Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Vierailija kirjoitti:

Kaverini pyytää lastensa pakolliset hankinnat synttärirahoina.

Lastensa synttärikutsun mukana tulee tilinumero ja tieto siitä mitä sillä kertaa yhdessä hankitaan lapselle, esim. turvaistuin autoon, sukset, polkupyörä, sänky, koulupöytä. Muita lahjoja eivät lapsilleen halua.

Aika tylsää lapselle. Mun lapset ovat ilahtuneet niistä tavallisista pienistä lahjoista mitä saavat ystäviltä ja sukulaisilta. Kuten pieni legopaketti, kirja, nukenvaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Naapuri vaati jmalauta hiipimään päivisin!  Askelten äänet muka häiritsivät. Oudoksi asian tekee se, että kyseessä oli yläkerran naapuri...

Siinä talossa oli ihme simputusta alusta alkaen jo isännöitsijänkin toimesta.

Alakertaani on myös muuttanut kanta-astuja töminästä päätellen ja mietin miten otan puheeksi....vinkkejä?

Vierailija667 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko kylän lapset käy meillä pelaamassa kun muiden vanhemmat ei osta niille mitään pelikoneita tai peliaikaa on tyyliin tunti viikossa.

Sitten se on muka ok, että meillä voi luuhata joka päivä tuntikaupalla.

Haistakaa paska.

Myykää se pelikone ja rajottakaa myös omien lasten peliaikaa niinkuin muutkin vanhemmat ovat järkevästi tehneet. Ei ravaa enää ja on parempi kaikille. Olette juuri se perhe mistä sitten muut lapset valittaa kotonaan "koska niilläkin saa" kun ei ole mitään rajoja missään.

Meillä on ystäväperhe joilla on oma uima-allas. Siis kotona sisällä. Perheen tyttö valittaa ystävästään joka aina kun tulee käymään haluaa uida ja aina on uikkarit mukana. Eikä koskaan leikitä tai tehdä mitään muuta kivaa. Sitten on pakko uida. Ihmettelin että eikö tyttö ja vanhemmat osaa sanoa EI omassa kodissaan. Miksi on pakko toimia siten kun joku luokkakaveri haluaa? Jos ei lapsi osaa asettaa rajoja niin vanhempien olisi paras tehdä selväksi mitä heidän kotona saa ja voi tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Kummilapsen vanhemmat ilmoittavat aina mitä lapselle pitää lahjaksi viedä. Klassinen ja varmasti täällä jo satoja kertoja esille tullut aihe, mutta silti kyllästyttää itseäkin tämä lahja-automaattina olo, kun muuten ei olla kumpikaan pidetty yhteyttä enää toisiimme. Olimme lapsuudenystäviä, mutta emme ole olleet enää 15:sta vuoteen muuten tekemisissä. 

Ette ole tekemisissä mutta toimit lahja-automaattina?

Kun olet noin tyhmä, niin totean, että ihan oikein sinulle.

Jätä lahjat ostamatta ja lopeta ulina, saakelin lapanen!

Oli tulossa syntymäpäiväni, tasavuosia vielä ja isot juhlat tulossa eli minulla yllin kyllin järjestelemistä. Yksi silloinen ystävä kertoi tilanneensa parin yhteisen kaverimme kanssa minulle lahjan. Pari päivää ennen juhlia hän pyysi minua hakemaan lahjan postista, jonne se oli tullut postiennakolla. Kieltäydyin jyrkästi, koska olin muutenkin saamaisillani tarpeekseni hänen lokkimisistaan. Hän sitten hoiti asian itse jollain tavalla tai hoidatti kavereillaan. Tuon jälkeen emme enää olleet ystäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun sisareni halusi muuttaa työttömän miesystävänsä ja vauvan kanssa appivanhemmilleni koska he halusivat säästää rahaa (asua ilmaiseksi) minä ja mieheni asuimme siellä silloin kun olimme parikymppisiä. Sisareni on tavannut appikseni kerran. Häissämme.  Sisareni suuttui verisesti kun en edes suostunut ehdottamaan tätä järjestelyä heille. On "lainaillut" myös 100-200€ euroa kuussa minulta jo useamman vuoden ajan.

On siis ”lainaillut”, eli et ole saanut rahojasi takaisin, ja silti ilmeisesti annat joka kuukausi sen 100-200€? Tyhmä ei ole se joka pyytää vaan se joka antaa.

Totta. On vaan helpompaa ja eivät ehkä sitten mene äitini pienelle eläke-pussille. Häntä lähinnä yritän suojella. Kylmä todellisuus varmaan iskee sitten kun hänestä aika jättää ja ei voi käyttää häntä kiristykseen. "Ai no pitää varmaan pyytää mutsilta"

Miksi luulet, ettei siskosi joka tapauksessa kävisi muidenkin pusseilla?

Eikös ne ollut appivanhemmillesi menossa? Ei äidillesi, vaan miehesi vanhemmille...

Tässä nyt ei jokun täsmää...

A. kirjoittajan sisko yritti päästä loisimaan miehensä kanssa kirjoittajan appivanhempien eli kirjoittajan miehen vanhempien luokse

B. samainen sisko myös pummii kirjoittajalta itseltään kuukausittain rahaa

C. kirjoittaja uskoo, että kun hän antaa siskolleen sitä rahaa, niin sisko ei ehkä menisi pummimaan sitä heidän yhteiseltä äidiltään, joka on pienituloinen eläkeläinen

= Kirjoittajan appivanhemmat ja äiti ovat, yllätys yllätys, kaksi eri asiaa jotka eivät liity toisiinsa mitenkään. Mikä nyt muka ei täsmää?

Käyttäjä41396 kirjoitti:

Oli tulossa syntymäpäiväni, tasavuosia vielä ja isot juhlat tulossa eli minulla yllin kyllin järjestelemistä. Yksi silloinen ystävä kertoi tilanneensa parin yhteisen kaverimme kanssa minulle lahjan. Pari päivää ennen juhlia hän pyysi minua hakemaan lahjan postista, jonne se oli tullut postiennakolla. Kieltäydyin jyrkästi, koska olin muutenkin saamaisillani tarpeekseni hänen lokkimisistaan. Hän sitten hoiti asian itse jollain tavalla tai hoidatti kavereillaan. Tuon jälkeen emme enää olleet ystäviä.

Tämä saa jostain syystä alapeukkuja, ehkä ihmiset ei tiedä mitä postiennakko tarkoittaa... onhan se nyt aika härskiä, että ihminen joutuisi maksamaan oman lahjansa jonka joku muu on hänelle tilannut. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorempana oltiin kaukana kotoa ystävän autolla. Ystävä ajoi ensin ja vaati, että viihdytän häntä siinä vieressä, ettei ala väsyttämään ajaessa. No, juttelin vaikka olin itsekin tosi väsynyt. Kun tuli minun vuoroni ajaa, ystävä kuorsasi pelkääjän paikalla aivan tyytyväisenä.

Tossa kohtaa olis voinut siirtää kaikki kellot eteenpäin. Herättää ystävän ja sanoa, että on ajanut nyt oman vuorosi, että hänen vuoronsa jatkaa. Sitten olisi mennyt takapenkille nukkumaan.

No en minä kyllä uskaltaisi tehdä noin, jos toinen vihjaa että väsyttää ajaessa. Se ei ole mikään leikin asia jos rattiin nukahtaa, ja sitä muuten sattuu yllättävän paljon. 

tapaus 7495 mitähän nuo alaspeukutukset tarkoittaa. Siis olisiko sisarpuolen pitänyt lähteä vai valheeksiko asian uskotte

Aivan huippua lukea näitä. Itseäni on käytetty hyväksi mutta yleensä vain kerran per henkilö.

Tuntuu kaikissa tarinoissa olevan aika yleinen kaava. Ensin kutsutaan paikan päälle ja sitten vasta kerrotaan, että joutuu orjaksi milloin mihinkin.

Olen ravintolakokki joten osa teistä tietää kuinka paljon kysytään juhliin mukaan. Opin jo nuorena tämän kaavan..

Sukulaiset joskus kyseli kiertelemällä minkälainen homma olisi vähän auttaa juhlissa. Olen aina ottanut tilauskirjan käteen ja aloittanut kysymällä montako henkilöä tulossa, mitä ajattelit tarjota jne. Sitten hetken hiljaisuus ja katse tilauskirjassa.

Sen jälkeen heitän jonkun hinta-arvion paljonko laskutan. Ja kysyn vielä haluatko ilman kuittia vai mennäänkö ihan lain mukaan. Tässä vaiheessa yleensä aikovat miettiä pitäisikö niitä juhlia järjestää ollenkaan.

Toinen on tuo auton lainaus. Nuorena en omistanut autoa ja olisi pieni tarve päästä käymään toisella paikkakunnalla. Kysyin kaverilta ja kysyessä tarjosin kunnon korvausta rahalla. Alkoi kiertelemään asiaa eikä uskaltanut sanoa suoraan että ei onnistu. No sanoin että no menen bussilla vaikka onkin työlästä tavaramääräni takia.

Meni muutama vuosi ja samainen kaveri oli vailla uutta pakuani (olin siis hankkinut uuden pakun). Vetosi että hänhän lainasi aikoinaan autoa mulle.. kysyin kohteliaasti että miten se oikein meni. Oli jälleen hauskaa.

Anoppini suuttui loppuelämäksi kun en perunut työvuoroja koko viikonlopuksi ja lähtenyt hänelle kuskaamaan jotain muuttokuormaa. Ja ei ollut kyseessä anopin muutto. Oli luvannut jollekin kaverille minut ja auton.

Kaikille hyväksikäytetyille todella paljon tsemppiä. Ja opetelkaa pitämään parin sekunnin mietintö ennen vastausta. Jos ette uskalla valehdella menoja. Niin sanokaa että on todella paha suolitulehdus. Takausta vailla oleville voi sanoa, että ei nimi kelpaa takaukseen. Tuli nuorena möhlittyä ja en halua puhua siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaverini pyytää lastensa pakolliset hankinnat synttärirahoina.

Lastensa synttärikutsun mukana tulee tilinumero ja tieto siitä mitä sillä kertaa yhdessä hankitaan lapselle, esim. turvaistuin autoon, sukset, polkupyörä, sänky, koulupöytä. Muita lahjoja eivät lapsilleen halua.

Aika tylsää lapselle. Mun lapset ovat ilahtuneet niistä tavallisista pienistä lahjoista mitä saavat ystäviltä ja sukulaisilta. Kuten pieni legopaketti, kirja, nukenvaatteita.

Mun ystävä teki samaa. Tiina haluaa uuden haalarin. Voit tuoda sopivan summan ja tiputtaa säästöpossuun.

Ekalla kerralla tein, sen jälkeen vein paketin, josta lapsi tykkäsi.

Ystäväni ei niinkään. Jälkikäteen puhuttiin ja sanoin kyllä minä saan antaa mitä haluan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen veljen vaimo syyttää meitä (=minua) lapsensa nimen varastamisesta. 

Meidän tyttäremme on 19-vuotias. Hän on saanut ensimmäisen etunimensä (Alma), isoisoisoäidiltään minun puoleltani, ja mun suvussa on kahdella muullakin naisella sama nimi yhtenä etunimistä.  Miehen veli on tavannut tämän naisen n. 15v sitten, jolloin meidän tytär oli jo hyvän aikaa sitten syntynyt. He ovat kärsineet lapsettomuudesta koko suhteensa ajan mutta odottavat nyt esikoista, joka on rakenneultran perusteella tyttö. Sen vuoksi olisi (kuulemma) kohtuullista vapauttaa tämä nimi heidän käyttöönsä, koska hän on AINA halunnut tehdä tyttärestään Alman, ja me olemme nyt varastaneet tämän nimen häneltä ja meidän pitäisi vaihtaa oman tyttäremme nimi tai vähintäänkin kutsua häntä toisella etunimellä. Serkuksilla olisi siis sama etu- ja sukunimi, mikä olisi toki hämmentävää.

En ensinnäkään tiedä, miten voi varastaa lapsen nimen joltain ihmiseltä jota ei siinä tilanteessa ole koskaan tavannutkaan, toiseksi, mulla ei ole mitään sananvaltaa lähteä vaihtamaan täysi-ikäisen lapsen nimeä vaikka haluaisinkin. Mietin vaan että millä planeetalla tuollaista voi edes pokerinaamalla ehdottaa?

Katsopa väestörekisterin sivuilta kuinka monta täyskaimaa ( etunimi ja sukunimi sama) tyttärelläsi on, veikkaan, että muutama löytyy. Usuta veljenvaimosi näiden muiden nimivarkaiden kimppuun!

Ei väestörekisterin sivuilta tällaista tietoa näe! Etunimihausta voi katsoa montako Almaa on ja sukunimihausta erikseen montako on samansukunimistä, mutta ei niitä mitenkään voi yhdistää että tietäisi montako esim "Alma Virtasta" on.

Minulla on tuikitavallinen etunimi, mutta ei tietääkseni yhtään täyskaimaa, kun sukunimi on suht harvinainen. Ihan varma en tosin ole.

Ex poikaystäväni halusi että nimeäni vauvani hänen mukaansa. Olimme lopettaneet seurustelun n 5v aikaisemmin ja olin naimisissa. En todellakaan halunnut että lapseni nimi on aina muistuttamassa mua ex poikaystävästä vaikka hyvissä väleissä oltiinkin. Ei ehkä törkeää mutta hyvin outo pyyntö.

Meillä on onni asua taajamassa ja päästä silti uimaan omalta takapihalta. Ranta on syvä.Omat lapset on totutettu veteen, ohjeistettu ( peloteltu ihan näkillä myönnetään) veden vaaroista ja opetettu uimahallissa uimaan jo 3-4 -vuotiaina, jotta kotona on uskaltanut oleilla rennosti ja nauttia kesäpäivistä.Ponnistuksia on vaatinut myös rannan saattaminen uimakuntoon ja siinä pitäminen.

No, mikäs onkaan muutaman naapurin reaktio? Kun teillähän tuossa nuo uivat, niin varmaan meidänkin pääsevät mukaan. A ei osaa tosin uida, B palaa herkästi ja C voi juoda vain tiettyä mehua. Sinä varmaan siinä kuitenkin katot perään....?

Mitään uimaleluja tai muita ei naapurin lapsilla ole, joten omat lapseni siinä odottelevat vieressä kun naapurin kakarat kokeilevat vuoronperään uimapatjat ynnä muut. Hieno ja kallis kelluva tuoli meni viime kesänä rikki, kun isoin naapurin tenavista kerta toisensa jälkeen hyppäsi siihen laiturilla ja hinasi sitten vasta itsensä vesille monista kehotuksista huolimatta. Omat uimataitoiset lapseni eivät saisi heidän mielestään hyppiä laiturilta "koska ei oo reilua et me ei sitten voida kun ei osata uida". No daa.

Suihkussa käydään uinnin päälle ja hiekkaiset uikkarit jäävät sitten minun ilokseni pesuhuoneen nurkkaan odottamaan pussittamista.

Kuinka kiva olisikaan katsoa lasten yhteistä iloa, jos mukana olisi edes joskus jonkun heistä vanhempi jonka kanssa turista niitä näitä lasten uidessa. Joka ohjeistaisi omiaan ja toisi vaikka pillimehut tullessaan koko poruķalle. Mutta ikinä ei ole kukaan ehtinyt kiireiltään mukaan vaikka olen pyytänyt.

Niinpä teinkin viime kesänä tylyn ja itsekkään päätöksen. Meille saa tulla tästä edespäin uimaan vain, jos oma vanhempi on mukana vahtimassa. Totesin vain, että en halua ottaa enää näin suurta vastuuta hartioilleni. Eipä näkynyt enää uimareita loppukesästä.

Vierailija kirjoitti:

tapaus 7495 mitähän nuo alaspeukutukset tarkoittaa. Siis olisiko sisarpuolen pitänyt lähteä vai valheeksiko asian uskotte

Ei varmaan kannattaisi lainata sitä viestiä vaan odottaa että kaikki lähtee sivukaupalla selaamaan sitä oikeaa numeroa... 

Vierailija kirjoitti:

Vinkki kaikille: voitte ottaa oppia siitä miten nämä lokit itse välttelee vastapalveluksia eri verukkeilla. Samalla lailla siis rupeatte vain sanomaan heille heti kättelyssä, että juuri nyt ei ole aikaa, mutta ehkä sitten ensi kerralla (kun on juhlat/muutto/tarve jollekin palvelukselle). Ja sitten tietysti ensi kerrankaan tullen teillä ei ole aikaa, vaan taas vain tyhjä lupaus.

Tämä siis vinkkinä ihmisille, jotka joutuvat olemaan lokkien kanssa tekemisissä perhesyistä tms. Kaveripiirin tai työpaikan lokit tietty pystyy helpommin häätämään tiehensä.

Tätä olen itsekin opetellut käyttämään vaimon parin sukulaisen kanssa. Muutaman kerran tuli käytyä ”talkoissa” jossa sitten ei muita kuin minä ollutkaan työhanskat kädessä. Olen opetellut sanomaan ”en tiedä vielä”, ”katsotaan” ja ”olen ensi viikolla kiireinen, mutta soitellaan”. Alunperin kuulun siihen ihmisryhmään joka pitää lupauksensa aina, ja joka osaa suunnitella asioita etukäteen.

Pahimman lokin puheluihin en enää vastaa lainkaan. Aina joskus se kuitenkin yrittää soitella, varmaan kertoo kylillä kuinka mulkku olen. Toiselle lokille soitan takaisin ehkä päivän, parin päästä. Silloin yleensä kovin kiire on ohi ja saatu kusetettua jotakuta vielä tyhmempää.

Yksi helmi oli kun appiukon kanssa oli sovittu että tehdään pihatöitä (pidän sellaisesta). Kesken kaiken hänelle tuli kova kiire suihkuun ja ”pitää lähteä Rotareihin”. Sen suvun talkoot alkaa olla loppusuoralla minun osaltani.

Oman nuoreni urheiluseura, jossa kaksi eri ikäluokkaa saman joukkueen alla sai pakkaustyötä ja ilmeisesti ihan kivan korvauksenkin siitä. Jokainen nuori velvoitettiin tekemään osuutensa ja jos nuori ei pääsisi piti joku saada tilalle. Työtä oli viikoittain, aina 3h putkeen. Meitä oli useampikin vanhempi tekemässä tätä työtä, kun nuorilla muita harrastuksia päällekkäin. Aina puhuttiin mihin kaikkeen rahat sitten menisivät, harjoitusleireihin ym.

Kun pesti loppui ja päästiin nauttimaan ansaituista tuloista, nuoremmat pelaajat, joihin nuoreni kuului sai yhden kerran käynnin rush-trampoliinipuistoon! Onhan hyppiminen treeniä sekin, mutta olisin maksanut sen 14 e lipun lennosta, ilman työpanostani.

Onneksi nuoreni halusi vaihtaa jengiä, taisi olla muutenkin epäreilua valmentamista.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on onni asua taajamassa ja päästä silti uimaan omalta takapihalta. Ranta on syvä.Omat lapset on totutettu veteen, ohjeistettu ( peloteltu ihan näkillä myönnetään) veden vaaroista ja opetettu uimahallissa uimaan jo 3-4 -vuotiaina, jotta kotona on uskaltanut oleilla rennosti ja nauttia kesäpäivistä.Ponnistuksia on vaatinut myös rannan saattaminen uimakuntoon ja siinä pitäminen.

No, mikäs onkaan muutaman naapurin reaktio? Kun teillähän tuossa nuo uivat, niin varmaan meidänkin pääsevät mukaan. A ei osaa tosin uida, B palaa herkästi ja C voi juoda vain tiettyä mehua. Sinä varmaan siinä kuitenkin katot perään....?

Mitään uimaleluja tai muita ei naapurin lapsilla ole, joten omat lapseni siinä odottelevat vieressä kun naapurin kakarat kokeilevat vuoronperään uimapatjat ynnä muut. Hieno ja kallis kelluva tuoli meni viime kesänä rikki, kun isoin naapurin tenavista kerta toisensa jälkeen hyppäsi siihen laiturilla ja hinasi sitten vasta itsensä vesille monista kehotuksista huolimatta. Omat uimataitoiset lapseni eivät saisi heidän mielestään hyppiä laiturilta "koska ei oo reilua et me ei sitten voida kun ei osata uida". No daa.

Suihkussa käydään uinnin päälle ja hiekkaiset uikkarit jäävät sitten minun ilokseni pesuhuoneen nurkkaan odottamaan pussittamista.

Kuinka kiva olisikaan katsoa lasten yhteistä iloa, jos mukana olisi edes joskus jonkun heistä vanhempi jonka kanssa turista niitä näitä lasten uidessa. Joka ohjeistaisi omiaan ja toisi vaikka pillimehut tullessaan koko poruķalle. Mutta ikinä ei ole kukaan ehtinyt kiireiltään mukaan vaikka olen pyytänyt.

Niinpä teinkin viime kesänä tylyn ja itsekkään päätöksen. Meille saa tulla tästä edespäin uimaan vain, jos oma vanhempi on mukana vahtimassa. Totesin vain, että en halua ottaa enää näin suurta vastuuta hartioilleni. Eipä näkynyt enää uimareita loppukesästä.

Tuollaisen rannan ollessa kyseessä itse olisin tehnyt tuon päätöksen jo ihan alun perin. Että meidän rannassa en vahdi muita lapsia kuin omiani.

Surullista kirjoitti:

Aivan huippua lukea näitä. Itseäni on käytetty hyväksi mutta yleensä vain kerran per henkilö.

Tuntuu kaikissa tarinoissa olevan aika yleinen kaava. Ensin kutsutaan paikan päälle ja sitten vasta kerrotaan, että joutuu orjaksi milloin mihinkin.

Olen ravintolakokki joten osa teistä tietää kuinka paljon kysytään juhliin mukaan. Opin jo nuorena tämän kaavan..

Sukulaiset joskus kyseli kiertelemällä minkälainen homma olisi vähän auttaa juhlissa. Olen aina ottanut tilauskirjan käteen ja aloittanut kysymällä montako henkilöä tulossa, mitä ajattelit tarjota jne. Sitten hetken hiljaisuus ja katse tilauskirjassa.

Sen jälkeen heitän jonkun hinta-arvion paljonko laskutan. Ja kysyn vielä haluatko ilman kuittia vai mennäänkö ihan lain mukaan. Tässä vaiheessa yleensä aikovat miettiä pitäisikö niitä juhlia järjestää ollenkaan.

Toinen on tuo auton lainaus. Nuorena en omistanut autoa ja olisi pieni tarve päästä käymään toisella paikkakunnalla. Kysyin kaverilta ja kysyessä tarjosin kunnon korvausta rahalla. Alkoi kiertelemään asiaa eikä uskaltanut sanoa suoraan että ei onnistu. No sanoin että no menen bussilla vaikka onkin työlästä tavaramääräni takia.

Meni muutama vuosi ja samainen kaveri oli vailla uutta pakuani (olin siis hankkinut uuden pakun). Vetosi että hänhän lainasi aikoinaan autoa mulle.. kysyin kohteliaasti että miten se oikein meni. Oli jälleen hauskaa.

Anoppini suuttui loppuelämäksi kun en perunut työvuoroja koko viikonlopuksi ja lähtenyt hänelle kuskaamaan jotain muuttokuormaa. Ja ei ollut kyseessä anopin muutto. Oli luvannut jollekin kaverille minut ja auton.

Kaikille hyväksikäytetyille todella paljon tsemppiä. Ja opetelkaa pitämään parin sekunnin mietintö ennen vastausta. Jos ette uskalla valehdella menoja. Niin sanokaa että on todella paha suolitulehdus. Takausta vailla oleville voi sanoa, että ei nimi kelpaa takaukseen. Tuli nuorena möhlittyä ja en halua puhua siitä.

Kylläpä oli taas sellainen sepustus ettei mitään rajaa. Hohhoijakkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on pyydetty ilmaiseksi lapsenvahdiksi, koska "sulla ei oo omia lapsia niin mitä muutakaan tekisit?"

Joo o, koska heille lapset on ainoa elämä niin lapsettomuus = ei elämää 

Minulla on yksi lapsi koska se on se määrä jonka siedän ja jonka koen voivani kasvattaa. Veljeni vaimoineen on tuutannut pihalle puolen tusinaa, kenelläkään ei ole käytöstapoja ja jatkuvasti yrittävät tyrkyttää laumaansa meille tai vaatia minua hoitamaan heitä koska "Minulla on niin helppoa". Sanoin kerran kun veljeni piti minulle palopuhetta siitä miten helppoa meillä on ettei pitäisi tehdä enempää kuin mistä voi huolehtia ja sen jälkeen kälyni alkoi levittää huhua miten olen vain kateellinen heille ja katkera kun en voi saada enempää lapsia.

Kehtasi vielä mainita asiasta joulupöydässä jossa oli meidän kaikkien sukua läsnä. Huhut yllättäen loppuivat kun kysyin että Mistä ihmeestä hän puhuu? Olen keskeyttänyt kaksi raskautta esikon jälkeen ihan vain sen takia etten halua samanlaista elämää kuin heillä.  (En ollut oikeasti, halusin vain hiljentää hänet ja pystyisin kyllä saamaan lisääkin lapsia en vain halua enempää). Älkää tehkö enempää lapsia kuin joista voitte itse huolehtia/maksaa hoidosta. Jos joku haluaa lapsen hoitoon niin se on plussaa, ei velvollisuus. Ja opettakaa lapsille käytöstavat, silloin ihmiset ottavat lapsianne mielellään hoitoon.

Eli halusit sukusi pitävän sinua lapsenmu.

Rhaajana jotta saat kälyn hiljennettyä. Oletkohan sinä ihan terve? Tuossa tilanteessa olisin ajanut kaltaisesi m. UR.

Hajan ulos talostani ja olisin kieltäytynyt koskaan sinua tapaamasta.

Jotenkin on hemmetin keksitte kuuloinen juttu.tai olet päästäsi pahasti vialla.

Lastenhoito-lokkiko siellä raakkuu?

Minun läheiseni kyllä tietävät ettei se ollut totta ja useampi jopa naureskeli sitä minulle jälkikäteen. Useimpien kanssa olin jopa puhunut tuosta tilanteesta jo useampia kertoja ennen tuota ja heillä oli samanlaisia kokemuksia veljeni perheestä. 

Ja tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä, mutta suurin osa ihmisistä ei kokisi valtavana menetyksenä sitä, että joku kaltaisesi hyväksikäyttäjä kieltäytyisi tapaamasta heitä enää koskaan.

On kyllä aikuisella ihmisellä keinot vähissä jos noin rivoon väitteeseen pitää turvautua. En kehtaisi suustani tuommoista älyttömyyttä päästää. Joulupöydässä! Aborteilla kehumaan? Hulluja koko suku? Sinä etunenässä.