Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?
Kommentit (11850)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaveri pyysi joskus vuosia sitten minua oikolukemaan hänen amk-lopputyönsä, 60 sivua. Tarjosi palkaksi lounasta kiinalaisessa ravintolassa 😆 Joo ei kiitos, ammattitaitoinen oikolukija pyysi tuohon aikaan (viime vuosikymmenen puolivälissä) työstään virheiden määrästä riippuen eurosta neljään euroon liuskalta.
Nää on kyllä uskomattomia. Kympin olisit siis saanut korvausta.
Toinen klassikkohan on, että mies tekee satojen eurojen arvoisen työrupeaman, esim. sähkärihommia, ja palkaksi kossupullo. Toki on enemmän kuin kympin, olisiko peräti 18 €? Nuukempi heittää viron viinan.
Vierailija kirjoitti:
Viertailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minut on merkitty kummiksi minulta itseltäni mitään kysymättä.
Ei ole tullut "kummilapselle" lahjoja laiteltua.
En tosin ole ollut ko perheen kanssa tekemisissäkään.Tässä puhutaan nyt varmaan jostain epävirallisesta kummiudesta. Koska jos puhutaan kristillisistä kummeista, sehän liittyy aina kasteeseen. Kastetilaisuudessa kummit siunaavat kastettavan paikan päällä, joten kummiksi ei voi joutua tietämättään. Kummien nimet merkitään kastetodistukseen. Mihin sinun nimesi olis merkitty, jos ei ollut kasteesta kyse?
Miksi alapeukutatte? Ihan vilpittömästi kysyn. En tiedä. Miten se tapahtuu, jos joku merkitään kummiksi kysymättä? Mihin paperiin tämä merkintä tehdään? Kuka tekee?
Ei tarvi olla kastetilaisuudessa mukana, riittää kun papille kertoo jonkun kirkkoonkuuluvan ihmisen nimen, jonka se laittaa kummiksi. Ei tarvi valtakirjaa tai lupaa.
Siskon kanssa oltiin toistemme lasten kummit, mutta kasteen hetkellä 700 km:n päässä.
Kiitos selityksestä! Tätä taustaa vasten on todellakin härskiä, että tuo aiempi kirjoittaja oli merkitty vastentahtoisesti kastetodistukseen kummiksi :-o
Erästä sukulaistani pyydettiin kummiksi. Kunniasta kieltäydyttiin, mutta kummiksi merkittiin. Myöhemmin ruvettiin vaatimaan omaisuutta lapselle, koska se kuulemma kuuluu kummitädin velvollisuuksiin. Oikeasti esitettiin vaatimus lahjoittaa perheen sijoitusasunto kummipojalle. Onneksi tämä sukulainen oli sen verran skarppi mummo, ettei vastimuksiin suostunut.
Minä olen ystäväni lapsen kummi. Yksinäinen, ihan vakavarainen nainen. Ystäväni kysyi yhtäkkiä kerran, olenko jo ajatellut kelle tehdä testamenttia, ja perään välähti muikea hymy. Sanoin etten ole.
Tiedän ainakin, kenen hyväksi en tule sitä tekemään. 13v muistin joka joulu ja synttäri kunnon lahjalla, enkä kiitosta saanut. Ai joo, sain mä yhden koulukuvan kerran.
Onneksi on toinen kummilapsi tullut sittemmin, onkin jo eri maata se perhe.
Siis kuka kehtaa pyytää kaveria laatimaan testamentin... jälkeenpäin tämä on naurattanutkin.
Vierailija kirjoitti:
Olin exäni kanssa yhdessä lähes yhdeksän vuotta, jonka aikana oli vaiheita kun hänen rahatilanteensa oli huonompi kuin omani joten toki näinä aikoina autoin rahallisesti maksamalla enemmän vuokrasta/ruasta/sähköstä yms. Maksoin myös hänen kerran saamansa sakot (300€)
Lusikat menivät jakoon ja parin kuukauden kuluttua erosta exäni laittoi viestiä että maksaisin hänelle 100€ pyykinpesukoneesta joka jäi minulle erossa. Pesukone oli suhteen aikana ostettu eikä mikään hänen vanha.
Olin todella hämmentynyt ja jopa pöyristynyt tästä "pyynnöstä" kun ottaa huomioon ettei hän ollut koskaan maksanut mitään minulle suhteen aikana takaisin, ei edes sakkorahoja.
En toki maksanut kyseistä summaa hänelle mutta jälkikäteen on harmittanut kun en siinä tilanteessa tajunnut pistää takaisin tiukempaa viestiä, että jos hänellä on pokkaa pyydellä rahaa eron jälkeen niin maksaisi ensin takaisin sakot+ asumiskulut mitä hän on jäänyt velkaa vuosien varrella.
Tämä ex jätti erossa minulle mikronsa koska ei kuulemma enää sitä tarvitse. Varmistin vielä asian ja oli ok että mikro jää minulle. Yli puoli vuotta myöhemmin erosta sitten ilmoitti että tulee nyt hakemaan mikronsa pois. Kyllä siinä naurussa oli vähän pidättämistä kun tyyppi tosissaan hakee yli 10v. vanhan mikron kun olisi joku arvokaskin kapistus.
Tuollainen käytös on tyypillistä päihde- tai peliongelmaisille yms, sitä rahaa vaan pitää yrittää saada joka paikasta. Tuskin hän sitä mikroa muuten tarvitsi kuin että aikoi myydä sen.
Eräs kaverini ehdotti, että silloinen miesystäväni, joka ajoi työkseen rekkaa, voisi kuljetella kaverini kasvattamia ja myytäviä gerbiilejä ja hamstereita ympäri Suomea ostajille... Aivan, onhan niillä kuskeilla aikaa kytàtä niitä ostajia purkamisen ja lastauksen ohella :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rekallinen gerbiilejä! 🤣
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Teen tällä hetkellä töitä kotona. Omat lapset ovat päivät koulussa/ hoidossa.
Naapurin äiti aloitti ensin pyytämällä jos voisin katsoa hänen lapsiaan 15-30 minuuttia että hän pääsee kauppaan ja apteekkiin. Muutaman kerran katsoin. Nopeasti tämä muuttui niin että hän on koko ajan tyrkyttämässä lapsiaan meille kun olen muutenkin kotona. Kun en avaa ovea niin kuulen kuinka postiluukku käy kun hän yrittää kurkkia sieltä onko ketään kotona.
Muutenkin tuon ihmisen asenne on jotain niin outoa. Hehkuttaa miten heidän lapset viihtyy mun kanssa ja miten on ihanaa että tykkään heidän lapsista niin paljon. No. En tykkää. Ihan rivi-lapsia joita katsoin vähän pakosta. Ei kukaan normaali-aikuinen halua hengata random-lasten kanssa vapaa-ajallaan.
Yrittää ylistämällä alistaa. Tästä eteenpäin sanot, että hoito on maksullista. Voit olla varma, että et saa ikinä mitään kiitoksia vaan kun haluat oman aikasi takaisi itsellesi. Niin hirveät hakut ja kertoo kyllä naapureille kans. Vaikuttaa ammattimaiselta hyväksikäyttäjältä. Pistä poikki heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hohhoijaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun (lapsenlapsen) olisi pitänyt hoitaa isoisäni kuolinpesät asiat loppuun. Kun kohteliaasti kieltäydyin, niin esitettiin voisiko puolisoni ne hoitaa. Hänkin kohteliaasti kieltäytyi. Ukkini oli kuollut ennen syntymääni, joten en ollut edes häntä ikinä tavannut. Vanhempani sisaruksia oli vielä elossa, mutta heitä ei asian hoitaminen kiinnostanut. Ei myöskään serkkujani.
Perusteluina oli mm., että asun lähempänä kuin muut sukulaiset. Ihan yhtä pitkä matka oli. (Useita satoja kilometrejä.) Joku asui ihan vieressäkin, mutta sitä ei ilmeisesti laskettu. :-)
Sitten minua vaadittiin maksamaan vanhempani tililtä kuolinpesän kulut. Kymmeniä tuhansia euroja. Kulut aiheutuivat yhden osakkaan töppäilyistä. (Aiemmat tulo olivat kyllä kelvanneen kaikille.)
Kun en siis suostunut edellä mainittuihin asioihin, niin minua uhkailtiin vaikka millä. Muutama sukulainen laittoi välit poikki. :-)
Itse olen lähes 30v ollut prk:n osakas,eikä siinä mitään, ei ole pakko jakaa pesää ellei kukaan sitä vaadi ja kulut hoituu.
Miten kenenkään kuolinpesä voi olla hoitamatta niin kauan, että syntymätön ihminen voi joutua sitä tekemään? Se on laitonta, en usko. Kuolinpesiä ei selvitellä 20v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä missä pääkaupunkiseudulla asuvilla on näyttänyt riesaksi saakka olevan lentokentälle matkaavia tai ulkomailta palaavia vieraita, on minulla kokemus enemmänkin päinvastainen.
Matkustan paljon (lukuunottamatta luonnollisesti mennyttä vuotta) ja matkan päästä kun tulen, ajan/ajamme usein kentälle autolla tai joskus saavumme kotimaanlennolla. Mikäli aikataulu on sellainen, että täytyy yöpyä kotimaan päässä ennen ulkomaanlentoa, otamme kaikkein mieluiten hotellin. Varsinkin autolla tullessa hotelli on mieluisa vaihtoehto, kun autonkin saa loman ajaksi ilmaiseen parkkiin.
Tämäkös ei pääkaupunkiseudun kavereille passaa. Kerrasta toiseen jaksetaan loukkaantua, kun ei innosta myöhään illalla raahautua matkalaukkujen kanssa kerrostalokaksioon Vantaan perukoille tai keskelle Helsinkiä, joista matka lentokentälle junalla kestää vähintään puoli tuntia, plus tietysti se juna-asemalle köpöttämiseen kuluva aika. Autolle pitäisi etsiä yön ajaksi tai vaikka koko loman ajaksi paikka kadun varresta tai mistä lie pysäköintihallista. Toki, voi myös ajaa lentokenttäparkkiin, joka taas maksaa parilta viikolta jo hotellihuoneen verran.
Ei millään mahdu kavereiden ymmärrykseen, että paljon mieluummin nautitaan hyvä aamupala hotellilla ja hypätään vaikka lentokenttäbussiin tai kävellään kentän kupeesta jalkaisin kentälle mukavassa sängyssä hyvin nukutun yön jälkeen, kuin yömyöhään saakka väkisin valvoneena ja muhkuraisella vuodesohvalla puolikasta unta pari tuntia nukkuneena hiivitään ulos toisten kodista aamu neljältä ilman toivoakaan aamupalasta. Koska luonnollisestikaan ei saa herättää toisia unilta.
Luonnollisesti tuliaiset täytyisi tuoda mukana kumpaankin suuntaan, kiitollisuudenvelkana majapaikasta ja niistä parista leivänkäntystä, jota iltapalaksi saa.
Ei, ei, ei. Siinähän loukkaantuvat ja murahtelevat kerrasta toiseen. Muuten kyllä tulee käytyä kylässä, joten kyseessä ei edes ole sellaiset ihmiset, joita ei muuten näkisi tai joihin ei ole muuten yhteydessä. Sama narina aina, kun on tarvetta käydä jollain muullakin asialla sillä suunnalla. Työmatkan tai lomaviikonlopun lomassa pitäisi lykätä kotiinpaluuta tai vaikka sovittuja menoja sen takia, että pitäisi lähteä vierailemaan heidän luonaan.
Mistä ihmeestä ne sun etäiset tuttavat ja sukulaiset tietävät sun jokaisen matkan ja majapaikan? Laitatko jokaisen hengenvedon someen?
Kyseessä on siis sen verran läheisiä ystäviä/kavereita, että tiedämme toistemme ulkomaanmatkat ilman some-päivityksiäkin. Kyllä toki sitäkin käy, että matkan aikana someen kuvan laittaessa pamahtaa viestiä, että miksei piipahdettu menomatkalla. Mutta kyllä, olen aktiivinen myös somessa.
Ja mitä tulee tuohon pysäköintiin, niin esimerkiksi uudella nimellä kulkevan entisen Bonus Innin (nyk. Skyline Airport Hotel) pihassa ilmainen pysäköinti 15 vuorokaudeksi.
Matkan aikana someen laitettu kuva on kutsu murtovarkaille.
Mitäpä väliä kun on hälytysjärjestelmä kotona? Toisekseen olen miettinyt tätä ja siis jos yksityiseen someen laittaa kuvan? En usko että kukaan kavereistani tekee asuntoryöstöjä, ja tuskin he vaikka omalta puhelimellaan näyttävät vieraille ihmisille minun instagramistani lomakuvia? Nykyisin nuo murrot tehdään kyllä ammattimaisten ulkomaisten liigojen toimesta.
Hälytysjärjestelmät ja lukot pitää lähinnä rehelliset ihmiset poissa. Et maininnut mitään vakuutuksesta. Hyvällä tuurilla palaat somereiss.., siis lomareissultasi ja huomaat sillä välin menettäneesi kaikien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän naapurimme vaativat että he ja heidän lapsensa ja näiden kaverit voisivat käyttää uima-allastamme koska eivät koronan takia pääse uimahalliin. Ja tämä uima-allas on siis kotonamme SISÄLLÄ. Jos olisi joku piha-allas niin ei olisi niinkään väliä mutta en halua ihmisiä, joiden kanssa olen moikkaus-väleissä, kotiini sisälle.
Vierailija kirjoitti:
Meidän naapurimme vaativat että he ja heidän lapsensa ja näiden kaverit voisivat käyttää uima-allastamme koska eivät koronan takia pääse uimahalliin. Ja tämä uima-allas on siis kotonamme SISÄLLÄ. Jos olisi joku piha-allas niin ei olisi niinkään väliä mutta en halua ihmisiä, joiden kanssa olen moikkaus-väleissä, kotiini sisälle.
Aivan oikeutettu vaatimus. Miksi vain te saisitte nauttia uimisesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minut on merkitty kummiksi minulta itseltäni mitään kysymättä.
Ei ole tullut "kummilapselle" lahjoja laiteltua.
En tosin ole ollut ko perheen kanssa tekemisissäkään.Tässä puhutaan nyt varmaan jostain epävirallisesta kummiudesta. Koska jos puhutaan kristillisistä kummeista, sehän liittyy aina kasteeseen. Kastetilaisuudessa kummit siunaavat kastettavan paikan päällä, joten kummiksi ei voi joutua tietämättään. Kummien nimet merkitään kastetodistukseen. Mihin sinun nimesi olis merkitty, jos ei ollut kasteesta kyse?
Miksi alapeukutatte? Ihan vilpittömästi kysyn. En tiedä. Miten se tapahtuu, jos joku merkitään kummiksi kysymättä? Mihin paperiin tämä merkintä tehdään? Kuka tekee?
Ei tarvi olla kastetilaisuudessa mukana, riittää kun papille kertoo jonkun kirkkoonkuuluvan ihmisen nimen, jonka se laittaa kummiksi. Ei tarvi valtakirjaa tai lupaa.
Siskon kanssa oltiin toistemme lasten kummit, mutta kasteen hetkellä 700 km:n päässä.
Kiitos selityksestä! Tätä taustaa vasten on todellakin härskiä, että tuo aiempi kirjoittaja oli merkitty vastentahtoisesti kastetodistukseen kummiksi :-o
Erästä sukulaistani pyydettiin kummiksi. Kunniasta kieltäydyttiin, mutta kummiksi merkittiin. Myöhemmin ruvettiin vaatimaan omaisuutta lapselle, koska se kuulemma kuuluu kummitädin velvollisuuksiin. Oikeasti esitettiin vaatimus lahjoittaa perheen sijoitusasunto kummipojalle. Onneksi tämä sukulainen oli sen verran skarppi mummo, ettei vastimuksiin suostunut.
Kummilusikka riittäisi. Ehkä Uusi Testamentti ja jokin kultaisen käytöksen kirja täysi-ikäiseksi tulleelle. Mutta omaisuuksien ja käpän antamista. Silkkaa röyhkeyttä!
Meillä on veljen kanssa olleet täsmälleen samat edellytkset elämään. Asuminen, auto ym. maksettiin niin kauan kuin opiskelimme, minä opiskelin ammatin, veli esitti opiskelevansa jotta rahallinen tuki ei loppuisi. Itse opiskelin itselleni ammatin. Veli ei. Kuppasi sitten vanhempiani työttömyystuen lisäksi ja tuli sillä toimeen kunnes vanhempani kuolivat. Perintö jaettiin puoliksi. Kun veljeni oli hassannut perintörahat hän otti yhteyttä. Kuulemma äitini viimeinen toive olisi ollut että pidän veljestäni huolta. Ei ollut, minä olin paikalla kun äitini kuoli. Hän sanoi että älä vaan lähde tähän sirkukseen missä me olemme syyllisyydestä olleet tai sinunkin elämä menee pilalle. Hassua miten olen pitänyt itseäni aina hyvinkin empaattisena ihmisenä. Minulla on omien lasten lisäksi sijoitus-lapsi ja rescue-eläimiä vaikka muille jakaa mutta tuota veljeäni kohtaan minulta ei löydy mitään myötätuntoa. Hän on jotenkin niin paha luonteeltaan. Se on vaikea selittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen ystäväni lapsen kummi. Yksinäinen, ihan vakavarainen nainen. Ystäväni kysyi yhtäkkiä kerran, olenko jo ajatellut kelle tehdä testamenttia, ja perään välähti muikea hymy. Sanoin etten ole.
Tiedän ainakin, kenen hyväksi en tule sitä tekemään. 13v muistin joka joulu ja synttäri kunnon lahjalla, enkä kiitosta saanut. Ai joo, sain mä yhden koulukuvan kerran.
Onneksi on toinen kummilapsi tullut sittemmin, onkin jo eri maata se perhe.
Siis kuka kehtaa pyytää kaveria laatimaan testamentin... jälkeenpäin tämä on naurattanutkin.[/quote]
Mulla on ollut hiukan samanlainen tilanne. Olen lapseton, suhteellisen hyvin toimeentuleva nainen jolla on nyt ainakin hyvällä paikalla sijaitsevan asunnon muodossa jonkinverran omaisuutta. Minulla on myös sisaruksia ja sisaruksilla lapsia enemmän kuin yhden käden sormilla osaan laskea.
Kertaalleen minut sitten hiukan yllättäin kutsuttiin vanhimman veljen luo kesäiltaa istumaan. Yllättäen sen vuoksi, että meillä on melko paljon ikäeroa emmekä ole koskaan kauheammin viettäneet aikaa yhdessä. Illan myötä, kun siideritölkki kavereineen oli tuhoutunut, veli otti esiin tuon samaisen asian. Niin että kun sullakin ikää kertyy ja ikinä ei voi tietää mitä huomenna tapahtuu, että oletko jo miettinyt kenelle kaiken jäämistösi testamenttaat. En tiedä kumpi meistä oli tuossa vaiheessa enemmän viinan vaikutuksen alaisena, mutta minun pääni ainakin selvisi sillä samaisella sekunnilla. Ärsytti se, että minut oli selkeästi kutsuttu puhumaan tuosta perintöasiasta, ei sen vuoksi, että olen niin äärettömän mukavaa seuraa. Toisekseen se tehtiin siinä toivossa, että ehdittäisiin ekana eikä muut sisarukset lapsineen kerkeisi apajille. Kolmannekseen, hyväksi perilliseksi mainittin yksi hänen lapsistaan, se lempilapsi, muilla ei niin ollut väliä. Niin kuin oikeasti isä arvottaa lapsistaan yhden niin paljon ylitse muiden, että sille lapselle voi rohmuta tädin perinnönkin ja jättää muut nuolemaan näppejään.
Harmillista tässä on se, että tuo kyseinen lempilapsi on oikeasti ihan tosi loisto tyyppi, mutta veljeni ja minun ikäerosta johtuen lähes minun ikäiseni ja itse ihan hyvässä työpaikassa hyvän palkan kera. Eli ei tarvitse rahaa tai perintöä ulkopuolelta. Ilmoitin veljelleni, että olen hoitanut kyllä paperiasiat kuntoon. Koronan alkaessa ja itse riskiryhmään kuuluessa, tein niin edunvalvontapaperin, hoitotahdon, hautaustoiveen kuin testamentinkin valmiiksi. Ilmoitin kaikki ne hyväntekeväisyysjärjestöt, jonne perintöni menee sikäli kun silloin jotain on jäljellä. En nimittäin ajatellut kauheasti säästellä, mikäli mikään onnettomuus tai yllättävä sairaus ei vie ennen aikojaan. Veli ajatteli minun heittävän herjaa, kun puhuin mm. eläinsuojelujärjestöstä mutta kun lopulta tajusi minun puhuvan totta, olikin kello jo paljon ja nukkumaan pitäisi mennä. Sen jälkeen ei olekaan tullut kutsuja kesäillan istujaisiin.
Tälläsestä pääsee eroon kun sanoo että,en juo mitään tuoppikaljoja tähän aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun (lapsenlapsen) olisi pitänyt hoitaa isoisäni kuolinpesät asiat loppuun. Kun kohteliaasti kieltäydyin, niin esitettiin voisiko puolisoni ne hoitaa. Hänkin kohteliaasti kieltäytyi. Ukkini oli kuollut ennen syntymääni, joten en ollut edes häntä ikinä tavannut. Vanhempani sisaruksia oli vielä elossa, mutta heitä ei asian hoitaminen kiinnostanut. Ei myöskään serkkujani.
Perusteluina oli mm., että asun lähempänä kuin muut sukulaiset. Ihan yhtä pitkä matka oli. (Useita satoja kilometrejä.) Joku asui ihan vieressäkin, mutta sitä ei ilmeisesti laskettu. :-)
Sitten minua vaadittiin maksamaan vanhempani tililtä kuolinpesän kulut. Kymmeniä tuhansia euroja. Kulut aiheutuivat yhden osakkaan töppäilyistä. (Aiemmat tulo olivat kyllä kelvanneen kaikille.)
Kun en siis suostunut edellä mainittuihin asioihin, niin minua uhkailtiin vaikka millä. Muutama sukulainen laittoi välit poikki. :-)
Itse olen lähes 30v ollut prk:n osakas,eikä siinä mitään, ei ole pakko jakaa pesää ellei kukaan sitä vaadi ja kulut hoituu.
Miten kenenkään kuolinpesä voi olla hoitamatta niin kauan, että syntymätön ihminen voi joutua sitä tekemään? Se on laitonta, en usko. Kuolinpesiä ei selvitellä 20v.
Perunkirjoitus on pakko tehdä, mutta pesän jakamiselle ei ole mitään lakisääteistä pakkoa. Maaseudulla on jonkin verran maatiloja, jotka on toimineet kuolinpesän nimissä vuosikymmeniä. Jos joku pesän osakas haluaa osuutensa, niin silloin pesä on jaettava. Käytännössä tämä osakas yleensä maksetaan ulos pesästä.
Muutettiin vaimon kanssa vuokra-asuntoon mihin edellinen vuokralainen oli asennuttanut turvalukon asunnon ulko-oveen. Jonkin ajan kuluttua muutosta edellinen vuokralainen laittoi viestiä, että hän oli omalla kustannuksella laitattanut sen turvalukon ja meidän pitäisi maksaa siitä 80e. Vastasin, että me ei tehdä sillä lukolla mitään, voi tulla hakemaan pois. Rouva ei sitten vastannut siihen enää mitään. Toki olisi joutunut lukon poistamisen jälkeen ostamaan uuden oven tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Muutettiin vaimon kanssa vuokra-asuntoon mihin edellinen vuokralainen oli asennuttanut turvalukon asunnon ulko-oveen. Jonkin ajan kuluttua muutosta edellinen vuokralainen laittoi viestiä, että hän oli omalla kustannuksella laitattanut sen turvalukon ja meidän pitäisi maksaa siitä 80e. Vastasin, että me ei tehdä sillä lukolla mitään, voi tulla hakemaan pois. Rouva ei sitten vastannut siihen enää mitään. Toki olisi joutunut lukon poistamisen jälkeen ostamaan uuden oven tilalle.
Mekin asuimme vuokrarivarissa. Edellinen, häädön saanut, asukas oli istuttanut takapihalle pari pensasta. Entisen asukkaan äiti otti muutettuamme yhteyttä ja pyysi meitä maksamaan nuo pensaat. Ilmoitimme, ettemme tarvitse niitä. Eräänä päivänä hän kävi kaivamassa pensaat pois ja heitti talon roskikseen.
Entinen anoppi oli ihan mahdoton kaikinpuolin. Oli aina vaan kaikkea vailla kaikilta. Pahin oli kyllä se kun oltiin juuri ostettu talo ja irtaimisto sinne, lapsi oli syntynyt eli vain toinen kävi töissä, oli autot ja koirat yms. Anoppi laitteli aina viestiä miehelleni antaisko rahaa tupakkaan ja viiniin. Jos mies ei antanut niin käski kysyä minulta. Ihan himmeä ja äärimmäisen itsekeskeinen nainen. Onneksi löysi viimein siivoojan töitä.
Alue: Aihe vapaa
Me luettiin oppareitamme ristiin opiskelukavereiden kanssa. Aina niistä jotain virheitä saatiin kiinni. Omani lähetin vielä äidilleni (äidinkielenope). Rahaa ei kyllä vaihdettu missään vaiheessa.