Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Naisten ja miesten ero yliopistosta valmistuneista; vain kolmannes miehiä. Pitääkö jotain tehdä?
18.05.2016 |
Poikien sisäänottomäärät on yliopistossa tasaisessa laskussa korkeakouluissa, joillain aloilla on jo enemmän naisia kuin miehiä. Oikiksessa 60% aloittaneista on naisia Helsingissä. Lääkiksessä aloittavista vain 35% on miehiä. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa 53 % naisia.
Tekniikan alallakaan ei olla enää kauhean kaukana tästä tilanteesta, vaikka se on perinteisesti nähty miesten viimeisenä linnakkeena. Vuoden 2014 sisäänpääsykiintiöt Aalto-yliopistossa:
Aalto-yliopisto, osuus naisista:
>Bioinformaatioteknologia 50,0 %
>Rakennettu ympäristö 46,7 %
>Informaatioverkostot 44,4 %
>Kemian, bio- ja materiaalitekniikka 38,7 %
>Energia- ja ympäristötekniikka 25,3 %
>Tuotantotalous 17,0 %
>Kone- ja rakennustekniikka 11,2 %
>Teknillinen fysiikka ja matematiikka 11,1 %
>Automatio- ja informaatioteknologia 8,9 %
>Elektroniikka ja sähkötekniikka 8,6 %
>Tietotekniikka 4,3 %
"Tilastokeskuksen mukaan yliopistosta valmistui vuosina 2006–2010 yhteensä 111 000 suomalaisista. Heistä 62 prosenttia on naisia ja 38 prosenttia miehiä. Miehet suorittavat naisia useammin keskiasteen koulutuksen, eli esimerkiksi ammattikoulun tai lukion. Erot sukupuolten välillä näkyvät erityisesti 30–40-vuotiaissa. Tilastokeskuksen mukaan heistä pelkän peruskoulun varassa on lähes joka viides mies, mutta vain noin joka kymmenes nainen."
Tässä on kyse aikapaljon naisten osuudesta ajan funktiona; naiset eivät ole päässeet korkeakouluihin kuin vasta noin 100 vuoden ajan. Pikkuhiljaa perheet, tuttavat ja yhteiskunta ovat alkaneet tarjota esimerkkejä ja hyväksyntää naisten koulutukselle. Omassa suvussani mummoa ei koulutettu, mutta mummon veljet kyllä. Koska naisten koulutus oli silloin vielä "turhaa". Tekniikan aloilla ollaan edelleen hyvin nihkeitä naisia kohtaan joillain aloilla, esimerkiksi viime vuonna Metson rekrytoija oli sanonut suoraan tyttöteekkarille että "meille ei ole naisia nähin hommiin palkattu".
Luulen, että 20v aikana naisten todellinen potentiaali tekniikassa, lääketieteessä ja liike-elämässä saadaan esille ja sitä ennen ei voida oikein keskustella mistään naisten ja miesten paremmuudesta, koska rakenteet vääristää arviointia.
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta valtaosa miehistä sopii paremmin konkreettisiin töihin, esimerkiksi rakentamiseen. Palstalla on ollut toistuvasti kirjoituksia siitä, kuinka miehet ovat kehittäneet yhteiskuntaa ideoimalla ja rakentamalla.
Olen täysin samaa mieltä homekouluja ja -asuintaloja tulvivassa maassa.
Miesten ylivertainen rakennustaito näkyy niissä erinomaisesti. Harmi, että korjaus- ja purkamiskulujen hinta alkaa jo olla rakennushintaa korkeampi... Erinomaista etevyyttä ja lahjakkuutta!
Monissa Euroopan kaupungeissa on satoja, jopa tuhansia vuosia vanhoja rakennuksia, jotka ovat yhä asuinkäytössä. Naisten suunnittelemia ja rakentamia, otaksun? :'D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Humanisti on todella harvoin nettoveronmaksaja. Joku sähköalan DI tai kauppatieteiden maisteri taas on lähes aina nettoveronmaksaja. Tässä on myös syy, miksi naisen euro on 80 senttiä.
Vierailija kirjoitti:
Miten hitossa koulujärjestelmä suosii naisia? Esim. naiset eivät edes päässeet yliopistoon sata vuotta sitten. Opiskelu on samanlaista niin mies-kuin naisproffan kursseilla. Tietyt asiat on opittava ja that's it.
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/koulu/ylakouluelamaa/murro…
Nuori fyysinen kehitys on tunne-elämän kehitystä nopeampaa. Psyykkiset toiminnot taantuvat varhaisnuoruudessa. Pojilla taantuma on voimakkaimmillaan noin 13,5-vuotiaana. Tytöillä taantuma on poikia lievempi, ja sen näkyy selvimmin noin 12-vuotiaana. Taantumassa lapsenomaiset piirteet korostuvat. Nuori kaipaa vanhemmiltaan yhtä aikaa fyysistä ja psyykkistä läheisyyttä, mutta myös etäisyyttä. Hän saattaa näyttää etäisyyden tarpeensa väliin voimakkaasti. Hän voi alkaa käyttäytyä huonosti, puhekieli usein köyhtyy ja lauseet lyhenevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hitossa koulujärjestelmä suosii naisia? Esim. naiset eivät edes päässeet yliopistoon sata vuotta sitten. Opiskelu on samanlaista niin mies-kuin naisproffan kursseilla. Tietyt asiat on opittava ja that's it.
Eihän naiset yliopistossa enää pärjääkkään miehiä paremmin. Ongelmia on lähinnä peruskoulussa. Jos siis on.
Lahjakkaimmat oppivat kirjoittamaan sanan pärjääkään jo peruskoulussa.
Just tämän takia lasikatto on sinunkin päälläsi. Pädet anonyymillä keskustelupalstalla, jossa viestejä ei voi edes muokata, jostakin kirjoitusvirheestä. Meneppäs nyt tekemään vaikka miehellesi voileipä, se on sinulle sopivaa tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Tuodaan Suomeen älykkäitä miehiä ulkomailta. Oxfordin, Cambridgen, Harvardin, Yalen jne. miespuolisille opiskelijoille riittävästi porkkanoita, niin saamme lisää fiksuja miehiä ainakin Helsingin yliopistoon. Vahvan Nokian kaltaisia yrityksiä rekrytoijiksi, niin älykkäitä miehiä muuttaa Suomeen töihin. Älykkäät naiset löytävät kaltaisiaan miehiä ja perimä paranee huomattavasti kiusallisen sisäsiittoisessa Suomessa.
Onhan me ilmaiseksi koulutettu ulkomaalaisia jo vaikka kuinka kauan. Ongelma on siinä, että he eivät työllisty, tai edes halua työllistyä täällä kylmässä ja ankeassa maassa. Hakevat vain ilmaisen tutkinnon pois kuljeksimasta ja palaavat kotimaahan tuttuihin ympyröihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten tutkinnot on yleensä jotain humanistista höpönlöpöä. Monella AMK-tutkinnolla tienaa paremmin. Miesten taas DI, ekonomi, yms. osastoa. Ei tässä mitään tarvitse tehdä.
Jos ei jaksa edes aloitusviestiä lukea, niin eipä ihmetytä tämä kehitys.
Bioinformaatiotekniikka ja Rakennettu Ympäristö vs. Sähkötekniikka ja Tietotekniikka. Eli just joo. Nuo naisten DI tutkinnot kuulostavat kanssa siltä höpönlöpöltä, jossa ehkä 10 pinnaa työllistyy yksityiselle puolelle....
Humanisteillahan on parhaiten hallussa sisäänottokiintiöt: ne vastaavat työelämää. Siksi humanistien työttömyys onkin aikamoinen myytti.
"Yliopistosta valmistuneet humanistit työllistyvät tyypillisesti esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Amk-puolella myös toimihenkilöasema on yleinen. Tehtävien kirjo on laaja, vastaajilla on yli 600 erilaista ammattinimikettä. Yleisiä nimikkeitä ovat esimerkiksi kirjastonhoitaja, projektipäällikkö, suunnittelija, kääntäjä, tutkija, koordinaattori, amanuenssi ja toiminnanjohtaja."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten tutkinnot on yleensä jotain humanistista höpönlöpöä. Monella AMK-tutkinnolla tienaa paremmin. Miesten taas DI, ekonomi, yms. osastoa. Ei tässä mitään tarvitse tehdä.
Jos ei jaksa edes aloitusviestiä lukea, niin eipä ihmetytä tämä kehitys.
Niin, onhan näillä aloilla naisia keskimäärin joku 10-15%...
"
>Kemian, bio- ja materiaalitekniikka 38,7 %
>Energia- ja ympäristötekniikka 25,3 %
>Tuotantotalous 17,0 %
>Kone- ja rakennustekniikka 11,2 %
>Teknillinen fysiikka ja matematiikka 11,1 %
>Automatio- ja informaatioteknologia 8,9 %
>Elektroniikka ja sähkötekniikka 8,6 %
>Tietotekniikka 4,3 %"
Vierailija kirjoitti:
En ihan tajua tätä humanistien parjausta. Sieltä tulee meidän opettajat, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimmät tekijät. Filologeja on paljon vientiasiantuntijoina, historioitsijoita esim. jonkun tietyn maan asioiden ja kulttuurin asiantuntijoina firmoissa (itse tunnen isosta yrityksestä parikin). Uusiin maihin ei noin vain mennä, jos kulttuurista tai kielestä ei tiedetä mitään. Tai mennään, mutta ei menestytä. Me tarvitaan jatkuvasti kielentarkistajia töissä.
Ja kai ne kirjat, musiikki ja teatterit on aika kivoja juttuja tässä elämässä, eikä pelkkä raha?
Luulen, että nämä humanistilyttääjät on jotain lapioonnojailijoita, koska muuten ei voi olla niin kertakaikkisen pihalla siitä, miten nykymaailma oikein pyörii.
Kaikkia tarvitaan. Määrät ovat se ongelma. Näitä viestintäasiantuntijoita ja tai kulttuurin osaajia tulee liikaa. Siihen vielä ammattikorkeasta jotain pehmeitä juttuja lukeneet. Kyllähän nyt kaikki tajuaa, että "korkeakoulutus kaikille" ideologia on ihan täyttä paskaa. Koska jollakin keskimääräistä pienemmällä älykkyydellä ei voi opiskella DI:ksi tms niin meillä pitää olla ns. vitusti opiskelupaikkoja sellaisilla aloilla jossa myös vähän yksinkertaisimmat pärjäävät. Ei tässä pitäisi olla mitään ihmeellistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hitossa koulujärjestelmä suosii naisia? Esim. naiset eivät edes päässeet yliopistoon sata vuotta sitten. Opiskelu on samanlaista niin mies-kuin naisproffan kursseilla. Tietyt asiat on opittava ja that's it.
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/koulu/ylakouluelamaa/murro…
Nuori fyysinen kehitys on tunne-elämän kehitystä nopeampaa. Psyykkiset toiminnot taantuvat varhaisnuoruudessa. Pojilla taantuma on voimakkaimmillaan noin 13,5-vuotiaana. Tytöillä taantuma on poikia lievempi, ja sen näkyy selvimmin noin 12-vuotiaana. Taantumassa lapsenomaiset piirteet korostuvat. Nuori kaipaa vanhemmiltaan yhtä aikaa fyysistä ja psyykkistä läheisyyttä, mutta myös etäisyyttä. Hän saattaa näyttää etäisyyden tarpeensa väliin voimakkaasti. Hän voi alkaa käyttäytyä huonosti, puhekieli usein köyhtyy ja lauseet lyhenevät.
"puhekieli usein köyhtyy ja lauseet lyhenevät." Olikos tälle lähteitä esittää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten tutkinnot on yleensä jotain humanistista höpönlöpöä. Monella AMK-tutkinnolla tienaa paremmin. Miesten taas DI, ekonomi, yms. osastoa. Ei tässä mitään tarvitse tehdä.
Jos ei jaksa edes aloitusviestiä lukea, niin eipä ihmetytä tämä kehitys.
Bioinformaatiotekniikka ja Rakennettu Ympäristö vs. Sähkötekniikka ja Tietotekniikka. Eli just joo. Nuo naisten DI tutkinnot kuulostavat kanssa siltä höpönlöpöltä, jossa ehkä 10 pinnaa työllistyy yksityiselle puolelle....
"Bioinformaatioteknologian opinnoissa perehdytään erityisesti elävän kudoksen mekanismeihin. Opinnoissa tutkitaan, miten biomolekyyleistä, soluista, kudoksesta, elimistä ja koko ihmiskehosta saadaan mitattua informaatiota ja miten tuo informaatio jalostetaan tiedoksi ja tuotteiksi, esimerkiksi uusiksi lääkkeenannostelumenetelmiksi, ihmisen varaosiksi, aivoprosessien mittausmenetelmiksi tai uudeksi syöpähoitolaitteeksi."
Joo. Kyllä noista tyypeistä kirjastonhoitajia tai kelavirkailijoita tulee. *virn* Tiesitkö, että bioninformatiikka on rahallisesti arvioitu eniten kasvavaksi tekniikan alaksi juuri nyt? Kuulitko Nokian hiljattaisista yrityskaupoista? Oletko kuullut koskaan Life-tekniikasta. Aivan. Meneppäs nyt kaivamaan vaikka ojaa siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan tajua tätä humanistien parjausta. Sieltä tulee meidän opettajat, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimmät tekijät. Filologeja on paljon vientiasiantuntijoina, historioitsijoita esim. jonkun tietyn maan asioiden ja kulttuurin asiantuntijoina firmoissa (itse tunnen isosta yrityksestä parikin). Uusiin maihin ei noin vain mennä, jos kulttuurista tai kielestä ei tiedetä mitään. Tai mennään, mutta ei menestytä. Me tarvitaan jatkuvasti kielentarkistajia töissä.
Ja kai ne kirjat, musiikki ja teatterit on aika kivoja juttuja tässä elämässä, eikä pelkkä raha?
Luulen, että nämä humanistilyttääjät on jotain lapioonnojailijoita, koska muuten ei voi olla niin kertakaikkisen pihalla siitä, miten nykymaailma oikein pyörii.
Kaikkia tarvitaan. Määrät ovat se ongelma. Näitä viestintäasiantuntijoita ja tai kulttuurin osaajia tulee liikaa. Siihen vielä ammattikorkeasta jotain pehmeitä juttuja lukeneet. Kyllähän nyt kaikki tajuaa, että "korkeakoulutus kaikille" ideologia on ihan täyttä paskaa. Koska jollakin keskimääräistä pienemmällä älykkyydellä ei voi opiskella DI:ksi tms niin meillä pitää olla ns. vitusti opiskelupaikkoja sellaisilla aloilla jossa myös vähän yksinkertaisimmat pärjäävät. Ei tässä pitäisi olla mitään ihmeellistä.
Tämähän ei ole totta. Kuten ylhäällä todettiin, humanistien työttömyys on suureksi osaksi myytti. Sisäänottokiintiöt ovat jo vuosia sitten trimmattu työelämän tarpeita vastaaviksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan tajua tätä humanistien parjausta. Sieltä tulee meidän opettajat, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimmät tekijät. Filologeja on paljon vientiasiantuntijoina, historioitsijoita esim. jonkun tietyn maan asioiden ja kulttuurin asiantuntijoina firmoissa (itse tunnen isosta yrityksestä parikin). Uusiin maihin ei noin vain mennä, jos kulttuurista tai kielestä ei tiedetä mitään. Tai mennään, mutta ei menestytä. Me tarvitaan jatkuvasti kielentarkistajia töissä.
Ja kai ne kirjat, musiikki ja teatterit on aika kivoja juttuja tässä elämässä, eikä pelkkä raha?
Luulen, että nämä humanistilyttääjät on jotain lapioonnojailijoita, koska muuten ei voi olla niin kertakaikkisen pihalla siitä, miten nykymaailma oikein pyörii.
Kaikkia tarvitaan. Määrät ovat se ongelma. Näitä viestintäasiantuntijoita ja tai kulttuurin osaajia tulee liikaa. Siihen vielä ammattikorkeasta jotain pehmeitä juttuja lukeneet. Kyllähän nyt kaikki tajuaa, että "korkeakoulutus kaikille" ideologia on ihan täyttä paskaa. Koska jollakin keskimääräistä pienemmällä älykkyydellä ei voi opiskella DI:ksi tms niin meillä pitää olla ns. vitusti opiskelupaikkoja sellaisilla aloilla jossa myös vähän yksinkertaisimmat pärjäävät. Ei tässä pitäisi olla mitään ihmeellistä.
Tämähän ei ole totta. Kuten ylhäällä todettiin, humanistien työttömyys on suureksi osaksi myytti. Sisäänottokiintiöt ovat jo vuosia sitten trimmattu työelämän tarpeita vastaaviksi.
Humanistit on niin laaja termi, ettei sillä oikein voi keskustella. Sinne mahtuu hyvin työllistyvää väkeä ja sitten myös porukkaa jolla ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia työllistyä. Tai jos on niin pelkästään julkiselle. Enkä muutenkaan puhu pelkistään humanisteista vaan ylipäätään korkeakoulututkinnoista(ylempi ja alempi) jonka voi suorittaa helpohkosti kuka tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitään sukupuolikiintiöitä.Terveitä miehen malleja ja vähemmän avioeroja, niin pojatkin motivoituvat panostamaan tulevaisuuteensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten tutkinnot on yleensä jotain humanistista höpönlöpöä. Monella AMK-tutkinnolla tienaa paremmin. Miesten taas DI, ekonomi, yms. osastoa. Ei tässä mitään tarvitse tehdä.
Jos ei jaksa edes aloitusviestiä lukea, niin eipä ihmetytä tämä kehitys.
Bioinformaatiotekniikka ja Rakennettu Ympäristö vs. Sähkötekniikka ja Tietotekniikka. Eli just joo. Nuo naisten DI tutkinnot kuulostavat kanssa siltä höpönlöpöltä, jossa ehkä 10 pinnaa työllistyy yksityiselle puolelle....
"Bioinformaatioteknologian opinnoissa perehdytään erityisesti elävän kudoksen mekanismeihin. Opinnoissa tutkitaan, miten biomolekyyleistä, soluista, kudoksesta, elimistä ja koko ihmiskehosta saadaan mitattua informaatiota ja miten tuo informaatio jalostetaan tiedoksi ja tuotteiksi, esimerkiksi uusiksi lääkkeenannostelumenetelmiksi, ihmisen varaosiksi, aivoprosessien mittausmenetelmiksi tai uudeksi syöpähoitolaitteeksi."
Joo. Kyllä noista tyypeistä kirjastonhoitajia tai kelavirkailijoita tulee. *virn* Tiesitkö, että bioninformatiikka on rahallisesti arvioitu eniten kasvavaksi tekniikan alaksi juuri nyt? Kuulitko Nokian hiljattaisista yrityskaupoista? Oletko kuullut koskaan Life-tekniikasta. Aivan. Meneppäs nyt kaivamaan vaikka ojaa siitä.
Toi bioala on ollut "ihan kohta" lähtemässä lentoon viimeiset 20v vuotta. Suomi24lla alan työttömät tohtorit keskustelevat tarkemmasta lentoonlähdön ajankohdasta odotellen työhön kutsua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta valtaosa miehistä sopii paremmin konkreettisiin töihin, esimerkiksi rakentamiseen. Palstalla on ollut toistuvasti kirjoituksia siitä, kuinka miehet ovat kehittäneet yhteiskuntaa ideoimalla ja rakentamalla.
Olen täysin samaa mieltä homekouluja ja -asuintaloja tulvivassa maassa.
Miesten ylivertainen rakennustaito näkyy niissä erinomaisesti. Harmi, että korjaus- ja purkamiskulujen hinta alkaa jo olla rakennushintaa korkeampi... Erinomaista etevyyttä ja lahjakkuutta!
Monissa Euroopan kaupungeissa on satoja, jopa tuhansia vuosia vanhoja rakennuksia, jotka ovat yhä asuinkäytössä. Naisten suunnittelemia ja rakentamia, otaksun? :'D
Suomessa vastaavat ovat jo homeen peitossa - tai niistä putoaa seinälaattoja...
Vierailija kirjoitti:
Joskus olen miettinyt, että näinköhän siinä käy lopulta niin, että miehet keskittyvät suurelta osin siihen ilmiselvään vahvuuteensa eli ammatteihin joissa tarvitaan fyysistä voimaa, ja naiset hoitaa pääosan ns. henkisistä töistä.
Ainoa mikä unohtui, että koneet tulevat korvamaan kaiken yksinkertaisen ja fyysistä voimaa vaativan työn.
Joissain muissa teknillisissä yliopistoissa taitaa olla ajoittain paljon enemmän naisia, aallon luvut vaikuttivat aika pieniltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten tutkinnot on yleensä jotain humanistista höpönlöpöä. Monella AMK-tutkinnolla tienaa paremmin. Miesten taas DI, ekonomi, yms. osastoa. Ei tässä mitään tarvitse tehdä.
Jos ei jaksa edes aloitusviestiä lukea, niin eipä ihmetytä tämä kehitys.
Bioinformaatiotekniikka ja Rakennettu Ympäristö vs. Sähkötekniikka ja Tietotekniikka. Eli just joo. Nuo naisten DI tutkinnot kuulostavat kanssa siltä höpönlöpöltä, jossa ehkä 10 pinnaa työllistyy yksityiselle puolelle....
"Bioinformaatioteknologian opinnoissa perehdytään erityisesti elävän kudoksen mekanismeihin. Opinnoissa tutkitaan, miten biomolekyyleistä, soluista, kudoksesta, elimistä ja koko ihmiskehosta saadaan mitattua informaatiota ja miten tuo informaatio jalostetaan tiedoksi ja tuotteiksi, esimerkiksi uusiksi lääkkeenannostelumenetelmiksi, ihmisen varaosiksi, aivoprosessien mittausmenetelmiksi tai uudeksi syöpähoitolaitteeksi."
Joo. Kyllä noista tyypeistä kirjastonhoitajia tai kelavirkailijoita tulee. *virn* Tiesitkö, että bioninformatiikka on rahallisesti arvioitu eniten kasvavaksi tekniikan alaksi juuri nyt? Kuulitko Nokian hiljattaisista yrityskaupoista? Oletko kuullut koskaan Life-tekniikasta. Aivan. Meneppäs nyt kaivamaan vaikka ojaa siitä.
Toi bioala on ollut "ihan kohta" lähtemässä lentoon viimeiset 20v vuotta. Suomi24lla alan työttömät tohtorit keskustelevat tarkemmasta lentoonlähdön ajankohdasta odotellen työhön kutsua.
Sekoitatkohan nyt biokemiaan? Siellähän ryssittiin tohkeissaan koulutusmäärät vuosituhannen vaihteessa ihan tosiaan eikä töitä löytynyt oikein kenellekään.
Bioinformatiikan puolella sitä vastoin pyyhkii hyvin, töitä on niin Suomessa kuin ulkomaillakin enemmän kuin tekijöitä.
Alue: Aihe vapaa
Lahjakkaimmat oppivat kirjoittamaan sanan pärjääkään jo peruskoulussa.