Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Emme olleet enää olleet moneen vuoteen missään intiimissä kanssakäymisessä ex-avopuolisoni kanssa. Eron jälkeen olimme olleet jonkinlaisessa YYA-sopimuksen kaltaisessa suhteessa. Oltuaan rankassa eturauhassyövän sytostaattihoidossa hän pyysi minua auttamaan sairaalasta tulleen syöpähoidon tuloksia koskevan kyselykaavakken täytössä. "APU" oli sellaista, että minun olisi pitänyt hyväillä häntä saadakseen tietää, pystyikö hän vielä erektioon ja siemensyöksyyn. Kun kieltäydyin, oli hän hyvin pettynyt eikä voinut ymmärtää, miksi en halunnut sitä tehdä. Vielä vähän myöhemminkin hän pyysi samaa asiaa ja oli loukkaantunut kieltäytyessäni edelleenkin asiasta. Olenhan sairaanhoitajana pessyt miespotilaitteni intiimialueita, miksen siis voisi häntäkin hiukan auttaa?

Mitä te hyvät naiset olisitte tehneet vastaavanlaisessa tilanteessa?

Kalenterini on täyteen buukattu ja pomo pyytää että tekisin ruokatunnilla töitä. Meillä ruokatunnista ei makseta ja se on omaa aikaa.

ESMERALDA kirjoitti:

Olen hyvin vieraan varainen ja kotona,tarjoankin mielelläni,hyvää ruokaa,juomia,kakkukahvit.Mutta ,kun mennään karavaanarina,tuttavien kanssa reissuun,niin he kuvittelevat,meidän taas tarjoavan.EI SANON MINÄ;TURHA NORKOILLA.Karavaanarit on omatoimisia ja omavaraisia,joten jokaisella vaunukunnalla on oltava ,omat siiderit ja eväät,en siedä norkoojia.Vastavuoroisesti,tietysti olisi suotavaa ,tarjota joskus meillekkin.Emme ole maksajia,vaikka hyvin meneekin.

Kylläpä,oli,vaikeaa ,saada,SELVÄÄ;tästä.

Opiskeluaikoina kaverini kuvitteli omaisuuteni olevan hänen vapaassa käytössään. Hän oli itse avomiehensä kanssa autoton ja minä asuin opiskelukaupungin keskustassa avomieheni kanssa suhteellisen lähellä heitä, sekä meillä molemmilla oli omat autot.

Yhtäkkiä torstai-iltana saattoi tulla viestiä, että onko auto vapaana lauantaina, olen varannut meille mieheni kanssa tekemistä la-su 100km päässä ja tarvitsen autoa lainaan. Tämä toistui varmaan 4-5 kertaa ja aina tästä rimpuilin eroon jonkun tekosyyn turvin. Olin jotenkin ihan pöyristynyt, viimeisin autonlainauspyyntö kohdistui Suomen Lappiin viikon lomalle noin 800 km päähän, joten ajoa olisi tullut noin 1600km plus siellä ajot päälle. Hell No! Itse kuitenkin autoni lainan ja kulut kokoajan maksoin.

Tämä samainen kaveri tiesi tasan tarkkaan vaatekaappini sisällön ja oli hanakkana aina lainaamassa jotain tiettyä laukkua, tiettyä takkia tai jotakin joka sopisi hänelle sinne reissuun... itse en lainaa koskaan keneltäkään mitään ja omat ostonikin harkitsen tarkkaan joten ahdisti ihan huolella nämä yksipuoliset jatkuvat pyynnöt.

Kaiken huippu oli, kun erosin avomiehestäni ja muutin pääkaupunkiseudulle töihin ja opiskeluaikainen asuntoni jäi tyhjilleen, se oli omistusasuntoni jota pidin tyhjänä varalla koska vanhempani viettivät siellä silloin tällöin aikaa ja maksoimme sen kuluja perheen kesken yhdessä, tämä opiskelulaverini laittoi minulle viestiä että ”Onko sulla käyttöä asunnolle nyt seuraavan puolen vuoden aikana, voisin muuttaa sinne asumaan.”

Siis ihmiset todella yllättää. Olen vieläkin tuota muistellessa ihan häkeltynyt näistä pyynnöistä. Kieltäydyin myös tästä viimeisestä, vastasin että kyllä on käyttöä ja on omilla tavaroillani edelleen sisustettu omaa käyttööni varten, ei valitettavasti onnistu.

Vierailija kirjoitti:

OT: Rahan pyytäminen suoraan on kerjäämistä, mutta tuon pullopanttien haluamisen voisi muotoilla palvelukseksikin, eli tarjoutua viemään tyhjät pullot toisten puolesta kauppaan. Muualla maailmalla on kaikenlaisia palveluita, mutta Suomessa ei oikein osata tai haluta palvelukulttuuria, vaan tehdään kaikki itse. Joku kallispalkkainen korvakirurgikin pakkaa kiltisti kotonaan tyhjät pullot pussiin ja ajaa Prismalle jonottamaan pullokoneelle. No, kotiinkuljetukset ravintoloista ja ruokakaupoista on sentään yleistyneet Suomessakin. Se on iso apu arjessa, että joku kantaa ostokset kotiovelle.

Sukulaiseni asuu toisessa Euroopan maassa, ja siellä ikkunat ilman muuta pesetytetään ulkopuolelta noin kerran kuussa sitä varten talosta taloon kiertävällä pesijällä. Maksu käteen ja ikkunat on taas puhtaat. Tykkäisin tällaisesta itsekin, kymppi tai kaksi olisi pieni raha puhtaista ikkunoista, ja ammattilaiselta jolla on välineet valmiina se sujuu nopeammin kuin että itse kolistelen siivouskomerossa etsien oikeita tarvikkeita ja kerään motivaatiota aloittaa.

Siitä vaan tilaamaan ikkunanpesijää! Olet kyllä oikeassa siinä että kymppi tai kaksi on pieni raha puhtaista ikkunoista; niin pieni ettei kukaan kyllä sillä rahalla ala ikkunoitasi pesemään.

Myin omakotitalon n.50vuotiaalle pariskunnalle. Kumpikin ihan fiksussa työssä ja oletin että ovat jotakuinkin täyspäisiä.

Pari kk kaupanteon jälkeen tämä ostaja soittaa että "Kuule kaapelitv ei näy!!"

Sanoin et joo, siirsin kaapeliliittymäni tähän uuteen taloon että aika kauan se vielä siellä edellisessä onkin näkynyt...

Mies kertoi ymmärtävänsä ja ihan asialisen rauhallisesti pyysi minua maksamaan kaapelimaksun heudän talostaan mahd pian kun peruskanavilta ei oikein tule mitään katsottavaa.

Juuei, en maksanut.

Oi armahda!!!!!

Eräs frendi (nykyään jo entinen) kysyi voisiko jotakin rahalainaa/pikavippiä hakiessaan käyttää minun yhteystietojani siinä kohtaa, jossa kysellään työnantajan puh.numeroa ym. Juu ei. Kaikkea sitä 😒

Vierailija kirjoitti:

Emme olleet enää olleet moneen vuoteen missään intiimissä kanssakäymisessä ex-avopuolisoni kanssa. Eron jälkeen olimme olleet jonkinlaisessa YYA-sopimuksen kaltaisessa suhteessa. Oltuaan rankassa eturauhassyövän sytostaattihoidossa hän pyysi minua auttamaan sairaalasta tulleen syöpähoidon tuloksia koskevan kyselykaavakken täytössä. "APU" oli sellaista, että minun olisi pitänyt hyväillä häntä saadakseen tietää, pystyikö hän vielä erektioon ja siemensyöksyyn. Kun kieltäydyin, oli hän hyvin pettynyt eikä voinut ymmärtää, miksi en halunnut sitä tehdä. Vielä vähän myöhemminkin hän pyysi samaa asiaa ja oli loukkaantunut kieltäytyessäni edelleenkin asiasta. Olenhan sairaanhoitajana pessyt miespotilaitteni intiimialueita, miksen siis voisi häntäkin hiukan auttaa?

Mitä te hyvät naiset olisitte tehneet vastaavanlaisessa tilanteessa?

Oma mies ei tuollaista minulta pyytänyt, varmaan osasi täyttää lomakkeen itse. Eksälle en olisi suostunut edes pyynnöstä.

Nuorena tyttönä lainasin henkilötodistustani (olin 19 v.) itseäni pari vuotta nuoremmalle tytölle, jotta hän pääsi juhlimaan vanhojen tanssien jatkoilla K18-ravintolaan. Juhlien jälkeen tyttö pyysi, että voisiko hän pitää paperini siihen asti, että täyttää 18. En suostunut siihen, joten hän keksi tarinan, että joku oli varastanut paperini hänen takkinsa taskusta. Ilmoitin tylysti, että siinä tapauksessa minä en voi tehdä muuta kuin ilmoittaa varkaudesta poliisille. Yllättäen paperit sitten löytyivätkin seuraavana päivänä jostakin...

Oli muuten hyvä oppitunti minulle, että noinkin voi käydä. En sen jälkeen lainannut papereitani kenellekään.

Muutin jokin aika sitten uuteen asuntoon, jonka lähellä asuu myös eräs ystäväni jonka kanssa olemme olleet harvakseltaan yhteydessä. Eräänä päivänä sain häneltä yhteydenoton jossa hän avautui dramaattisesta tapahtumasta elämässään joka johti lopulta eroon, soitin tottakai tälle henkilölle ja yritin tarjota tukea ja olkapäätä hänelle rankassa tilanteessa. Hän kertoi että joutuu nyt turvautumaan tukiverkostoonsa koska tilanne on ollut niin raskas  ja tottakai lupasin auttaa häntä missä vain. Hänen hysteerisestä itkustaan päättelin että tämä oli tuore juttu kunnes kerran satuin kysymään milloin ero oli tapahtunut. Kävi ilmi että siitä oli noin vuosi! No, koska olin luvannut auttaa niin minähän sitten autoin. Viimeisen puolen vuoden ajan olen toimittanut viikoittain hänen ruokaostoksiaan, auttanut erinäisissä paperiasioissa, käynyt ostamassa joululahjoja hänen sukulaisilleen hänen puolestaan ja jopa osallistanut miehenikin tähän puuhaan koska hän on niin kätevä kaikissa sellaisissa töissä joita tuttavan entinen mies teki kuten auton korjauksessa, pihatöissä jne. 

Opin pian, että kun kyseinen ihminen ottaa yhteyttä, hänellä on aina jokin pyyntö tai jos tapaamme sen hintana on pian yhteydenotto jossa hän pyytää minua tekemään jotakin - hänen kohdallaan "there are no free meals" todellakin pitää paikkansa, ja olen nyt ihan kypsynyt tähän tyyppiin. Kerran hän mainitsi ohimennen että muutkin auttavat häntä, hän on osallistanut tähän auttamispuuhaan muutkin naapurit. Olen oppinut etten kerro hänelle IKINÄ mihin olen menossa sillä hän keksii jonkin tehtävän tai tuomisen, ainakin pummaa itselleen kyydin jonka hän maksaa kiitoksella. Jossakin vaiheessa tajusin sentään lopettaa tämän homman, nyt mietin miten pääsen hänestä eroon niin ettei minun tarvitse olla hänelle ikävä tai loukata hänen tunteitaan sillä  hänellä ei taida olla ihan kaikki inkkarit kanootissa. Olen onnistunut kiertämään tätä ihmistä nyt aika pitkään, mutta heti jos vastaan viesteihin saan heti liudan viestejä ja tapaamisehdotuksia - joiden jälkeen todennäköisesti saisin taas jonkin kivan nakituksen seuraavasta "tarpeesta". 

Vierailija kirjoitti:

Kalenterini on täyteen buukattu ja pomo pyytää että tekisin ruokatunnilla töitä. Meillä ruokatunnista ei makseta ja se on omaa aikaa.

Kyllä kai sitten ylityökorvausta vastaan voisi tehdäkin.

Kaverini pyysi järjestämään itselleenkin työpaikan yrityksestä, jossa olin töissä. Hänellä kun oli tulossa polvileikkaus ja olisi ollut niin paljon mukavampi olla palkallisella sairaslomalla kuin opiskelijana sairastaa.

Sillon kun seurustelin vielä exän kanssa, hän tuli kännissä kotiin ja herätti kun halusi seksiä. ”Ei sun tarvi ku maata siinä, helppoahan se sulle on”. Siis true love.

Exä, jolla oli yli 10t velkaa ulosotossa, kysyi voiko ottaa lainaa mun nimissä jos ”oikeesti lupaa” maksaa seuraavasta palkasta jo osan.

Joo ei voinu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1720 täällä. Ei ole mediakoulu Helsingistä, sijaitsee Pohjanmaalla, eräänlainen hoitoalan koulu. Johtaja mulle totesikin kerran (olen moneen kertaan käynyt hänen juttusillaan kun näitä ongelmia on ollut niin paljon ja luokkalaisia on jo lähtenyt kesken pois) että osaavia ihmisiä on vaikea löytää. Viittasi just siihen valeopeen, ja ymmärsin täysin mitä johtaja tarkoitti..

Vissiin yleinen tapa kohdella oppilaita huonosti Pohjanmaalla...

Olin Seinäjoen AMK:ssa ja aloittaessani koulun olin hyvin masentunut jo etukäteen. Olin edellisenä kesänä yrittänyt itsemurhaa ja joka päivä oli kamppailua jaksamisen sekä oman pään kanssa. Pääsin jälkihaussa Seinäjoelle opiskelemaan ja sain hoitosuhteen psy. polille.

Voisi ajatella, että koulu tukisi hoitosuhdettani ja haluaisi, että olen mahdollisimman hyvässä kunnossa opiskelemaan... Ja kissan paskat! Mielivaltainen opettajani laittoi minut siivoamaan koulun varastoa oppituntien jälkeen, että teen "tunnit sisään" joita olin terapian takia poissa.

Enpä minä tuollaista jaksanut kauaa ja jouduin lopulta sairaslomalle ja tipahdin kokonaan koulusta. Jälkikäteen olen tajunnut, että en tehnyt mitään väärää yrittäessäni hoitaa itseäni kuntoon.

Seinäjoen AMK:ta en suosittele kenellekään.

Miksi hait kouluun, jos olit noin huonossa jamassa? Ei koulukaan loputtomiin voi päätä silitellä.

Koska mielenterveysongelmaisia usein kannustetaan jatkamaan opiskelua että se normalisoi elämää, elämä ei tunnu niin tyhjältä, jne. Ainakin näin mulle aluks tehtiin jatkuvasti, kunnes aloitin psykoterapian ja ongelmien laajuus selvisi.

Kaikkialla myös kerrotaan, että opiskelua voi itse voimien mukaan säädellä yms, mutta ilmeisesti tossa tapauksessa ei sitte ollutkaan ihan totta. Ainakin mulle on kerrottu, että kun joskus olen taas siinä kunnossa että voin opiskella, sen voi alottaa pienemmässä määrin ja katsoa mihin omat voimavarat riittää. Ja että opettajat on ymmärtäväisiä (sitä kyllä vähän epäilen).

Välillä mietin, että ajatteleeko nää ihmiset yleensä mitään.

Perinteisten puoli-ilmaisten korjaustöiden lisäksi olisi pitänyt tehdä mm. hääpuku ja vanhojentanssipuku, kumpikin tietysti pelkällä materiaalien hinnalla.

Asun ulkomailla isossa kaupungissa, suositussa turistikohteessa. Aina välillä tulee serkun naapurin kummin kaimalta pyyntöjä ilmaisesta majoituksesta + toimisinko turistioppaana/ ajaisin häntä ympäri kaupunkia. Ei käy.

Sinun äitinäsi ja veljenäsi olisin antanut omasta perinnöstä myös sinullekin. Uskomatonta käytöstä mummiltasi.