Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Opiskelin aikoinaan 90 luvun vaihteessa tietotekniikan insinööriksi. Tuttavan isä oli hankkinut sen aikaisen kalliin NMT900-matkapuhelimen, joka hajosi takuuajan jälkeen. Korjaus oli kallista matkapuhelinhuollossa, joten toi sen minulle, koska insinöörinä osaan korjata sen tuosta vain. Yritin väistellä, koska ei minulla oikeasti ollut mitään hajua eikä välineitä vikadiagnostiikan tekemiseen tai varsinkaan vian korjaamiseen (vain valtuutetulla huollolla oli tarvittava tietotaito ja välineet). No, mikään ei auttanut. Otin laitteen ja annoin sille pari viikkoa valohoitoa hyllyllä ja palautin sanoen, että ei siitä tulee enää ehjää korjaamalla. Olisi ehkä kannattanut uskoa minua alunperin ja viedä huoltoliikkeeseen. Olisi varmasti tullut halvemmaksi, koska nyt meni ostamaan kokonaan uuden. Saattoivat maksaa siihen aikaan jopa 20000 markkaakin.

Ystäväni on todella pihi ja yrittää aina päästä kaikessa mahdollisimman halvalla.

Usein sovittuamme tapaamisen paikkaan X hän peruu tapaamisen vedoten huonoon oloonsa tai muuhun. Ei jaksa nyt ajaa. Sen jälkeen hän ehdottaa, että minä kyllä voisin ajella hänen luokseen. Asumme noin 30km päästä toisistamme. Todella usein sama kuvio. Ja aina peruu tapaamisen silloin kun hänen pitäisi tulla meille tai johonkin muualle kuin HÄNEN kotikaupunkiinsa.

Hän on muutenkin välillä todella töykeä. Hän kutsui lapseni oman lapsensa syntymäpäivilleen. Sovittiin että hän ilmoittaa tarkemman päivän myöhemmin. Puhuin lasteni kanssa näistä syntymäpäivistä ja he olivat innoissaan. Ostimme lahjankin valmiiksi. No kutsua ei kuulunut ja seuraavan kerran kun olimme yhteyksissä, niin kaverini sanoi, että synttärit juhlittiin jo eikä hänen lapsensa ei halunnutkaan kutsua kun vaan TÄRKEÄT kaverinsa syntymäpäiväjuhliinsa. Minulle tuo oli viimeinen tikki. Näitä tarinoita hänestä ja hänen töykeydestä ja hyötymisyrityksistä olisi kirjan verran kerrottavana. Vuosia hän on loukannut minua ja perhettäni, mutta ei enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen suurehkon yrityksen talousjohtaja, mieheni on pankinjohtaja. Parikymppinen tyttäremme kinuaa omaa asuntoa, autoa, merkkivaatteita ja hienoja aterioita. Tavallinen kotiruoka on hänelle köyhäilyä, käsintehtyjä pienleipomotuotteita pitää jotenkin sopimattomana "tuhlaamisena". Hänellä on hyvin vääristynyt käsitys tavallisesta arjesta ja rahan käyttämisestä. Ihailee erinäisten blogikirjoittajien elämää, mutta ei oikeen käsitä sen olevan vain pintaa ns. fantasiaa myös niille kirjoittajille...

Nuorempana oli vaatimassa valmennuskursseja yms. kirjoituksiin. Tämä olisi voinutkin olla järkevä investointi, jos tyttö olisi itsekin valmis näkemään vaivaa. 

Hän ei oikeen osaa nähdä vikaa itsessään, vaatimuksissaan tai asenteissaan. Nyt esim. taas asunto rankuminen on pinnalla. Asumme pk-seudulla. Kotona voisi asua, mutta haluaa asua Kalliossa. Auton haluaa myös, koska se auttaa saamaan työtä. Työn tulee sijaita myös keskustassa. 

Olitpa näppärä pikku paskapää, kun osasit kopioida idean viestiisi toisesta ketjusta.

Ihan selvästi toisesta ketjusta.

Mistä toisesta ketjusta? Linkkiä tänne vain.... (En ole tuon alkuperäisen postaaja)

Pahimmat lokit -ketjusta. Alkuperäinen on siinä ketjussa, tähän ketjuun joku toope kopioi sen omanaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen suurehkon yrityksen talousjohtaja, mieheni on pankinjohtaja. Parikymppinen tyttäremme kinuaa omaa asuntoa, autoa, merkkivaatteita ja hienoja aterioita. Tavallinen kotiruoka on hänelle köyhäilyä, käsintehtyjä pienleipomotuotteita pitää jotenkin sopimattomana "tuhlaamisena". Hänellä on hyvin vääristynyt käsitys tavallisesta arjesta ja rahan käyttämisestä. Ihailee erinäisten blogikirjoittajien elämää, mutta ei oikeen käsitä sen olevan vain pintaa ns. fantasiaa myös niille kirjoittajille...

Nuorempana oli vaatimassa valmennuskursseja yms. kirjoituksiin. Tämä olisi voinutkin olla järkevä investointi, jos tyttö olisi itsekin valmis näkemään vaivaa. 

Hän ei oikeen osaa nähdä vikaa itsessään, vaatimuksissaan tai asenteissaan. Nyt esim. taas asunto rankuminen on pinnalla. Asumme pk-seudulla. Kotona voisi asua, mutta haluaa asua Kalliossa. Auton haluaa myös, koska se auttaa saamaan työtä. Työn tulee sijaita myös keskustassa. 

Olitpa näppärä pikku paskapää, kun osasit kopioida idean viestiisi toisesta ketjusta.

Ihan selvästi toisesta ketjusta.

Mistä toisesta ketjusta? Linkkiä tänne vain.... (En ole tuon alkuperäisen postaaja)

Pahimmat lokit -ketjusta. Alkuperäinen on siinä ketjussa, tähän ketjuun joku toope kopioi sen omanaan.

:) Kiitos, käyn etsimässä sieltä toisesta ketjusta tuon...

17-vuotiaana hoidin tuttavan kahta pikkukoululaispoikaa. Vein pojat sisäpihalle ja kävimme hippasille; ei mennyt, kuin hetki, kun talojen ovet kävivät ja naapurien 2-6-vuotiaat liittyivät seuraamme - ilman vanhempiaan ofc. Olin siinä sitten noin kymmenen leikki-ikäisen leikittäjänä, kunnes päätin viedä oikeat hoidokkini, ne kaksi poikaa, sisälle. Eikä mennyt aikaakaan, kun ovikello soi ja vihainen isä tivasi, että miksi hänen neljävuotiaansa on pihalla ilman vahtia. Kilttinä teininä pahoittelin kovasti, nykyään tajuaisin jo haistattaa moiselle hyväksikäyttäjälle paskat

Oma sisko muutama tunti sitten, olimme jo lyöneet viikko sitten autokaupat lukkoon hintaan x - molemmat olivat tyytyväisiä asiaan. Hänellä auto on viimeisen vuoden seissyt turhanpanttina ja kuluja juossut silti vakuutuksien, autoveron, katsastuksen (ja siinä juuri korjaus vaatimukseen muutama satku jotta meni läpi päästömittauksesta). Myös isot remontit autoon teetettiin alkuvuodesta ja äitini maksoi nuo hänelle (vajaa tonni oli en nyt tarkalleen muista).

On niin saamaton myynti-ilmoituksen suhteen ettei sitä ole saanut aikaiseksi vaikka jo loppukesästä saakka ollut aikeissa myydä tuon pois. Autoa koko sen elinkaaren ajan kun se siskollani on ollut isän tuttava mekaanikko on huoltanut, oli kiinnostunut kun kuuli että se on kaupan. Sanoi kuitenkin ettei hänellä paljoa ole varaa kyseisestä kohta 20v vanhasta autosta maksaa (vaikka autolla on ajettu melko maltilliset kilometrit - monissa uusissa autoissa on suurkäyttäjillä jo 7v tuollaiset lukemat).

Noh nyt se sitten myrkyn lykkäs - sisko on ollut yhtä saamaton myyntipapereiden tekemisen suhteen vaikka ne voi nykyään kätevästi netissä hoitaa trafissa verkkopankkitunnuksilla.

Alkoikin perumaan puheitaan ja minun reilu tarjous onkin "kusetusta" vituttaaa kuulemma kun oma veli "kusee silmään". Oli nettiautossa katsellut hintoja ja pitäisi saada ainakin 2x hinta tarjoukseeni nähden (huom. Netissä kaikki myy "ei se ole hullu joka pyytää vaan se joka maksaa" -mentaloteetilla ja ilmaa on hinnassa jopa kolmasosa auton pyyntihinnassa). Tämä mekaanikko tuttumme taas olisi maksanut aikalailla 50-70% minun tarjoushinnastani ja sanoi isälleni ettei hänellä olisi vara maksaa minun sopimaani hintaa.

Auton kunnosta on tiedossa, että jakohihna ja vesipumppu remontti on heti edessä. Varmaan n. 300-400€ remontti heti kättelyssä - myös vanhat kesärenkaat on puhki ajettu ja ei enää voi ensi kesänä käyttää. Siihen uppoaa toinen mokoma lisää.

Vakuutukset 600€, ajoneuvovero 270€.

Olenpa pihi.

kukas se juutalainen olikaa kirjoitti:

Oma sisko muutama tunti sitten, olimme jo lyöneet viikko sitten autokaupat lukkoon hintaan x - molemmat olivat tyytyväisiä asiaan. Hänellä auto on viimeisen vuoden seissyt turhanpanttina ja kuluja juossut silti vakuutuksien, autoveron, katsastuksen (ja siinä juuri korjaus vaatimukseen muutama satku jotta meni läpi päästömittauksesta). Myös isot remontit autoon teetettiin alkuvuodesta ja äitini maksoi nuo hänelle (vajaa tonni oli en nyt tarkalleen muista).

On niin saamaton myynti-ilmoituksen suhteen ettei sitä ole saanut aikaiseksi vaikka jo loppukesästä saakka ollut aikeissa myydä tuon pois. Autoa koko sen elinkaaren ajan kun se siskollani on ollut isän tuttava mekaanikko on huoltanut, oli kiinnostunut kun kuuli että se on kaupan. Sanoi kuitenkin ettei hänellä paljoa ole varaa kyseisestä kohta 20v vanhasta autosta maksaa (vaikka autolla on ajettu melko maltilliset kilometrit - monissa uusissa autoissa on suurkäyttäjillä jo 7v tuollaiset lukemat).

Noh nyt se sitten myrkyn lykkäs - sisko on ollut yhtä saamaton myyntipapereiden tekemisen suhteen vaikka ne voi nykyään kätevästi netissä hoitaa trafissa verkkopankkitunnuksilla.

Alkoikin perumaan puheitaan ja minun reilu tarjous onkin "kusetusta" vituttaaa kuulemma kun oma veli "kusee silmään". Oli nettiautossa katsellut hintoja ja pitäisi saada ainakin 2x hinta tarjoukseeni nähden (huom. Netissä kaikki myy "ei se ole hullu joka pyytää vaan se joka maksaa" -mentaloteetilla ja ilmaa on hinnassa jopa kolmasosa auton pyyntihinnassa). Tämä mekaanikko tuttumme taas olisi maksanut aikalailla 50-70% minun tarjoushinnastani ja sanoi isälleni ettei hänellä olisi vara maksaa minun sopimaani hintaa.

Auton kunnosta on tiedossa, että jakohihna ja vesipumppu remontti on heti edessä. Varmaan n. 300-400€ remontti heti kättelyssä - myös vanhat kesärenkaat on puhki ajettu ja ei enää voi ensi kesänä käyttää. Siihen uppoaa toinen mokoma lisää.

Vakuutukset 600€, ajoneuvovero 270€.

Olenpa pihi.

Päivitys: lopulta pitkällisen väännön jälkeen teimme kaupat jo sovitulla hinnalla.

Vaikeaa oli selittää toiselle (joka ihan tunnekuohun vallassa tulee päällä lankoja pitkin), että kyllä netissä kun myy mitä tahansa niin voi hinnan vetää itse hatusta ja "kokeilla kepillä jäätä" - mieluustihan jokainen myisi autonsakin vaikka sitä realistista käypää hintaa korkeammalla ja tehden voittoa.

Nuo vastaavat ikäluokan autot, vastaavilla kilometreillä eivät kyllä tule noilla netin hinnoilla mitkä siellä oli liikkumaan kovinkaan vikkelään kaupaksi. Lisäksi myyntiajat ovat pitkiä, ei se ole mikään kirpputori mistä joku voi ostaa heti ilmoituksen jätön jälkeen vaikkapa vaatteita jossain some-kirpparilla.

Kun lopulta selitti, että teen kaupat sopimallamme hinnalla taikka sitten auto jää sinulle ja saat itse sen vihdoin joskus nettiin laittaa myyntiin (puhetta jo 5kk ollut) ja odotella mahdollisesti huhti-toukokuulle saakka kunnes joku kiinnostunut kyselisi ja suunnittelisi vaikka kesäautoa siitä itselleen (kulut juoksisi siinäkin ajassa kuukausia vaikkei autoa käytettäisi vast'edeskään hänen ollessa koulussa ja kulkiessa julkisilla ja poikaystävänsä autolla - etenkin tuolla poikiksen autolla törkeästi ajelee koko ajan, kotona käydessö myös vanhempien autolla käy paljon asioillaan).

Oma elämäntilanteeni on, että lähden tammikuussa kouluun ja kulkuyhteydet on vähän hankalat sinne tulevaan oppilaitokseen. Autosta olen kiinnostunut pelkästään helpottamaan kulkemisia (vaikka koulu maksaisi 2 edes takaista matkaa kuukaudessa koulun ja kodin välille).

Ilmankin olisin tullut hyvin toimeen, olisin vain 2-3 tuntia viettänyt enemmän aikaa sompaillen julkisilla. Jos totta puhutaan niin mitään järkeähän minun ei autoa ole hankkia, kuluja ja rahaa menee nyt paljon siihen.

Lisäksi autoon oli isäni jo käynyt joulun jälkeen sopimassa huoltoajan tuota jakopäänhihnan +vesipumpun + kiristäjien vaihtoa varten (oli jo yli 6v ajettu samoilla ilman vaihtoa, vaihtoväli 65tuhatta kilsaa tai 5 vuotta). Olisi joutunut sisko maksamaan joka tapauksessa jo sovitun remontin jos auto olisi hänelle jäänyt, niistä kesärenkaista oli vain puhetta ollut - tilausta ja kauppoja ei vielä lyöty lukkoon vaan suunnitelma oli viedä nekin sinne liikkeeseen samalla ja maksaa kun se ensi keskiviikon huolto aika on.

Pitkälllisen väännön jälkeen kun tein selväksi että joku sovittu hinta x (eikä enää ruikutusta "pistä vielä ees parisataa lisää niin tehdään kaupat") tai sitten auto on jatkossakin sinun ja saat maksaa siitä tuon sovitun remontin + minulle 60€ kun kävin sen jo tankkaamassa (bensavalo paloi jo taas ja mekaanikko autoa tulee koeajamaankin huollon jälkeen niin vähän noloa jos hän paniikissa siihen kävisi tankkaamassa lisää bensaa että riittää omiin koe käyttöihinsä) ja minä poika kuljen sitten sinne tulevaan kouluuni ihan julkisilla.

Yöllä lopulta sain ilmoituksen ja kuvan whats apissa että trafissa auto on siirretty lopulta nimiini.

kukas se juutalainen olikaa kirjoitti:

Oma sisko muutama tunti sitten, olimme jo lyöneet viikko sitten autokaupat lukkoon hintaan x - molemmat olivat tyytyväisiä asiaan. Hänellä auto on viimeisen vuoden seissyt turhanpanttina ja kuluja juossut silti vakuutuksien, autoveron, katsastuksen (ja siinä juuri korjaus vaatimukseen muutama satku jotta meni läpi päästömittauksesta). Myös isot remontit autoon teetettiin alkuvuodesta ja äitini maksoi nuo hänelle (vajaa tonni oli en nyt tarkalleen muista).

On niin saamaton myynti-ilmoituksen suhteen ettei sitä ole saanut aikaiseksi vaikka jo loppukesästä saakka ollut aikeissa myydä tuon pois. Autoa koko sen elinkaaren ajan kun se siskollani on ollut isän tuttava mekaanikko on huoltanut, oli kiinnostunut kun kuuli että se on kaupan. Sanoi kuitenkin ettei hänellä paljoa ole varaa kyseisestä kohta 20v vanhasta autosta maksaa (vaikka autolla on ajettu melko maltilliset kilometrit - monissa uusissa autoissa on suurkäyttäjillä jo 7v tuollaiset lukemat).

Noh nyt se sitten myrkyn lykkäs - sisko on ollut yhtä saamaton myyntipapereiden tekemisen suhteen vaikka ne voi nykyään kätevästi netissä hoitaa trafissa verkkopankkitunnuksilla.

Alkoikin perumaan puheitaan ja minun reilu tarjous onkin "kusetusta" vituttaaa kuulemma kun oma veli "kusee silmään". Oli nettiautossa katsellut hintoja ja pitäisi saada ainakin 2x hinta tarjoukseeni nähden (huom. Netissä kaikki myy "ei se ole hullu joka pyytää vaan se joka maksaa" -mentaloteetilla ja ilmaa on hinnassa jopa kolmasosa auton pyyntihinnassa). Tämä mekaanikko tuttumme taas olisi maksanut aikalailla 50-70% minun tarjoushinnastani ja sanoi isälleni ettei hänellä olisi vara maksaa minun sopimaani hintaa.

Auton kunnosta on tiedossa, että jakohihna ja vesipumppu remontti on heti edessä. Varmaan n. 300-400€ remontti heti kättelyssä - myös vanhat kesärenkaat on puhki ajettu ja ei enää voi ensi kesänä käyttää. Siihen uppoaa toinen mokoma lisää.

Vakuutukset 600€, ajoneuvovero 270€.

Olenpa pihi.

Kalliit vakuutukset, kannattaako siinä tosiaan pitää kaskoa?

Miksei auto ole ollut seisonnassa, olisi säästetty niin liikennevakuutuksessa kuin verossakin. Auton saa tarvittaessa muutamassa minuutissa käyttöön netissä Trafin sivuilla (no toki liikennevakuutus pitää olla voimassa, vaikka siitä ei maksua seisonnassa tulekaan ja auto on käytettävä ensimmäiseksi katsastuksessa, ellei se ole voimassa).

Vierailija kirjoitti:

kukas se juutalainen olikaa kirjoitti:

Oma sisko muutama tunti sitten, olimme jo lyöneet viikko sitten autokaupat lukkoon hintaan x - molemmat olivat tyytyväisiä asiaan. Hänellä auto on viimeisen vuoden seissyt turhanpanttina ja kuluja juossut silti vakuutuksien, autoveron, katsastuksen (ja siinä juuri korjaus vaatimukseen muutama satku jotta meni läpi päästömittauksesta). Myös isot remontit autoon teetettiin alkuvuodesta ja äitini maksoi nuo hänelle (vajaa tonni oli en nyt tarkalleen muista).

On niin saamaton myynti-ilmoituksen suhteen ettei sitä ole saanut aikaiseksi vaikka jo loppukesästä saakka ollut aikeissa myydä tuon pois. Autoa koko sen elinkaaren ajan kun se siskollani on ollut isän tuttava mekaanikko on huoltanut, oli kiinnostunut kun kuuli että se on kaupan. Sanoi kuitenkin ettei hänellä paljoa ole varaa kyseisestä kohta 20v vanhasta autosta maksaa (vaikka autolla on ajettu melko maltilliset kilometrit - monissa uusissa autoissa on suurkäyttäjillä jo 7v tuollaiset lukemat).

Noh nyt se sitten myrkyn lykkäs - sisko on ollut yhtä saamaton myyntipapereiden tekemisen suhteen vaikka ne voi nykyään kätevästi netissä hoitaa trafissa verkkopankkitunnuksilla.

Alkoikin perumaan puheitaan ja minun reilu tarjous onkin "kusetusta" vituttaaa kuulemma kun oma veli "kusee silmään". Oli nettiautossa katsellut hintoja ja pitäisi saada ainakin 2x hinta tarjoukseeni nähden (huom. Netissä kaikki myy "ei se ole hullu joka pyytää vaan se joka maksaa" -mentaloteetilla ja ilmaa on hinnassa jopa kolmasosa auton pyyntihinnassa). Tämä mekaanikko tuttumme taas olisi maksanut aikalailla 50-70% minun tarjoushinnastani ja sanoi isälleni ettei hänellä olisi vara maksaa minun sopimaani hintaa.

Auton kunnosta on tiedossa, että jakohihna ja vesipumppu remontti on heti edessä. Varmaan n. 300-400€ remontti heti kättelyssä - myös vanhat kesärenkaat on puhki ajettu ja ei enää voi ensi kesänä käyttää. Siihen uppoaa toinen mokoma lisää.

Vakuutukset 600€, ajoneuvovero 270€.

Olenpa pihi.

Kalliit vakuutukset, kannattaako siinä tosiaan pitää kaskoa?

Miksei auto ole ollut seisonnassa, olisi säästetty niin liikennevakuutuksessa kuin verossakin. Auton saa tarvittaessa muutamassa minuutissa käyttöön netissä Trafin sivuilla (no toki liikennevakuutus pitää olla voimassa, vaikka siitä ei maksua seisonnassa tulekaan ja auto on käytettävä ensimmäiseksi katsastuksessa, ellei se ole voimassa).

Satunnaisajoa välillä oli. Kait siksi piti rekisterissä jatkuvasti.

Noh vakuutuksiin - pakollinen ajoneuvovakuutus on 521€ se on kallis ja siitä ei voi luistaa. Pakko olla muutama oma valintainen lisävakuutus (ei mikään kasko siis) mm. Hinausvakuutus jos auto joskus jättäisi tien päälle niin voi soittaa ilmaisen hinauksen (ilkivaltaa tapahtuu paljon tien poskessa seisoville autoille - aina on ikkunat särjetty jne nuorison toimesta mitä itse olen nähnyt maanteiden varsilla autoja).

Mutta en nyt ala tässä sen enempää enää selostamaan asiaa, lähinnä taivastelin tuota siskon häikeilemätöntä yritystä yht'äkkiä tuplata kauppahinta joka oli jo aikaisemmin sovittu ja vielä viime hetkellä vinkua muutamaa sataa lisää.

Ei kaupanteko sillein toimi, ei ihmiset asuntokaupoissakaan voi alkaa jälkikäteen vaatimaan vaikka 100 000€ talosta omalla ilmoituksellaan päähänpiston vuoksi puhelimitse 200 000€ näin esimerkkinä.

Nuorena tapahtunut:

Ohimennen tuttava pyysi takaamaan hänrn puliukko poikakaverilleen 10 000 mk lainan. Sanoin kohteliaasti, etten voi kun minulta on menneet luottotiedot.

XD XD

Oma lukunsa ovat ihmiset, jotka tarjoavat jotain vanhaa tavaraansa, jolla ei ole mitään jälleenmyyntiarvoa, lahjaksi. "Haluutsä nää sukset/tän paidan/kahvinkeittimen?" Kun sanoo, että no kyllä mä sen voin ottaa, toinen sanoo "et sä sitä varmaan ihan ilmaiseksi halua ottaa, jos sä maksat siitä jotain...?"

Eli tarjottu lahja kääntyykin myynniksi, ja vielä asia käännetään niin päin, että se joka pääsee vanhasta rojustaan eroon ja saa siitä vielä rahaa, tekee oikeastaan sinulle palveluksen kun antaa sinun vielä maksaa, kun et varmaan halua ottaa tavaraa ilmaiseksi. Jos suostut maksamaan tavarasta, joka sulle ensin tarjottiin ilmaiseksi, "myyjä" alkaa epäröidä. Hän ei halua antaa rojuaan halvalla, vaan haluaa siitä niin paljon kuin mahdollista! Siksi hän ei heitä mitään hintaa, koska häntä riivaa pelko, että rahaa olisi voinut saada enemmän.

Mulla oli tämmönen poikaystävä. Hänellä oli rahassa uivat vanhemmat, jotka rahoittivat hänen opiskeluaikansa niin, ettei lainaa tarvinnut ottaa eikä töitä tehdä, kesälläkään. Rahaa hänellä oli aina. Mulla ei ollut muuta kuin mitä itse tienasin ja lainani. Hän tarjosi vanhoja laskettelusuksiaan mulle yritettyään turhaan myydä niitä. Hän ei itse tehnyt niillä mitään. Kun suostuin, alkoikin hinnan miettiminen. "Sä varmaan haluat maksaa näistä jotain?" Ärryin, koska hän oli jo antanut ne mulle. Sitten se arpominen, että montako sataa....? Siitä tuli ikävä fiilis ja ilmeni, että hän kiskoisi mielellään vaikka uusien suksien hinnan jos vain suostuisin.

Kun käytiin kirpparilla ostoksilla, hän tinki niin paljon kuin mahdollista. Kun olimme kerran myymässä, seurasi kiusallinen farssi: ei hän saanut mitään myytyä, koska pelkäsi myyvänsä liian halvalla. Joku tarjosi tavallisesta valkoisesta paidasta vitosta, ni hän ei myynyt. Sanoin että ootko hölmö, ei tota paitaa kukaan muu huoli? Eikä huolinut. Niin hän kantoi rojunsa takaisin kotiin, koska ei uskaltanut myydä pelosta että joku toinen olisi voinut maksaa enemmän.

Minä olin tuollainen lapsi hetken. Kotona ei ollut ruokaa. Sitten kuulin kun naapurin äiti sanoi ettei nyt juuri tee ruokaa kun olen kylässä. Ja vaikka olinkin vajaa 10 niin ymmärsin vihjeen kyllä.

Olen kiitollinen naapurille niistä ruuista, kiitos sinulle joka ruokit naapurin lasta <3 Oli kiva kun joinain iltoina ei tarvinnut mennä tyhjinvatsoin nukkumaan.

Vierailija kirjoitti:

Oma lukunsa ovat ihmiset, jotka tarjoavat jotain vanhaa tavaraansa, jolla ei ole mitään jälleenmyyntiarvoa, lahjaksi. "Haluutsä nää sukset/tän paidan/kahvinkeittimen?" Kun sanoo, että no kyllä mä sen voin ottaa, toinen sanoo "et sä sitä varmaan ihan ilmaiseksi halua ottaa, jos sä maksat siitä jotain...?"

Tarinan viimeiset muunnelmat:

Avioeron jälkeen uudessa asunnossani poksahti liesi rikki. Ostin uuden, mutta jouduin odottamaan sitä viikon. Kerroin asian tuoreeltaan miehelleni, joka sanoi laimeasti "no harmi" tai jotain. Viiden pvän kuluttua hän soitti ja tarjosi mulle keittolevysettiä, jonka oli ostanut itselleen tilapäisasuntoonsa. Hän jopa tarjoutui tuomaan sen mulle. Olin yllättynyt ja ilahtunut. Mistä moinen into nähdä vaivaa mun hyvinvoinnin takia? Sehän selvisi. "Sä voit varmaan maksaa tästä, kun mä vielä tuon sen sulle..." Kimmastuin. "Mä olen pärjännyt ilman hellaa 5 päivää ja saan ylihuomenna uuden lieden. Vie vaan rojusi kierrätyskeskukseen itse, tai myy netissä, niin näet miten helppoa se on!" Luonani oli parhaillaan tuttu, joka kommentoi, että olipa mäntti mies. Hänellä olikin laitata mulle keittolevysetti. Sain sen samana iltana.

Viimeinen muunnelma tutusta teemasta ex-miehen kanssa: hän tarjosi mulle ylimääräistä modeemiaan, joo ilmaiseksi. No olkoon, otetaan. Hän oli muka saanut sen liittymän mukana ja se oli nyt tosiaan tarpeeton.

No ei ollut saanut, vaan vuokrannut. Ensinnäkään modeemi ei lähtenyt toimimaan kahteen päivään. Syy ilmeni: kun se oli ex-mieheni nimissä, se ei toiminut minun liittymässäni. Tätä sotkua selviteltiin dnan kanssa, kunnes lopulta linjat saatiin toimimaan. Myöhemmin alkoi tipahdella mieheni lähettämiä laskuja. Modeemi olikin ollut hänellä vuokralla eikä mikään kylkiäinen. Lopulta siis maksoin siitä ihan käyvän hinnan, mutta hän oli onnistunut: saanut myytyä mulle itselleen tarpeettoman tavaran.

Tämän jälkeen ilmoitin: en ota sulta vastaan enää paperinliitintäkään, en yhtään mitään. Joten älä yritä enää tyrkyttää mulle vanhoja kamojasi!

:) kirjoitti:

Minä olin tuollainen lapsi hetken. Kotona ei ollut ruokaa. Sitten kuulin kun naapurin äiti sanoi ettei nyt juuri tee ruokaa kun olen kylässä. Ja vaikka olinkin vajaa 10 niin ymmärsin vihjeen kyllä.

Olen kiitollinen naapurille niistä ruuista, kiitos sinulle joka ruokit naapurin lasta <3 Oli kiva kun joinain iltoina ei tarvinnut mennä tyhjinvatsoin nukkumaan.

Tarkoitus oli vastata henkilölle joka puhui tällaisesta mutten osannut ja nyt en muista millä sivulla se oli :D

Kirjoitin aiemmin tuosta papukaijasta soitelleesta naisesta, ja muistin toisenkin jutun, jota en ollutkaan ajatellut vuosiin.

Facebookissa minut oli lisännyt kaveriksi joku aivan tuntematon nainen. Kysyin poikaystävältäni, että tietääkö hän kyseistä tyyppiä. Ja kyllä hän tiesi: nainen oli POIKAYSTÄVÄNI KAVERIN EXÄ MONEN VUODEN TAKAA. En ollut siis koskaan häntä tavannut, enkä edes seurustellut vielä nyksäni kanssa, kun he olivat olleet yhdessä. Noh, hyväksyin pyynnön ja aloimme jutella. Nainen kertoi, että asuu myös Espoossa, ja sanoi, että seuraavan kerran, kun olen lähdössä poikaystäväni luokse Kouvolaan, niin voisin napata hänet ja hänen poikaystävänsä kyytiin niin he säästävät siinä hyvät rahat. Heillä kun on kuitenkin perhettä Kouvolassa, niin siihen suuntaan on paljon asiaa. Hämmennyin ja vastasin, että ilman muuta, vaikkei minulla ollut mitään aikomusta ruveta kyytsäämään niinkin random-tyyppiä kuin poikakaverini kaverin exää.

Kun minusta ei mitään kuulunut, alkoi viestejä tulla useammin, ja ne rupesivat alkamaan sanoilla "Voisit siis oikeesti joskus meitä kuskata..." Jossain vaiheessa nainen sitten keksi, että lähdetään yhdessä baariin lasillisille ja minä voisin ottaa poikaystäväni mukaan. Päästään ihan kasvotusten juttelemaan. No, me lähdimme vaikka ihmettelimme, miksi oikein suostuimme.

Nainen osti meille väkisin yhdet shotit, vaikkemme olisi niitä häneltä halunneet. Hän sitten vain totesi, että nyt ne on ostettu ja pitäähän ne juoda. Jossain vaiheessa iltaa hän muisti jonkun henkilökohtaisen jutun ja pahoitti mielensä, jonka jälkeen hän ei halunnut enää keskustella kanssamme mistään. Hän oli myös tukevassa humalassa, jolloin päätimme poikaystäväni kanssa, että nyt häivytään. Seuraavana päivänä tuli naiselta viestiä, että olipas kivaa, mennään toistekin. Ja, että voisin tosiaan kyytsätä häntä ja poikaystäväänsä Kouvolaan joku kerta. Liekö ajatellut että tuon todella kiusallisen tapaamisen ja yhden väkisin ostetun shotin jälkeen tuntisin velvollisuudekseni toimia autokuskina...? Nainen on kuulemma sitä sorttia, joka luulee koko maailman pyörivän vain hänen ympärillään.

Opettajilla on ihan oikeesti aivan liian paljon lomaa..kun hommatkaan ei paljoo paina.

Ikävänä ihmisenä vaihdoin asuntoa ja en ystävääni ottanu muutossa mukaan. Oli jo vuoden asunu ilmaiseksi luonani. Ja joo 3 kuukauden jälkeen kun hän muuti luokseni en enää pessyt hänen pyykkejään. Ka jopa kehtasin suuttua kun vei ruokani poikaystävälleen. Nykyään ihmettelee kun ei välejä...

Joskus teininä mun tuttavapiiriin kuului sellainen teinityttö, joka oli vähän väliä poliisin kanssa tekemisissä milloin mistäkin. Kerran se oli rikkonut jonkin liiketilan ikkunan ja oli menossa poliisikuulusteluun. Hän sitten kysyi minulta, teini olin itsekin, että voisinko sanoa poliiseille rikkoneeni tämän ikkunan, koska hänellä on jo niin monta rikettä tilillään ja mulla ei yhtään. Tämän hän vielä sanoi ihan arkipäiväisesti ja normaalina asiana. Tietenkään en suostunut.

Kiitos kaikille kijoittajille ja hyvää uutta vuotta.

Kahlasin ketjun läpi parin päivän aikana ja oli sen arvoista. Itselläni oli pari kaveria nuoruudessa joilla oli vaikeuksia tulojen ja menojen hahmottamisessa.

Lainasin heille rahaa ja he tiesivät joutuvansa maksamaan takaisin sovittuna päivänä. Tästä syystä minulta ei oltu ekana lainaamassa , vaan sellaisilta joille unohdukset menivät läpi. Oli uskomatonta kuinka paljon nämä tyypit olivat velkaa muille ja juhlinta vaan jatkui. Sitten olivat vittuuntuneita jos joku pyysi omiaan takaisin,

luokkaantuivat syvästi.

Hyvää uutta vuotta. Olen kirjoittanut reilut 2100 näistä kommenteista. Kiitos peukutuksista.