Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?
Kommentit (11849)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veljen vaimo soitti ja pyysi mua hakemaan vauvan sitterin joltain torimyyjältä. Haun jälkeen se olis pitäny paketoida ja postittaa heille. Oli kuulemma niin halpa sitteri, että on ihan pakko se saada, mutta ikävä myyjä ei suostu postittamaan. Olis kyllä kuulemma maksanut kaikki kulut. Kieltäydyin, koska rehellisesti sanottuna ei huvittanut. Takana oli raskas päivä töissä ja just olin päässy kotiin. Ja se siis olis ollut pakko hakea just sillon illalla, koska myyjälle sopi vain silloin. Käly suuttui kieltäytymisestäni ja pisti välit totaalisen poikki. Kävivät sen sitterin sitten hakemassa itse, matka oli 250km eli edestakaisin 500km. Mahto olla halpa sitteri 😆
Ja todetaan nyt vielä, että itse vaatimus ei ollut törkeä. Törkeää oli se, että kieltäytymisestä raivostuttiin niin, ettei kukaan perheestä saa enää olla minun kanssani tekemisissä. Kummityttö esim. manipuloitiin lopettamaan kaikki yhteydenpito, somessakin on estänyt minut. On selitelty lapsille, että olen ilkeä ihminen. Ei kai kukaan oikeasti oleta, että toisella on aina mahdollisuus lähteä tekemään/hakemaan jotain kun käsky käy. Kysyä voi, mutta turha raivostua silmittömästi jos toinen ei pysty auttamaan. Olisin ehkä sen sitterin voinutkin hakea, jos sen olis voinut hakea vaikka seuraavana päivänä. Nyt ei vaan paukut riittäneet raskaan yövuoron jälkeen.
Kummallinen suuttuminen. Hakekoon perkele sitterinsä mistä haluaa, eikai siinä sukulaisille soitella että voitko hakea. Olisit sanonut vaan että en voi hakea ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Rivaritalossa naapuri istuttaa joka kevät monta kymmentä ulkokukkaruukkua ja lähtee sitten koko kesäksi mökille. Lähtiessä käy sanomassa mulle, että voitko taas kastella kukkani.
Sanoisin, että nyt pukkaa reissua jos toista kesälle, että nyt taitaa kukat kuolla jos minun varaani jätät. Kannattaa ottaa kukat mukaasi.
Minä olen oikeasti niin huono kukkien kanssa että taatusti kuolisi ja ottaisin vielä tuollaisesta hoitamisesta ylimääräisen stressin. Viikon voin vielä kastella, mutta ei enempää.
Tulen yleisesti ottaen anoppini kanssa toimeen, mutta hän osaa olla vähän itsekeskeinen. Pahin esimerkki tästä oli, kun isäni kuoli yllättäen. Sain tiedon siitä aamulla, ja samana päivänä olin lupautunut lähtemään messuille anopin kanssa. No ilmoitin sitten anopille, että tilanne on tämä enkä siis lähde messuille. Anoppi ilmestyi kuitenkin meille, ja kyseli jos kuitenkin mennään. Pidin tätä uskomattomana käytöksenä häneltä. Ei, en lähde messuille koska isäni on juuri kuollut. Ihan kuin hänen messureissunsa olisi ollut tässä se tärkein asia. Kaiken huipuksi hän oli meiltä lähdettyään mennyt sukulaisen luo ja valittanut siellä, että olin tehnyt oharit, kun hän olisi niin halunnut mennä messuille.
Olin juuri jäänyt äitiyslomalle töistä kun taloyhtiön väki päätti järjestää talkoot arkipäivänä klo 12 eteenpäin ja olin ainoa nuorehko asukas joka pääsi paikalle. Alkutalkoot meni mukavasti ja autoin istutusten siistimisessä ja kesäkukkien istutuksessa sen minkä ison mahani kanssa pystyin.
No päättivät että pihalla oleva vanha vaja piti pestä ja kunnostaa samalla kertaa.
Koittivat painostaa minua kiipeämään lahon vajan katolle tikkaiden kanssa pesemään kattoa sammaleesta kun laskettuun aikaa oli alle kuukausi. Osa talkooväestä suuttui verisesti kun en suostunut kiipeämään. Nuorena minun olisi kuulemma pitänyt ja kyllä hekin mutta osalla oli polvivaivaa ja osalla taas selkävaivaa, yhdellä taas oli kauhea korkeanpaikan kammo. Vaja oli sen verran verran leveä että olisi oikeasti pitänyt mennä konttailemaan huonokuntoisen katon päälle jos olisi halunnut tarjoituilla välineillä sen saada puhtaaksi.
Seuraavana vuonna kyseinen vaja purettiin sillä se oli päässyt todella huonoon kuntoon ja vajassa muutenkin oli vain yhden osakkaan vanhoja romuja.
Pikkujuttuhan tämä, mutta aikoinaan asuin erään kapakan lähellä 1. kerroksessa. Pari kurssikaveria pruukkasi soittaa ovikelloa aamuöisin kapakan sulkeuduttua ja kysyä pääsevätkö kuselle. Sohottivat seisaaltaan osan ohi. kiittivät kyllä aina, mutta muuten eivät vaivautuneet oelmaan kanssani missään tekemisissä.
Hädässä ystävät muistetaan..
Vierailija kirjoitti:
Äitini peri konfirmaatiopäivänä sukulaisilta saamani rahat itselleen. Niillä maksettiin minun puhelinlaskujani ym. Tai näin rahanperintä silloin perusteltiin. Kaikkea sitä. Olisinpa edes tajunnut kertoa asiasta sukulaisille, mutta siinä kaikessa sekopäisyydessä perheessäni tuo ei ollut kai ollut minusta niin ihmeellistä...
Mulla myös isä otti kesätöissä tienaamani tonnin omaan käyttöönsä. En saanut senttiäkään.
Sain ylioppilaslahjaksi 50 euroa ja sen sentään sain pitää itse. Minulla ei ikinä ollut niin paljoa rahaa! Oli ihan käsittämättömän rikas olo, että 50 euroa, tällähän saa vaikka mitä.
Lähdin itseasiassa paljonkin ennen viittä. Klo 17 oli takaraja, jonka en halunnut olevan liian tiukka mutta tiesin että viimeistään tuolloin. Paljun lisäksi olisi pitänyt lämmittää myös sauna ja ne eivät kyllä olisi pysyneet lämpimänä monta tuntia, etenkin kun eihän sitä tulta voi jättää valvomatta. Eikä veli sitä pyytänytkään vaan sitä että olisin jäänyt mökille useaksi tunniksi ylimääräistä, yksin vieraiden lähdettyä ihan vain koska hän ei jaksa lämmittää/haluaa suoraan saunaan ja paljuun. En lähtenyt muuttamaan sunnuntain suunnitelmiani ja lähtenyt ajamaan kotiin iltaa vasten. Edes veljeni mukavuudenhalun takia. Vaikka meillä ihan ok välit onkin mielestäni. Ei tämä nyt kaikkein härskimmästä päästä ole, mutta minusta ajattelematon pyyntö ja maanittelu.
Vierailija kirjoitti:
Lähdin itseasiassa paljonkin ennen viittä. Klo 17 oli takaraja, jonka en halunnut olevan liian tiukka mutta tiesin että viimeistään tuolloin. Paljun lisäksi olisi pitänyt lämmittää myös sauna ja ne eivät kyllä olisi pysyneet lämpimänä monta tuntia, etenkin kun eihän sitä tulta voi jättää valvomatta. Eikä veli sitä pyytänytkään vaan sitä että olisin jäänyt mökille useaksi tunniksi ylimääräistä, yksin vieraiden lähdettyä ihan vain koska hän ei jaksa lämmittää/haluaa suoraan saunaan ja paljuun. En lähtenyt muuttamaan sunnuntain suunnitelmiani ja lähtenyt ajamaan kotiin iltaa vasten. Edes veljeni mukavuudenhalun takia. Vaikka meillä ihan ok välit onkin mielestäni. Ei tämä nyt kaikkein härskimmästä päästä ole, mutta minusta ajattelematon pyyntö ja maanittelu.
Äh, lainaus jäi. Tämä siis sille, joka ihmetteli miksen voinut lämmittää paljua viideltä ja lähteä menemään. Terveisin 30-vuotisiaan viettänyt ja paljun ja saunan lämmityksestä kieltäytynyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ihan tiedoksi, elettiin aikaa ennen kännyköitä.
t.se paskamunan imijä
Kai teit rikosilmoituksen. Se paskamunahan saattoi jatkaa toimintaansa.
Jos kyyditettävä on aikuinen, ei siinä mitään rikollista taphtunut vaikkakin todellä tyhmää.
Käsittämättömiä tapauksia ketju täynnä. Omalle kohdalle ei ole onneksi sattunut kovin pahoja tapauksia. Pahin taitaa olla se, kun tuttu pyysi soittamaan puolestaan ihmiselle, joka ei halunnut vastata tämän tuttavan puheluihin jostain tuntemattomasa syystä. "Ei se mua kumminkaan kuuntele..." oli perustelu. Olen usein hyvin myöntyvää tyyppiä, mutta riitansa saavat ihmiset solmia aivan keskenään.
Miehen veljen vaimo pyysi aikoinaan mua ja anoppia polttareihinsa. Ne pidettiin 1,5 tunnin ajomatkan päässä toisessa kaupungissa. Koko päivän ohjelmaan kuului mm. jotain kakun koristelua ja ravintolaan meno ja illalla johonki baariin ja sit vielä hotelliin yöksi ja aamulla yhteinen aamiainen ja kotiin. Anopilla on terveysongelmia eikä pysty pitkiä matkoja kävelemään kipujen vuoksi, on huono tasapaino ja näkö, on väsymysoireyhtymää ja ykköstyypin diabetes. Appiukon olis pitäny viedä anoppi sinne (koska anoppi ei näkönsä takia aja) ja tän olis pitäny sit yksin pärjätä päivä kaupungilla kävellen muiden mukana ja mennä vielä baariin illalla ja hotelliin yöksi. Mun taas olisi pitänyt mennä lasteni kanssa koska halusi päiväohjelman juhlia koko hääseurueen naisten kesken ja "tarvitsi" morsiustyttönsäkin sinne eli mun tyttäret. Päiväohjelma oli kuulemma ihan lapsiystävällinen, kakunkoristelu ja ravintola ja muut. Mun lapset oli 1,5v. ja 3,5v. ja olisi olleet ainoat lapset koko porukassa et en usko et lapsiystävällisyys edellä olisi menty. Eihän ton ikäset jaksa jotain organisoitua kakunkoristelua eikä minne tahansa ravintolaankaan mennä ton ikästen kanssa ongelmitta ja pienempi tarvitsi vielä päiväunetkin. Lisäksi mäkään en aja autoa eli mun miehen olis pitänyt meidät kaikki viedä sinne edestakas. (Mies tai mun appiukko ei olisi saaneet tulla päiväohjelmaan mukaan meitä auttamaan, miesten mukaantulo oli tiukasti kielletty). En edes kysynyt mikä olis ollu suunnitelma mulle illaksi, olisinko viettänyt illan yksin hotellissa lasten unta valvoen vai olisko peräti morsiamen 14-vuotias serkku tullu lastenvahdiksi ja minä baariin (Serkkukin tuli siis polttariviikonloppuun mutta ei tietenkään baariin. Serkkua oli aikaisemminkin ehdotettu lapsenvahdiksi). Ei pystynyt millään käsittämään miksi sanottiin ettei onnistu ja suuttui lopulta niin että torppasi itsensä ja miehensä mukaan lähdön yhdessä suunnitellulle anopin 60-vuotismatkalle kun ei kerta mekään osallistuttu hänen polttariviikonloppuunsa. Tämä ei sattunut Suomessa mutta kyllä täälläkin polttarit on yleensä ihan kaveriporukalla juhlittava juttu eikä sinne raahata anoppeja ja morsiuslapsia. Mäkään en ollut ikinä ollut kälyn kanssa mitenkään läheinen eikä oltu ikinä tehty mitään kahdestaan tai oltu ystäviä, jos oltais niin olisin voinu ehdottaa et menen yksin mut selvästi morsiuslapset oli se juttu jonka sinne tarvitsi. Myös miehen veljen piti ottaa tuleva appiukkonsa polttareihinsa morsiamen käskystä.
Kappalejako! En oikeasti pysty lukemaan tuota edellistä vastausta kun on yhtä pötköä kaikki.
Meillä oli varattu keväällä 70v juhliin, ravintola ruokineen ja majoitus sauna-yöpymisineen,aamupaloineen.Koronan takia,kaikki peruttu!Sukulainen ilmoitti minulle,että lahja tulee SITTEN:: VASTA ,kun kunnolla juhlitaan.Sisaruksia yhteensä on 6,eikä keneltäkään mitään ,edes onnittelukorttia,vain onnittelut faceen.
A.A kirjoitti:
Meillä oli varattu keväällä 70v juhliin, ravintola ruokineen ja majoitus sauna-yöpymisineen,aamupaloineen.Koronan takia,kaikki peruttu!Sukulainen ilmoitti minulle,että lahja tulee SITTEN:: VASTA ,kun kunnolla juhlitaan.Sisaruksia yhteensä on 6,eikä keneltäkään mitään ,edes onnittelukorttia,vain onnittelut faceen.
Olisitko halunnut lahjan postissa? Minusta sinä olet se liian vaativa tässä.
Niinn ois pitänyt isotöisiä mekkoja ym. korjata, uudistaa. Verot lyhensin...voi kun teet niin hyvin...kohta kasa rättiä tuomassa. En ottanut ja kun näytin hinnaston, venkuili.
Minusta törkeetä.
Sisareni suunnitteli, että hän menee töihin kun on äitiysloman pitänyt, sen neljä kuukautta, ja minä muutan heille hoitamaan hänen lastaan. Onhan minulla aikaa kun olen työtön! Siis minun olisi pitänyt muuttaa heidän kolmioonsa, tai matkustaa 150 km bussilla Helsinkiin aina kun hänellä on töitä (lentoemäntä oli) tai jotain, en edes kysynyt miten hän oli ajatellut että asian järjestän.
Ilmoitin välittömästi että ei missään nimessä, miten hän edes voi kuvitella että alkaisin siihen? Tämä asia vielä esiteltiin minulle niin että sinähän nyt tulet kun sulla ei ole mitään muutakaan tekemistä, joudat hyvin hoitamaan hänen lapsensa. Taisin nauraa päin näköä. Viimenen asia jota alkaisin tekemään on hoitaa jonkun lapsia, edes rahasta. Ei olleet kauheen sokerivälit sen jälkeen, aivan sama mulle.
Puhumattakaan miten hän kuvitteli että se, että joku on työtön tarkoittaa sitä että joutaa hänelle viraapeliksi taloudenhoitajaksi. Se oliskin kun olis työkkäristä käsketty johonkin ja minä ilmoittasin että ei se nyt käy kun pitää siskon lapsi hoitaa, ja huushollikin on vielä siivoamatta. Tämä on hyvä esimerkki siitä miten vähän jotkut ihmiset ajattelee.
Mulle ei tule kukaan sanelemaan mihin mä aikani kulutan, paitsi työkkäri ja työnantajat ja sisko ei ole noista kumpikaan.
Vierailija kirjoitti:
Niinn ois pitänyt isotöisiä mekkoja ym. korjata, uudistaa. Verot lyhensin...voi kun teet niin hyvin...kohta kasa rättiä tuomassa. En ottanut ja kun näytin hinnaston, venkuili.
Minusta törkeetä.
? Mitä hittoa? Ottaisin samoja lääkkeitä 100€:lla mitä sinullakin on..
Vierailija kirjoitti:
Joku ukko joskus vaalien aikaa yritti ehdotella että äänestäisin Perussuomalaisia, onneksi ymmärsin olla lähtemättä siihen kelkkaan.
Täällä se oli akka, joka ehdotti. Tein tietenkin niin kuin käskettiin.
Vierailija kirjoitti:
Sisareni suunnitteli, että hän menee töihin kun on äitiysloman pitänyt, sen neljä kuukautta, ja minä muutan heille hoitamaan hänen lastaan. Onhan minulla aikaa kun olen työtön! Siis minun olisi pitänyt muuttaa heidän kolmioonsa, tai matkustaa 150 km bussilla Helsinkiin aina kun hänellä on töitä (lentoemäntä oli) tai jotain, en edes kysynyt miten hän oli ajatellut että asian järjestän.
Ilmoitin välittömästi että ei missään nimessä, miten hän edes voi kuvitella että alkaisin siihen? Tämä asia vielä esiteltiin minulle niin että sinähän nyt tulet kun sulla ei ole mitään muutakaan tekemistä, joudat hyvin hoitamaan hänen lapsensa. Taisin nauraa päin näköä. Viimenen asia jota alkaisin tekemään on hoitaa jonkun lapsia, edes rahasta. Ei olleet kauheen sokerivälit sen jälkeen, aivan sama mulle.
Puhumattakaan miten hän kuvitteli että se, että joku on työtön tarkoittaa sitä että joutaa hänelle viraapeliksi taloudenhoitajaksi. Se oliskin kun olis työkkäristä käsketty johonkin ja minä ilmoittasin että ei se nyt käy kun pitää siskon lapsi hoitaa, ja huushollikin on vielä siivoamatta. Tämä on hyvä esimerkki siitä miten vähän jotkut ihmiset ajattelee.
Mulle ei tule kukaan sanelemaan mihin mä aikani kulutan, paitsi työkkäri ja työnantajat ja sisko ei ole noista kumpikaan.
Sokerivälit? Täh? :D
Ja todetaan nyt vielä, että itse vaatimus ei ollut törkeä. Törkeää oli se, että kieltäytymisestä raivostuttiin niin, ettei kukaan perheestä saa enää olla minun kanssani tekemisissä. Kummityttö esim. manipuloitiin lopettamaan kaikki yhteydenpito, somessakin on estänyt minut. On selitelty lapsille, että olen ilkeä ihminen. Ei kai kukaan oikeasti oleta, että toisella on aina mahdollisuus lähteä tekemään/hakemaan jotain kun käsky käy. Kysyä voi, mutta turha raivostua silmittömästi jos toinen ei pysty auttamaan. Olisin ehkä sen sitterin voinutkin hakea, jos sen olis voinut hakea vaikka seuraavana päivänä. Nyt ei vaan paukut riittäneet raskaan yövuoron jälkeen.