Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Vierailija kirjoitti:

Ihan alkuvuodesta tapahtui tämä juttu, olin tulossa kaupasta kotiin ja ihan metroaseman edessä seisoskeli ulkomaalainen mies, joka tosi hiljaa sönkkäsi jotain selkeästi minulle. Sanoin että en saa selvää, niin alkoi selittää pitkät tarinat siitä miten asuu alikulkutunnelissa eikä ole syönyt kolmeen päivään ja voisinko antaa rahaa. Totesin että ei ole käteistä mukana. Siinä kohtaa mies ehdotti että nostaisin hänelle rahaa viereisestä ottomaatista. Siinä kohtaa sanoin jo vähän vihaisesti että ei todellakaan käy ja lähdin pois. 

Muutama kesä taaksepäin mulle kävi samoin.

Tosin rahantarvitsijana oli suomalainen ihan kivannäköinen n. 30-35v. nainen.

Tämäkin oli pankkiautomaatin vieressä päivystämässä.  Kun en rahaa 

antanut, niin hän siirtyi nopeasti seuraavan kulkijan luo kerjäämään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan alkuvuodesta tapahtui tämä juttu, olin tulossa kaupasta kotiin ja ihan metroaseman edessä seisoskeli ulkomaalainen mies, joka tosi hiljaa sönkkäsi jotain selkeästi minulle. Sanoin että en saa selvää, niin alkoi selittää pitkät tarinat siitä miten asuu alikulkutunnelissa eikä ole syönyt kolmeen päivään ja voisinko antaa rahaa. Totesin että ei ole käteistä mukana. Siinä kohtaa mies ehdotti että nostaisin hänelle rahaa viereisestä ottomaatista. Siinä kohtaa sanoin jo vähän vihaisesti että ei todellakaan käy ja lähdin pois. 

 

Muutama kesä taaksepäin mulle kävi samoin.

Tosin rahantarvitsijana oli suomalainen ihan kivannäköinen n. 30-35v. nainen.

Tämäkin oli pankkiautomaatin vieressä päivystämässä.  Kun en rahaa 

antanut, niin hän siirtyi nopeasti seuraavan kulkijan luo kerjäämään. 

Kävelin Vantaalaisen lähiön keskustassa ja jo tuli mieleen, että eihän tämä hääppönen paikka ole, mutta aika harvoin kukaan tulee pyytään rahaa. Itseasiassa ei edes joka vuosi. Helsingin keskustassa kävellessä melkein joka käynnillä tulee joku kysymään. (Toki sitä mukiporukkaa on molemmissa).

Ei menny kun 1 minuutti, niin mummo tuli kysymään rahaa. Ja sitten mennyt taas pari vuotta, ettei kukaan ole kysynyt. Outo sattuma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle tuli mieleen tuosta laivamatkajutusta, että eräs tuttuni aina KOMENSI, kun olin reissuun lähdössä: Ja sä sitten TUOT mulle sitä ja tätä, oikein listasta luki. Ei pyytänyt, komensi. En tuonut sille mitään :) 

Mistä hän tiesi reissun ajankohtasi

 

Mitä väliä sillä on tarinan kannalta? Kyllähän ihmiset puhuu menoistaan. Itse ainakin jutustelen kyllä tuttujeni kanssa tulevista reissuista ja enemmän matkustaneilta saa minulle uusiin kohteisiin hyviä vinkkejäkin hotelleista ja museoista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle tuli mieleen tuosta laivamatkajutusta, että eräs tuttuni aina KOMENSI, kun olin reissuun lähdössä: Ja sä sitten TUOT mulle sitä ja tätä, oikein listasta luki. Ei pyytänyt, komensi. En tuonut sille mitään :) 

Mistä hän tiesi reissun ajankohtasi

 

Mä kerron kyllä joskus töissäkin esim. että ollaan menossa viikonloppuna mökille / Tallinnaan / pyörähdetään kaupunkilomalla siellä sun täällä Euroopassa, kun saa toisinaan hyvät hotellit ja lennot ja kaipaa arkeen vään piristystä. Mulle ei tulis mieleenkään pantata ihania menojani jostain pelosta, että joku ois kateellinen (vaikka on niitäkin) tai alkaisi pyydellä tuomaan sitä ja tätä (vaikka jotkut kyselee voinko ostaa tax freestä mutta sanon aina että loma on lomaa tai että ostan itselleni kiintiön tai njotain sellaista). Että kyllä ne ihmiset tietää aika usein missä ja milloin mä lomailen ja monilla muilla voi olla sama juttu. 

Yksi härskeimmistä tilanteista tai pyynnöistä oli se kun kaksi kaveria ehdotti yhteistä kallista lomareissua. 

Pohjustan sen verran, että olen todella säntillinen ja noudatan sääntöjä, kieltoja ja lakeja hyvin tarkkaan erityisesti matkustaessani ulkomailla. Olen luonteeltani todella tarkka, koska olen joutunut selviytymään monista haasteista jo pienestä asti (rankka lapsuus ja sen myötä kehittynyt piirre asioiden tarkkailuun ja ennakointiin). Inhoan hälläväliä-asennetta ja turhia riskejä siis todella vahvasti. 

Tuohon aikaan olin todella matalapalkkaisessa työssä, kun korona-aikaan työni loppuivat ja nappasin ekan työtarjouksen minkä sain, jotta sain laskut maksettua. 

Nämä kaksi hyväpalkkaista kaveria keksivät sitten, että lähdetään eksoottiseen kohteeseen luksuslomalle. Sanoin heti että minulla ei ole siihen varaa. Toinen ehdotti, että lainaa rahat minulle. Siihenkin sanoin että en usko haluavani nyt minimituloilla mitään lainaa. 

No, me silti juteltiin siitä reissusta ja painotin, että otetaan sitten selvää etukäteen ainakin kaikesta mitä siellä ei missään nimessä saa tehdä ja mitä on pakko tehdä ennen reissuun lähtöä (esim. rokotukset). 

Paljon oli puhetta mutta koko homma kaatui kahteen asiaan: kyseisessä maassa oli ehdottomat tuomiot huumeista + paljon kulkukoiria ja -kissoja. Toinen näistä kavereista naureskeli että aikoo silti siellä kokeilla huumeita (oli siis tosissaan) ja hän muutenkin oli oikein rämäpäinen tyyppi, testasi jatkuvasti omia ja muiden rajoja. Toinen taas sössötti, että aikoo kyllä rapsutella ja paijata jokaikistä näkemäänsä kissaa ja koiraa kadulla. 

Minulle olisi jäänyt tosi hieno rooli joko valvoa näitä kahta tai varata oma hotellihuone, mihin ei olisi varaa, jotta en saisi raivotautia tai kirppuja toisen eläinrapsuista taikka sitten jotta en joutuisi vankilaan kun toinen kuitenkin vetäisi niitä huumeita samassa hotellihuoneessa. 

Pian lakkasin olemasta tekemisissä tämän kaksikon kanssa muutenkin, koska he halusivat viettää joulunkin pössytellen, vetivät viinaa sammuksiin asti ja joutuivat ties mihin hankaluuksiin vähän väliä ja vuorotellen avautuivat minulle toisistaan. Tuntui kuin olisin ollut kahden aikuisen ongelmanaisen äiti enkä halunnut sellaista vaivaa muutenkin stressaavaan elämäntilanteeseen. 

Ainakin minusta oli todella törkeää ehdottaa minulle ylihinnoiteltua lomareissua, jossa nämä kaksi olisivat koetelleet rajojani ihan urakalla kun olisimme olleet toisella puolella maapalloa kaukana kaikesta tutusta ja turvallisesta. 

ja olen siis matkustellut maailmalla, en pelkää elämää. En vain halua kokea turhia stressiseikkailuja. 

Joo, ainakaan Kaukoidän ja Lähi-idän maissa ei kannata käyttää, saati sitten diilata huumeita. Voi tulla pitkä kakku. Eikä olisi aivan poissuljettu mahdollisuus, että paikallinen syyttäjä saa koko köörin linnaan siksi, että yksi idiootti joukossa on perseillyt.

Filippiineillä vaihtoehtoina on elämänmittainen tuomio ja teloitus,

https://www.lawyer-philippines.com/articles/drug-offenses-philippines

Thaimaassa ovat armollisempia. Vain 99 vuotta.

https://www.theguardian.com/uk/2004/mar/25/drugsandalcohol.johnaglionby

Vierailija kirjoitti:

Yksi härskeimmistä tilanteista tai pyynnöistä oli se kun kaksi kaveria ehdotti yhteistä kallista lomareissua. 

Pohjustan sen verran, että olen todella säntillinen ja noudatan sääntöjä, kieltoja ja lakeja hyvin tarkkaan erityisesti matkustaessani ulkomailla. Olen luonteeltani todella tarkka, koska olen joutunut selviytymään monista haasteista jo pienestä asti (rankka lapsuus ja sen myötä kehittynyt piirre asioiden tarkkailuun ja ennakointiin). Inhoan hälläväliä-asennetta ja turhia riskejä siis todella vahvasti. 

Tuohon aikaan olin todella matalapalkkaisessa työssä, kun korona-aikaan työni loppuivat ja nappasin ekan työtarjouksen minkä sain, jotta sain laskut maksettua. 

Nämä kaksi hyväpalkkaista kaveria keksivät sitten, että lähdetään eksoottiseen kohteeseen luksuslomalle. Sanoin heti että minulla ei ole siihen varaa. Toinen ehdotti, että lainaa rahat minulle. Siihenkin sanoin että en usko haluavani nyt

Hyvä, ettet lähtenyt.

"Kaverisi" vaikuttavat niiltä tyypeiltä, jotka ihan vaan läpällä sujauttavat salakuljetushuumeensa huomaamatta matkatavaroihisi. Sinähän siellä vankilassa sitten viettäisit ne elämäsi parhaat vuodet.

Vierailija kirjoitti:

Yksi härskeimmistä tilanteista tai pyynnöistä oli se kun kaksi kaveria ehdotti yhteistä kallista lomareissua. 

Pohjustan sen verran, että olen todella säntillinen ja noudatan sääntöjä, kieltoja ja lakeja hyvin tarkkaan erityisesti matkustaessani ulkomailla. Olen luonteeltani todella tarkka, koska olen joutunut selviytymään monista haasteista jo pienestä asti (rankka lapsuus ja sen myötä kehittynyt piirre asioiden tarkkailuun ja ennakointiin). Inhoan hälläväliä-asennetta ja turhia riskejä siis todella vahvasti. 

Tuohon aikaan olin todella matalapalkkaisessa työssä, kun korona-aikaan työni loppuivat ja nappasin ekan työtarjouksen minkä sain, jotta sain laskut maksettua. 

Nämä kaksi hyväpalkkaista kaveria keksivät sitten, että lähdetään eksoottiseen kohteeseen luksuslomalle. Sanoin heti että minulla ei ole siihen varaa. Toinen ehdotti, että lainaa rahat minulle. Siihenkin sanoin että en usko haluavani nyt

Ihmettelen miksi tähän tulee alapeukkuja? Mikä ihmisiä risoo tässä jutussa?

T: Eri 

Varmaan joitakin v*tuttaa oma vastuuttomuus, jos ne samaistuu noihin holtittomiin kaveruksiin? Hesarissahan oli taannoin Itku pitkästä ilosta -kirjoitus, jossa avattiin ilmiötä, kun toisia ärsyttää ja suorastaan suututtaa muiden onni. Samalla tavalla joitakin kai ärsyttää se että toiset ajattelee eikä ota turhia riskejä. 

Kävimme joskus tyttöporukalla syömässä ja yksi puolituttu porukasta alkoi yhtäkkiä suunnittelemaan, että mitä jos me kaikki irtisanottaisiin asuntomme (minä omistin jo silloin omani) ja muutettaisiin hänelle sopivaan kimppakämppään, niin säästyisi rahaa ja olisi aina hyvää seuraa lähellä (tosi "hyvää", hah). 

Tämä nainen jopa käski minun soittaa puolisolleni ja kysyä sopiiko tämä hänelle, sanoi vielä että jos ei sovi niin hän pettyy kyllä. Nauroin päin naamaansa tälle ajatukselle :D 

Kaiken lisäksi porukassa oli kaikilla erilaisia lemmikkejä, joiden pito saman katon alla ei todellakaan onnistuisi, ja omat huonosti kasvatetut kissansahan nainen halusi siis pitää vapaina koko isossa tulevassa kommuunikämpässä välittämättä muiden allergioista. 

Emme ole enää tekemisissä. Onneksi :) 

Ei ole naapuri, kaveri tai sukulainen vaan alaiset. Ihan älytöntä hyväksikäyttöä. Onneksi oppinut että ei pakitella missään tilanteessa ja alistuminen on heikkouden merkki. Tämä tyyli on toki johtanut mielenkiintoisiin tilanteisiin, vaan vielä ollaan tässä kirjoittamassa. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ole naapuri, kaveri tai sukulainen vaan alaiset. Ihan älytöntä hyväksikäyttöä. Onneksi oppinut että ei pakitella missään tilanteessa ja alistuminen on heikkouden merkki. Tämä tyyli on toki johtanut mielenkiintoisiin tilanteisiin, vaan vielä ollaan tässä kirjoittamassa. 

Oisko mitään esimerkkejä? Aika tylsä kirjoitus muuten :) 

Vierailija kirjoitti:

Ei ole naapuri, kaveri tai sukulainen vaan alaiset. Ihan älytöntä hyväksikäyttöä. Onneksi oppinut että ei pakitella missään tilanteessa ja alistuminen on heikkouden merkki. Tämä tyyli on toki johtanut mielenkiintoisiin tilanteisiin, vaan vielä ollaan tässä kirjoittamassa. 

Minulla oli joskus pomo joka ajatteli juuri noin- kaikki on alaisten syytä, tekevät kaiken väärin (jännä kun nostivat kuitenkin firmasi tulosta).

Eihän siitä tessistä, lomaoikeudesta, vapaa-ajasta, sovituista työvuoroista tai palkanmaksupäivästä tarvitse pitää kiinni... Ei haittaa kun haukkuu työntekijöitä ympäri kyliä kaikille tutuilleen- kehtasivatkin olla vapaalla silloin kun se luki listassa, eivätkä suostuneetkaan vaihtamaan. Eihän työntekijöillä voi olla tai saa olla muuta elämää kuin sinun pikku puljusi pyörittäminen paskalla palkalla paskoilla työajoilla...

Tälläisessä suhteessa hyväksikäyttö on taloudellista. Ainahan niistä kiinni jää ja siitä seuraa irtisanoutuminen. Sitten alkaa uhkailu ja on päällekin käyty vaihtelevalla menestyksellä. Nykyään on tullut kokemusta ja palkkaan vain tietyin kriteerein ihmisiä. Nyt se on helppoa, kun on ylitarjontaa niin voi valita. Mutta inhottavaa näissä tapauksissa on se että valehdellaan päin naamaa. Luottamus kun on tärkeää. Toki näille ihmisille se on varmaan joka viikkoista toimintaa ellei joka päiväistä.

Vierailija kirjoitti:

Tälläisessä suhteessa hyväksikäyttö on taloudellista. Ainahan niistä kiinni jää ja siitä seuraa irtisanoutuminen. Sitten alkaa uhkailu ja on päällekin käyty vaihtelevalla menestyksellä. Nykyään on tullut kokemusta ja palkkaan vain tietyin kriteerein ihmisiä. Nyt se on helppoa, kun on ylitarjontaa niin voi valita. Mutta inhottavaa näissä tapauksissa on se että valehdellaan päin naamaa. Luottamus kun on tärkeää. Toki näille ihmisille se on varmaan joka viikkoista toimintaa ellei joka päiväistä.

Muistathan ottaa selvää työaikalainsäädännöstä, tessistä ja muista lain edellyttämistä minimeistä? Maksathan palkan ajallaan ja oikein? Muistatko kohdella työntekijöitäsi ihmisenä?

Jos nämä kunnossa niin eiköhän niitä hyviä työntekijöitä löydy...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole naapuri, kaveri tai sukulainen vaan alaiset. Ihan älytöntä hyväksikäyttöä. Onneksi oppinut että ei pakitella missään tilanteessa ja alistuminen on heikkouden merkki. Tämä tyyli on toki johtanut mielenkiintoisiin tilanteisiin, vaan vielä ollaan tässä kirjoittamassa. 

Minulla oli joskus pomo joka ajatteli juuri noin- kaikki on alaisten syytä, tekevät kaiken väärin (jännä kun nostivat kuitenkin firmasi tulosta).

Eihän siitä tessistä, lomaoikeudesta, vapaa-ajasta, sovituista työvuoroista tai palkanmaksupäivästä tarvitse pitää kiinni... Ei haittaa kun haukkuu työntekijöitä ympäri kyliä kaikille tutuilleen- kehtasivatkin olla vapaalla silloin kun se luki listassa, eivätkä suostuneetkaan vaihtamaan. Eihän työntekijöillä voi olla tai saa olla muuta elämää kuin sinun pikku puljusi pyörittäminen paskalla palkalla paskoilla työajoilla...

Ensinnäkin ei tee tulosta. Palkka reilusti yli tessin, usein kuitenkin sovittu jolloin tuntipalkka saattaa tuplaantua jos katsot tessiä. Lomat päättävät itse siis määräävät olen tällöin pois 4 viikkoa ja sen kanssa on pärjätty. Joskus unohtuu ilmoittaa. Paska palkka paskat työajat juu 60-70k vuoteen ilman mitään koulutusta. Ilmeisesti se on sinulle huonosti? Maksa sitten itse oman firmasi kautta paremmin? Tähän päälle ollaan pois töistä ei edes viitsitä saikkua hakea, firmalta varastetaan tavaraa, kalustoa tuhotaan tahallaan yms. 

Tää on pikkujuttu, mutta sopii ketjuun.

Oltiin reissussa ja kaveri, joka on todella tarkka tavaroistaan sitten oli kuitenkin koko ajan: "mahtuuks tää sun laukkuun?" "Hei voitko ottaa mun kameran sun laukkuun?" "No mä en ota sit laukkua kun sul on toi reppu?"

Jotain kallista järjestelmäkameraa en suostunut ottamaan ja rahapusseista sun muista sanoin, että täysin omalla vastuulla sit.

Jos mä olisin pyytänyt mun kamoja kantamaan niin mitä luulette, olisko suostunut....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole naapuri, kaveri tai sukulainen vaan alaiset. Ihan älytöntä hyväksikäyttöä. Onneksi oppinut että ei pakitella missään tilanteessa ja alistuminen on heikkouden merkki. Tämä tyyli on toki johtanut mielenkiintoisiin tilanteisiin, vaan vielä ollaan tässä kirjoittamassa. 

Minulla oli joskus pomo joka ajatteli juuri noin- kaikki on alaisten syytä, tekevät kaiken väärin (jännä kun nostivat kuitenkin firmasi tulosta).

Eihän siitä tessistä, lomaoikeudesta, vapaa-ajasta, sovituista työvuoroista tai palkanmaksupäivästä tarvitse pitää kiinni... Ei haittaa kun haukkuu työntekijöitä ympäri kyliä kaikille tutuilleen- kehtasivatkin olla vapaalla silloin kun se luki listassa, eivätkä suostuneetkaan vaihtamaan. Eihän työntekijöillä voi olla tai saa olla muuta elämää kuin sinun pikku puljusi pyörittäminen pas

No jos työntekijäsi on epärehellinen, niin tämä ketju on väärä paikka purkaa turhautumistasi. Tee rikosilmoitus/ tutkintapyyntö mikäli epäilet että työntekijäsi on tehnyt jotain rikollista. Mikäli voit näyttää toteen, että hän ei hoida tehtäviään ja olet siihen antanut kaikki eväät, niin sitten annat varoituksia riittävästi jotta pääset eroon.

Minä tein työni aina tunnollisesti ja piti olla sitä sun tätä insinööriosaamista mutta palkkaus oli kaupan tes ja työolot ihan peestä. Vaihdoin julkiselle puolelle ja palkka on vastuun kanssa samalla tasolla, työt ei seuraa vapaa-ajalle mukaan jne. Olen tyytyväinen nykytilanteeseen- viimeisimmät vuodet minulla on ollut ainoastaan hyviä esihenkilöitä, jotka arvostavat osaamistani ja myös osoittavat sen- ei valittamista.

Vierailija kirjoitti:

mökkinaapurin mies halusi suihinoton kun toi puita, mieheni kanssa oli kuulemma sovittu asiasta

Ei kait tässä isompaa ongelmaa ole. Annat vain miehesi imeä huolella mökkinaapurin miehen melaa tai prinssinakkia kun itse sellaisesta sopinutkin. 



Tosin miettisin kyllä itse sitä suhteen jatkon järkevyyttä, että onko onko järkevää olla suhteessa naisena homppelihoratsun ukon kanssa. 

Hyvän ja pitkäaikaisen ystäväni exä vaati että minun pitää katkaista kaikki välini tähän ystävään ja jopa yhteisiin tuttuihimme. Tätä jatkui reilun vuoden jatkuvana soitteluna ja viestien lähettämisenä sekä epätoivoisena ystäväni sekä tämän perheen mustamaalaamisena. Kertaalleen kävi ihan kotiovella kertomassa että nyt poistatte sen m*lkun yhteystiedot ja estätte someissa.

Taustoitus lyhyesti:

Ystäväni herra X ja neiti Y tapasivat toisensa minun kauttani. Molemmat vanhoja kavereita eri ympyröistä. Puolen vuoden yhdessä olon jälkeen neiti Y sai opiskelupaikan vieraalta paikkakunnalta ja X ja Y muuttivat yhteen uudelle paikkakunnalle, X:n hakiessa ja saadessa paikkakunnalta töitä.

Herra X:n kannalta uudelle paikkakunnalle asettuminen ei oikein sujunut, kun uusia kavereita ei meinannut löytyä. Neiti Y sen sijaan intoutui opiskelijaelämästä niin että kaikki mahdolliset opiskelijakemut piti läpi käydä ja viinan huuruista kuvamateriaalia näistä oli somekanavillaan vähintäänkin kerran viikossa. Neiti Y on myös tunnettu siitä että viinapäissään alkaa "kengät kevenemään".

Noh reilu vuosi meni ja riitaisa ero tuli. Minua ei todellakaan olisi kiinnostanut ottaa mitään puolia toisten erossa, mutta neiti Y häiriköi vuoden päivät minua ja paria muuta vanhaa ystäväänsä soittelemalla ja viestittelemällä kuinka herra X on aivan kamala ihminen ja yritti pilata hänen elämänsä ja rajoittaa häntä jne. eikä kenenkään pitäisi olla tekemisissä hänen kanssaan. Joskus kysyin että mitä helvettiä teidän huushollissa siis on tapahtunut että tilanne on tällainen, mutta sama sepustus että "hänen mukaansa olisi viikonloput pitänyt vaan kotona pysyä" jatkui.

Herra X:n oma versio tästä erosta oli, että rupesi hieman ärsyttämään se että harva se ilta sai aamuyön tunneille huolissaan valvoa milloin toinen tulee taas kotiin aivan tiedottomaan tilaan itsensä juoneena, revityissä sukkahousuissa ja vaatteet oksennuksessa. Sitten krapulapäivät hoitaa toista kuin sairasta lasta. Ehdotus siitä että jos keskittyisi enemmän niihin oikeisiin opintoihin ja viettäisi vapaaillat kotonaan johti kamalaan riitaan ja lopulta eroon, kun kuulemma suhteiden luominen on tällä alalla uran kannalta tärkempää kuin arvosanat.