Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

kaveri pyysi hakemaan hänet lentokentältä ja viemän kotiin puolilta öin arkiyönä keskellä talvea. 10 euroa tästä oli ollut liikaa, tarjosi 5 euroa. talvella jo auton käynnistys vie jopa 5 euroa koska pakkaset, itse valvominen puoleen yöhön koska tavallisesti nukun ajoissa, ja toisen odottelut kentällä ja kotiin vienti. tuttuni sanoi että tuosta maksettaisiin 40 euroa, koska palvelu. no, empä hakenut kentältä ja tiedä sitten mitä taksistaan maksoi :D 

Ei uskoa jakamis talouteen kirjoitti:

ystävyyden hinta ei voi olla hyväksikäytön hyväksyminen

 

Tuo on prikulleen tosi, se sopisi ihan uudeksi sananlaskuksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei uskoa jakamis talouteen kirjoitti:

Ihmisten auttaminen arkiongelmissa on vaativa taiteen laji, on valittava huolella ketä auttaa. Oman kokemuksen perusteella tavaroiden ”lainaajat” voidaan jakaa kahteen pää ryhmään.

Suuri ryhmä on ihmiset jotka eivät osaa /välitä käyttää lainattuja tavaroita huolella josta seuraa se että kun ja jos lainatut tavarat palautuu niin ne ei ole siinä kunnossa kun ne oli lainatessa ; 30m jatkojohto palautuu kahtena pätkänä , tärytys kone ” putosi” monttuun josta syystä ohjaus kahvat on poikki , Sirkkelillä on sahattu ”jotain” koska melkein kaikki kovapalat puutuu. Yms , lista on aika pitkä.

Korvausta ei tule vaikka sitä pyytää,  tule vain kommentti ” se on kallista”.

Sitten on se pieni ryhmä joka palauttaa tavarat ainakin samassa , joskus paremmassa kunnossa kuin lainatessa. Tavarat palautuu niin kun on sovittu ja aina tulee joku ”korvaus” jos ei muuta niin ainakin viini pullo.

Sama jako pätee myös palvelujen tarvitsijoihin. Suuri ryhmä pyytää kaikenlaista  ”apua” . Voisitko hitsata, korjata , vähän katsoa taikka ottaa kivet pois parkkipaikalta kun sinulla on noita koneita, korvaus on aika usein kommentti ” kyllä siitä tuli melkein sellainen kun ajattelin ”

Hyvin valikoiva tavaroiden lainaaminen taikka palvelujen tekeminen on johtanut ystäväpiirin pienenemiseen, mutta se ei haittaa koska ystävyyden hinta ei voi olla hyväksikäytön hyväksyminen.

 

Näinhän se on, mutta miksi olet niin närkästynyt? Minulle tämä ainakin opetettiin tyyliin äidinmaidossa. Valitse seurasi huolella etc. Jos et valitse niin olet itse vastuussa.

Ihana ihminen 😒

Kaveri huijasi kanssaan kaupunkiin. Perillä selvisi et olikin ottanu kersansa mukaan ja vieny auton huoltoon. No, minulle tuli 2x40km keikka viedä heidät anoppilaansa takaisin, kun autoa ei saanutkaan huollosta yllärinä pois samana pvänä. Aikaa ja rahaa palaa! Kuskasin ja vuosikausia kestitsin vailla vastapalveluksia tai -kestityksiä, kunnes totaalisesti kyllästyin. Hyi hitto mitä hyväksikäyttöporukkaa.

Hyväksikäyttäjä "ystäväni" antoi minun kustantaa kaikki yhteiset reissut, bensat. Aina autoin mm lääkärikäynnit ym. Sitten oletti että järjestän hänelle synttärijuhlat. Oli kaikinpuolin ikävä ihminen vaikka omasta mielestään ihana, "paras ystävä". Kallis oppikoulu minulle.

Vierailija kirjoitti:

Anoppi haluaa että perustan PRISMAPERHEEN! Olen Vela mutta sitä ei suostu ymmärtämään.

Sinäkö se aina palauttelet maanantaiaamuisin Lidliin jätesäkillisen tyhjiä kaljatölkkejä ja ostat lavallisen halvinta kaljaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kirjoitti:

Kaikki tuttavat, jotka kehtaa pyytää jotakin tavaraa tai työtä/palvelusta ilmaiseksi.

Siis tyyliin: " mä voin ottaa tuon sun auton ilmaiseksi, kun olet uutta hankkimassa".

Myös lentoliput, konserttiliput jne.

Joillakin on pokkaa, eikä edes peruskäytöstapoja.

Appiukko kuoli ja häneltä jäi ehkä 15 vuotta vanha auto. Eräs avulias naapuri oli valmis ottamaan auton ilmaiseksi. Ihmetteli, kun perikunta ei suostunut.

Merkistä riippuen 15-vuotias auto voi maksaa satasia tai ehkä hiukan toista tonnia. Tai sitten se voi maksaa satoja tuhansia euroja. Eli tuosta nyt ei voi päätellä mitään naapurin ahneudesta.

Kerroin taannoin koko tapauksen. Pointti oli siinä, että oli valmis ottamaan auton käyttöönsä, mutta ei ollut valmis maksamaan mitään. Autosta tosiaan sai 2000€ erään kampanjan aikana.

Ei sellaisissa kampanjoissa autoista rahaa saa, vaan hyvityksen, kun ostaa uuden.

Tätä tarkoitin. Appiukon poika antoi vaihdossa appiukon entisen auton ja tiedän myös sen, että eihän autoliike tappiolle jää, mutta naapuri tosiaan oli valmis ottamaan auton mitään korvausta ja auto ei kuitenkaan ollut mikään romu, kun sillä ajettiin vuosikaudet ja autoliikkeen hyvitti siitä jo mainitsemani summan. Härskiä pyytää kuolinpesältä yleensä mitään, jos asiasta ei ole etukäteen sovittu. Sen varmuudella tiedän, että tämän naapurin kanssa ei appiukko ollut sopinut mitään.

Kuolinpesäkö vaihtoi auton uuteen?

Ei, vaan auto jäi sitten appiukon pojalle, kun sitä ei annettu naapurille.

Miten se pojalle jäi, jos se kerran vaihdettiin? Tämä tarinahan muuttuu koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Eräs puolituttu mukava henkilö pyysi lainata 3.000e. Lupasi kirjoittaa velkakirjan ja maksaa koroineen. 

Hän itse työtön ja vaimo äitiyslomalla. En tiedä edes kaverin sukunimeä.

Olishan se nimi tullut siihen velkakirjaan, jos se kerran oli ainoa syy olla lainaamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kirjoitti:

Kaikki tuttavat, jotka kehtaa pyytää jotakin tavaraa tai työtä/palvelusta ilmaiseksi.

Siis tyyliin: " mä voin ottaa tuon sun auton ilmaiseksi, kun olet uutta hankkimassa".

Myös lentoliput, konserttiliput jne.

Joillakin on pokkaa, eikä edes peruskäytöstapoja.

Appiukko kuoli ja häneltä jäi ehkä 15 vuotta vanha auto. Eräs avulias naapuri oli valmis ottamaan auton ilmaiseksi. Ihmetteli, kun perikunta ei suostunut.

Merkistä riippuen 15-vuotias auto voi maksaa satasia tai ehkä hiukan toista tonnia. Tai sitten se voi maksaa satoja tuhansia euroja. Eli tuosta nyt ei voi päätellä mitään naapurin ahneudesta.

Kerroin taannoin koko tapauksen. Pointti oli siinä, että oli valmis ottamaan auton käyttöönsä, mutta ei ollut valmis maksamaan mitään. Autosta tosiaan sai 2000€ erään kampanjan aikana.

Ei sellaisissa kampanjoissa autoista rahaa saa, vaan hyvityksen, kun ostaa uuden.

Tätä tarkoitin. Appiukon poika antoi vaihdossa appiukon entisen auton ja tiedän myös sen, että eihän autoliike tappiolle jää, mutta naapuri tosiaan oli valmis ottamaan auton mitään korvausta ja auto ei kuitenkaan ollut mikään romu, kun sillä ajettiin vuosikaudet ja autoliikkeen hyvitti siitä jo mainitsemani summan. Härskiä pyytää kuolinpesältä yleensä mitään, jos asiasta ei ole etukäteen sovittu. Sen varmuudella tiedän, että tämän naapurin kanssa ei appiukko ollut sopinut mitään.

Kuolinpesäkö vaihtoi auton uuteen?

Ei, vaan auto jäi sitten appiukon pojalle, kun sitä ei annettu naapurille.

Miten se pojalle jäi, jos se kerran vaihdettiin? Tämä tarinahan muuttuu koko ajan.

Lue niin, että ymmärrät, äläkä saivartele. Miten tämä tositarina on muuttunut?. Appiukko kuoli. Naapuri halusi ilmaiseksi kuolinpesältä auton. Eivät antaneet. Auton otti appiukon poika, siitä tehtiin paperit. Myöhemmin poika antoi auton vaihdossa uudempaan ja siitä hyvitettiin 2000 €.

Vierailija kirjoitti:

Kaveri huijasi kanssaan kaupunkiin. Perillä selvisi et olikin ottanu kersansa mukaan ja vieny auton huoltoon. No, minulle tuli 2x40km keikka viedä heidät anoppilaansa takaisin, kun autoa ei saanutkaan huollosta yllärinä pois samana pvänä. Aikaa ja rahaa palaa! Kuskasin ja vuosikausia kestitsin vailla vastapalveluksia tai -kestityksiä, kunnes totaalisesti kyllästyin. Hyi hitto mitä hyväksikäyttöporukkaa.

Mun "ystävä" pyysi kylään. Kun pääsin perille, oli bilevaatteet päällä ja lähdössä baariin. Mä katsoin suu auki anteeksi mitä. 

No kun jne ja sanoin kiitos, minä en ole lapsenvahti-ihminen. Tulin moikkaamaan sinua, en jäämässä lapsenvahdiksi ja lähdin. Eipä mennyt kauaa, kun FB.ssä oli valitus ja kuvakaappaus lupasin tulla kylään. 

muuten kiva, mutta oli tehnyt saman tempun jo muutamalle muulle, tiesin mitä ehkä voi odottaa. Olin kysynyt etukäteen ethän ole tekemässä samaa minulle, en. Tehdään pizzaa, katsotaan leffaa ja vietetään hauska ilta, lapset menevät nukkumaan klo 20.

Mitään pizzaahan ei ollut, mutta olisin voinut, omalla rahalla, tilata.

Vierailija kirjoitti:

kaveri pyysi hakemaan hänet lentokentältä ja viemän kotiin puolilta öin arkiyönä keskellä talvea. 10 euroa tästä oli ollut liikaa, tarjosi 5 euroa. talvella jo auton käynnistys vie jopa 5 euroa koska pakkaset, itse valvominen puoleen yöhön koska tavallisesti nukun ajoissa, ja toisen odottelut kentällä ja kotiin vienti. tuttuni sanoi että tuosta maksettaisiin 40 euroa, koska palvelu. no, empä hakenut kentältä ja tiedä sitten mitä taksistaan maksoi :D 

Lentokentältä hakeminen voi olla normaali ystävänpalvelus tai sitten hyötymisyritys riippuen monesta asiasta: Tuleeko pyyntö ajoissa, jolloin ehdit varautua asiaan ja ehkä lämmittää autoasi tms., asutko lähellä lentokenttää tai tuleeko kaverin heittämisestä sinulle isokin reissu, onko sinulla seuraavana päivänä työpäivä ym. ym. Voisin tarjoutua tuohon, jos ei olisi minulle iso reissu tai hirveä vaiva, ja jos saisin pienen bensarahan sekä matkoilta jonkun pienen tuliaisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kirjoitti:

Kaikki tuttavat, jotka kehtaa pyytää jotakin tavaraa tai työtä/palvelusta ilmaiseksi.

Siis tyyliin: " mä voin ottaa tuon sun auton ilmaiseksi, kun olet uutta hankkimassa".

Myös lentoliput, konserttiliput jne.

Joillakin on pokkaa, eikä edes peruskäytöstapoja.

Appiukko kuoli ja häneltä jäi ehkä 15 vuotta vanha auto. Eräs avulias naapuri oli valmis ottamaan auton ilmaiseksi. Ihmetteli, kun perikunta ei suostunut.

Merkistä riippuen 15-vuotias auto voi maksaa satasia tai ehkä hiukan toista tonnia. Tai sitten se voi maksaa satoja tuhansia euroja. Eli tuosta nyt ei voi päätellä mitään naapurin ahneudesta.

Kerroin taannoin koko tapauksen. Pointti oli siinä, että oli valmis ottamaan auton käyttöönsä, mutta ei ollut valmis maksamaan mitään. Autosta tosiaan sai 2000€ erään kampanjan aikana.

Ei sellaisissa kampanjoissa autoista rahaa saa, vaan hyvityksen, kun ostaa uuden.

Tätä tarkoitin. Appiukon poika antoi vaihdossa appiukon entisen auton ja tiedän myös sen, että eihän autoliike tappiolle jää, mutta naapuri tosiaan oli valmis ottamaan auton mitään korvausta ja auto ei kuitenkaan ollut mikään romu, kun sillä ajettiin vuosikaudet ja autoliikkeen hyvitti siitä jo mainitsemani summan. Härskiä pyytää kuolinpesältä yleensä mitään, jos asiasta ei ole etukäteen sovittu. Sen varmuudella tiedän, että tämän naapurin kanssa ei appiukko ollut sopinut mitään.

Kuolinpesäkö vaihtoi auton uuteen?

Ei, vaan auto jäi sitten appiukon pojalle, kun sitä ei annettu naapurille.

Miten se pojalle jäi, jos se kerran vaihdettiin? Tämä tarinahan muuttuu koko ajan.

Lue niin, että ymmärrät, äläkä saivartele. Miten tämä tositarina on muuttunut?. Appiukko kuoli. Naapuri halusi ilmaiseksi kuolinpesältä auton. Eivät antaneet. Auton otti appiukon poika, siitä tehtiin paperit. Myöhemmin poika antoi auton vaihdossa uudempaan ja siitä hyvitettiin 2000 €.

Pointtihan tuossa oli se, että joskus, HUOM joskus, autokaupat antavat pihaan ajetusta, rekisteröidystä ja katsastetusta autosta esim 2000€ hyvityksen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sen auton arvo olisi todellisuudessa ollut sen 2000€.

Esimerkiksi nykyisestä autostani lähti viattomalla kysymyksellä ”mikä on tuon tiukka hinta?” hinnasta 1500€ ja toimituskulut laskivat nollaan eli kokonaishyöty oli 1600€.

Tämä siis ilman sitä vaihtoautoa. Vaihtoauton kanssa hinta olisi voinut pudota sen 2000€, mutta toimituskulut olis todennäköisesti jääneet maksettavaksi.

Tässä tapauksessa sen auton ”oikea” arvo olisi siis ollut noin 400€.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri huijasi kanssaan kaupunkiin. Perillä selvisi et olikin ottanu kersansa mukaan ja vieny auton huoltoon. No, minulle tuli 2x40km keikka viedä heidät anoppilaansa takaisin, kun autoa ei saanutkaan huollosta yllärinä pois samana pvänä. Aikaa ja rahaa palaa! Kuskasin ja vuosikausia kestitsin vailla vastapalveluksia tai -kestityksiä, kunnes totaalisesti kyllästyin. Hyi hitto mitä hyväksikäyttöporukkaa.

Mun "ystävä" pyysi kylään. Kun pääsin perille, oli bilevaatteet päällä ja lähdössä baariin. Mä katsoin suu auki anteeksi mitä. 

No kun jne ja sanoin kiitos, minä en ole lapsenvahti-ihminen. Tulin moikkaamaan sinua, en jäämässä lapsenvahdiksi ja lähdin. Eipä mennyt kauaa, kun FB.ssä oli valitus ja kuvakaappaus lupasin tulla kylään. 

muuten kiva, mutta oli tehnyt saman tempun jo muutamalle muulle, tiesin mitä ehkä voi odottaa. Olin kysynyt etukäteen ethän ole tekemässä samaa minulle, en. Tehdään pizzaa, katsotaan leffaa ja vietetään hauska ilta, lapset menevät nukkumaan klo 20.

Mitään pizzaahan ei ollut, mutta olisin voinut, omalla rahalla, tilata.

En ymmärrä miten joillakin oikeasti on pokkaa toimia noin. No, ehkä sen takia olenkin enemmän hyväksikäytetty kuin -käyttäjä. Nykyään kyllä tuttavapiiri on kutistunut kun tajuan nopeammin käytösmallin kuin nuorena.

Kaverini tiedusteli, että mahtuisiko tietty huonekalu autooni ja lähtisinkö häntä kuskaamaan, jos mahtuisi. Olen opetellut sanomaan ei, mutta tuolloin koin vielä velvollisuudekseni auttaa, jos vaan pystyn. Niinpä mittailin autoa ja pyysin miestäni katsomaan kuinka helppo autoni koiraverkko on irrottaa. Tässä vaiheessa mies tiedusteli, että eikös kaverillani ole omaa autoani isompi farkku... Niinpä muuten oli! Tiedustelin kaveriltani, eikö huonekalu mahdu hänen autoonsa ja pahoittelin, ettei se siinä tapauksessa mene kyllä omaan pienempään autoonikaan. Joo, mahtuisi hänen kyytiinsä, mutta sitten pitäisi siirtää tavaroita ja kaataa penkit jne. Hieman ärsytti. Kyyti ja kuski olisi kelvannut samalla. Viestitin vain, että ei mahdu.

Meidät pyydettiin muuttoavuksi pitsapalkalla. Silloin lapsettomina ja vapaina se sopi ja lähdimme auttamaan. Perillä selvisi, että aloittaisin homman pakkaamalla kylpyhuoneen sisällön ja mieheni oli ainoa, jolla oli kortti ajaa vuokrattua autoa... No ei siinä, muutto saatiin maaliin. Tässä vaiheessa pariskunta kiitteli meitä (ja kahta muuta kaveria) ja totesi, että ei olekaan vielä niin nälkä, että pitsa maistuisi, haluaisiko joku kahvia! Juu ei, meille tuli pakollinen meno, ajettiin sit pitserian kautta kotiin. Ei ole sen koommin ollut intressejä auttaa tätä pariskuntaa.

Autokauppiailla on aina reilu tinkivara hinnassa. Jos olet tyhmä maksat koko hinnan, jos annat romun ilmaiseksi vaihdossa olet ehkä tyhmä (riippuen minkälainen romu se on) tai sitten vaan neuvottelet hinnan kohdilleen.

Muistakaa nyt miten esim. huutokauppakeisari suhtautuu ihmisten tarjouksiin tavaroistaan: " Tyhmähän minä olisin jo en puolta tuosta maksaisi..."

Siis nyrkkisääntö jotenkin järkevästi hinnoitellusta tavarasta on tarjota 50% pyydetystä hinnasta. Se on miten ammattilaiset toimii. Jälleenmyyjän oletuskate monilla aloilla on 50%, kyllä siinä on varaa vähän tinkiä

Kauppa se on joka kannattaa mutta rajansa silläkin pitää olla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri huijasi kanssaan kaupunkiin. Perillä selvisi et olikin ottanu kersansa mukaan ja vieny auton huoltoon. No, minulle tuli 2x40km keikka viedä heidät anoppilaansa takaisin, kun autoa ei saanutkaan huollosta yllärinä pois samana pvänä. Aikaa ja rahaa palaa! Kuskasin ja vuosikausia kestitsin vailla vastapalveluksia tai -kestityksiä, kunnes totaalisesti kyllästyin. Hyi hitto mitä hyväksikäyttöporukkaa.

Mun "ystävä" pyysi kylään. Kun pääsin perille, oli bilevaatteet päällä ja lähdössä baariin. Mä katsoin suu auki anteeksi mitä. 

No kun jne ja sanoin kiitos, minä en ole lapsenvahti-ihminen. Tulin moikkaamaan sinua, en jäämässä lapsenvahdiksi ja lähdin. Eipä mennyt kauaa, kun FB.ssä oli valitus ja kuvakaappaus lupasin tulla kylään. 

muuten kiva, mutta oli tehnyt saman tempun jo muutamalle muulle, tiesin mitä ehkä voi odottaa. Olin kysynyt etukäteen ethän ole tekemässä samaa minulle, en. Tehdään pizzaa, katsotaan leffaa ja vietetään hauska ilta, lapset menevät nukkumaan klo 20.

Mitään pizzaahan ei ollut, mutta olisin voinut, omalla rahalla, tilata.

En ymmärrä miten joillakin oikeasti on pokkaa toimia noin. No, ehkä sen takia olenkin enemmän hyväksikäytetty kuin -käyttäjä. Nykyään kyllä tuttavapiiri on kutistunut kun tajuan nopeammin käytösmallin kuin nuorena.

Onhan tuossa aina se vaihtoehto, että äidin poistuttua rientoihinsa, soittaa numero salattuna lastensuojeluilmoituksen, että äiti on lähtenyt viihteelle ja jättänyt jonkun juopon viinapalkalla lapsia vahtimaan.

Ilmoituspuhelun jälkeen ratsaat ”kaverin” baarikaapin ja vedät perseet ilmaisella viinalla. Paikalle tuleville sossun tädeille selität, että homma on kunnossa, että Irspa käy vaan nopeasti hoitamassa pari ”keikkaa” ja tulee ”ihan just” takaisin ja sinä vahdit sillä aikaa ”Teemua”, ”Taavia” ja ”Viiviä”. (Kutsut kaikkia väärillä nimillä ja keksit yhden ylimääräisen lapsen ja vedät hirveät pultit, koska häntä ei löydy mistään, koska pelkäät, että Irspa vetää sua taas turpaan, jos yksi lapsi hukkuu”. Sitten jossain vaiheessa raihoitut ja ”muistat”, että se ylimääräinenhän olikin jo myyty. Ja sitten vaikenet, mutta sadattelet itseksesi, että tästähän ei oliskaan saanut kertoa. Jos ei meinaa riittää, voit tehostaa vaikutusta oksentamalla päällesi tai sossutädin päälle ja yökkäyksiem välillä puhumalla ristiin itsesi kanssa kaverisi ”keikan” luonteesta.

Nuorena miehenä tuli tietysti notkuttua baareissa ja tutustuttua monenlaiseen hameenkantajaan.

Baarissa kerjääminen oli ainakin tuolloin  monelle nuorelle naiselle ihan arkipäivää, eli vaadittiin tyhjä lasi kädessä että HAET juomista, vaikka olin autolla. NO HAET MINULLE, kun kerroin että juon vain vettä. Tupakan pummaaminen, jämien pummaaminen ja olisi pitänyt omasta lasista antaa juoda koska minulla oli varaa se lasillinen ostaa. No jos ostit grilliltä itsellesi ruokaa, siihen tuli ventovieras kyselemään ostatko minullekin tai parhaat olivat sorminensa kaivamassa lautaseltani ranskalaisia ja ihan siis olettaen että näin voi tehdä.

Sitten kyydin pummaaminen kotiin, koska olin taas sillä autolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kirjoitti:

Kaikki tuttavat, jotka kehtaa pyytää jotakin tavaraa tai työtä/palvelusta ilmaiseksi.

Siis tyyliin: " mä voin ottaa tuon sun auton ilmaiseksi, kun olet uutta hankkimassa".

Myös lentoliput, konserttiliput jne.

Joillakin on pokkaa, eikä edes peruskäytöstapoja.

Appiukko kuoli ja häneltä jäi ehkä 15 vuotta vanha auto. Eräs avulias naapuri oli valmis ottamaan auton ilmaiseksi. Ihmetteli, kun perikunta ei suostunut.

Merkistä riippuen 15-vuotias auto voi maksaa satasia tai ehkä hiukan toista tonnia. Tai sitten se voi maksaa satoja tuhansia euroja. Eli tuosta nyt ei voi päätellä mitään naapurin ahneudesta.

Kerroin taannoin koko tapauksen. Pointti oli siinä, että oli valmis ottamaan auton käyttöönsä, mutta ei ollut valmis maksamaan mitään. Autosta tosiaan sai 2000€ erään kampanjan aikana.

Ei sellaisissa kampanjoissa autoista rahaa saa, vaan hyvityksen, kun ostaa uuden.

Tätä tarkoitin. Appiukon poika antoi vaihdossa appiukon entisen auton ja tiedän myös sen, että eihän autoliike tappiolle jää, mutta naapuri tosiaan oli valmis ottamaan auton mitään korvausta ja auto ei kuitenkaan ollut mikään romu, kun sillä ajettiin vuosikaudet ja autoliikkeen hyvitti siitä jo mainitsemani summan. Härskiä pyytää kuolinpesältä yleensä mitään, jos asiasta ei ole etukäteen sovittu. Sen varmuudella tiedän, että tämän naapurin kanssa ei appiukko ollut sopinut mitään.

Kuolinpesäkö vaihtoi auton uuteen?

Ei, vaan auto jäi sitten appiukon pojalle, kun sitä ei annettu naapurille.

Miten se pojalle jäi, jos se kerran vaihdettiin? Tämä tarinahan muuttuu koko ajan.

Lue niin, että ymmärrät, äläkä saivartele. Miten tämä tositarina on muuttunut?. Appiukko kuoli. Naapuri halusi ilmaiseksi kuolinpesältä auton. Eivät antaneet. Auton otti appiukon poika, siitä tehtiin paperit. Myöhemmin poika antoi auton vaihdossa uudempaan ja siitä hyvitettiin 2000 €.

Pointtihan tuossa oli se, että joskus, HUOM joskus, autokaupat antavat pihaan ajetusta, rekisteröidystä ja katsastetusta autosta esim 2000€ hyvityksen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sen auton arvo olisi todellisuudessa ollut sen 2000€.

Esimerkiksi nykyisestä autostani lähti viattomalla kysymyksellä ”mikä on tuon tiukka hinta?” hinnasta 1500€ ja toimituskulut laskivat nollaan eli kokonaishyöty oli 1600€.

Tämä siis ilman sitä vaihtoautoa. Vaihtoauton kanssa hinta olisi voinut pudota sen 2000€, mutta toimituskulut olis todennäköisesti jääneet maksettavaksi.

Tässä tapauksessa sen auton ”oikea” arvo olisi siis ollut noin 400€.

Ei tietenkään auton arvo ollut 2000€, mutta sen verran siitä vaihdossa hyvitettiin. Itse myytynä hinta olisi voinut olla muutaman satasen. Pointti oli siinä, että naapuri pyysi autoa ilmaiseksi ja appiukon poika ajeli sitten samalla autolla pitkän aikaa ja antoi sen sitten vaihdossa toiseen autoon ja sai hyvityksen. Mielestäni on aika härskiä pyytää ajokelpoista autoa ilmaiseksi.

Tuli mieleen kaksi pummausta.

Kaveri halusi, että ostan hänen exälleen kaljan, koska hänellä itsellään ei ollut varaa.

Tämän kaverin exän eno vaati, että ostan hänelle kaljan.

En muista, että kukaan muu ikinä missään olisi vaatinut multa kaljaa, paitsi nämä, jotka siis olivat vielä sukua keskenään.

Tuo kaverin ex oli vieläpä ex sen takia, että meni jakamaan b3-rs 3ttään kaverin ollessa intissä. Olivat jo siis kihloissakin, eli oli ainakin olevinaan vakava suhde.