Mistä noi nuoret äidit repii rahansa
Kaiken maailman mini rodineihin, bugaboihin, gugguihin ja muihin. Instagram on täynnä näitä max 22-vuotiaita äitejä, joilla on kuvia pelkästään merkkikledjuihin puetuista muksuista. Oma serkkuni on myös tällainen ja hänen instan kautta päädyinkin näitä katselemaan. Aika harvalla kuitenkaan on esim. perintöä tai muuta varallisuutta, saati hyväpalkkaista duunia tuon ikäisenä. Tykkään itsekin pukea lasta, joten suurin piirtein tiedän mitä mikäkin maksaa. Tuntuu hullulta, että muksuilla on monen sadan euron edestä vaatteita kaapissaan, kun toinen vanhemmista on kotona ja toinen pienipalkkaisessa duunissa(esim. serkkuni tapauksessa näin).
Kommentit (243)
Omat vanhemmat, sossu maksaa elämistä myös aika kivasti varsinkin jos muksun pyöräytät...
Kyllä ne tuttavapiirin hyvätuloiset aina joku on kaivanut esille joko katsonut verotiedot tai muuten ja kyllä ne tiedetään. Suuri ongelma ja ihmetystä aiheuttava asia onkin se miten lähes nollatuloinen ostelee yli 1000e vaunuja ja pukee lapsensa satasien vaatteisiin? Meille jeesaa isovanhemmat PALJON.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken maailman mini rodineihin, bugaboihin, gugguihin ja muihin. Instagram on täynnä näitä max 22-vuotiaita äitejä, joilla on kuvia pelkästään merkkikledjuihin puetuista muksuista. Oma serkkuni on myös tällainen ja hänen instan kautta päädyinkin näitä katselemaan. Aika harvalla kuitenkaan on esim. perintöä tai muuta varallisuutta, saati hyväpalkkaista duunia tuon ikäisenä. Tykkään itsekin pukea lasta, joten suurin piirtein tiedän mitä mikäkin maksaa. Tuntuu hullulta, että muksuilla on monen sadan euron edestä vaatteita kaapissaan, kun toinen vanhemmista on kotona ja toinen pienipalkkaisessa duunissa(esim. serkkuni tapauksessa näin).
En osaa vastata tähän suoranaisesti. Ei minulla ollut pahemmin rahaa käytössä, silloin, kun saimme esikoisen kesken opiskelujen, eikä ollut tarvetta esittää että rahaa olisi paljon. Kivasti selvittiin tuo aika. Tosin nyt kun ollaan molemmat valmistuttu ja ollaan edelleen nuoria, niin ihmisten on edelleen vaikea selkeästi käsittää, että meillä voi olla hyvät tulot. Kauheasti lähipiiri koittaa udella palkoista, mikä on kiusallista. Luulevat, että elämme yli varojemme, kun matkustellaan, ollaan ostettu talo ja sisustettu kivasti. Meillä on vain käynyt hyvä tuuri, opiskeluaikoina sijoitettiin iso osa kesätyörahoista osakkeisiin, joten vakuudet olivat melkein kunnossa heti valmistumisen jälkeen ja molemmat työllistyttiin heti valmistuttua ja kaiken lisäksi palkoissa ei ole valittamista. Uteliaille ei kuitenkaan kerrota mitään ja muutenkin pidetään suu supussa raha-asioista. Olen jopa törmänny siihen, että yksi utelias tuttu oli kaivanut ostamamme talon myynti-ilmoituksen netistä ja ihmetteli, miten meillä on voinut olla varaa. Se tuntui aika käsittämättömältä. Anonyymisti voin netissä purkautua, mutta tosi elämässä kiusaannun, jos tulee puhetta rahasta. Edelleenkin sijoitetaan hyvin ja ollaan tarkkoja, miten rahaa käytetään. Meni ohi aiheen tämä, sorry.
Mun mielestä on vähän höhlää, että Suomessa raha on tällainen tabu. Annetaan mieluummin ihmisten olla siinä luulossa, että eletään yli varojen, kuin kerrottaisi suoraan oikea tulotaso. Miksi on niin kamalaa sanoa suoraan kyselijöille, että meillä on ihan hyväpalkkaiset duunit ja ollaan sijoittamalla tienattu jonkin verran?
Siksi, että ei minun varallisuus ja raha-asiat kuulu kenellekään. Jos joku on niin pikkumainen, että haluaa ajatella minun elävän yli varojeni, niin ajatelkoon. Olen kuitenkin tosi ylpeä siitä, miten toimin rahan kanssa jo opiskeluaikoina.
En arvostellut henkilökohtaisesti sinun tapaasi salailla tulojasi. Kyseenalaistin sen, että miksi raha on Suomessa yleensäkin näin tabu. Sain kommenttiin vain alapeukkuja, mutta en yhtään vastausta itse kysymykseen siitä, että MIKSI se avoimuus asiassa on niin kamalaa. Toki ihan kaikkeen voi ja saa vastata että "koska mä en vain halua", mutta se ei silti ole kovin kattava perustelu tälle toiminnalle. Kiinnostaisi tietää, mitä siinä on taustalla. Kateuden pelko? Jokin muu? Mainitsit kuitenkin olevasi suorastaan ylpeä siitä, että raha-asiasi ovat kunnossa. Mikä järki sitten on salailla sitä, jos kerta on ylpeä asiasta? Suomalainen vaatimattomuus?
Miksi juuri raha-asioita pitää suorastaan salailla, läheisiltäkin ihmisiltä? Sinäkin kerroit, että nimenomaan lähipiiri kyselee. Mikä ihme on se syy, ettei edes lähipiirille voi puhua asioista niin kuin ne on? Että kyllä, me saamme hyvää palkkaa. Ja kyllä, olemme sijoittaneet rahamme järkevästi, emmekä tuhlaile. Onko tässä jotain noloa tai hävettävää, mitä minä en todellakaan näe?
Ehkä se on se suomalainen vaatimattomuus. Oikeastaan sanoin, että olen ylpeä, siitä miten olen osannut opiskeluaikoina sijoittaa ja säästää. Omat vanhempani ovat duunareita, joilla ei ole koskaan ollut liiemmin ylimääräistä rahaa. Itse päätin opiskelut aloittaessani, että tavoittelen helpompaa elämää. Ja ensimäinen tavoite oli, että säästäisin omaa asuntoa varten. Ja olen ylpeä siitä, että jaksoin tehdä töitä, sain kunnialla opiskeltua ja onnistuin näissä tavoitteissa.
Minulle raha-asioista puhuminen yleensä tuntuu pröystäilyltä. Itsellä on tuttuja, jotka saattavat kertoa ostaneensa jotain uutta ja ilmoittavat hinnan perään heti, varsinkin, jos on kyse jostain kalliista ja hienosta. En ymmärrä tuollaista käytöstä, jotenkin ei sovi omaan arvomaailmaan.
Kirjoittele ihan mitä haluat mutta sijoittaminen on vuosia kestävä projekti joka kantaa oikeasti hedelmää vasta n. 20 vuoden päästä. Lottoamalla voi voittaa pikavoiton.
Ihmettelen myös miten joku väittää tekevänsä tiliä sijoituksilla? Sijoitustuotto n.1-7% eli 10 000 eurosta 100-700 euroa tai 100 000e:sta 1000-7000e. Mitenköhän alle 30v on saanut esimerkiksi 100 000e:n osakesalkun kasaan ominvoimin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken maailman mini rodineihin, bugaboihin, gugguihin ja muihin. Instagram on täynnä näitä max 22-vuotiaita äitejä, joilla on kuvia pelkästään merkkikledjuihin puetuista muksuista. Oma serkkuni on myös tällainen ja hänen instan kautta päädyinkin näitä katselemaan. Aika harvalla kuitenkaan on esim. perintöä tai muuta varallisuutta, saati hyväpalkkaista duunia tuon ikäisenä. Tykkään itsekin pukea lasta, joten suurin piirtein tiedän mitä mikäkin maksaa. Tuntuu hullulta, että muksuilla on monen sadan euron edestä vaatteita kaapissaan, kun toinen vanhemmista on kotona ja toinen pienipalkkaisessa duunissa(esim. serkkuni tapauksessa näin).
En osaa vastata tähän suoranaisesti. Ei minulla ollut pahemmin rahaa käytössä, silloin, kun saimme esikoisen kesken opiskelujen, eikä ollut tarvetta esittää että rahaa olisi paljon. Kivasti selvittiin tuo aika. Tosin nyt kun ollaan molemmat valmistuttu ja ollaan edelleen nuoria, niin ihmisten on edelleen vaikea selkeästi käsittää, että meillä voi olla hyvät tulot. Kauheasti lähipiiri koittaa udella palkoista, mikä on kiusallista. Luulevat, että elämme yli varojemme, kun matkustellaan, ollaan ostettu talo ja sisustettu kivasti. Meillä on vain käynyt hyvä tuuri, opiskeluaikoina sijoitettiin iso osa kesätyörahoista osakkeisiin, joten vakuudet olivat melkein kunnossa heti valmistumisen jälkeen ja molemmat työllistyttiin heti valmistuttua ja kaiken lisäksi palkoissa ei ole valittamista. Uteliaille ei kuitenkaan kerrota mitään ja muutenkin pidetään suu supussa raha-asioista. Olen jopa törmänny siihen, että yksi utelias tuttu oli kaivanut ostamamme talon myynti-ilmoituksen netistä ja ihmetteli, miten meillä on voinut olla varaa. Se tuntui aika käsittämättömältä. Anonyymisti voin netissä purkautua, mutta tosi elämässä kiusaannun, jos tulee puhetta rahasta. Edelleenkin sijoitetaan hyvin ja ollaan tarkkoja, miten rahaa käytetään. Meni ohi aiheen tämä, sorry.
Mun mielestä on vähän höhlää, että Suomessa raha on tällainen tabu. Annetaan mieluummin ihmisten olla siinä luulossa, että eletään yli varojen, kuin kerrottaisi suoraan oikea tulotaso. Miksi on niin kamalaa sanoa suoraan kyselijöille, että meillä on ihan hyväpalkkaiset duunit ja ollaan sijoittamalla tienattu jonkin verran?
Siksi, että ei minun varallisuus ja raha-asiat kuulu kenellekään. Jos joku on niin pikkumainen, että haluaa ajatella minun elävän yli varojeni, niin ajatelkoon. Olen kuitenkin tosi ylpeä siitä, miten toimin rahan kanssa jo opiskeluaikoina.
En arvostellut henkilökohtaisesti sinun tapaasi salailla tulojasi. Kyseenalaistin sen, että miksi raha on Suomessa yleensäkin näin tabu. Sain kommenttiin vain alapeukkuja, mutta en yhtään vastausta itse kysymykseen siitä, että MIKSI se avoimuus asiassa on niin kamalaa. Toki ihan kaikkeen voi ja saa vastata että "koska mä en vain halua", mutta se ei silti ole kovin kattava perustelu tälle toiminnalle. Kiinnostaisi tietää, mitä siinä on taustalla. Kateuden pelko? Jokin muu? Mainitsit kuitenkin olevasi suorastaan ylpeä siitä, että raha-asiasi ovat kunnossa. Mikä järki sitten on salailla sitä, jos kerta on ylpeä asiasta? Suomalainen vaatimattomuus?
Miksi juuri raha-asioita pitää suorastaan salailla, läheisiltäkin ihmisiltä? Sinäkin kerroit, että nimenomaan lähipiiri kyselee. Mikä ihme on se syy, ettei edes lähipiirille voi puhua asioista niin kuin ne on? Että kyllä, me saamme hyvää palkkaa. Ja kyllä, olemme sijoittaneet rahamme järkevästi, emmekä tuhlaile. Onko tässä jotain noloa tai hävettävää, mitä minä en todellakaan näe?
Ehkä se on se suomalainen vaatimattomuus. Oikeastaan sanoin, että olen ylpeä, siitä miten olen osannut opiskeluaikoina sijoittaa ja säästää. Omat vanhempani ovat duunareita, joilla ei ole koskaan ollut liiemmin ylimääräistä rahaa. Itse päätin opiskelut aloittaessani, että tavoittelen helpompaa elämää. Ja ensimäinen tavoite oli, että säästäisin omaa asuntoa varten. Ja olen ylpeä siitä, että jaksoin tehdä töitä, sain kunnialla opiskeltua ja onnistuin näissä tavoitteissa.
Minulle raha-asioista puhuminen yleensä tuntuu pröystäilyltä. Itsellä on tuttuja, jotka saattavat kertoa ostaneensa jotain uutta ja ilmoittavat hinnan perään heti, varsinkin, jos on kyse jostain kalliista ja hienosta. En ymmärrä tuollaista käytöstä, jotenkin ei sovi omaan arvomaailmaan.Kirjoittele ihan mitä haluat mutta sijoittaminen on vuosia kestävä projekti joka kantaa oikeasti hedelmää vasta n. 20 vuoden päästä. Lottoamalla voi voittaa pikavoiton.
Siis totta kai minä tämän tiedän. En ole sanonut tienanneeni sijoituksillani kummoisia. Vaan säästäneeni osakkeisiin. Salkussa on ollut heittelyjä tietysti, mutta en ole niitä osakkeisiin sijoitettuja rahoja hävinnyt ja kasvatan salkun arvoa jatkuvasti nimenomaan sijoittamalla lisää.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen myös miten joku väittää tekevänsä tiliä sijoituksilla? Sijoitustuotto n.1-7% eli 10 000 eurosta 100-700 euroa tai 100 000e:sta 1000-7000e. Mitenköhän alle 30v on saanut esimerkiksi 100 000e:n osakesalkun kasaan ominvoimin?
Meillä on taloudessa kaksi aikuista, jotka opiskeluaikoina paiskoimme töitä hullun lailla ja asuimme halvalla. Molemmilla omat salkut ja salkkujen arvosta ei ollut puhetta, kuten ei myöskään tuotosta. Sisälukutaitoa nyt kehiin! Puhuin nimenomaan vain ja ainoastaan osakesäästämisestä, en kertonut rikastuneeni osakkeilla. Ainoastaan kerroin säästäneeni miehen kanssa vakuuksia näin. Av:lla kyllä on erikoinen tapa vääntää toisten kirjoituksista ihan omia juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken maailman mini rodineihin, bugaboihin, gugguihin ja muihin. Instagram on täynnä näitä max 22-vuotiaita äitejä, joilla on kuvia pelkästään merkkikledjuihin puetuista muksuista. Oma serkkuni on myös tällainen ja hänen instan kautta päädyinkin näitä katselemaan. Aika harvalla kuitenkaan on esim. perintöä tai muuta varallisuutta, saati hyväpalkkaista duunia tuon ikäisenä. Tykkään itsekin pukea lasta, joten suurin piirtein tiedän mitä mikäkin maksaa. Tuntuu hullulta, että muksuilla on monen sadan euron edestä vaatteita kaapissaan, kun toinen vanhemmista on kotona ja toinen pienipalkkaisessa duunissa(esim. serkkuni tapauksessa näin).
En osaa vastata tähän suoranaisesti. Ei minulla ollut pahemmin rahaa käytössä, silloin, kun saimme esikoisen kesken opiskelujen, eikä ollut tarvetta esittää että rahaa olisi paljon. Kivasti selvittiin tuo aika. Tosin nyt kun ollaan molemmat valmistuttu ja ollaan edelleen nuoria, niin ihmisten on edelleen vaikea selkeästi käsittää, että meillä voi olla hyvät tulot. Kauheasti lähipiiri koittaa udella palkoista, mikä on kiusallista. Luulevat, että elämme yli varojemme, kun matkustellaan, ollaan ostettu talo ja sisustettu kivasti. Meillä on vain käynyt hyvä tuuri, opiskeluaikoina sijoitettiin iso osa kesätyörahoista osakkeisiin, joten vakuudet olivat melkein kunnossa heti valmistumisen jälkeen ja molemmat työllistyttiin heti valmistuttua ja kaiken lisäksi palkoissa ei ole valittamista. Uteliaille ei kuitenkaan kerrota mitään ja muutenkin pidetään suu supussa raha-asioista. Olen jopa törmänny siihen, että yksi utelias tuttu oli kaivanut ostamamme talon myynti-ilmoituksen netistä ja ihmetteli, miten meillä on voinut olla varaa. Se tuntui aika käsittämättömältä. Anonyymisti voin netissä purkautua, mutta tosi elämässä kiusaannun, jos tulee puhetta rahasta. Edelleenkin sijoitetaan hyvin ja ollaan tarkkoja, miten rahaa käytetään. Meni ohi aiheen tämä, sorry.
Mun mielestä on vähän höhlää, että Suomessa raha on tällainen tabu. Annetaan mieluummin ihmisten olla siinä luulossa, että eletään yli varojen, kuin kerrottaisi suoraan oikea tulotaso. Miksi on niin kamalaa sanoa suoraan kyselijöille, että meillä on ihan hyväpalkkaiset duunit ja ollaan sijoittamalla tienattu jonkin verran?
Siksi, että ei minun varallisuus ja raha-asiat kuulu kenellekään. Jos joku on niin pikkumainen, että haluaa ajatella minun elävän yli varojeni, niin ajatelkoon. Olen kuitenkin tosi ylpeä siitä, miten toimin rahan kanssa jo opiskeluaikoina.
En arvostellut henkilökohtaisesti sinun tapaasi salailla tulojasi. Kyseenalaistin sen, että miksi raha on Suomessa yleensäkin näin tabu. Sain kommenttiin vain alapeukkuja, mutta en yhtään vastausta itse kysymykseen siitä, että MIKSI se avoimuus asiassa on niin kamalaa. Toki ihan kaikkeen voi ja saa vastata että "koska mä en vain halua", mutta se ei silti ole kovin kattava perustelu tälle toiminnalle. Kiinnostaisi tietää, mitä siinä on taustalla. Kateuden pelko? Jokin muu? Mainitsit kuitenkin olevasi suorastaan ylpeä siitä, että raha-asiasi ovat kunnossa. Mikä järki sitten on salailla sitä, jos kerta on ylpeä asiasta? Suomalainen vaatimattomuus?
Miksi juuri raha-asioita pitää suorastaan salailla, läheisiltäkin ihmisiltä? Sinäkin kerroit, että nimenomaan lähipiiri kyselee. Mikä ihme on se syy, ettei edes lähipiirille voi puhua asioista niin kuin ne on? Että kyllä, me saamme hyvää palkkaa. Ja kyllä, olemme sijoittaneet rahamme järkevästi, emmekä tuhlaile. Onko tässä jotain noloa tai hävettävää, mitä minä en todellakaan näe?
Ehkä se on se suomalainen vaatimattomuus. Oikeastaan sanoin, että olen ylpeä, siitä miten olen osannut opiskeluaikoina sijoittaa ja säästää. Omat vanhempani ovat duunareita, joilla ei ole koskaan ollut liiemmin ylimääräistä rahaa. Itse päätin opiskelut aloittaessani, että tavoittelen helpompaa elämää. Ja ensimäinen tavoite oli, että säästäisin omaa asuntoa varten. Ja olen ylpeä siitä, että jaksoin tehdä töitä, sain kunnialla opiskeltua ja onnistuin näissä tavoitteissa.
Minulle raha-asioista puhuminen yleensä tuntuu pröystäilyltä. Itsellä on tuttuja, jotka saattavat kertoa ostaneensa jotain uutta ja ilmoittavat hinnan perään heti, varsinkin, jos on kyse jostain kalliista ja hienosta. En ymmärrä tuollaista käytöstä, jotenkin ei sovi omaan arvomaailmaan.Kirjoittele ihan mitä haluat mutta sijoittaminen on vuosia kestävä projekti joka kantaa oikeasti hedelmää vasta n. 20 vuoden päästä. Lottoamalla voi voittaa pikavoiton.
Siis totta kai minä tämän tiedän. En ole sanonut tienanneeni sijoituksillani kummoisia. Vaan säästäneeni osakkeisiin. Salkussa on ollut heittelyjä tietysti, mutta en ole niitä osakkeisiin sijoitettuja rahoja hävinnyt ja kasvatan salkun arvoa jatkuvasti nimenomaan sijoittamalla lisää.
Jokainen joka sijoittaa häviää myös joskus... kyse onkin siitä miten minimoi tappiot.
Tarinasi ongelma on se että et voi syödä ja säästää kakkua samaan aikaan. Jos sijoitat rahasi osakkeisiin niin sitten et osta isoa asuntoa, kaikkeen rahat eivät vain yksinkertaisesti riitä, ei vaikka tienaisi sen 6000e/kk.
Esimerkiksi seuraavassa kirjoituksessasi ei ole mitään järkeä:
"Meillä on vain käynyt hyvä tuuri, opiskeluaikoina sijoitettiin iso osa kesätyörahoista osakkeisiin, joten vakuudet olivat melkein kunnossa heti valmistumisen jälkeen ja molemmat työllistyttiin heti valmistuttua ja kaiken lisäksi palkoissa ei ole valittamista."
Vanha viisaus on kuitenkin se että ne joilla on oikeasti rauta kuumana eivät kuluta aikaansa ja kirjoittele täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken maailman mini rodineihin, bugaboihin, gugguihin ja muihin. Instagram on täynnä näitä max 22-vuotiaita äitejä, joilla on kuvia pelkästään merkkikledjuihin puetuista muksuista. Oma serkkuni on myös tällainen ja hänen instan kautta päädyinkin näitä katselemaan. Aika harvalla kuitenkaan on esim. perintöä tai muuta varallisuutta, saati hyväpalkkaista duunia tuon ikäisenä. Tykkään itsekin pukea lasta, joten suurin piirtein tiedän mitä mikäkin maksaa. Tuntuu hullulta, että muksuilla on monen sadan euron edestä vaatteita kaapissaan, kun toinen vanhemmista on kotona ja toinen pienipalkkaisessa duunissa(esim. serkkuni tapauksessa näin).
En osaa vastata tähän suoranaisesti. Ei minulla ollut pahemmin rahaa käytössä, silloin, kun saimme esikoisen kesken opiskelujen, eikä ollut tarvetta esittää että rahaa olisi paljon. Kivasti selvittiin tuo aika. Tosin nyt kun ollaan molemmat valmistuttu ja ollaan edelleen nuoria, niin ihmisten on edelleen vaikea selkeästi käsittää, että meillä voi olla hyvät tulot. Kauheasti lähipiiri koittaa udella palkoista, mikä on kiusallista. Luulevat, että elämme yli varojemme, kun matkustellaan, ollaan ostettu talo ja sisustettu kivasti. Meillä on vain käynyt hyvä tuuri, opiskeluaikoina sijoitettiin iso osa kesätyörahoista osakkeisiin, joten vakuudet olivat melkein kunnossa heti valmistumisen jälkeen ja molemmat työllistyttiin heti valmistuttua ja kaiken lisäksi palkoissa ei ole valittamista. Uteliaille ei kuitenkaan kerrota mitään ja muutenkin pidetään suu supussa raha-asioista. Olen jopa törmänny siihen, että yksi utelias tuttu oli kaivanut ostamamme talon myynti-ilmoituksen netistä ja ihmetteli, miten meillä on voinut olla varaa. Se tuntui aika käsittämättömältä. Anonyymisti voin netissä purkautua, mutta tosi elämässä kiusaannun, jos tulee puhetta rahasta. Edelleenkin sijoitetaan hyvin ja ollaan tarkkoja, miten rahaa käytetään. Meni ohi aiheen tämä, sorry.
Mun mielestä on vähän höhlää, että Suomessa raha on tällainen tabu. Annetaan mieluummin ihmisten olla siinä luulossa, että eletään yli varojen, kuin kerrottaisi suoraan oikea tulotaso. Miksi on niin kamalaa sanoa suoraan kyselijöille, että meillä on ihan hyväpalkkaiset duunit ja ollaan sijoittamalla tienattu jonkin verran?
Siksi, että ei minun varallisuus ja raha-asiat kuulu kenellekään. Jos joku on niin pikkumainen, että haluaa ajatella minun elävän yli varojeni, niin ajatelkoon. Olen kuitenkin tosi ylpeä siitä, miten toimin rahan kanssa jo opiskeluaikoina.
En arvostellut henkilökohtaisesti sinun tapaasi salailla tulojasi. Kyseenalaistin sen, että miksi raha on Suomessa yleensäkin näin tabu. Sain kommenttiin vain alapeukkuja, mutta en yhtään vastausta itse kysymykseen siitä, että MIKSI se avoimuus asiassa on niin kamalaa. Toki ihan kaikkeen voi ja saa vastata että "koska mä en vain halua", mutta se ei silti ole kovin kattava perustelu tälle toiminnalle. Kiinnostaisi tietää, mitä siinä on taustalla. Kateuden pelko? Jokin muu? Mainitsit kuitenkin olevasi suorastaan ylpeä siitä, että raha-asiasi ovat kunnossa. Mikä järki sitten on salailla sitä, jos kerta on ylpeä asiasta? Suomalainen vaatimattomuus?
Miksi juuri raha-asioita pitää suorastaan salailla, läheisiltäkin ihmisiltä? Sinäkin kerroit, että nimenomaan lähipiiri kyselee. Mikä ihme on se syy, ettei edes lähipiirille voi puhua asioista niin kuin ne on? Että kyllä, me saamme hyvää palkkaa. Ja kyllä, olemme sijoittaneet rahamme järkevästi, emmekä tuhlaile. Onko tässä jotain noloa tai hävettävää, mitä minä en todellakaan näe?
Ehkä se on se suomalainen vaatimattomuus. Oikeastaan sanoin, että olen ylpeä, siitä miten olen osannut opiskeluaikoina sijoittaa ja säästää. Omat vanhempani ovat duunareita, joilla ei ole koskaan ollut liiemmin ylimääräistä rahaa. Itse päätin opiskelut aloittaessani, että tavoittelen helpompaa elämää. Ja ensimäinen tavoite oli, että säästäisin omaa asuntoa varten. Ja olen ylpeä siitä, että jaksoin tehdä töitä, sain kunnialla opiskeltua ja onnistuin näissä tavoitteissa.
Minulle raha-asioista puhuminen yleensä tuntuu pröystäilyltä. Itsellä on tuttuja, jotka saattavat kertoa ostaneensa jotain uutta ja ilmoittavat hinnan perään heti, varsinkin, jos on kyse jostain kalliista ja hienosta. En ymmärrä tuollaista käytöstä, jotenkin ei sovi omaan arvomaailmaan.Kirjoittele ihan mitä haluat mutta sijoittaminen on vuosia kestävä projekti joka kantaa oikeasti hedelmää vasta n. 20 vuoden päästä. Lottoamalla voi voittaa pikavoiton.
Siis totta kai minä tämän tiedän. En ole sanonut tienanneeni sijoituksillani kummoisia. Vaan säästäneeni osakkeisiin. Salkussa on ollut heittelyjä tietysti, mutta en ole niitä osakkeisiin sijoitettuja rahoja hävinnyt ja kasvatan salkun arvoa jatkuvasti nimenomaan sijoittamalla lisää.
Jokainen joka sijoittaa häviää myös joskus... kyse onkin siitä miten minimoi tappiot.
Tarinasi ongelma on se että et voi syödä ja säästää kakkua samaan aikaan. Jos sijoitat rahasi osakkeisiin niin sitten et osta isoa asuntoa, kaikkeen rahat eivät vain yksinkertaisesti riitä, ei vaikka tienaisi sen 6000e/kk.
Esimerkiksi seuraavassa kirjoituksessasi ei ole mitään järkeä:
"Meillä on vain käynyt hyvä tuuri, opiskeluaikoina sijoitettiin iso osa kesätyörahoista osakkeisiin, joten vakuudet olivat melkein kunnossa heti valmistumisen jälkeen ja molemmat työllistyttiin heti valmistuttua ja kaiken lisäksi palkoissa ei ole valittamista."
Vanha viisaus on kuitenkin se että ne joilla on oikeasti rauta kuumana eivät kuluta aikaansa ja kirjoittele täällä.
Ei kesätyörahoilla asunnon käsirahaa kasaan saa. FAKTA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken maailman mini rodineihin, bugaboihin, gugguihin ja muihin. Instagram on täynnä näitä max 22-vuotiaita äitejä, joilla on kuvia pelkästään merkkikledjuihin puetuista muksuista. Oma serkkuni on myös tällainen ja hänen instan kautta päädyinkin näitä katselemaan. Aika harvalla kuitenkaan on esim. perintöä tai muuta varallisuutta, saati hyväpalkkaista duunia tuon ikäisenä. Tykkään itsekin pukea lasta, joten suurin piirtein tiedän mitä mikäkin maksaa. Tuntuu hullulta, että muksuilla on monen sadan euron edestä vaatteita kaapissaan, kun toinen vanhemmista on kotona ja toinen pienipalkkaisessa duunissa(esim. serkkuni tapauksessa näin).
En osaa vastata tähän suoranaisesti. Ei minulla ollut pahemmin rahaa käytössä, silloin, kun saimme esikoisen kesken opiskelujen, eikä ollut tarvetta esittää että rahaa olisi paljon. Kivasti selvittiin tuo aika. Tosin nyt kun ollaan molemmat valmistuttu ja ollaan edelleen nuoria, niin ihmisten on edelleen vaikea selkeästi käsittää, että meillä voi olla hyvät tulot. Kauheasti lähipiiri koittaa udella palkoista, mikä on kiusallista. Luulevat, että elämme yli varojemme, kun matkustellaan, ollaan ostettu talo ja sisustettu kivasti. Meillä on vain käynyt hyvä tuuri, opiskeluaikoina sijoitettiin iso osa kesätyörahoista osakkeisiin, joten vakuudet olivat melkein kunnossa heti valmistumisen jälkeen ja molemmat työllistyttiin heti valmistuttua ja kaiken lisäksi palkoissa ei ole valittamista. Uteliaille ei kuitenkaan kerrota mitään ja muutenkin pidetään suu supussa raha-asioista. Olen jopa törmänny siihen, että yksi utelias tuttu oli kaivanut ostamamme talon myynti-ilmoituksen netistä ja ihmetteli, miten meillä on voinut olla varaa. Se tuntui aika käsittämättömältä. Anonyymisti voin netissä purkautua, mutta tosi elämässä kiusaannun, jos tulee puhetta rahasta. Edelleenkin sijoitetaan hyvin ja ollaan tarkkoja, miten rahaa käytetään. Meni ohi aiheen tämä, sorry.
Mun mielestä on vähän höhlää, että Suomessa raha on tällainen tabu. Annetaan mieluummin ihmisten olla siinä luulossa, että eletään yli varojen, kuin kerrottaisi suoraan oikea tulotaso. Miksi on niin kamalaa sanoa suoraan kyselijöille, että meillä on ihan hyväpalkkaiset duunit ja ollaan sijoittamalla tienattu jonkin verran?
Ihmisten verotiedot ovat täysin julkisia että ei muuta kuin katsomaan. Sieltä löytyy totuus. Täällä on monennäköistä haaveilijaa joka ei tienaa yhtään mitään mutta luulee tienaavansa. Annetaan ymmärtää vaikka mitä, esimerkiksi kesätyörahoilla hankitaan osakkeita niitä olisi käytetty asuntolainan takaamiseen? Aivan täytty skeidaa. Osakkeita täytyy olla todella paljon jotta ne tuottaisivat edes muutamia tuhansia. Saati että pankki huolisi niitä vakuudeksi.
Siinä että joku kaivaa myynti-ilmoituksen ei ole mitään ihmeellistä. Netissä kaikki on kaikkien saatavilla.
Täällä tämä osakesäästäjä. Sanoin, että valmistuttua meillä oli vakuudet melkein kunnossa. Hassua, että jonkun säästeliäisyys voi olla näin kova ihmetyksen aihe. Säästäminen on valinta, siinä missä rahojen käyttäminen merkkilaukkuihin yms. Osakkeet käy vakuudeksi, tosin ei 100 %.
Osakkeiden vakuus arvo on aina alle 50%. Omakotitalo maksaa vähintäään 200 000e eli asunnon arvosta 75% kelpaa vakuudeksi kuitenkin 25% (50te) tarvitsee omarahoitus osuuden tai vakuuden. Siis osakesalkun pitäisi olla vähintää 100 000e arvoinen jotta vakuusarvo riittäisi.
Joku on siis pariskuntana saanut opiskeluaikoina tällaisen salkun kasaan? Ei nyt sentään.
Meillä myös kahdet naapurit joissa äiti ei ole töissä ja isäkään ei hyväpalkkainen. Lapsilla on aina uudet Molot, Gugguut, Popit jne. Nuoria naisia. Ei tietenkään kuulu minulle, saavat tehdä rahoillaan mitä tykkäävät. Olisi minullakin varaa ostaa mutta en kerta kaikkiaan näe mitä järkeä siinä olisi. 80€ jostain collegehupparista lapselle joka kasvaa siitä pian ulos, trikoopipo joka maksaa 30€? Päiväkotiin ja puistoon hiekkalaatikolle? Itselleni saatan ostaakin kalliita vaatteita sillä ajatuksella että kestää 10 vuotta. Mutta että lapselle, ja ihan tavallisia college- ja trikoovaatteita. En vaan ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken maailman mini rodineihin, bugaboihin, gugguihin ja muihin. Instagram on täynnä näitä max 22-vuotiaita äitejä, joilla on kuvia pelkästään merkkikledjuihin puetuista muksuista. Oma serkkuni on myös tällainen ja hänen instan kautta päädyinkin näitä katselemaan. Aika harvalla kuitenkaan on esim. perintöä tai muuta varallisuutta, saati hyväpalkkaista duunia tuon ikäisenä. Tykkään itsekin pukea lasta, joten suurin piirtein tiedän mitä mikäkin maksaa. Tuntuu hullulta, että muksuilla on monen sadan euron edestä vaatteita kaapissaan, kun toinen vanhemmista on kotona ja toinen pienipalkkaisessa duunissa(esim. serkkuni tapauksessa näin).
En osaa vastata tähän suoranaisesti. Ei minulla ollut pahemmin rahaa käytössä, silloin, kun saimme esikoisen kesken opiskelujen, eikä ollut tarvetta esittää että rahaa olisi paljon. Kivasti selvittiin tuo aika. Tosin nyt kun ollaan molemmat valmistuttu ja ollaan edelleen nuoria, niin ihmisten on edelleen vaikea selkeästi käsittää, että meillä voi olla hyvät tulot. Kauheasti lähipiiri koittaa udella palkoista, mikä on kiusallista. Luulevat, että elämme yli varojemme, kun matkustellaan, ollaan ostettu talo ja sisustettu kivasti. Meillä on vain käynyt hyvä tuuri, opiskeluaikoina sijoitettiin iso osa kesätyörahoista osakkeisiin, joten vakuudet olivat melkein kunnossa heti valmistumisen jälkeen ja molemmat työllistyttiin heti valmistuttua ja kaiken lisäksi palkoissa ei ole valittamista. Uteliaille ei kuitenkaan kerrota mitään ja muutenkin pidetään suu supussa raha-asioista. Olen jopa törmänny siihen, että yksi utelias tuttu oli kaivanut ostamamme talon myynti-ilmoituksen netistä ja ihmetteli, miten meillä on voinut olla varaa. Se tuntui aika käsittämättömältä. Anonyymisti voin netissä purkautua, mutta tosi elämässä kiusaannun, jos tulee puhetta rahasta. Edelleenkin sijoitetaan hyvin ja ollaan tarkkoja, miten rahaa käytetään. Meni ohi aiheen tämä, sorry.
Mun mielestä on vähän höhlää, että Suomessa raha on tällainen tabu. Annetaan mieluummin ihmisten olla siinä luulossa, että eletään yli varojen, kuin kerrottaisi suoraan oikea tulotaso. Miksi on niin kamalaa sanoa suoraan kyselijöille, että meillä on ihan hyväpalkkaiset duunit ja ollaan sijoittamalla tienattu jonkin verran?
Siksi, että ei minun varallisuus ja raha-asiat kuulu kenellekään. Jos joku on niin pikkumainen, että haluaa ajatella minun elävän yli varojeni, niin ajatelkoon. Olen kuitenkin tosi ylpeä siitä, miten toimin rahan kanssa jo opiskeluaikoina.
En arvostellut henkilökohtaisesti sinun tapaasi salailla tulojasi. Kyseenalaistin sen, että miksi raha on Suomessa yleensäkin näin tabu. Sain kommenttiin vain alapeukkuja, mutta en yhtään vastausta itse kysymykseen siitä, että MIKSI se avoimuus asiassa on niin kamalaa. Toki ihan kaikkeen voi ja saa vastata että "koska mä en vain halua", mutta se ei silti ole kovin kattava perustelu tälle toiminnalle. Kiinnostaisi tietää, mitä siinä on taustalla. Kateuden pelko? Jokin muu? Mainitsit kuitenkin olevasi suorastaan ylpeä siitä, että raha-asiasi ovat kunnossa. Mikä järki sitten on salailla sitä, jos kerta on ylpeä asiasta? Suomalainen vaatimattomuus?
Miksi juuri raha-asioita pitää suorastaan salailla, läheisiltäkin ihmisiltä? Sinäkin kerroit, että nimenomaan lähipiiri kyselee. Mikä ihme on se syy, ettei edes lähipiirille voi puhua asioista niin kuin ne on? Että kyllä, me saamme hyvää palkkaa. Ja kyllä, olemme sijoittaneet rahamme järkevästi, emmekä tuhlaile. Onko tässä jotain noloa tai hävettävää, mitä minä en todellakaan näe?
Ehkä se on se suomalainen vaatimattomuus. Oikeastaan sanoin, että olen ylpeä, siitä miten olen osannut opiskeluaikoina sijoittaa ja säästää. Omat vanhempani ovat duunareita, joilla ei ole koskaan ollut liiemmin ylimääräistä rahaa. Itse päätin opiskelut aloittaessani, että tavoittelen helpompaa elämää. Ja ensimäinen tavoite oli, että säästäisin omaa asuntoa varten. Ja olen ylpeä siitä, että jaksoin tehdä töitä, sain kunnialla opiskeltua ja onnistuin näissä tavoitteissa.
Minulle raha-asioista puhuminen yleensä tuntuu pröystäilyltä. Itsellä on tuttuja, jotka saattavat kertoa ostaneensa jotain uutta ja ilmoittavat hinnan perään heti, varsinkin, jos on kyse jostain kalliista ja hienosta. En ymmärrä tuollaista käytöstä, jotenkin ei sovi omaan arvomaailmaan.Kirjoittele ihan mitä haluat mutta sijoittaminen on vuosia kestävä projekti joka kantaa oikeasti hedelmää vasta n. 20 vuoden päästä. Lottoamalla voi voittaa pikavoiton.
Siis totta kai minä tämän tiedän. En ole sanonut tienanneeni sijoituksillani kummoisia. Vaan säästäneeni osakkeisiin. Salkussa on ollut heittelyjä tietysti, mutta en ole niitä osakkeisiin sijoitettuja rahoja hävinnyt ja kasvatan salkun arvoa jatkuvasti nimenomaan sijoittamalla lisää.
Jokainen joka sijoittaa häviää myös joskus... kyse onkin siitä miten minimoi tappiot.
Tarinasi ongelma on se että et voi syödä ja säästää kakkua samaan aikaan. Jos sijoitat rahasi osakkeisiin niin sitten et osta isoa asuntoa, kaikkeen rahat eivät vain yksinkertaisesti riitä, ei vaikka tienaisi sen 6000e/kk.
Esimerkiksi seuraavassa kirjoituksessasi ei ole mitään järkeä:
"Meillä on vain käynyt hyvä tuuri, opiskeluaikoina sijoitettiin iso osa kesätyörahoista osakkeisiin, joten vakuudet olivat melkein kunnossa heti valmistumisen jälkeen ja molemmat työllistyttiin heti valmistuttua ja kaiken lisäksi palkoissa ei ole valittamista."
Vanha viisaus on kuitenkin se että ne joilla on oikeasti rauta kuumana eivät kuluta aikaansa ja kirjoittele täällä.
Miksei siinä mielestäsi ole järkeä? Perusteluja kehiin! Näin me olemme toimineet ja tämä tyyli toimi meillä. Ehkä juuri kaltaistesi ihmisten takia en tosielämässä puhu rahankäyttötavoistani. Ei ole mitään järkeä kyseenalaistaa muiden tapoja. Tässä minä vain avasin, että näin meillä toimittiin, asuttiin opiskeluaika pirun halvasti opiskelija-asunnossa, johon jäimme vielä vuodeksi valmistumiseni jälkeen, tosin mies valmistui jo vuotta aiemmin. Tuona aikana saatiin vakuudet säästettyä loppuun. En nyt uskonut joutuvani avaamaan timelinea tässä näin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken maailman mini rodineihin, bugaboihin, gugguihin ja muihin. Instagram on täynnä näitä max 22-vuotiaita äitejä, joilla on kuvia pelkästään merkkikledjuihin puetuista muksuista. Oma serkkuni on myös tällainen ja hänen instan kautta päädyinkin näitä katselemaan. Aika harvalla kuitenkaan on esim. perintöä tai muuta varallisuutta, saati hyväpalkkaista duunia tuon ikäisenä. Tykkään itsekin pukea lasta, joten suurin piirtein tiedän mitä mikäkin maksaa. Tuntuu hullulta, että muksuilla on monen sadan euron edestä vaatteita kaapissaan, kun toinen vanhemmista on kotona ja toinen pienipalkkaisessa duunissa(esim. serkkuni tapauksessa näin).
En osaa vastata tähän suoranaisesti. Ei minulla ollut pahemmin rahaa käytössä, silloin, kun saimme esikoisen kesken opiskelujen, eikä ollut tarvetta esittää että rahaa olisi paljon. Kivasti selvittiin tuo aika. Tosin nyt kun ollaan molemmat valmistuttu ja ollaan edelleen nuoria, niin ihmisten on edelleen vaikea selkeästi käsittää, että meillä voi olla hyvät tulot. Kauheasti lähipiiri koittaa udella palkoista, mikä on kiusallista. Luulevat, että elämme yli varojemme, kun matkustellaan, ollaan ostettu talo ja sisustettu kivasti. Meillä on vain käynyt hyvä tuuri, opiskeluaikoina sijoitettiin iso osa kesätyörahoista osakkeisiin, joten vakuudet olivat melkein kunnossa heti valmistumisen jälkeen ja molemmat työllistyttiin heti valmistuttua ja kaiken lisäksi palkoissa ei ole valittamista. Uteliaille ei kuitenkaan kerrota mitään ja muutenkin pidetään suu supussa raha-asioista. Olen jopa törmänny siihen, että yksi utelias tuttu oli kaivanut ostamamme talon myynti-ilmoituksen netistä ja ihmetteli, miten meillä on voinut olla varaa. Se tuntui aika käsittämättömältä. Anonyymisti voin netissä purkautua, mutta tosi elämässä kiusaannun, jos tulee puhetta rahasta. Edelleenkin sijoitetaan hyvin ja ollaan tarkkoja, miten rahaa käytetään. Meni ohi aiheen tämä, sorry.
Mun mielestä on vähän höhlää, että Suomessa raha on tällainen tabu. Annetaan mieluummin ihmisten olla siinä luulossa, että eletään yli varojen, kuin kerrottaisi suoraan oikea tulotaso. Miksi on niin kamalaa sanoa suoraan kyselijöille, että meillä on ihan hyväpalkkaiset duunit ja ollaan sijoittamalla tienattu jonkin verran?
Ihmisten verotiedot ovat täysin julkisia että ei muuta kuin katsomaan. Sieltä löytyy totuus. Täällä on monennäköistä haaveilijaa joka ei tienaa yhtään mitään mutta luulee tienaavansa. Annetaan ymmärtää vaikka mitä, esimerkiksi kesätyörahoilla hankitaan osakkeita niitä olisi käytetty asuntolainan takaamiseen? Aivan täytty skeidaa. Osakkeita täytyy olla todella paljon jotta ne tuottaisivat edes muutamia tuhansia. Saati että pankki huolisi niitä vakuudeksi.
Siinä että joku kaivaa myynti-ilmoituksen ei ole mitään ihmeellistä. Netissä kaikki on kaikkien saatavilla.
Täällä tämä osakesäästäjä. Sanoin, että valmistuttua meillä oli vakuudet melkein kunnossa. Hassua, että jonkun säästeliäisyys voi olla näin kova ihmetyksen aihe. Säästäminen on valinta, siinä missä rahojen käyttäminen merkkilaukkuihin yms. Osakkeet käy vakuudeksi, tosin ei 100 %.
Osakkeiden vakuus arvo on aina alle 50%. Omakotitalo maksaa vähintäään 200 000e eli asunnon arvosta 75% kelpaa vakuudeksi kuitenkin 25% (50te) tarvitsee omarahoitus osuuden tai vakuuden. Siis osakesalkun pitäisi olla vähintää 100 000e arvoinen jotta vakuusarvo riittäisi.
Joku on siis pariskuntana saanut opiskeluaikoina tällaisen salkun kasaan? Ei nyt sentään.
Tämä ei pidä paikkaansa. Meillä laskettiin osakkeiden vakuusarvoksi 70%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken maailman mini rodineihin, bugaboihin, gugguihin ja muihin. Instagram on täynnä näitä max 22-vuotiaita äitejä, joilla on kuvia pelkästään merkkikledjuihin puetuista muksuista. Oma serkkuni on myös tällainen ja hänen instan kautta päädyinkin näitä katselemaan. Aika harvalla kuitenkaan on esim. perintöä tai muuta varallisuutta, saati hyväpalkkaista duunia tuon ikäisenä. Tykkään itsekin pukea lasta, joten suurin piirtein tiedän mitä mikäkin maksaa. Tuntuu hullulta, että muksuilla on monen sadan euron edestä vaatteita kaapissaan, kun toinen vanhemmista on kotona ja toinen pienipalkkaisessa duunissa(esim. serkkuni tapauksessa näin).
En osaa vastata tähän suoranaisesti. Ei minulla ollut pahemmin rahaa käytössä, silloin, kun saimme esikoisen kesken opiskelujen, eikä ollut tarvetta esittää että rahaa olisi paljon. Kivasti selvittiin tuo aika. Tosin nyt kun ollaan molemmat valmistuttu ja ollaan edelleen nuoria, niin ihmisten on edelleen vaikea selkeästi käsittää, että meillä voi olla hyvät tulot. Kauheasti lähipiiri koittaa udella palkoista, mikä on kiusallista. Luulevat, että elämme yli varojemme, kun matkustellaan, ollaan ostettu talo ja sisustettu kivasti. Meillä on vain käynyt hyvä tuuri, opiskeluaikoina sijoitettiin iso osa kesätyörahoista osakkeisiin, joten vakuudet olivat melkein kunnossa heti valmistumisen jälkeen ja molemmat työllistyttiin heti valmistuttua ja kaiken lisäksi palkoissa ei ole valittamista. Uteliaille ei kuitenkaan kerrota mitään ja muutenkin pidetään suu supussa raha-asioista. Olen jopa törmänny siihen, että yksi utelias tuttu oli kaivanut ostamamme talon myynti-ilmoituksen netistä ja ihmetteli, miten meillä on voinut olla varaa. Se tuntui aika käsittämättömältä. Anonyymisti voin netissä purkautua, mutta tosi elämässä kiusaannun, jos tulee puhetta rahasta. Edelleenkin sijoitetaan hyvin ja ollaan tarkkoja, miten rahaa käytetään. Meni ohi aiheen tämä, sorry.
Mun mielestä on vähän höhlää, että Suomessa raha on tällainen tabu. Annetaan mieluummin ihmisten olla siinä luulossa, että eletään yli varojen, kuin kerrottaisi suoraan oikea tulotaso. Miksi on niin kamalaa sanoa suoraan kyselijöille, että meillä on ihan hyväpalkkaiset duunit ja ollaan sijoittamalla tienattu jonkin verran?
Siksi, että ei minun varallisuus ja raha-asiat kuulu kenellekään. Jos joku on niin pikkumainen, että haluaa ajatella minun elävän yli varojeni, niin ajatelkoon. Olen kuitenkin tosi ylpeä siitä, miten toimin rahan kanssa jo opiskeluaikoina.
En arvostellut henkilökohtaisesti sinun tapaasi salailla tulojasi. Kyseenalaistin sen, että miksi raha on Suomessa yleensäkin näin tabu. Sain kommenttiin vain alapeukkuja, mutta en yhtään vastausta itse kysymykseen siitä, että MIKSI se avoimuus asiassa on niin kamalaa. Toki ihan kaikkeen voi ja saa vastata että "koska mä en vain halua", mutta se ei silti ole kovin kattava perustelu tälle toiminnalle. Kiinnostaisi tietää, mitä siinä on taustalla. Kateuden pelko? Jokin muu? Mainitsit kuitenkin olevasi suorastaan ylpeä siitä, että raha-asiasi ovat kunnossa. Mikä järki sitten on salailla sitä, jos kerta on ylpeä asiasta? Suomalainen vaatimattomuus?
Miksi juuri raha-asioita pitää suorastaan salailla, läheisiltäkin ihmisiltä? Sinäkin kerroit, että nimenomaan lähipiiri kyselee. Mikä ihme on se syy, ettei edes lähipiirille voi puhua asioista niin kuin ne on? Että kyllä, me saamme hyvää palkkaa. Ja kyllä, olemme sijoittaneet rahamme järkevästi, emmekä tuhlaile. Onko tässä jotain noloa tai hävettävää, mitä minä en todellakaan näe?
Ehkä se on se suomalainen vaatimattomuus. Oikeastaan sanoin, että olen ylpeä, siitä miten olen osannut opiskeluaikoina sijoittaa ja säästää. Omat vanhempani ovat duunareita, joilla ei ole koskaan ollut liiemmin ylimääräistä rahaa. Itse päätin opiskelut aloittaessani, että tavoittelen helpompaa elämää. Ja ensimäinen tavoite oli, että säästäisin omaa asuntoa varten. Ja olen ylpeä siitä, että jaksoin tehdä töitä, sain kunnialla opiskeltua ja onnistuin näissä tavoitteissa.
Minulle raha-asioista puhuminen yleensä tuntuu pröystäilyltä. Itsellä on tuttuja, jotka saattavat kertoa ostaneensa jotain uutta ja ilmoittavat hinnan perään heti, varsinkin, jos on kyse jostain kalliista ja hienosta. En ymmärrä tuollaista käytöstä, jotenkin ei sovi omaan arvomaailmaan.Kirjoittele ihan mitä haluat mutta sijoittaminen on vuosia kestävä projekti joka kantaa oikeasti hedelmää vasta n. 20 vuoden päästä. Lottoamalla voi voittaa pikavoiton.
Siis totta kai minä tämän tiedän. En ole sanonut tienanneeni sijoituksillani kummoisia. Vaan säästäneeni osakkeisiin. Salkussa on ollut heittelyjä tietysti, mutta en ole niitä osakkeisiin sijoitettuja rahoja hävinnyt ja kasvatan salkun arvoa jatkuvasti nimenomaan sijoittamalla lisää.
Jokainen joka sijoittaa häviää myös joskus... kyse onkin siitä miten minimoi tappiot.
Tarinasi ongelma on se että et voi syödä ja säästää kakkua samaan aikaan. Jos sijoitat rahasi osakkeisiin niin sitten et osta isoa asuntoa, kaikkeen rahat eivät vain yksinkertaisesti riitä, ei vaikka tienaisi sen 6000e/kk.
Esimerkiksi seuraavassa kirjoituksessasi ei ole mitään järkeä:
"Meillä on vain käynyt hyvä tuuri, opiskeluaikoina sijoitettiin iso osa kesätyörahoista osakkeisiin, joten vakuudet olivat melkein kunnossa heti valmistumisen jälkeen ja molemmat työllistyttiin heti valmistuttua ja kaiken lisäksi palkoissa ei ole valittamista."
Vanha viisaus on kuitenkin se että ne joilla on oikeasti rauta kuumana eivät kuluta aikaansa ja kirjoittele täällä.
Miksei siinä mielestäsi ole järkeä? Perusteluja kehiin! Näin me olemme toimineet ja tämä tyyli toimi meillä. Ehkä juuri kaltaistesi ihmisten takia en tosielämässä puhu rahankäyttötavoistani. Ei ole mitään järkeä kyseenalaistaa muiden tapoja. Tässä minä vain avasin, että näin meillä toimittiin, asuttiin opiskeluaika pirun halvasti opiskelija-asunnossa, johon jäimme vielä vuodeksi valmistumiseni jälkeen, tosin mies valmistui jo vuotta aiemmin. Tuona aikana saatiin vakuudet säästettyä loppuun. En nyt uskonut joutuvani avaamaan timelinea tässä näin paljon.
Surullista on se että joku vielä uskoo näitä tuhkimotarinoita.
Vanha viisaus on kuitenkin se että ne joilla on oikeasti rauta kuumana eivät kuluta aikaansa ja kirjoittele täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken maailman mini rodineihin, bugaboihin, gugguihin ja muihin. Instagram on täynnä näitä max 22-vuotiaita äitejä, joilla on kuvia pelkästään merkkikledjuihin puetuista muksuista. Oma serkkuni on myös tällainen ja hänen instan kautta päädyinkin näitä katselemaan. Aika harvalla kuitenkaan on esim. perintöä tai muuta varallisuutta, saati hyväpalkkaista duunia tuon ikäisenä. Tykkään itsekin pukea lasta, joten suurin piirtein tiedän mitä mikäkin maksaa. Tuntuu hullulta, että muksuilla on monen sadan euron edestä vaatteita kaapissaan, kun toinen vanhemmista on kotona ja toinen pienipalkkaisessa duunissa(esim. serkkuni tapauksessa näin).
En osaa vastata tähän suoranaisesti. Ei minulla ollut pahemmin rahaa käytössä, silloin, kun saimme esikoisen kesken opiskelujen, eikä ollut tarvetta esittää että rahaa olisi paljon. Kivasti selvittiin tuo aika. Tosin nyt kun ollaan molemmat valmistuttu ja ollaan edelleen nuoria, niin ihmisten on edelleen vaikea selkeästi käsittää, että meillä voi olla hyvät tulot. Kauheasti lähipiiri koittaa udella palkoista, mikä on kiusallista. Luulevat, että elämme yli varojemme, kun matkustellaan, ollaan ostettu talo ja sisustettu kivasti. Meillä on vain käynyt hyvä tuuri, opiskeluaikoina sijoitettiin iso osa kesätyörahoista osakkeisiin, joten vakuudet olivat melkein kunnossa heti valmistumisen jälkeen ja molemmat työllistyttiin heti valmistuttua ja kaiken lisäksi palkoissa ei ole valittamista. Uteliaille ei kuitenkaan kerrota mitään ja muutenkin pidetään suu supussa raha-asioista. Olen jopa törmänny siihen, että yksi utelias tuttu oli kaivanut ostamamme talon myynti-ilmoituksen netistä ja ihmetteli, miten meillä on voinut olla varaa. Se tuntui aika käsittämättömältä. Anonyymisti voin netissä purkautua, mutta tosi elämässä kiusaannun, jos tulee puhetta rahasta. Edelleenkin sijoitetaan hyvin ja ollaan tarkkoja, miten rahaa käytetään. Meni ohi aiheen tämä, sorry.
Mun mielestä on vähän höhlää, että Suomessa raha on tällainen tabu. Annetaan mieluummin ihmisten olla siinä luulossa, että eletään yli varojen, kuin kerrottaisi suoraan oikea tulotaso. Miksi on niin kamalaa sanoa suoraan kyselijöille, että meillä on ihan hyväpalkkaiset duunit ja ollaan sijoittamalla tienattu jonkin verran?
Ihmisten verotiedot ovat täysin julkisia että ei muuta kuin katsomaan. Sieltä löytyy totuus. Täällä on monennäköistä haaveilijaa joka ei tienaa yhtään mitään mutta luulee tienaavansa. Annetaan ymmärtää vaikka mitä, esimerkiksi kesätyörahoilla hankitaan osakkeita niitä olisi käytetty asuntolainan takaamiseen? Aivan täytty skeidaa. Osakkeita täytyy olla todella paljon jotta ne tuottaisivat edes muutamia tuhansia. Saati että pankki huolisi niitä vakuudeksi.
Siinä että joku kaivaa myynti-ilmoituksen ei ole mitään ihmeellistä. Netissä kaikki on kaikkien saatavilla.
Täällä tämä osakesäästäjä. Sanoin, että valmistuttua meillä oli vakuudet melkein kunnossa. Hassua, että jonkun säästeliäisyys voi olla näin kova ihmetyksen aihe. Säästäminen on valinta, siinä missä rahojen käyttäminen merkkilaukkuihin yms. Osakkeet käy vakuudeksi, tosin ei 100 %.
Osakkeiden vakuus arvo on aina alle 50%. Omakotitalo maksaa vähintäään 200 000e eli asunnon arvosta 75% kelpaa vakuudeksi kuitenkin 25% (50te) tarvitsee omarahoitus osuuden tai vakuuden. Siis osakesalkun pitäisi olla vähintää 100 000e arvoinen jotta vakuusarvo riittäisi.
Joku on siis pariskuntana saanut opiskeluaikoina tällaisen salkun kasaan? Ei nyt sentään.
Tämä ei pidä paikkaansa. Meillä laskettiin osakkeiden vakuusarvoksi 70%.
Mikä osake? Et pysty kertomaan!
T:Pankissa töissä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken maailman mini rodineihin, bugaboihin, gugguihin ja muihin. Instagram on täynnä näitä max 22-vuotiaita äitejä, joilla on kuvia pelkästään merkkikledjuihin puetuista muksuista. Oma serkkuni on myös tällainen ja hänen instan kautta päädyinkin näitä katselemaan. Aika harvalla kuitenkaan on esim. perintöä tai muuta varallisuutta, saati hyväpalkkaista duunia tuon ikäisenä. Tykkään itsekin pukea lasta, joten suurin piirtein tiedän mitä mikäkin maksaa. Tuntuu hullulta, että muksuilla on monen sadan euron edestä vaatteita kaapissaan, kun toinen vanhemmista on kotona ja toinen pienipalkkaisessa duunissa(esim. serkkuni tapauksessa näin).
En osaa vastata tähän suoranaisesti. Ei minulla ollut pahemmin rahaa käytössä, silloin, kun saimme esikoisen kesken opiskelujen, eikä ollut tarvetta esittää että rahaa olisi paljon. Kivasti selvittiin tuo aika. Tosin nyt kun ollaan molemmat valmistuttu ja ollaan edelleen nuoria, niin ihmisten on edelleen vaikea selkeästi käsittää, että meillä voi olla hyvät tulot. Kauheasti lähipiiri koittaa udella palkoista, mikä on kiusallista. Luulevat, että elämme yli varojemme, kun matkustellaan, ollaan ostettu talo ja sisustettu kivasti. Meillä on vain käynyt hyvä tuuri, opiskeluaikoina sijoitettiin iso osa kesätyörahoista osakkeisiin, joten vakuudet olivat melkein kunnossa heti valmistumisen jälkeen ja molemmat työllistyttiin heti valmistuttua ja kaiken lisäksi palkoissa ei ole valittamista. Uteliaille ei kuitenkaan kerrota mitään ja muutenkin pidetään suu supussa raha-asioista. Olen jopa törmänny siihen, että yksi utelias tuttu oli kaivanut ostamamme talon myynti-ilmoituksen netistä ja ihmetteli, miten meillä on voinut olla varaa. Se tuntui aika käsittämättömältä. Anonyymisti voin netissä purkautua, mutta tosi elämässä kiusaannun, jos tulee puhetta rahasta. Edelleenkin sijoitetaan hyvin ja ollaan tarkkoja, miten rahaa käytetään. Meni ohi aiheen tämä, sorry.
Mun mielestä on vähän höhlää, että Suomessa raha on tällainen tabu. Annetaan mieluummin ihmisten olla siinä luulossa, että eletään yli varojen, kuin kerrottaisi suoraan oikea tulotaso. Miksi on niin kamalaa sanoa suoraan kyselijöille, että meillä on ihan hyväpalkkaiset duunit ja ollaan sijoittamalla tienattu jonkin verran?
Ihmisten verotiedot ovat täysin julkisia että ei muuta kuin katsomaan. Sieltä löytyy totuus. Täällä on monennäköistä haaveilijaa joka ei tienaa yhtään mitään mutta luulee tienaavansa. Annetaan ymmärtää vaikka mitä, esimerkiksi kesätyörahoilla hankitaan osakkeita niitä olisi käytetty asuntolainan takaamiseen? Aivan täytty skeidaa. Osakkeita täytyy olla todella paljon jotta ne tuottaisivat edes muutamia tuhansia. Saati että pankki huolisi niitä vakuudeksi.
Siinä että joku kaivaa myynti-ilmoituksen ei ole mitään ihmeellistä. Netissä kaikki on kaikkien saatavilla.
Täällä tämä osakesäästäjä. Sanoin, että valmistuttua meillä oli vakuudet melkein kunnossa. Hassua, että jonkun säästeliäisyys voi olla näin kova ihmetyksen aihe. Säästäminen on valinta, siinä missä rahojen käyttäminen merkkilaukkuihin yms. Osakkeet käy vakuudeksi, tosin ei 100 %.
Osakkeiden vakuus arvo on aina alle 50%. Omakotitalo maksaa vähintäään 200 000e eli asunnon arvosta 75% kelpaa vakuudeksi kuitenkin 25% (50te) tarvitsee omarahoitus osuuden tai vakuuden. Siis osakesalkun pitäisi olla vähintää 100 000e arvoinen jotta vakuusarvo riittäisi.
Joku on siis pariskuntana saanut opiskeluaikoina tällaisen salkun kasaan? Ei nyt sentään.
Tämä ei pidä paikkaansa. Meillä laskettiin osakkeiden vakuusarvoksi 70%.
Mikä osake? Et pysty kertomaan!
T:Pankissa töissä
Hyvin hajautettu salkku, mutta mm. Elektrobittiä/bittiumia mukana. Tällä muuten tuli aika iso voitto vuosi sitten.
Mikä osake kelpaa 70% vakuusarvoksi?
Vierailija kirjoitti:
Mikä osake kelpaa 70% vakuusarvoksi?
Meille ainakin pankissa, josta lainan otimme, sanottiin että vakuusarvoksi lasketaan 50- jopa 85% salkun arvosta, riippuen osakkeista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken maailman mini rodineihin, bugaboihin, gugguihin ja muihin. Instagram on täynnä näitä max 22-vuotiaita äitejä, joilla on kuvia pelkästään merkkikledjuihin puetuista muksuista. Oma serkkuni on myös tällainen ja hänen instan kautta päädyinkin näitä katselemaan. Aika harvalla kuitenkaan on esim. perintöä tai muuta varallisuutta, saati hyväpalkkaista duunia tuon ikäisenä. Tykkään itsekin pukea lasta, joten suurin piirtein tiedän mitä mikäkin maksaa. Tuntuu hullulta, että muksuilla on monen sadan euron edestä vaatteita kaapissaan, kun toinen vanhemmista on kotona ja toinen pienipalkkaisessa duunissa(esim. serkkuni tapauksessa näin).
En osaa vastata tähän suoranaisesti. Ei minulla ollut pahemmin rahaa käytössä, silloin, kun saimme esikoisen kesken opiskelujen, eikä ollut tarvetta esittää että rahaa olisi paljon. Kivasti selvittiin tuo aika. Tosin nyt kun ollaan molemmat valmistuttu ja ollaan edelleen nuoria, niin ihmisten on edelleen vaikea selkeästi käsittää, että meillä voi olla hyvät tulot. Kauheasti lähipiiri koittaa udella palkoista, mikä on kiusallista. Luulevat, että elämme yli varojemme, kun matkustellaan, ollaan ostettu talo ja sisustettu kivasti. Meillä on vain käynyt hyvä tuuri, opiskeluaikoina sijoitettiin iso osa kesätyörahoista osakkeisiin, joten vakuudet olivat melkein kunnossa heti valmistumisen jälkeen ja molemmat työllistyttiin heti valmistuttua ja kaiken lisäksi palkoissa ei ole valittamista. Uteliaille ei kuitenkaan kerrota mitään ja muutenkin pidetään suu supussa raha-asioista. Olen jopa törmänny siihen, että yksi utelias tuttu oli kaivanut ostamamme talon myynti-ilmoituksen netistä ja ihmetteli, miten meillä on voinut olla varaa. Se tuntui aika käsittämättömältä. Anonyymisti voin netissä purkautua, mutta tosi elämässä kiusaannun, jos tulee puhetta rahasta. Edelleenkin sijoitetaan hyvin ja ollaan tarkkoja, miten rahaa käytetään. Meni ohi aiheen tämä, sorry.
Mun mielestä on vähän höhlää, että Suomessa raha on tällainen tabu. Annetaan mieluummin ihmisten olla siinä luulossa, että eletään yli varojen, kuin kerrottaisi suoraan oikea tulotaso. Miksi on niin kamalaa sanoa suoraan kyselijöille, että meillä on ihan hyväpalkkaiset duunit ja ollaan sijoittamalla tienattu jonkin verran?
Ihmisten verotiedot ovat täysin julkisia että ei muuta kuin katsomaan. Sieltä löytyy totuus. Täällä on monennäköistä haaveilijaa joka ei tienaa yhtään mitään mutta luulee tienaavansa. Annetaan ymmärtää vaikka mitä, esimerkiksi kesätyörahoilla hankitaan osakkeita niitä olisi käytetty asuntolainan takaamiseen? Aivan täytty skeidaa. Osakkeita täytyy olla todella paljon jotta ne tuottaisivat edes muutamia tuhansia. Saati että pankki huolisi niitä vakuudeksi.
Siinä että joku kaivaa myynti-ilmoituksen ei ole mitään ihmeellistä. Netissä kaikki on kaikkien saatavilla.
Täällä tämä osakesäästäjä. Sanoin, että valmistuttua meillä oli vakuudet melkein kunnossa. Hassua, että jonkun säästeliäisyys voi olla näin kova ihmetyksen aihe. Säästäminen on valinta, siinä missä rahojen käyttäminen merkkilaukkuihin yms. Osakkeet käy vakuudeksi, tosin ei 100 %.
Osakkeiden vakuus arvo on aina alle 50%. Omakotitalo maksaa vähintäään 200 000e eli asunnon arvosta 75% kelpaa vakuudeksi kuitenkin 25% (50te) tarvitsee omarahoitus osuuden tai vakuuden. Siis osakesalkun pitäisi olla vähintää 100 000e arvoinen jotta vakuusarvo riittäisi.
Joku on siis pariskuntana saanut opiskeluaikoina tällaisen salkun kasaan? Ei nyt sentään.
Tämä ei pidä paikkaansa. Meillä laskettiin osakkeiden vakuusarvoksi 70%.
Mikä osake? Et pysty kertomaan!
T:Pankissa töissä
Hyvin hajautettu salkku, mutta mm. Elektrobittiä/bittiumia mukana. Tällä muuten tuli aika iso voitto vuosi sitten.
Höpö Höpö!
Pankki ei ole kiinnostunut hajautetusta salkusta sadasta osakkeesta siellä ja kolmestasadasta täällä.
Pelkästään mainitsemasi firman kurssikäyrää katsomalla selviää ettei niin hullua pankkiiria ole olemassa joka suostuisi 70%:n vakuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä osake kelpaa 70% vakuusarvoksi?
Meille ainakin pankissa, josta lainan otimme, sanottiin että vakuusarvoksi lasketaan 50- jopa 85% salkun arvosta, riippuen osakkeista.
Joskus vuonna kivi ja keppi mutta ei tänäpäivänä.
Ehkä se on se suomalainen vaatimattomuus. Oikeastaan sanoin, että olen ylpeä, siitä miten olen osannut opiskeluaikoina sijoittaa ja säästää. Omat vanhempani ovat duunareita, joilla ei ole koskaan ollut liiemmin ylimääräistä rahaa. Itse päätin opiskelut aloittaessani, että tavoittelen helpompaa elämää. Ja ensimäinen tavoite oli, että säästäisin omaa asuntoa varten. Ja olen ylpeä siitä, että jaksoin tehdä töitä, sain kunnialla opiskeltua ja onnistuin näissä tavoitteissa.
Minulle raha-asioista puhuminen yleensä tuntuu pröystäilyltä. Itsellä on tuttuja, jotka saattavat kertoa ostaneensa jotain uutta ja ilmoittavat hinnan perään heti, varsinkin, jos on kyse jostain kalliista ja hienosta. En ymmärrä tuollaista käytöstä, jotenkin ei sovi omaan arvomaailmaan.