos ei uskaltanut viitata niin ei saanut miinusta.
Provohan tämä on.
Täällä on moni kehottanut ap:tä ottamaan itse yhteyttä opettajaan ja kysymään arvioinnin perusteita, mutta ap ei ole vastannut tähän mitään, vaan jankuttaa vain siitä, miten väärin tuo arviointi on.
Opettajalla saattaa olla todella hyvä peruste numerolle enkä tarkoita nyt tuntiaktiivisuutta. Esim. ap kertoi open keräävän vihkoja ja katsovan niitä läpi: entä jos näistä huomannut, ettei oppilaan osaamisen taso ole niin hyvä kuin kokeessa vaikuttaisi olevan? Tai opettajalla on ollut isojen kokeiden lisäksi pistareita, joissa lapsi ei ole pärjännyt ja joista lapsi ei ole kotona puhunut mitään? Tällaisista emme voi tietää yhtään mitään. Koulun arvioinnin pitää olla jatkuvaa ja hyvä opettaja arvioi osaamista myös muilla tavoin kuin kokeilla.
Toinen mahdollisuus on, että opella on käynyt näppäilyvirhe Wilman kanssa. Itse olen lukion opettajana virhenäppäillyt arvosanoja pariinkin otteeseen ja korjannut tietenkin virheen välittömästi, kun opiskelija tulee siitä kysymään.
Kolmas mahdollisuus on, että opettajan arviointi on oikeastikin epäoikeudenmukainen, mutta myös tästä kannattaisi opettajan kanssa käydä keskustelua ennenkuin menee valittamaan asiasta rehtorille.
Lukion matematiikan opena voin muuten kertoa, että jotkut koulut antavat arvosanoja todellakin aivan liian löysin perustein: peruskoulusta 10 arvosanan saanut oppilas ei välttämättä pääse edes läpi pitkän matikan ensimmäistä kurssia. Ilmeisesti jotkut yläkouluopet on ottaneet numeroiden kanssa sen lähestymistavan, että "pakko antaa vähintään 9 tai oppilas ei pääse hyvään lukioon", jota tässäkin keskustelussa moni tuntuu haluavan. Enemmän oppilas kärsii liian löysästi saaduista arvosanoista, kun osaaminen onkin oikeasti kaukana annetusta numerosta kuin liian tiukasti annetusta arvosanasta (joita kyllä harvoin näkee).
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämä on.
Täällä on moni kehottanut ap:tä ottamaan itse yhteyttä opettajaan ja kysymään arvioinnin perusteita, mutta ap ei ole vastannut tähän mitään, vaan jankuttaa vain siitä, miten väärin tuo arviointi on.
Opettajalla saattaa olla todella hyvä peruste numerolle enkä tarkoita nyt tuntiaktiivisuutta. Esim. ap kertoi open keräävän vihkoja ja katsovan niitä läpi: entä jos näistä huomannut, ettei oppilaan osaamisen taso ole niin hyvä kuin kokeessa vaikuttaisi olevan? Tai opettajalla on ollut isojen kokeiden lisäksi pistareita, joissa lapsi ei ole pärjännyt ja joista lapsi ei ole kotona puhunut mitään? Tällaisista emme voi tietää yhtään mitään. Koulun arvioinnin pitää olla jatkuvaa ja hyvä opettaja arvioi osaamista myös muilla tavoin kuin kokeilla.
Toinen mahdollisuus on, että opella on käynyt näppäilyvirhe Wilman kanssa. Itse olen lukion opettajana virhenäppäillyt arvosanoja pariinkin otteeseen ja korjannut tietenkin virheen välittömästi, kun opiskelija tulee siitä kysymään.
Kolmas mahdollisuus on, että opettajan arviointi on oikeastikin epäoikeudenmukainen, mutta myös tästä kannattaisi opettajan kanssa käydä keskustelua ennenkuin menee valittamaan asiasta rehtorille.
Lukion matematiikan opena voin muuten kertoa, että jotkut koulut antavat arvosanoja todellakin aivan liian löysin perustein: peruskoulusta 10 arvosanan saanut oppilas ei välttämättä pääse edes läpi pitkän matikan ensimmäistä kurssia. Ilmeisesti jotkut yläkouluopet on ottaneet numeroiden kanssa sen lähestymistavan, että "pakko antaa vähintään 9 tai oppilas ei pääse hyvään lukioon", jota tässäkin keskustelussa moni tuntuu haluavan. Enemmän oppilas kärsii liian löysästi saaduista arvosanoista, kun osaaminen onkin oikeasti kaukana annetusta numerosta kuin liian tiukasti annetusta arvosanasta (joita kyllä harvoin näkee).
Miksi oppilasta rangaistaan siitä, että hän ei osaa pistareissa eikä tajua heti tunneilla, koska opettaja on niin huono opettamaan, vaan tekee kotona töitä ja opiskelee asiat itse kotona kokeeseen?
Numeroita on erilaisia ja eri kriteerein annettu, kuin on opettajiakin. Niin se on. Tuntiaktiivisuus on töysin opettajan silmissä ja halussa korostaa jotain piirrettä . Itse otan huomioon kokonaisuuden enkä ikinä rankaise mystisen aktiivisuuden puutteista esim. viittaamisen vähäisyydestä, jos muuten työskentely on aina kiitettävän tasoa. Oman osaamisensa kun voi tosiaan ilmaista lukemattomilla tavoilla vuoden mittaan.