Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen voinut tän jo kirjoittaa ketjun alkupuolelle, mutta tosi juttu vaikkei uskois: myimme omakotitalon, saimme 30 000 euroa voittoa. Anopin mielestä puolet voitosta olisi tarvinnut antaa miehen siskolle. Perustelu: viimeisessä leposijassa ei ole taskuja

Ihan itse sijoitettiin rahat seuraavaan asuntoon

mukavasti näissä jätetään aina selittämättä sitä syytä miksi joku on ajatellut niin, saadan juttu näyttämään pahemmalta. Todennäköisesti sisko oli tehnyt jotain remontteja omalla rahalla siihen, sisustanut, välittänyt ilmaiseksi tms, ja te ostitte sen alihintaan häneltä tms. 

Todennäköisempi syy on, että sisko on joko vähän ressukka tai sitten äidin lellipentu.

Että irtisanoutuisin työstäni ollakseni ikääntyvän anoppini apulaisena. Jepjep... 

Vierailija kirjoitti:

Aikanaan kun olin kuntouttavassa työtoiminnassa sieltä sai ottaa ylijäämäruuat mukaan ja niitä jäi aina paljon. Vein niitä myös 3-4 kertaa viikossa entiselle kaverille. Sitten  koko paikka meni kiinni ja homma loppui. N. viikko sen jälkeen hän soitti minulle kuinka olen itsekäs h* ora, kun en enää tuonut ruokaa ja hänen rahansa meni pääosin tupakkaan, ripsi- ja kynsihuoltoihin. Ilmeisesti hänestä oli sama asia olisinko saanut ruuat ilmaiseksi vai ilmeisesti kuulunut ostaa hänen ruokansa. ja kyse melkein 30v ihmisestä.

Nainen, joka kutsuu kaveriaan itsekkääksi h*oraksi saa ollakin entinen kaveri. Järkyttävää ja itsekästä käytöstä.

Dille dong kirjoitti:

Sain sukulaiselta kutsun lapsensa ammattkoulun valmistujaisjuhliin, ilmoitin että en pääse tulemaan niin tuli viesti mihin tilinumeroon voin maksaa lahjan.

😄

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nämä nykyajan teinit kutsuu juhliin mahdollisimman paljon vieraita, että saavat mahdollisimman paljon lahjoja/rahaa. Ahneita kun ovat.

Ylioppilaille ja ammattiin valmistujille riittää lahjaksi 50 euroa, ja jos ei riitä niin antakoon rahan takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikanaan kun olin kuntouttavassa työtoiminnassa sieltä sai ottaa ylijäämäruuat mukaan ja niitä jäi aina paljon. Vein niitä myös 3-4 kertaa viikossa entiselle kaverille. Sitten  koko paikka meni kiinni ja homma loppui. N. viikko sen jälkeen hän soitti minulle kuinka olen itsekäs h* ora, kun en enää tuonut ruokaa ja hänen rahansa meni pääosin tupakkaan, ripsi- ja kynsihuoltoihin. Ilmeisesti hänestä oli sama asia olisinko saanut ruuat ilmaiseksi vai ilmeisesti kuulunut ostaa hänen ruokansa. ja kyse melkein 30v ihmisestä.

Nainen, joka kutsuu kaveriaan itsekkääksi h*oraksi saa ollakin entinen kaveri. Järkyttävää ja itsekästä käytöstä.

Se on outoa, että joskus ihmiset alkavat pitää itsestäänselvyytenä jonkun ihmisen hyvää tekoa.

Vierailija kirjoitti:

Olen voinut tän jo kirjoittaa ketjun alkupuolelle, mutta tosi juttu vaikkei uskois: myimme omakotitalon, saimme 30 000 euroa voittoa. Anopin mielestä puolet voitosta olisi tarvinnut antaa miehen siskolle. Perustelu: viimeisessä leposijassa ei ole taskuja

Ihan itse sijoitettiin rahat seuraavaan asuntoon

Iso virhe! Anopille tai muille sukulaisille ei saa koskaan kertoa, jos jostakin on tullut rahaa. Sen jakajat ovat heti käsi ojossa paikalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nämä nykyajan teinit kutsuu juhliin mahdollisimman paljon vieraita, että saavat mahdollisimman paljon lahjoja/rahaa. Ahneita kun ovat.

Ylioppilaille ja ammattiin valmistujille riittää lahjaksi 50 euroa, ja jos ei riitä niin antakoon rahan takaisin.

Minä olen laittanut yhteiskeräykseen (entinen ruusuadressi) 5 €. Vain lapsenlapsille enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen voinut tän jo kirjoittaa ketjun alkupuolelle, mutta tosi juttu vaikkei uskois: myimme omakotitalon, saimme 30 000 euroa voittoa. Anopin mielestä puolet voitosta olisi tarvinnut antaa miehen siskolle. Perustelu: viimeisessä leposijassa ei ole taskuja

Ihan itse sijoitettiin rahat seuraavaan asuntoon

Iso virhe! Anopille tai muille sukulaisille ei saa koskaan kertoa, jos jostakin on tullut rahaa. Sen jakajat ovat heti käsi ojossa paikalla.

Minun anoppi ja appi maksoivat talomme lainat, jotta pystyin jäämään velattomaan taloon lapsen kanssa kun tuli ero heidän pojastaan, joka on siis lapsen isä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkan vielä joululahjateemasta. Tämä lahjojen pyörittely saa mut vuosi vuodelta yhä ahdistuneemmaksi. Mulla on muutamia kummilapsia, sisarusten lapsia ja omia on yksi. Ennen joulua vanhemmat lähettävät aina listan lastensa toiveista ja kysyvät samalla, mitä oma lapseni on toivonut.

Ongelma: mun kannalta ja mun mielestä tässä kuviossa ei ole enää moneen vuoteen ollut mitään järkeä.

Mä saan tarkan listan, että lapsille voisi ostaa tämän, tuon ja sen. Mutta itse en kehtaa tuollaista tehdä! Mulla ei vaan ole pokkaa pyytää ketään perheen ulkopuolista ostamaan juuri jotain tiettyä, usein aika kallista tavaraa. Jos haluan, että lapseni saa kaikki toivelistallaan olevat asiat, niin mä hankin ne itse enkä velvoita siihen ketään muuta. Kun tivaavat, niin saatan sanoa vinkiksi, että lapsi tykkää Harry Potterista/kissoista/Legoista. Silloin lahjan antaja voi ihan itse päättää, että ostaako teemaan sopivan tarrapaketin ja kynän vai jonkin isomman Lego-setin, budjetin tai oman halun mukaan.

Mutta kaikki eivät ajattele näin. Heille ei ilmeisestikään tule tästä kuviosta ärsyyntynyt, vaivaantunut ja ahdistunut olo. Toinen sanoo, että hänen lapselleen pitää ostaa juuri tämä tietty pehmolelu ja minä sanon, että minun lapseni ottaa vastaan ainoastaan jonkin tietyn leikkisetin, niin mitä järkeä? Eikö me voida vaan ostaa omille lapsillemme ne jutut ja säästytään siltä, että paketteja kuskataan tai postitetaan hikipäässä ristiin rastiin ennen joulua, kun olisi muutakin tekemistä? Mun mielestä olisi myös kivaa, etten tietäisi etukäteen valmiiksi kaikkia lapsen saamia lahjoja. Aikuisena kun en itse kauheasti mitään paketteja saa, niin olisi edes jonkinlainen yllätysmomentti jouluaatossa.

Mutta ei, eihän se käy. Lahjat pitää sopia mahdollisimman tarkasti etukäteen. On täysin mahdoton ajatus sellainen, että sattuisin kaupassa näkemään jotain mielestäni kummilapselleni sopivaa, ostaisin sen siinä samalla kuin omat ruokaostoksenikin ja käärisin lahjan paperiin. Ei käy, kun sitten lapsi ei saa kaikkia toiveitaan vaan jotain yllättävää ja aatto menee pilalle. Sitten vanhemman pitää soittaa lahjan antajalle jouluaattona ja haukkua, että väärän lahjan annoit, niin kuin joku tuolla kirjoitti.

Mä en ymmärrä miten yhtään kenelläkään tulee edes mieleen, että on ok antaa negatiivista palautetta lahjan antajalle jälkikäteen. Se on lahja! Mutta niin olen minäkin saanut synttärien tai joulun jälkeen kuulla, että ethän enää osta tällaista, meidän lapsi ei käytä sinisiä/violetteja/punaisia vaatteita. Palautetta on tullut, kun olen antanut lahjan myös kummitytön sisarelle. Lapset kuulemma tappelee, jos toisella on yksikin lahja enemmän. Selän takana on myös valitettu, kun en ennen lapsen syntymäpäiviä kysynyt mitään toiveita, vaan ostin jotain omin päin.

Ja jälleen kerran minä käytän itselleni huomattavia summia muiden lasten lahjoihin. Omani saa vastavuoroisesti jotain pientä ja (anteeksi vain) turhaa krääsää, koska en osaa olla tarpeeksi röyhkeä ja vaatia muita ihmisiä ostamaan minun lapselleni kymppien tai satasten tavaroita. Eli olen liian nössö. Joskus vielä matkustan jouluksi ulkomaille, en osta enkä vastaanota lahjoja ja ratkaisen tämän sillä.

Minusta sinulla on todellakin oikeus pyytää omalle lapsellesi jotakin sellaista oikeasti toiveena olevaa täsmätavaraa, joka on suunnilleen saman hintainen kuin sen lahjanantajaperheen lasten toivomat täsmälahjat. Eli jos Mäkiset olettavat, että ostat heidän lapselleen kolmenkympin legosetin, ja olet tähän asti kiltteyttäsi ostanutkin, niin toivot myös omalle lapsellesi jotakin about kolmenkympin hintaista. Jos taas Toivosten lasten toiveet ovat 10-15 euron luokkaa, pyydät omallesi jotakin suunnilleen sen hintaista. Mä jotenkin osaan samaistua tuohon "Mäkisten" ja "Toivostenkin" osaan, kun "no osta vaikka jotain poniaiheista" on paljon riskialttiimpaa kuin ostaa Schleichin 15 cm korkea suomenhevostamma, joten ei siihen hakuammuntaan viitsi laittaa niin kauheasti rahaakaan. 

Jes ja parhaassa tapauksessa, kun ehdotat yhtä kalliita lahjoja, se lahjojenvaihto yllättäen loppuukin lyhyeen :)

Minäkin ahdistuin aikoinani tähän kauppalistojen vaihtamiseen, lahjojen kuskausrumbaan ja postittamiseen. Lopputulos kun oli suurin piirtein se, että me kävimme Prismassa täällä ja sukulaiset Prismassa toisella puolella Suomea ostamassa samanlaiset muumipyyhkeet, jotka sitten piti postittaa ees ja taas, että lapset kummassakin kodissa saivat toivomansa pyyhkeet lahjaksi. Haloo! Lopetin tämän pelleilyn ja aloin ostaa lahjoja vain omille lapsilleni. Siihen loppui lahjastressi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummilapsen (10 v.) perhe lähettää synttärilahja- ja joululahjatoiveita mm. kultaiset korvikset, puhelin jne. Ei pyydetä lapsen synttäreille ja jos itse sinne änkeän, niin lasin vettä saan - jos pyydän.

Ettäs kehtaavat pitää lahja-automaattina. Suklaarasia menee tänä jouluna lahjaksi korujen sijaan.

Törkeää käytöstä jos ei kummia kutsuta syntymäpäiville. Vielä törkeämpää ettei edes kahveja keitetä jos kuitenkin menee. En jaksaisi tuollaista. Ellei suhde kummilapseen ole läheinen, lopettaisin yhteydenpidon kokonaan.

Mua on siunattu jostain syystä kolmella kummilapsella, joiden syntymäpäiville en koskaan saanut kutsuja. Ilmeisesti olisi riittänyt, että olisin lähettänyt synttäri- ja joululahjoja postitse. Kummi on kasteen todistaja, ei lahja-automaatti. Suhdetta lapseen ei muodostu, jos perhe ei kutsu kummia kotiinsa edes syntymäpäivänä. Surullista lapsen kannalta. Ja kyllä se vähän itseäkin v*tuttaa.

Up

Vanhemmillani on tapana tehdä joka kesä mökillä polttopuita ja olen ollut veljeni kanssa siellä viime vuosina usein auttamassa, koska vanhempien kunto ei ole sama kuin ennen. Sisareni perhe asuu alle tunnin ajomatkan päässä mökiltä, mutta heillä ei ole ikinä ollut kiinnostusta osallistua puutalkoisiin. Mökillä toki ovat käyneet usein ja saunaa lämmittävät niillä puilla sujuvasti. Tämä ei haittaa ketään, koska puita on riittävästi ja joka kesä tulee lisää.

Nyt kun sähkön hinta on mitä on, sisareni on miehensä kanssa keksinyt, että sähköä voi säästää polttamalla puita takassa ja mökillähän niitä puita on. Ovat hakeneet sieltä jo useamman peräkärryllisen ja olivat veljelleni huolestuneena todenneet, että ne eivät taida riittää koko talveksi. Eli ensi kesänä mökillä ei lämmitetä saunaa.

Hoidin erään tuttuni koiraa yli viikon ulkomaanmatkan ajan Koira ei tykännyt asua vieraassa paikassa, pureksi kenkiä ym. tavaroitani pilalle ja pissasi matolle. Onneksi minulla oli avaimet, joten muutin sitten asumaan koiran kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen voinut tän jo kirjoittaa ketjun alkupuolelle, mutta tosi juttu vaikkei uskois: myimme omakotitalon, saimme 30 000 euroa voittoa. Anopin mielestä puolet voitosta olisi tarvinnut antaa miehen siskolle. Perustelu: viimeisessä leposijassa ei ole taskuja

Ihan itse sijoitettiin rahat seuraavaan asuntoon

Iso virhe! Anopille tai muille sukulaisille ei saa koskaan kertoa, jos jostakin on tullut rahaa. Sen jakajat ovat heti käsi ojossa paikalla.

Minun anoppi ja appi maksoivat talomme lainat, jotta pystyin jäämään velattomaan taloon lapsen kanssa kun tuli ero heidän pojastaan, joka on siis lapsen isä.

No tuohan kertoo miks alunperin menit naimisiin sen kans. Rahaa riittää suvussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen voinut tän jo kirjoittaa ketjun alkupuolelle, mutta tosi juttu vaikkei uskois: myimme omakotitalon, saimme 30 000 euroa voittoa. Anopin mielestä puolet voitosta olisi tarvinnut antaa miehen siskolle. Perustelu: viimeisessä leposijassa ei ole taskuja

Ihan itse sijoitettiin rahat seuraavaan asuntoon

Iso virhe! Anopille tai muille sukulaisille ei saa koskaan kertoa, jos jostakin on tullut rahaa. Sen jakajat ovat heti käsi ojossa paikalla.

Minun anoppi ja appi maksoivat talomme lainat, jotta pystyin jäämään velattomaan taloon lapsen kanssa kun tuli ero heidän pojastaan, joka on siis lapsen isä.

No tuohan kertoo miks alunperin menit naimisiin sen kans. Rahaa riittää suvussa.

Mun mielestä tuo kertoo siitä että talossa asuu pidetty miniä ja lapset.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmillani on tapana tehdä joka kesä mökillä polttopuita ja olen ollut veljeni kanssa siellä viime vuosina usein auttamassa, koska vanhempien kunto ei ole sama kuin ennen. Sisareni perhe asuu alle tunnin ajomatkan päässä mökiltä, mutta heillä ei ole ikinä ollut kiinnostusta osallistua puutalkoisiin. Mökillä toki ovat käyneet usein ja saunaa lämmittävät niillä puilla sujuvasti. Tämä ei haittaa ketään, koska puita on riittävästi ja joka kesä tulee lisää.

Nyt kun sähkön hinta on mitä on, sisareni on miehensä kanssa keksinyt, että sähköä voi säästää polttamalla puita takassa ja mökillähän niitä puita on. Ovat hakeneet sieltä jo useamman peräkärryllisen ja olivat veljelleni huolestuneena todenneet, että ne eivät taida riittää koko talveksi. Eli ensi kesänä mökillä ei lämmitetä saunaa.

Ja te annatte sen vain tapahtua. . .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen voinut tän jo kirjoittaa ketjun alkupuolelle, mutta tosi juttu vaikkei uskois: myimme omakotitalon, saimme 30 000 euroa voittoa. Anopin mielestä puolet voitosta olisi tarvinnut antaa miehen siskolle. Perustelu: viimeisessä leposijassa ei ole taskuja

Ihan itse sijoitettiin rahat seuraavaan asuntoon

Iso virhe! Anopille tai muille sukulaisille ei saa koskaan kertoa, jos jostakin on tullut rahaa. Sen jakajat ovat heti käsi ojossa paikalla.

Minun anoppi ja appi maksoivat talomme lainat, jotta pystyin jäämään velattomaan taloon lapsen kanssa kun tuli ero heidän pojastaan, joka on siis lapsen isä.

Mitenköhän mahtaa käydä, jos joskus haluat myydä talon? Toivottavasti lainat on maksettu niin, ettet jää mitään velkaa appivanhemmillesi tai exällesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Dille dong kirjoitti:

Sain sukulaiselta kutsun lapsensa ammattkoulun valmistujaisjuhliin, ilmoitin että en pääse tulemaan niin tuli viesti mihin tilinumeroon voin maksaa lahjan.

Mielestäsi siis lahja annetaan vain, jos osallistutaan juhliin?

Jos on vieraampi sukulainen, niin sitten näin. Läheisemmät erikseen.

Eli lahja on vain sun tapasi maksaa juhlien tarjoiluista eikä suinkaan muistaa ja palkita esim ammattiin valmistunutta vuosien ahkerasta työstä?

Jos kyseessä on henkilö, jota en ole koskaan tavannut ja kutsukin on laitettu vain lahjojen toivossa, niin sitten näin.

Kas. Maalitolpat siirtyi kesken keskustelun.

En täysin ymmärrä, mitä tarkoitit maalitolppien siirtymisellä. Valmistujaisten aikoihin tulee kutsupyyntöjä sellaistenkin sukulaisten juhliin lahjojen toivossa, joka ei ole koskaan edes tavannut ja joiden vanhemmista kuulee vain, kun he ovat jotakin vailla. En osallistu sellaisen sukulaisen lapsen valmistujaisiin, jota olen viimeksi tavannut joskus lapsena. Jos on läheisempi sukulainen, jonka valmistujaisiin ei pääse, vaikka muuten olisi mennyt, voi laittaa tilille lahjarahan

Tässä ei ollutkaan kyse uppo-oudoista sukulaisista ja se oli sitä maalitolppien siirtelyä.

Kutsuja tulee sekä oudoilta, että tutummilta sukulaisilta. Paras oli kutsu Amerikkaan jonkun pikkuserkun lapsen valmistujaisiin. En ole tavannut edes hänen isovanhempiaan ikinä. Eivät varmaan tienneet, ettei Finland ole Yhdysvalloissa.

Kutsut ovat kivoja, eikä se lainkaan haittaa jos kutsuja on kaukainen sukulainen. Voisihan tuota sukulointia eri mantereella harkita, jos se osuisi sopivaan ajankohtaan.

Sen sijaan on uskomatonta että kutsuja ilmoittaa, mitä lahjaksi saa antaa. Jokainen antaa mitä antaa. Eikä lahjaa sovi tietenkään odottaa, jos juhlijakaan ei pääse paikalle. Eihän juhlien tarkoitus ole olla mikään tekosyy rahankerjuulle.

Kyllä näin ateistille tuntuu kasa raamattuja aika tylsältä.

Ex-naapurini oli muuttamassa. Hän oli työtön eli kaiket päivät aikaa. Muuttoajankohta oli ollut tiedossa ainakin kuukauden. 

Muuttopäivä oli maanantai ja sunnuntai-iltana klo 18 hän soitti minulle ja sanoi, että sinun on PAKKO tulla auttamaan kun hän ei millään saa yksin pakattua kaikkea huomiseen mennessä.

En mennyt. Jos olisi ilmoittanut aiemmin päivällä tarvitsevansa apua, olisin mennytkin mutta minulla oli illalle muita suunnitelmia. Hänellä jäi yleensäkin kaikki asiat viime tippaan.