Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Pikkuauton voi vuokrata edullisesti nykyään jopa Suomessa. Hääpaikat ja kirkot ovat usein maalla. Olen ollut elämässäni noin 18 eri häissä ja yksiinkään ei ole päässyt kävelemällä tai julkisilla eikä ole tullut mieleeni valittaa. Niiden ihmisten häihin,joista välittää matkustaa mielellään. Loput voi jättää välistä.

Asumme omakotitalossa. Asuinalueemme on tiivis, muutaman talon "rypäs". Naapurimme ovat kuulemani mukaan kylillä kehuneet, miten ihanan yhteisöllinen asuinalueemme on. Onhan se, kun minä toimin ilmaisena lastenvahtina vuodesta toiseen...

Eräs lapsi on jo vuosien ajan piinannut meitä olemalla meillä jokapäivä, aamusta iltaan. Koskaan ei ole kysytty voiko lapsukainen meille tulla, tai sopiiko meille, lapsi pelmahtaa viattomasti kylään ja pian selviää että koko muu perhe onkin lähtenyt ostoksille naapurikaupunkiin tms. Ja sitten olemme nakitettu hoitamaan tätä lasta, josta emme olleet sopineet. Tätä on jatkunut jo vuosia, ja vaikka yritän vääntää miten rautalangasta tätä asiaa, on tuloksena aina se, että minulle suututaan, kyseisen lapsen ei anneta leikkiä lapseni kanssa enää pitkään aikaan kostoksi ja minua haukutaan selän takana. Tämä lapsikin on oppinut halveksumaan minua, ja joudun käymään hänen kanssaan päivästä toiseen samoja keskusteluja "voit tulla meille nyt 2 tunniksi, sitten meillä on menoja. Ei, et voi tulla mukaan. Vanhempasi eivät ole kotona? soita heille. Ei, et voi jäädä vaikka vanhempasi sanovat että se käy heille. Et voi tulla mukaan, vaikka se sopii heille. Et voi jäädä yöksi, vaikka vanhemmillesi sopii jne ne" Ihankuin hänen vanhempansa määräisivät minun kodissani säännöt ja vierailut.  Jos pidän puoliani, siitä seuraa sättimistä ja vihanpitoa. Haluaisin oikeasti viettää rauhassa kotonani joskus aikaa, olen ihan ok sen kanssa, että tämä kaveri vierailee vaikka päivittäin mutta se jatkuva vänkääminen ja vastaanväittäminen on todella rasittavaa. Ja kun niillä vierailuluilla ei ole mitään loppua! Lapsen perään ei kukaan kysele. Joskus kysyin äidiltään, eikö teillä ole kotiintuloaikoja kun ette koskaan soita lasta kotiin, niin äitinsä säksätti minulle, miten MINÄ olen edesvastuuttomasti pitänyt heidän lastaan kotonani niin myöhään, vaikka huomenna on heillä aikainen meno. Minunko se pitäisi jotenkin tietää, heidän menonsa?! Vastavuoroisuudesta on turha puhua, jos lapseni joskus kylään kerran vuodessa pääseekin, lyödään lapsukaisille kännykät kouraan ja annetaan katsoa videoita ilman valvontaa. Ihan hirveitä juttuja ovat saaneet katsoa, viimeeksi nämä vanhemmat olivat tietämättäni itse lähteneet kylään ja jättäneet lapset keskenään youtuben pariin... Juu, en ole sinne päästänyt enää enkä kyllä päästä. Vaihtoehto on sitten tämä, että tuo kaveri on meillä. Joka päivä. Aamusta iltaan. Aina. Olen ihan loppu.

Ette voi uskoa mikä riesa naapurin tontilla kasvavista voikukista meille on. Bilettävät yötä päivää, salakuvaavat, huudattavat musiikkia ja ovat muutenkin kuin elo pellossa. Kyllä joku laki ja järjestys noille olisi saatava. Pummaavat rahaa ja lainaavat tavaroita luvatta. Onneksi meno sentään hyytyy talvisin mutta keväällä taas sama meno.

Ja joo, on sarkasmia.

Nuorempana kävi usein niin, että kun menin kylään kaverilleni jolla oli pieni lapsi niin kaveri ja hänen miehensä lähtivät lähibaariin parille kaljalle ja jättivät minut lapsenvahdiksi. Kertaakaan ei kaveri käynyt minun luonani ! Lopulta lakkasin käymästä, kun tajusin ettei kys. ihminen tahtonut viettää aikaa kanssani vaan kelpasin ainoastaan lapsenvahdiksi kahvipalkalla.

Tiedän tapauksen, kun eräs nuori äiti dumppasi leikki-ikäisen tyttärensä yökylään ulkonäkötuttuun naapurustoperheeseen, että pääsi itse baariin illaksi. Tällä perheellä ei sitten ollut jämäkkyyttä tehdä lasua tai soittaa viranomaisille. Tyttö tuli jo aamupäivästä norkoilemaan naapurin pihalle ja alkoi puhumaan yökyläilystä käytyään kotona syömässä. Perheen äiti soitti tälle tytön äidille ja sai vastaukseksi, että kyllä se tyttö voi olla teillä yötä, että hän on menossa baariin eikä ole saanut tytölle hoitajaa.

Otettiin miehen kanssa koira puoli vuotta sitten ja siitä asti yksi miehen sukulainen on ihan jatkuvasti vinkunut koiraa itselleen milloin mihinkin. Pitäisi saada viikonlopuksi koira hänen luokseen ja pitäisi saada koira mukaan mökille ja pitäisi saada viedä koira mukanaan ties minne. Luulee selvästi, että koira on miehen kautta jotain koko perheen yhteistä omaisuutta.

Pahoittaa mielensä kun kieltäydyn. Ostin koiran ihan itselleni seuraksi ja lenkkikaveriksi sekä myös harrastuskaveriksi, en suinkaan miksikään yleiseksi viihdykkeeksi tai jaettavaksi. Ostakoot oman koiran.

Up

Fatsi kirjoitti:

Sisko pyysi lapselleni säästämiään rahoja takaisin, kun uusi mies olikin vanhaa huonommin palkattu ja hänellä oli paljon omia menoja. (oli siis säästänyt lapselleni 10€ kuussa noin 12 vuoden ajan)

Maksoitteko?

Kerran eräs naimisissa oleva kaverini ruinasi asuntoani lainaksi jotta pääsee tuntemattoman Tinder-miehen kanssa pitämään hauskaa, hotelli kun on liian kallis. Sanoin olevani kuumeessa enkä voi lähteä kotoani mutta sillä ei ollut merkitystä...En lainannut. 

Vierailija kirjoitti:

Työvälineitä ja koneita sukulaiset lainanneet, osa on ollut palauttamatta liki kymmenen vuotta, osa palautettu rikottuina eikä puhettakaan että olisivat korjanneet tai korvanneet rikkomiaan laitteita.

Lainasin naapurille akkuporakonetta. Menee viikko menee kuukausi.

Pyysin palauttamaan. Ynähti vain jotain.

Sitten parin kuukauden päästä kävin itse hakemassa sen.

En ymmärrä.

Menin tyhmä lainaamaan ompelukonettani. Sanoin että jos rikkoo sen saa korvata.

Joo joo Ei se mene rikki, vastasi. Soitteli sitten ja kyseli että miten toimii puolaus, miten laitetaan alalanka? ym.

No odottelin ompelukoneen palautusta. Käskin palauttaa ennen kuin lähden pitemmälle matkalle.

Minun piti siitä monena päivänä soittaa että tuo se kone.

Sitten kun vihdoin sain sen niin siitähän puuttuu yksi osa jota ilman sitä ompelukonetta ei voi käyttää.

Kyselin sen osan perään. Vastaus: Kyllä se siinä on mukana, en ole edes ottanut sitä irti ym. Itse olet sen jonnekin kadottanut.

Siis se osa joka tulee alalangan puolakotelon päälle.

Vit.....

Ihmeen härskiä joidenkin ihmisten toiminta.

En nyt enään ole kyseisen henkilön kanssa paljoakaan tekemisissä.

Kohta kämppä myyntiin kirjoitti:

Asumme omakotitalossa. Asuinalueemme on tiivis, muutaman talon "rypäs". Naapurimme ovat kuulemani mukaan kylillä kehuneet, miten ihanan yhteisöllinen asuinalueemme on. Onhan se, kun minä toimin ilmaisena lastenvahtina vuodesta toiseen...

Eräs lapsi on jo vuosien ajan piinannut meitä olemalla meillä jokapäivä, aamusta iltaan. Koskaan ei ole kysytty voiko lapsukainen meille tulla, tai sopiiko meille, lapsi pelmahtaa viattomasti kylään ja pian selviää että koko muu perhe onkin lähtenyt ostoksille naapurikaupunkiin tms. Ja sitten olemme nakitettu hoitamaan tätä lasta, josta emme olleet sopineet. Tätä on jatkunut jo vuosia, ja vaikka yritän vääntää miten rautalangasta tätä asiaa, on tuloksena aina se, että minulle suututaan, kyseisen lapsen ei anneta leikkiä lapseni kanssa enää pitkään aikaan kostoksi ja minua haukutaan selän takana. Tämä lapsikin on oppinut halveksumaan minua, ja joudun käymään hänen kanssaan päivästä toiseen samoja keskusteluja "voit tulla meille nyt 2 tunniksi, sitten meillä on menoja. Ei, et voi tulla mukaan. Vanhempasi eivät ole kotona? soita heille. Ei, et voi jäädä vaikka vanhempasi sanovat että se käy heille. Et voi tulla mukaan, vaikka se sopii heille. Et voi jäädä yöksi, vaikka vanhemmillesi sopii jne ne" Ihankuin hänen vanhempansa määräisivät minun kodissani säännöt ja vierailut.  Jos pidän puoliani, siitä seuraa sättimistä ja vihanpitoa. Haluaisin oikeasti viettää rauhassa kotonani joskus aikaa, olen ihan ok sen kanssa, että tämä kaveri vierailee vaikka päivittäin mutta se jatkuva vänkääminen ja vastaanväittäminen on todella rasittavaa. Ja kun niillä vierailuluilla ei ole mitään loppua! Lapsen perään ei kukaan kysele. Joskus kysyin äidiltään, eikö teillä ole kotiintuloaikoja kun ette koskaan soita lasta kotiin, niin äitinsä säksätti minulle, miten MINÄ olen edesvastuuttomasti pitänyt heidän lastaan kotonani niin myöhään, vaikka huomenna on heillä aikainen meno. Minunko se pitäisi jotenkin tietää, heidän menonsa?! Vastavuoroisuudesta on turha puhua, jos lapseni joskus kylään kerran vuodessa pääseekin, lyödään lapsukaisille kännykät kouraan ja annetaan katsoa videoita ilman valvontaa. Ihan hirveitä juttuja ovat saaneet katsoa, viimeeksi nämä vanhemmat olivat tietämättäni itse lähteneet kylään ja jättäneet lapset keskenään youtuben pariin... Juu, en ole sinne päästänyt enää enkä kyllä päästä. Vaihtoehto on sitten tämä, että tuo kaveri on meillä. Joka päivä. Aamusta iltaan. Aina. Olen ihan loppu.

Siinä kohtaa kun vieras lapsi alkaa vanhempineen halveksimaan minua avoimesti tai selän takana, niin mitään asiaa kotikynnykseni yli ei ole siinä vaiheessa. Ole kiltti itsellesi, ja sulje se ovi kokonaan lapselta jatkossa. Aivan sama vaikka vanhemmat olisivat lähteneet vietnamiin tai kuuhun, se ei ole sinun ongelmasi siinä vaiheessa. Voit laittaa heille viestiä että ette kaitse lastaan sillä aikaa ja ei mitään selityksiä. Jos lapsi jää nyhjäämään oven taakse, niin ota ovikello pois. Muussa tapauksessa soita sossuun tai poliisille, että täällä on lapsi vailla kaitsijaa, mutta älä enää mahdollista tuota. Tuo ei muutu niin kauaa kuin annat sen jatkua. Sitä paitsi en usko, että tuo lapsi on muutenkaan hyvää seuraa omille lapsillesi. Usko minua, olen samat setit joskus käynyt läpi. 

Up

Kaverini lähti puoleksi vuodeksi vaihtoon ja sovimme että hän voi jättää huonekalunsa asuntooni siksi aikaa kun hän on ulkomailla. Takaisin tultuaan tämä ilmoittikin ettei aio hakea huonekalujaan takaisin vaan antaa nämä minulle lahjaksi kun haluaa sisustaa oman asuntonsa uudelleen. Nyt minulla sitten on kaksinverroin kaikkea roinaa, joka ei käy omaan sisustukseeni ja jolle minulla ei ole käyttöä. Kiva näin yksin asuvana, ajoneuvottomana naisena raahata jotakin lipastoja ja sängynrunkoja mihinkään. Luultavasti pistän vain roskalavalle ilmoituksen. Kaverini ei tunnu ymmärtävän (tai esittää ettei ymmärrä) mikä minua tilanteessa ärsyttää. Säilytin puoli vuotta turhaan tämän romuvuorta ja nyt joudun vielä kaupan päälle näkemään vaivaa että saan ne ulos asunnostani.

Jouluaaton ja joulupäivän välisenä yönä n. 00.30 tuli lainaamaan akkulaturia.

Kyseessä vielä naapuri, jonka kanssa oli yhden ainoan kerran aikaisemmin jutellut.

Uusi naapuri lainasi muuttohetkellä erään pienen kodintarvikkeen jonka palautti kyllä jonkun tunnin kuluttua. Oudointa oli ettei kertaakaan tervehtinyt enää tuon lainaamisen jälkeen vastaan tullessaan esim. rappukäytävässä.

Mun anoppi ehdotti, että jos voisin kertoa hänen mielipiteet ominani miehelleni, koska "tämä kuuntelee sinua paremmin".

Kyseessä siis, ettei mies (26v) osaa ajatella "omaa parasta".

Kun kieltäydyin olemaan välikappale mieheni ajatusten manipuloinnissa Anoppi aloitti verisen vihan pidon minua kohtaan.

Mustamaalasi siis minut koko suvulle ja työkavereilleen.

Kun lopulta yritti omaa poikaansa kääntää minua vastaan ja tämä puolustikin minua niin katkaisi meihin kumpaankin välit.

Nyt Anoppi on jo kaksi vuotta odottanut anteeksi pyyntöä, kun olemme häntä loukanneet.

Eräs sukulainen (ei kovin läheinen) kutsui minut ja siskoni pyöreille syntymäpäivilleen. Sitten selvisi, että meidän olisi kunkin tehtävä yksi ruokalaji (~50 hengen juhliin). Sitten selvisi, että meidän olisi myös pitänyt auttaa juhlan suunnittelussa. Tässä vaiheessa minä ja toinen sisko todettiin, että meillä onkin välttämätöntä menoa, emme pääsekään. Sitten toisen siskon olisi pitänyt jäädä lisäksi tarjoilemaan ja tiskaamaan (bonus: ko. sisko on koulutukseltaan kokki ja tarjoilija). Hän sitten kilttinä teki yhden ruoan, mutta sanoi ettei voi jäädä juhliin, tuo vain sen ruoan. Myöhemmin kuulimme, että ko. sankari on kovin loukkaantunut meille ja että voisimme kuitenkin "edes" lahjoittaa hänen synttärilahjarahastoonsa rahaa :D

Meidän tontin reunalla oli matala koivu, joka haittasi kesäisin näkyvyyttä kun yritti lähteä pihasta ja kysyimme naapurilta, että voisiko koivun kaataa.

Naapuri pillastui ja kiljui "minun koivuja ei kaadella! Se koivu on ja pysyy".

No me ehdotimme, jos sen oksia voisi vähän leikata, että näkisi paremmin tielle.

Naapuri suivaantui tästäkin ja tilasi virkamiehen tarkistamaan tonttimme rajat.

Kävi ilmi, että koivu olikin kokonaan meidän puolella, joten kaadoimme sen.

Tästä alkoi pitkä vihanpito joka jatkuu edelleen.

Mun koulukaveri soittaa aina "kuulumisia" ja kun puhelua on kestänyt 3minuuttia niin pyytää minua kertomaan kaikkiin kotitehtäviin vastaukset.

Ärsyttää, kun en ole välillä itse edes kerennyt vilkaista koko tehtävää ja jo pitää alkaa tekemään sitä "ajatustasolla", että koulukaverini saa tehtävän palautettua.

Enää en ole vastannut puheluihin.