Oikeistohallituksemme politiikka puree! Suomen talous piristyy!
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi tästä loistavasta uutisesta on kiittäminen istuvaa hallitusta.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2666317/Metsateollisuus+ja+Paperiliitt…
Miten on kiittäminen hallitusta, joka ei näihin neuvotteluihin osallistu nyt eikä koskaan? Perustele.
Vierailija kirjoitti:
Suomen talous piristyy, mutta Suomen kansa köyhtyy. Raha menee sinne missä sitä on ollut aina ennenkin.
Mutta uutisen mukaan suomalaiset ovat alkaneet käyttää enemmän palveluita ja tehdä enemmæn ostoksia? Jos kaikki köyhtyy niin eikö näkymiennpitäisi olla päinvastaiset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko oikeasti noin hölmöjä?
Suomen talous piristyy, koska rakentaminen on lähtenyt käyntiin. Ruotsissa tämä tapahtui hieman aiemmin, koska siellä rakentaminen aloitettiin jo aikaisemmin.
Miksi me rakennamme nyt paljon? Koska kasvukeskuksiin muutetaan ahkerasti, mikä tarkoittaa asuntopulaa. Koska maahamme on saapunut melkoinen määrä ihmisiä muualta maailmasta ja heillekin on saatava asunnot. Rakentaminen on aina, siis ihan aina tarkoittanut talouskasvua. Yksi työpaikka rakennuksella tarkoittaa kahta työpaikka rakentamista tukevissa toiminnoissa.
Porvarihallituksen ansiota tämä ei todellakaan ole mitenkään päin.
Tämä rakennusbuumi on tehnyt tuloaan jo jonkin aikaa. Viime syksynä kirjoitin tänne kommenttia siitä, kuinka hallituksella on kiire saada yhteiskuntasopimus (se työehtoja ja palkkoja heikentävä) pian maaliin, koska rakentaminen alkaa ihan kohta ja silloin hallituksella ei ole enää mitään mahdollisuuksia "yhteiskuntasopimuksen" suhteen.
Hyvät palstailija, olisi suotavaa ajatella ihan itse.
Ei rakentaminen ole mitenkään erityisesti elpynyt, vaan on lähellä pohjalukemia edelleen. Rakennusbuumi saattaa olla tulossa, mutta viimeisiä plusmerkkisiä lukuja se ei selitä, ne ovat jo toteutuneita lukuja. Historiaa. Eli todellakin, noudata omaa neuvoasi ja ajattele.
Vähänpä tiedät. Etkö lue talouslehtiä lainkaan?
Rakentaminen on lähtenyt käyntiin, mutta sinä ilmeisesti epärealistisesti odotat, että se hyppäisi heti kuumimpien vuosien vauhtiin. Valitettavasti se ei ole edes mahdollista, koska kuluttajien ostovoima ei ole kasvamassa - kiitos hallituksen leikkausten.
No meidän perheellä jää 200-300 e laskujen ja kämpän jälkeen kulutettavaksi:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei byrokratiaa ole purettu. Silmänlumetta.
Juuri vuoden alkupuolella tuli voimaan mm. asbestikartoituspakko jokaisessa remontissa. Jos remontoit ennen 1990-luvun alkua rakennettua taloa tai asuntoa, pitää aina tehdä asbestikartoitus. Vaikka vain vaihtaisit keittiökalusteita. Vain tapetoida saa ilman tätä toimenpidettä.
Lisäksi kaikille, vanhimmillekin taloille tulee pakolliseksi energiatodistus. Niinkuin siitä olisi jotakin hyötyä, jos myy vaikka vanhaa kansakoulua.
Että sellaista norminpurkua meidän porvarit sorvaavat. No, purkavat normeja, mutta tekevät 10 tilalleTäh? Me teetimme molempien vessojen remontit tämän vuoden alussa, eikä mitään asbestikartoitusta tehty. Kyseessä suomalainen, veronsa maksava remonttifirma. Kaikki tehtiin kuitilla.
Asbestikartoitus muuttui pakolliseksi kaikissa purkutöissä
Vuoden alussa muuttunut asbestilainsäädäntö merkitsee uusia vaatimuksia taloyhtiöille ja osakkeenomistajille, jotka teettävät purkutöitä sisältäviä remontteja. Asbestikartoituksen tekeminen on nyt pakollista kaikissa purkutöissä, jos purettava rakenneosa voi sisältää asbestia.
Tyypillisesti asbestia on käytetty mm. laattojen sauma- ja kiinnityslaasteissa, liimoissa, tapettiliistereissä, putkistoeristeissä, lattiapinnoitteissa ja maaleissa. Kylpyhuone- ja keittiöremontit, väliseinien purku ja lattiapinnoitteiden vaihtaminen ovat esimerkkejä remonteista, joissa asbestikartoitusta edellytetään.
Kartoitusta edellytetään niin asunto-osakeyhtiöiden remonteissa kuin yksittäisen osakkaan huoneistoremonteissa. Kaiken purkutyön teettäminen varmuuden vuoksi asbestipurkuna ei riitä, vaan rakenteiden asbestipitoisuus on aina selvitettävä. Asbestipitoisten rakennusmateriaalien käyttö kiellettiin kokonaan vuoden 1994 alusta, joten sen jälkeen rakennetuissa taloissa asbestikartoitusta ei tarvita.
Asbestikartoituksen tekeminen edellyttää asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen riittävästi perehtynyttä henkilöä. Talokeskuksella on vuosien kokemus asbesti- ja haitta-ainekartoituksista. Tarjoamme asbestikartoituksia niin asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille kuin yksityishenkilöille. Tarjoamme myös haitta-ainekartoituksia kiinteistön julkisivurakenteisiin kuten julkisivumaaleihin, julkisivulevytyksiin, kattomateriaaleihin ja sokkelin eristeisiin.
Kun kerran tämä linkki ei jollekulle kelvannut, kelpaisikohan tämä? Asia ei siitä kuitenkaan miksikään muutu.
© Suomen Kiinteistöliitto ry
Asbestilakiuudistus 2016
Vaikutukset taloyhtiön toimintaan ja ohje taloyhtiölle
http://www.kiinteistoliitto.fi/attachements/2016-01-07T13-25-355604.pdf
Tai tämä:
http://www.isannointiliitto.fi/asuminentaloyhtiossa/remontitjakunnossap…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän ei punavihreät pysty. Hyvä hallitus!
Kerrotko ne hallituksen konkreettiset päätökset, jotka ovat vaikuttaneet tähän lievään elpymiseen. Edes yksi riittää.
Kauppojen aukiolon vapauttaminen.
Ja jotenkin maagisesti raha lisääntyi keskenään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei byrokratiaa ole purettu. Silmänlumetta.
Juuri vuoden alkupuolella tuli voimaan mm. asbestikartoituspakko jokaisessa remontissa. Jos remontoit ennen 1990-luvun alkua rakennettua taloa tai asuntoa, pitää aina tehdä asbestikartoitus. Vaikka vain vaihtaisit keittiökalusteita. Vain tapetoida saa ilman tätä toimenpidettä.
Lisäksi kaikille, vanhimmillekin taloille tulee pakolliseksi energiatodistus. Niinkuin siitä olisi jotakin hyötyä, jos myy vaikka vanhaa kansakoulua.
Että sellaista norminpurkua meidän porvarit sorvaavat. No, purkavat normeja, mutta tekevät 10 tilalleAsbestikartoituspakko on itse asiassa ihan hyvä asia, asbesti kun ei ole leikin asia. Tuo energiatodistusvaatimus taas on ikivanha juttu, edellisten hallitusten säädösten jatkumoa.
On tietysti sinäsä hyvä juttu, mutta se ei ole, että asbestikartoitus tarkoittaa ryöstöhinnoitellun kymmenen erilaista lupakorttia maksaneen erikoispalvelun palkkaamista keittiöremontin aloitukseen.
Aijaa...
Tähän asti huonosti meneminen ja muun maailman vauhdista jääminen on johtunut olosuhtesta, eikä oikestohallituksen säästö- ja muista kurjistamistoimista.
Kyllä se on niin että talous pirsityy hallituksen toimista huolimatta, mutta tekee sitä todella hitaasti ja epävarmasti hallituksen toimista johtuen.
Vierailija kirjoitti:
No meidän perheellä jää 200-300 e laskujen ja kämpän jälkeen kulutettavaksi:)
Täällä taas vastavalmistunut parikymppinen joka sai heti oman alan vakitöitä ja mukavan palkan, jolla voi shoppailla,syödä ulkona ja sisustaa. Kaverini samassa tilanteessa, kivasti menee kaikilla.
Yleinen nousukausi on ollut käynnissä jo pidempään kuin nykyinen hallitus.
Suhdannevaihtelut kuuluvat talouteen ja niitä on aina, politiikasta riippumatta. Muutoksia pitää arvioida pitkällä aikavälillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän ei punavihreät pysty. Hyvä hallitus!
Kerrotko ne hallituksen konkreettiset päätökset, jotka ovat vaikuttaneet tähän lievään elpymiseen. Edes yksi riittää.
Kauppojen aukiolon vapauttaminen.
Ei aukiolojen vapauttaminen ole taloutta elvyttänyt. Luvattuja uusia työpaikkoja ei ole syntynyt eikä kulutus lisääntynyt. Potti vain jakautuu vähän eri tavalla nyt, häviäjinä ovat ilmeisesti olleet pienet kaupat ja Kesko ja voittajana S-ryhmä ja erityisesti Prismat. Omassa Prismassa homma on silmämääräisesti arvioiden hoidettu niin, että sama määrä henkilökuntaa kuin ennenkin, mutta osa vuoroista myöhempän eli keskimäärin vähemmän henkilökuntaa samaan aikaan.
Itse en missään vaiheessa oikein edes ymmärtänyt, että miten homma olisi edes voinut mennä mitenkään toisin. Ei minun lompakossani raha lisääntynyt vaikka kauppa onkin pidempään auki ja tuskin naapurillakaan eli sama määrä rahaa sinne kauppaan kannetaan edelleen vaikka osa käykin vasta iltamyöhään ostoksensa tekemässä.
Lähestulkoon mitkään hallituksen päätökset ei tuu voimaan ennen v 2017. Maailmalla talous on kasvanut, mikä nostaa Suomen vientiä. Hallituksen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.
Ja muuten, jos talous piristyy, mihin niitä jätti koulutus- ym. leikkauksia tarvitaan? Ne ovat täysin perusteettomia. Taloustilannetta on synkistelty, jotta rahansiirrot työntekijöiltä ja köyhiltä rikkaille hyväksyttäisiin muka välttämättöminä leikkauksina.
Vierailija kirjoitti:
Lähestulkoon mitkään hallituksen päätökset ei tuu voimaan ennen v 2017. Maailmalla talous on kasvanut, mikä nostaa Suomen vientiä. Hallituksen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.
Ja muuten, jos talous piristyy, mihin niitä jätti koulutus- ym. leikkauksia tarvitaan? Ne ovat täysin perusteettomia. Taloustilannetta on synkistelty, jotta rahansiirrot työntekijöiltä ja köyhiltä rikkaille hyväksyttäisiin muka välttämättöminä leikkauksina.
Leikkauksia tarvitaan, ettei talous lähde tosissaan kasvuun, koska silloin olisi kovin hankala perustella hallituksen ajamaa varallisuuden uusjakoa eli tietoista tuloerojen kasvattamista.
En väittänyt, että muut investoinnit näkyisivät heti (mistä sen muuten revit...?), ainoastaan rakentaminen näkyy melko välittömästi talouskasvuna. ja työpaikkojen lisääntymisenä.
Rakennusteollisuudesta esitettiin alkuviikosta positiivisia lukuja: rakentamisen ennustetaan kasvavan tänä vuonna 3-4 prosenttia. Koko talouden kasvuvauhti jäänee yhden prosentin tienoille.
Perinteisesti talous on lähtenyt kasvuun viennin vetämänä, joka on lujittanut kuluttajien luottamusta. Tämä on puolestaan vahvistanut rakentamista viiveellä suhdannesyklin jälkipuoliskolla.
Nyt viennistä ei ole kantautunut juurikaan myönteisiä uutisia. Toisaalta työttömyyden kasvu on hidastunut. Työpaikkansa säilyttäneet uskovat mitä ilmeisimmin siihen, että talouden pohja on saavutettu. Tämä purkaa patoutunutta asuntokysyntää.
Rakentaminen kuvastaa hyvin koko maan rakennemuutosta. Pääkaupunkiseudun osuus kaikista asuntoaloituksista on 40 prosenttia. Kun mukaan ynnäillään Oulu, Tampere ja Turku, kasvukeskusten osuus asuntoaloituksista kasvaa 70-80 prosenttiin. Jos tätä joukkoa täydennetään vielä Jyväskylällä ja Kuopiolla, luku noussee jo arviolta 90 prosenttiin.
Liikerakentaminen seuraa asuntorakentamista. Kun väestöä pakkautuu tietyille seuduille, niillä tarvitaan myös liiketilaa. Tämä on nähty metron ja kehäradan rakentamisen yhteydessä. Radan varret imevät rakentamista kuin magneetti.
Vakaa tilanne näkyy alan yritysten tulosluvuissa. Viime vuonna suomalaisyritysten liikevaihto kasvoi keskimäärin alle kaksi prosenttia. Balance Consultingin tietokantojen mukaan rakennusalalla toimivilla yrityksillä vastaava luku oli 4,6 prosenttia.
Alan yritysten kannattavuutta mittaava sijoitetun pääoman tuotto oli keskimäärin 22 prosenttia, kun kaikkien yritysten vastaava luku oli 14 prosenttia.
Jos tämä on sinusta shaibaa, niin ole hyvä esitä oma käsityksesi. Vai eikö sellaista ole?