Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Vierailija kirjoitti:

Mieheni sai aivoverenvuodon mutta selvisi siitä hyvin. Mutta se havahdutti hänen veljensä ilmoittamaan että meidän täytyisi nyt sitten myös jakaa omaisuutemme, ja mielellään heti.

Se, että meillä on oma adoptoitu lapsi ja olemme naimisissa ja työelämässä oli ihan sivuseikkoja.

Saimme kuulla että asuimme "sukutilalla" joka tuli jakaa miehen sukulaisille. Olemme yhdessä maksaneet itsemme kipeäksi maksamalla tilasta pitkän hinnan, appivanhempien velat, sisarosuudet, remontit ja investoinnit sekä rikkoneet itsemme työllä.

Lopputulema on se, että tämä veli käy perheineen appivaarin luona arvostelemassa hänen asumistaan (jonka me maksamme ja omistamme asunnon) ja haukkuu meitä muulle suvulle.



Varsinainen Puukon perhe.

Isäni vanhemmat olivat myyneet tilansa vanhemmilleni. Sisaruksille oli maksettu (en tiedä olisiko ollut pakko) osuudet.

Isäni äiti kuoli hieman myöhemmin.

Vanhempani erosivat. Samaan aikaan isäni sairastui. Äitini, jonka suvulla oli varmaan enemmän rahaa kuin isälläni, osti isän ulos ja isä muutti kirkonkylään rivariyksiöön "vuokralle". Äitini oli ostanut tuon yksiön isää varten.

Isäni isä jäi tilalle asumaan kunnes kuoli. Tilakaupasta oli kulunut yli 20 v.

Pidettiin isänisän perukirjoitus.

Paikalle tuli isän sisarusten lapset joukolla osa Ruotsista saakka. Lakimies mukana. Esittivät vaatimuksen että tila myydään ja rahat jaetaan.

Oli aika meteli kun selvisi että tila ei kuulunut pesään. Ja kokokin oli vain muutamia kymmeniä hehtaareja 200 kuvitellun sijasta. Eikä vaarikaan ollut ollut varakas talonisäntä. Miksi olisikaan. Oli tullut aikanaan paikkakunnalle rengiksi mukanaan vain päällään olleet vaatteet.

Tätä asiaa nostetaan yhä esille. Serkkujen lapset ja lasten lapset asialla. 

Olihan tuota hauskaa lapsena seurata.

Hieno tarina, ja ette varmasti ole ainoita joille käynyt noin. Olisi ollut Mahtava nähdä sukulaisten ilme kun ei saa mitään. 

Meillä isovanhempien metsistä jaettavaa oli ehkä n sadantuhannen euron edestä. Jakajia 13, joten ei siitä paljoa jää. Osa suuttui, kun oletus että jokainen saa satkun. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli yks kaveri, jolla on neurologinen poikkeavuus ja tämän vuoksi käyttäytyy aika lapsekkaasti ja itsekeskeisesti usein. Silloin kun en vielä tajunnut miten raskas tapaus hän olikaan, järjestin meillä kaikkea kivaa tekemistä ym. Ne menivät melko usein samalla kaavalla:

1. Kaveri joko perui tapaamisen tai tuli paikalle reilusti myöhässä

2. Vaikka oltiin sovittu jo etukäteen mitä tehtäisiin, kaveri halusi jotain muuta

3. Oho ja hups, tälläkään kertaa hänellä ei ollut rahaa ja tupakatkin ihan loppu

4. Mentiin jonnekin ja minä sanoin tarjoavani tietyn juoman

5. Oli se sitten kahvi tai cokis, kaveri alkoi ruinamaan itselleen erikoiskahvia tai jättikokoista cokista

6. En kehdannut kieltäytyä mutten ostanut toistakaan

7. Illanvietto jäi lyhyeksi koska juotuaan juomansa kaveri alkoi tekemään kotiinlähtöä

8. Ja minä jäin paikalleni ihmettelemään että mitä oikein juuri tapahtui

Niinpä. Mä jätin moiset kaverit jo teini-iässä.

Että käytettäisiin minun epassi rahoja. Että osallistuisin hänen lapsen synttärilahjakeräykseen vaikka en päässyt juhliin. Että lapsen sisäliikuntapuisto synttäreillä lapsivieraat maksaisi itse oman pääsylipun ja tarjoilun, lahjan lisäksi. 🤣

Kaverit oli nauraneet katketakseen kun työkaveri oli saanut aivoinfarttin eläkkeelle päästyään.

Varoitus!  Harrastuskaverin Autosta  Hajoitettiin automaattivaihteisto. Ei saanut  koskaan korvausta!

Työpaikkani toimitusjohtaja suuttui, kun olin vaihtanut autoni kaksi vuotta vanhaan Toyotaan. Jälkeenpäin selvisi, että hän oli yrittänyt sitä autoa autoliikkeestä saada itselleen huomattavalla alennuksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tuu käymään meidän mökillä. Olisi tosi kiva, jos tulisit" 

 

Syy selvisi paikalle saavuttuani miksi niin kuumeisesti odotettiin. Perillä odottikin pieni muuttokuorma joka piti saada kotipuoleen siirrettyä. Isomman auton omistajan kohtalo + hyväksikäyttävät ystävät taka-ajatuksineen, nyttemmin entiset ystävät.

Oliskin ollut hauska nähdä henkilöiden ilmeet, jos olisitkin saapunut paikalle pienellä kotterolla tai moottoripyörällä.

Minä tein tällaisen tempun kerran sähköpyörällä. Omistan tila-auton, ja aika usein tulee pyyntöjä lähteä kuskaamaan tavaroita sinne ja tänne. Varsinkin yksi tuttavapariskunta on kunnostautunut kaikenlaisessa lokkeilussa, ja kun tuli pyyntö tulla kahville heidän mökilleen, tiesin jo mitä tuleman piti. Olin hieman aikaisemmin hankkinut sähköpyörän, ja sillä hurautti lähes 30 kilometrin matkan heidän mökilleen hetkessä. Ilmeet olivat kyllä melkoiset saapuessani paikalle.

Eräs ryhmä järjesti tapaamisen, jossa ideana oli omakustanteinen keilailu. Paikan päällä kävi ilmi, että rataa ei voinut maksaa missään 5 euron erissä vaan yhden piti se hoitaa. Käytin tuohon loput ePassi rahani ja se ei riittänyt edes. Piti omalla pankkikortilla maksaa jäljelle jäänyt summa.

Ainoastaan yksi ryhmään kuulunut maksoi minulle oman osuutensa kun pyysin. Epassi rahat olin valmis menettämään mutta se loppusumma, jonka maksoin tililtäni, olisin toivonut edes saavani takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Eräs ryhmä järjesti tapaamisen, jossa ideana oli omakustanteinen keilailu. Paikan päällä kävi ilmi, että rataa ei voinut maksaa missään 5 euron erissä vaan yhden piti se hoitaa. Käytin tuohon loput ePassi rahani ja se ei riittänyt edes. Piti omalla pankkikortilla maksaa jäljelle jäänyt summa.

Ainoastaan yksi ryhmään kuulunut maksoi minulle oman osuutensa kun pyysin. Epassi rahat olin valmis menettämään mutta se loppusumma, jonka maksoin tililtäni, olisin toivonut edes saavani takaisin.

Siinä teki keilaratayritys virheen. Eikös E- passi ole henkilökohtainen ja sillä pitäisi voida maksaa vain omat kustannukset.

Vierailija kirjoitti:

Äidilläni ei ole autoa, sillä hänellähän on keskustassa "kaikki lähellä ja helposti pääsee kävelemällä". Noh. Nyt on ongelma kun 1,5 kk päästä on keskussairaalaan aika ja sinne matkaa sellainen 200 km. Oletus oli, että minä kuskaan. Voisin kuskatakin, jos minulla ei olisi työpäivä silloin. Painostusta on, että peruisin tuon työpäiväni ja lähtisin kuljettamaan. Olen sanonut, että jos työkeikkani peruuntuu asiakkaan toimesta niin toki lähden, mutta itse en ala perumaan, koska tarvitsen tienestit tuolta päivältä. Sekään ei riitä, että kuskaisin sairaalaan, vaan minun pitäisi myös käyttää tuolla isossa kaupungissa kaupoilla ja kiertää hänen kanssaan kirpputoreja. Eikä siinä vielä kaikki. Minulla on kolme alle kouluikäistä lasta, jotka eivät tietenkään jaksa roikkua kaupoilla koko päivää, joten olisi suotavaa, että hankin lapsilleni hoitajan tuon päivän ajaksi. Niin tai näin niin tuo kaupunkipäivä tiettyisi minun lompakolla aik

Minne laitat laposet kun olet töissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs ryhmä järjesti tapaamisen, jossa ideana oli omakustanteinen keilailu. Paikan päällä kävi ilmi, että rataa ei voinut maksaa missään 5 euron erissä vaan yhden piti se hoitaa. Käytin tuohon loput ePassi rahani ja se ei riittänyt edes. Piti omalla pankkikortilla maksaa jäljelle jäänyt summa.

Ainoastaan yksi ryhmään kuulunut maksoi minulle oman osuutensa kun pyysin. Epassi rahat olin valmis menettämään mutta se loppusumma, jonka maksoin tililtäni, olisin toivonut edes saavani takaisin.

Siinä teki keilaratayritys virheen. Eikös E- passi ole henkilökohtainen ja sillä pitäisi voida maksaa vain omat kustannukset.

Kyllä sillä sen oman radan voi maksaa. Useampaa rataa ei voi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs ryhmä järjesti tapaamisen, jossa ideana oli omakustanteinen keilailu. Paikan päällä kävi ilmi, että rataa ei voinut maksaa missään 5 euron erissä vaan yhden piti se hoitaa. Käytin tuohon loput ePassi rahani ja se ei riittänyt edes. Piti omalla pankkikortilla maksaa jäljelle jäänyt summa.

Ainoastaan yksi ryhmään kuulunut maksoi minulle oman osuutensa kun pyysin. Epassi rahat olin valmis menettämään mutta se loppusumma, jonka maksoin tililtäni, olisin toivonut edes saavani takaisin.

Siinä teki keilaratayritys virheen. Eikös E- passi ole henkilökohtainen ja sillä pitäisi voida maksaa vain omat kustannukset.

No eihän siellä henkilömaksuja ole vaan ratamaksu.

Vanhempani kuoli noin 10 vuotta sitten. Ostin sisaruksiltani vanhempani asunnosta osuudet itselleni. Joku aika sitten eräs sisaruksistani alkoi riitelemään, että sen asunnon hinta olisi tullut kilpailuttaa silloin. Itse oli kyllä silloin aikoinaan ensimmäisenä hinnoittelemassa asunnon. Ja kysyin vielä välittäjältä tuon asunnon arvon. Ja nyt hän vielä haluaisi, että möisin sen asunnon  hänelle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs ryhmä järjesti tapaamisen, jossa ideana oli omakustanteinen keilailu. Paikan päällä kävi ilmi, että rataa ei voinut maksaa missään 5 euron erissä vaan yhden piti se hoitaa. Käytin tuohon loput ePassi rahani ja se ei riittänyt edes. Piti omalla pankkikortilla maksaa jäljelle jäänyt summa.

Ainoastaan yksi ryhmään kuulunut maksoi minulle oman osuutensa kun pyysin. Epassi rahat olin valmis menettämään mutta se loppusumma, jonka maksoin tililtäni, olisin toivonut edes saavani takaisin.

Siinä teki keilaratayritys virheen. Eikös E- passi ole henkilökohtainen ja sillä pitäisi voida maksaa vain omat kustannukset.

Kyllä sillä sen oman radan voi maksaa. Useampaa rataa ei voi. 

Niinhän tuossa lukikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidilläni ei ole autoa, sillä hänellähän on keskustassa "kaikki lähellä ja helposti pääsee kävelemällä". Noh. Nyt on ongelma kun 1,5 kk päästä on keskussairaalaan aika ja sinne matkaa sellainen 200 km. Oletus oli, että minä kuskaan. Voisin kuskatakin, jos minulla ei olisi työpäivä silloin. Painostusta on, että peruisin tuon työpäiväni ja lähtisin kuljettamaan. Olen sanonut, että jos työkeikkani peruuntuu asiakkaan toimesta niin toki lähden, mutta itse en ala perumaan, koska tarvitsen tienestit tuolta päivältä. Sekään ei riitä, että kuskaisin sairaalaan, vaan minun pitäisi myös käyttää tuolla isossa kaupungissa kaupoilla ja kiertää hänen kanssaan kirpputoreja. Eikä siinä vielä kaikki. Minulla on kolme alle kouluikäistä lasta, jotka eivät tietenkään jaksa roikkua kaupoilla koko päivää, joten olisi suotavaa, että hankin lapsilleni hoitajan tuon päivän ajaksi. Niin tai näin nii

"Minne laitat laposet kun olet töissä?"

Käyn säännöllisesti 200 kilsan päässä autoillen, joten tiedän mitä kaikkea siihen liittyy, jos aikataulu on avoin. Jo se sairaalakeikka odotuksineen ja tutkimuksineen on kestoltaan arvoitus. Mahdollinen ostoskierros voi jäädä jopa tekemättä sairaalareissun vuoksi.

Ap:n tilanteessa ei voi viedä lapsia aamulla hoitoon ja olettaa, että on varmasti takaisin viimeistään klo 17 hakemassa nälkäiset lapset päiväkodista.

Mummu menköön julkisilla ja viihtyköön keskenään, jos ei ole niin huonokuntoinen, että tarvii kuljetuksen. Perillä voi siinäkin tapauksessa liikkua myös taksilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs ryhmä järjesti tapaamisen, jossa ideana oli omakustanteinen keilailu. Paikan päällä kävi ilmi, että rataa ei voinut maksaa missään 5 euron erissä vaan yhden piti se hoitaa. Käytin tuohon loput ePassi rahani ja se ei riittänyt edes. Piti omalla pankkikortilla maksaa jäljelle jäänyt summa.

Ainoastaan yksi ryhmään kuulunut maksoi minulle oman osuutensa kun pyysin. Epassi rahat olin valmis menettämään mutta se loppusumma, jonka maksoin tililtäni, olisin toivonut edes saavani takaisin.

Siinä teki keilaratayritys virheen. Eikös E- passi ole henkilökohtainen ja sillä pitäisi voida maksaa vain omat kustannukset.

Voi sillä keilaradan vuokran maksaa. Ei virhe.

En ala avata miksi päädyimme pyytämään avustusta Hopelta,mutta saimme hakea heidän varastoltaan lapsille leluja ja vaatteita sekä myös me aikuiset ottaa vaatetta. Löysin siistin,tyylikkään villakangastakin ja siistin neulemekon jotka otin itselleni. Kun eräs ystäväni joka on  perso kaikelle ilmaiselle näki vaatteet,hän totesi silmät loistaen " ensi kerralla mä tulen sun mukaan!" Kun vastasin etten sinne saa mennä kuin oma perhe,niin ehdotti paikkana että esittäisi serkkuni tai siskoani! Oli hapan kun ei päässyt ilmaista vaatetta penkomaan.

Sama henkilö mm .meni hiusmalliksi kun ajattelin saavansa ilmaisen leikkauksen ja suuttui,kun  hiukset pilattiin. Mistään ei tahtoisi maksaa vaikka on hyvässä työssä ja omistusasunto.

Vierailija kirjoitti:

Minulle ihan tuikituntematon tyyppi pyysi lainaksi kolmea tonnia kun hän sattuu olemaan mieheni hyvänpäivän tuttu (ei edes ystävä). No yllätys yllätys, ei lainattu.

Myös veljen perheelle (ollaan yli nelikymppisiä) pitäisi toimia jatkuvana back upina, jos heillä sattuu rahat loppumaan loppukuusta (eli tyyliin joka kuukausi).

En toimi enää kenenkään pankkina tai pikavippifirmana.

En mäkään enää. Saalistajat vainoavat niin kauan kuin heille periksi antaa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä saattaa olla aika perinteinen. Meillä oli isovanhemmilta jäänyt kesämökki. Me asumme mökkipaikkakunnalla ja kotoamme on 30 minuutin auto- ja venematka mökille. Mökin toinen omistaja asui 300 kilometrin päässä. Isäni kanssa hoidimme aina kaikki veneasiat, kevät- ja syyssiivoukset, haravoinnit ynnä muut. Sitten, kun halusimme rauhassa viettää mökillä aikaa, niin nämä pitkämatkalaiset ilmoittivat, että he tulevat nyt mökille. Jos siis halusi omalle mökille, niin piti aina varmistaa, että onko sieltä jokin revohka tulossa samaan aikaan (heitä saattoi tulla sieltä toistakymmentä ihmistä. Sitten aina oletettiin, että veneen bensatankki on täysi, kaasupullot vaihdettu ja varapullot täytetty, television akku ladattu, kesäkukat istutettu, grillin toiminta tarkistettu ynnä muuta. Tämä loppui, kun isäni sanoi, että nyt teidät ostetaan ulos tästä mökistä. Sen jälkeen en olekaan heistä kuullut mitään.

Minulla taas täysin päinvastainen kokemus. Vanhemmat iäkkäitä, eivätkä enää jaksa tai pääse mökille. Toinen meistä lapsista asuu venematkan päässä mökistä, mutta ei uskalla/osaa veneillä yksin. Niinpä minä käyn 300 km päästä hoitamassa kevät- ja syyssiivoukset. Kesällä kuitenkin ollaan pyytämässä kyytiä mökille ja takaisin kun satun olemaan maisemissa. Ilman rakkautta tuohon mökkiin ja vanhempiini, ja siihen että saan itse viettää muutaman päivän kesälläkin mökillä, en uhraisi viikonloppujani mokomaan ajeluun ja siivoukseen.