Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kysy autistiselta aikuiselta, vol 2

Vierailija
17.05.2016 |

Ketjuni poistettiin. Ilmeisesti täällä ei sen yhden palstariehujan takia saa keskustella ollenkaan autismista. Harmittaa, koska panostin todella vastauksiin.
No, yritetään vielä. Vastaan tänne aina voinnin mukaan. Minulta voi kysyä aiheesta mitä mieleen tulee, mutta asiattomuuksiin en vastaa. Olen aikuinen autistinen nainen. Minulla on kova halu levittää tietoa autistisista aikuisista, koska aina puhutaan vain lapsista, vaikka autismi ei katoa minnekään iän mukana.

Kommentit (182)

Vierailija
41/182 |
17.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko tutustunut syvästi autistisiin ihmisiin? He ovat sen verran omalaatuista sakkia, että ihan sinua näkemättäkin väitän, että todellakin olet lievemmin autistinen. Se EI tarkoita, ettetkö tarvitse apua tao ettei sinulla olisi elämää vaikeuttavia ongelmia, vaan että autismikirjossa on paljon sinuakin ongelmaisempia ihmisiä.

Siinä olet tietenkin ihan oikeassa, että aspergerin syndrooma on autismikirjoa, ja erillisestä diagnoosista ollaankin luopumassa, jenkkitapaan. Ja asseissakin on monenasteista sakkia, osa hyvinkin itsenäiseen elämään ja työtekoon kykeneviä ja osa taas ei sinnepäinkään...

Se on tosin aika ihme, miten sinua ei tultu tutkineeksi ennen kuin aikuisiällä. Varsinkin autisteilla se omalaatuisuus on kyllä sitä tasoa, että yleensä viimeistään koulusta passitetaan tutkimuksiin. Onneksi nyt olet saanut diagnoosin, mutta se olisi pitånyt saada jo paljon aikaisemmin.

As-lapsen äiti

Kyllä. Autismi ei ole suoraviivainen jana, vaan kirjo. Toki on minuakin syvempiä autistisia ihmisiä, mutta minä en ole lievä tapaus. En saanut diagnoosia lapsena suoraansanottuna siksi, koska perheoloni olivat todella huonot (mm. väkivaltaa) ja vanhempiani ei ollenkaan kiinnostanut. Pitivät vain ärsyttävänä kakarana. Muutimme myös erittäin usein, joten kukaan opettajakaan ei päässyt seuraamaan minua pidemmän aikaa, enkä ollut päivähoidossa/esikoulussa, en harrastuksissa tai missään. Olin näkymättömäksi kasvatettu lapsi ja opin olemaan vain hiljaa, kunnes sain ylikuormituskohtauksia. Silloin pidettiin vain tahallaan rasittavana ja ärsyttävänä. Kukaan ei pysähtynyt ja nähnyt ongelmiani, kuin vasta aikuisena. Kaikilla ei ole onnea matkassa.

Lieväksi sanominen loukkaa minua syvästi, koska silloin en tule nähdyksi omana itsenäni. Kaikilla ei ole onnellinen lapsuus ja lapsen asioista kiinnostuneet vanhemmat. Silloin voi hyvin jäädä isojakin ongelmia huomaamatta. Kommenttisi loukkasi minua, vaikka et varmaan sitä tarkoittanut. Ap

Miksi sinulle on tärkeää, että sinua kutsuttaisiin syvästi autistiseksi? Onhan sinussa nyt herranen aika todella monia muitakin ominaisuuksia kuin autismi, ehkä sellaisiakin ominaisuuksia, jotka vaikuttavat toimintakykyysi paljon enemmän kuin autismi. Eikä lieväkään autismi ole todellakaan mikään yhdentekevä juttu! Siihen voi myös yhdistyä liitännäisdiagnooseja vaikkapa aistitoiminnan häiriöistä erilaisiin psyykkisiin neurooseihin.

Ei ollut tarkoitus ilkeillä, en vaan osaa sinua edelleenkään luokitella syvästi autistiseksi, kun luen sinun vastaustesi järkevyyttä ja maailmanhahmotuksesi älykkyyttä. Syvästi autistiset ovat melkein järjesrään kehitysvammaisia, mitä et ole.

Eikä tälläkään siis ole tarkoitus millään tasolla mitätöidä ongelmiasi, vaan ymmärtää sitä, miksi autismi on sinulle tavallaan kuin pelastusrengas, johon tarraudut. Jos taustasi on noin ikävä, niin ymmärrän helpotuksen, jota koit kun sait selityksen ongelmillesi. Aspergerkin on selitys, eikä yhtään sen vähäpätöisempi kuin LFA.

Vierailija
42/182 |
17.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko tutustunut syvästi autistisiin ihmisiin? He ovat sen verran omalaatuista sakkia, että ihan sinua näkemättäkin väitän, että todellakin olet lievemmin autistinen. Se EI tarkoita, ettetkö tarvitse apua tao ettei sinulla olisi elämää vaikeuttavia ongelmia, vaan että autismikirjossa on paljon sinuakin ongelmaisempia ihmisiä.

Siinä olet tietenkin ihan oikeassa, että aspergerin syndrooma on autismikirjoa, ja erillisestä diagnoosista ollaankin luopumassa, jenkkitapaan. Ja asseissakin on monenasteista sakkia, osa hyvinkin itsenäiseen elämään ja työtekoon kykeneviä ja osa taas ei sinnepäinkään...

Se on tosin aika ihme, miten sinua ei tultu tutkineeksi ennen kuin aikuisiällä. Varsinkin autisteilla se omalaatuisuus on kyllä sitä tasoa, että yleensä viimeistään koulusta passitetaan tutkimuksiin. Onneksi nyt olet saanut diagnoosin, mutta se olisi pitånyt saada jo paljon aikaisemmin.

As-lapsen äiti

Kyllä. Autismi ei ole suoraviivainen jana, vaan kirjo. Toki on minuakin syvempiä autistisia ihmisiä, mutta minä en ole lievä tapaus. En saanut diagnoosia lapsena suoraansanottuna siksi, koska perheoloni olivat todella huonot (mm. väkivaltaa) ja vanhempiani ei ollenkaan kiinnostanut. Pitivät vain ärsyttävänä kakarana. Muutimme myös erittäin usein, joten kukaan opettajakaan ei päässyt seuraamaan minua pidemmän aikaa, enkä ollut päivähoidossa/esikoulussa, en harrastuksissa tai missään. Olin näkymättömäksi kasvatettu lapsi ja opin olemaan vain hiljaa, kunnes sain ylikuormituskohtauksia. Silloin pidettiin vain tahallaan rasittavana ja ärsyttävänä. Kukaan ei pysähtynyt ja nähnyt ongelmiani, kuin vasta aikuisena. Kaikilla ei ole onnea matkassa.

Lieväksi sanominen loukkaa minua syvästi, koska silloin en tule nähdyksi omana itsenäni. Kaikilla ei ole onnellinen lapsuus ja lapsen asioista kiinnostuneet vanhemmat. Silloin voi hyvin jäädä isojakin ongelmia huomaamatta. Kommenttisi loukkasi minua, vaikka et varmaan sitä tarkoittanut. Ap

Miksi sinulle on tärkeää, että sinua kutsuttaisiin syvästi autistiseksi? Onhan sinussa nyt herranen aika todella monia muitakin ominaisuuksia kuin autismi, ehkä sellaisiakin ominaisuuksia, jotka vaikuttavat toimintakykyysi paljon enemmän kuin autismi. Eikä lieväkään autismi ole todellakaan mikään yhdentekevä juttu! Siihen voi myös yhdistyä liitännäisdiagnooseja vaikkapa aistitoiminnan häiriöistä erilaisiin psyykkisiin neurooseihin.

Ei ollut tarkoitus ilkeillä, en vaan osaa sinua edelleenkään luokitella syvästi autistiseksi, kun luen sinun vastaustesi järkevyyttä ja maailmanhahmotuksesi älykkyyttä. Syvästi autistiset ovat melkein järjesrään kehitysvammaisia, mitä et ole.

Eikä tälläkään siis ole tarkoitus millään tasolla mitätöidä ongelmiasi, vaan ymmärtää sitä, miksi autismi on sinulle tavallaan kuin pelastusrengas, johon tarraudut. Jos taustasi on noin ikävä, niin ymmärrän helpotuksen, jota koit kun sait selityksen ongelmillesi. Aspergerkin on selitys, eikä yhtään sen vähäpätöisempi kuin LFA.

En ole missään vaiheessa sanonut, että haluan minua kutsuttavan syvästi autistikseksi. Älä laita sanoja suuhuni. Minulla ei ole yhtään jaksamista alkaa väittelemään asioista, joita en ole sanonut. Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/182 |
17.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oliko sinulla lapsena puheen kehityksen vaikeuksia? (puheen ymmärtäminen, puhuminen) Saitko raivokohtauksia? Ja jos sait, miten niistä selvittiin? Tarvitsitko arjen toimillesi tiukan struktuurin? 

Minulla oli sellaista, että tietyissä tilanteissa menetin puhekykyni kokonaan, kun taas turvallisemmissa tilanteissa puhuin normaalisti. Sitä en tiedä, missä vaiheessa opin puhumaan, koska vanhempiani ei kiinnostanut sellaiset asiat. Sain raivokohtauksia, jotka todellisuudessa olivat minun tapani ilmaista ylitsepääsemätöntä tuskaa ylikuormitustilanteissa. Niistä selvittiin lyömällä ja paiskaamalla minut yksin pimeään huoneeseen. Olisin tarvinnut, mutta lapsuuteni oli täysin kaoottista, eikä ketään kiinnostanut minun asiani. Ap

Vierailija
44/182 |
17.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen se, joka kirjoitti pojastaan, joka on hyvä kuski niin kauan kuin muut noudattavat sääntöjä. Tuli mieleen, että oletko hyvä keskittymään? Poika pystyy tekemään 1000 palan palapelin lähes yhdeltä istumalta. 

Tämä on aika kummallinen juttu. Pystyn keskittymään todella hyvin minua kiinnostaviin asioihin, jos ympäristöstä ei tule liikaa aistiärsykkeitä, mutta pienikin häiriö tai keskeyttäminen voi aiheuttaa keskittymiskyvyn täydellisen menetyksen. Esim. jos ovikello soi, en välttämättä pysty enää lukemaan koko päivänä. Ap

Vierailija
45/182 |
17.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko tutustunut syvästi autistisiin ihmisiin? He ovat sen verran omalaatuista sakkia, että ihan sinua näkemättäkin väitän, että todellakin olet lievemmin autistinen. Se EI tarkoita, ettetkö tarvitse apua tao ettei sinulla olisi elämää vaikeuttavia ongelmia, vaan että autismikirjossa on paljon sinuakin ongelmaisempia ihmisiä.

Siinä olet tietenkin ihan oikeassa, että aspergerin syndrooma on autismikirjoa, ja erillisestä diagnoosista ollaankin luopumassa, jenkkitapaan. Ja asseissakin on monenasteista sakkia, osa hyvinkin itsenäiseen elämään ja työtekoon kykeneviä ja osa taas ei sinnepäinkään...

Se on tosin aika ihme, miten sinua ei tultu tutkineeksi ennen kuin aikuisiällä. Varsinkin autisteilla se omalaatuisuus on kyllä sitä tasoa, että yleensä viimeistään koulusta passitetaan tutkimuksiin. Onneksi nyt olet saanut diagnoosin, mutta se olisi pitånyt saada jo paljon aikaisemmin.

As-lapsen äiti

Kyllä. Autismi ei ole suoraviivainen jana, vaan kirjo. Toki on minuakin syvempiä autistisia ihmisiä, mutta minä en ole lievä tapaus. En saanut diagnoosia lapsena suoraansanottuna siksi, koska perheoloni olivat todella huonot (mm. väkivaltaa) ja vanhempiani ei ollenkaan kiinnostanut. Pitivät vain ärsyttävänä kakarana. Muutimme myös erittäin usein, joten kukaan opettajakaan ei päässyt seuraamaan minua pidemmän aikaa, enkä ollut päivähoidossa/esikoulussa, en harrastuksissa tai missään. Olin näkymättömäksi kasvatettu lapsi ja opin olemaan vain hiljaa, kunnes sain ylikuormituskohtauksia. Silloin pidettiin vain tahallaan rasittavana ja ärsyttävänä. Kukaan ei pysähtynyt ja nähnyt ongelmiani, kuin vasta aikuisena. Kaikilla ei ole onnea matkassa.

Lieväksi sanominen loukkaa minua syvästi, koska silloin en tule nähdyksi omana itsenäni. Kaikilla ei ole onnellinen lapsuus ja lapsen asioista kiinnostuneet vanhemmat. Silloin voi hyvin jäädä isojakin ongelmia huomaamatta. Kommenttisi loukkasi minua, vaikka et varmaan sitä tarkoittanut. Ap

Miksi sinulle on tärkeää, että sinua kutsuttaisiin syvästi autistiseksi? Onhan sinussa nyt herranen aika todella monia muitakin ominaisuuksia kuin autismi, ehkä sellaisiakin ominaisuuksia, jotka vaikuttavat toimintakykyysi paljon enemmän kuin autismi. Eikä lieväkään autismi ole todellakaan mikään yhdentekevä juttu! Siihen voi myös yhdistyä liitännäisdiagnooseja vaikkapa aistitoiminnan häiriöistä erilaisiin psyykkisiin neurooseihin.

Ei ollut tarkoitus ilkeillä, en vaan osaa sinua edelleenkään luokitella syvästi autistiseksi, kun luen sinun vastaustesi järkevyyttä ja maailmanhahmotuksesi älykkyyttä. Syvästi autistiset ovat melkein järjesrään kehitysvammaisia, mitä et ole.

Eikä tälläkään siis ole tarkoitus millään tasolla mitätöidä ongelmiasi, vaan ymmärtää sitä, miksi autismi on sinulle tavallaan kuin pelastusrengas, johon tarraudut. Jos taustasi on noin ikävä, niin ymmärrän helpotuksen, jota koit kun sait selityksen ongelmillesi. Aspergerkin on selitys, eikä yhtään sen vähäpätöisempi kuin LFA.

En ole missään vaiheessa sanonut, että haluan minua kutsuttavan syvästi autistikseksi. Älä laita sanoja suuhuni. Minulla ei ole yhtään jaksamista alkaa väittelemään asioista, joita en ole sanonut. Ap

Itsehän sinä sanoit, että sinua loukkaa, jos sinua kutsutaan lievästi autistiseksi! Ja että vaikka on sinuakin syvemmin autistisia, niin sinä et ole lievästi autistinen. Mieluiten pelkästään autisti, niinkö? Ok.

Vierailija
46/182 |
17.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oleteko muuten ajatellut pitää blogia? Vaikuttaa siltä, että pidät kirjoittamisesta. 

Olen harkinnut ja haluaisin kovasti, mutta en välttämättä kestäisi sitä negatiivisuutta, mitä blogit aina saavat osakseen. Pinnistelen todella tälläkin hetkellä vaikuttaakseni selkeältä, ja se saattaa saada muut vähättelemään ongelmiani, mikä tuntuu hirvittävän pahalta. Tykkään tosi paljon kirjoittamisesta, kirjoittaminen ja lukeminen on aina ollut tapa, jolla nollaan aivojani. Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/182 |
17.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko tutustunut syvästi autistisiin ihmisiin? He ovat sen verran omalaatuista sakkia, että ihan sinua näkemättäkin väitän, että todellakin olet lievemmin autistinen. Se EI tarkoita, ettetkö tarvitse apua tao ettei sinulla olisi elämää vaikeuttavia ongelmia, vaan että autismikirjossa on paljon sinuakin ongelmaisempia ihmisiä.

Siinä olet tietenkin ihan oikeassa, että aspergerin syndrooma on autismikirjoa, ja erillisestä diagnoosista ollaankin luopumassa, jenkkitapaan. Ja asseissakin on monenasteista sakkia, osa hyvinkin itsenäiseen elämään ja työtekoon kykeneviä ja osa taas ei sinnepäinkään...

Se on tosin aika ihme, miten sinua ei tultu tutkineeksi ennen kuin aikuisiällä. Varsinkin autisteilla se omalaatuisuus on kyllä sitä tasoa, että yleensä viimeistään koulusta passitetaan tutkimuksiin. Onneksi nyt olet saanut diagnoosin, mutta se olisi pitånyt saada jo paljon aikaisemmin.

As-lapsen äiti

Kyllä. Autismi ei ole suoraviivainen jana, vaan kirjo. Toki on minuakin syvempiä autistisia ihmisiä, mutta minä en ole lievä tapaus. En saanut diagnoosia lapsena suoraansanottuna siksi, koska perheoloni olivat todella huonot (mm. väkivaltaa) ja vanhempiani ei ollenkaan kiinnostanut. Pitivät vain ärsyttävänä kakarana. Muutimme myös erittäin usein, joten kukaan opettajakaan ei päässyt seuraamaan minua pidemmän aikaa, enkä ollut päivähoidossa/esikoulussa, en harrastuksissa tai missään. Olin näkymättömäksi kasvatettu lapsi ja opin olemaan vain hiljaa, kunnes sain ylikuormituskohtauksia. Silloin pidettiin vain tahallaan rasittavana ja ärsyttävänä. Kukaan ei pysähtynyt ja nähnyt ongelmiani, kuin vasta aikuisena. Kaikilla ei ole onnea matkassa.

Lieväksi sanominen loukkaa minua syvästi, koska silloin en tule nähdyksi omana itsenäni. Kaikilla ei ole onnellinen lapsuus ja lapsen asioista kiinnostuneet vanhemmat. Silloin voi hyvin jäädä isojakin ongelmia huomaamatta. Kommenttisi loukkasi minua, vaikka et varmaan sitä tarkoittanut. Ap

Miksi sinulle on tärkeää, että sinua kutsuttaisiin syvästi autistiseksi? Onhan sinussa nyt herranen aika todella monia muitakin ominaisuuksia kuin autismi, ehkä sellaisiakin ominaisuuksia, jotka vaikuttavat toimintakykyysi paljon enemmän kuin autismi. Eikä lieväkään autismi ole todellakaan mikään yhdentekevä juttu! Siihen voi myös yhdistyä liitännäisdiagnooseja vaikkapa aistitoiminnan häiriöistä erilaisiin psyykkisiin neurooseihin.

Ei ollut tarkoitus ilkeillä, en vaan osaa sinua edelleenkään luokitella syvästi autistiseksi, kun luen sinun vastaustesi järkevyyttä ja maailmanhahmotuksesi älykkyyttä. Syvästi autistiset ovat melkein järjesrään kehitysvammaisia, mitä et ole.

Eikä tälläkään siis ole tarkoitus millään tasolla mitätöidä ongelmiasi, vaan ymmärtää sitä, miksi autismi on sinulle tavallaan kuin pelastusrengas, johon tarraudut. Jos taustasi on noin ikävä, niin ymmärrän helpotuksen, jota koit kun sait selityksen ongelmillesi. Aspergerkin on selitys, eikä yhtään sen vähäpätöisempi kuin LFA.

En ole missään vaiheessa sanonut, että haluan minua kutsuttavan syvästi autistikseksi. Älä laita sanoja suuhuni. Minulla ei ole yhtään jaksamista alkaa väittelemään asioista, joita en ole sanonut. Ap

Itsehän sinä sanoit, että sinua loukkaa, jos sinua kutsutaan lievästi autistiseksi! Ja että vaikka on sinuakin syvemmin autistisia, niin sinä et ole lievästi autistinen. Mieluiten pelkästään autisti, niinkö? Ok.

En nyt ymmärrä, mikä sinuun meni. En jaksa enää vastata sinulle. Mielestäni olin asiallinen ja yritin olla todella selkeä, mutta aina löytyy teitä, jotka ymmärtävät väärin vaikka kuinka yrittäisi. Ap

Vierailija
48/182 |
17.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Blogiahan voi pitää ilman kommentointimahdollisuutta. Sitten vaan tietty pitäisi välttää keskustelupalstoja. Tai yksi vaihtoehto, että kommentit sulle suodattaisi joku toinen? Olen ihan koukussa jo nyt näihin juttuihisi.  

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/182 |
17.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luulen, että muistutat paljon poikaani. Hän harkitsee sanojaan todella pitkään, niin paljon, että se on jo ongelma. Kun taas toinen poikamme sanoo ääneen kaiken, mitä ajattelee. 

Vierailija
50/182 |
17.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannerilaiset autistit (lapsuusiän autistit) on tapana luokitella syvästi autistisiksi, low-function autism eli LFA tai lievästi autistisiksi eli high-function autism eli HFA. Jälkimmäinen on hyvin lähellä aspergerin syndroomaa.

Syvästi autistiset ovat puhumattomia, ja heillä on äo alle 70.

Uusissa amerikkalaisissa diagnooseissa nuo on yhdistetty yhteen kaikki kolme (vuodesta 2013 lähtien, ja tuo on tulossa Suomeenkin).

Korostan yhä, että lievyydellä ei ole tarkoitus dissata kenenekään kokemia ongelmia, vaan tunnistaa tietyntyyppiset toimintakyvyn erot.

En halua ärsyttää ap:ta enempää tällä, ja pahoittelut, jos tuo häntä loukkaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/182 |
17.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Blogiahan voi pitää ilman kommentointimahdollisuutta. Sitten vaan tietty pitäisi välttää keskustelupalstoja. Tai yksi vaihtoehto, että kommentit sulle suodattaisi joku toinen? Olen ihan koukussa jo nyt näihin juttuihisi.  

Tulen niin iloiseksi siitä, että ihmiset tykkäävät lukea juttujani. :) En ole saanut juuri mitään onnistumisen kokemuksia elämässäni, niin tämä tuntuu tosi hienolta. Pitää harkita asiaa ihan todella. Ap

Vierailija
52/182 |
17.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kannerilaiset autistit (lapsuusiän autistit) on tapana luokitella syvästi autistisiksi, low-function autism eli LFA tai lievästi autistisiksi eli high-function autism eli HFA. Jälkimmäinen on hyvin lähellä aspergerin syndroomaa.

Syvästi autistiset ovat puhumattomia, ja heillä on äo alle 70.

Uusissa amerikkalaisissa diagnooseissa nuo on yhdistetty yhteen kaikki kolme (vuodesta 2013 lähtien, ja tuo on tulossa Suomeenkin).

Korostan yhä, että lievyydellä ei ole tarkoitus dissata kenenekään kokemia ongelmia, vaan tunnistaa tietyntyyppiset toimintakyvyn erot.

En halua ärsyttää ap:ta enempää tällä, ja pahoittelut, jos tuo häntä loukkaa.

Mä ainakin ymmärrän ton jaon, lähinnä vaan ihmettelen miksi noita jaotteluja muutetaan. Aspergereita on diagnosoitu aika vähän aikaa kai, mutta nyt ei siis enää diagnosoida?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/182 |
17.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oonko sinulla siis diagnoosi? Milloin ja miten olet saanut sen?

Virallinen diagnoosini on Aspergerin oireyhtymä, mutta kutsun itseäni mieluummin vain autistiseksi. Ihmiset mieltävät Aspergerin oireyhtymän olemattoman lieväksi, vaikka sitä se ei todellakaan aina ole. Olen kyllästynyt kuulemaan "aijaa, no olet sitten varmaan tosi lievä tapaus"-kommentteja ja muuta vähättelyä kertoessani diagnoosistani. Se loukkaa oikeasti, ettei oteta todesta. Aspergerin oireyhtymäkin on ihan todellista autismia, vaikka älyllistä vammaisuutta siihen ei liity. Sain diagnoosin vasta aikuisena. Olin tutkittavana muista asioista johtuen. Siinä sitten ilmaantui epäilys tästä ja minulle päätettiin tehdä lähete tutkimuksiin. Ap

Olen käsittänyt että autismi diagnosoidaan tyypillisimmin juuri lapsuuden kokemuksista ja diagnoosiprosessissa pyritään siihen, että lapsuudessa mukana olleet aikuiset kertovat millainen potilas oli lapsena. Koska perhesuhteet ovat kertomasi mukaan huonot, oletan ettei diagnoosin teossa ollut tätä kantaa ollenkaan.

Olivatko tutkimukset siis sinun haastattelua, jonkinlaisia tehtäviä tai jotain muuta?

Tuliko ensimmäinen autismiepäily lääkäriltä, sinulta itseltäsi vai joltakin läheiseltäsi?

Vierailija
54/182 |
17.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kannerilaiset autistit (lapsuusiän autistit) on tapana luokitella syvästi autistisiksi, low-function autism eli LFA tai lievästi autistisiksi eli high-function autism eli HFA. Jälkimmäinen on hyvin lähellä aspergerin syndroomaa.

Syvästi autistiset ovat puhumattomia, ja heillä on äo alle 70.

Uusissa amerikkalaisissa diagnooseissa nuo on yhdistetty yhteen kaikki kolme (vuodesta 2013 lähtien, ja tuo on tulossa Suomeenkin).

Korostan yhä, että lievyydellä ei ole tarkoitus dissata kenenekään kokemia ongelmia, vaan tunnistaa tietyntyyppiset toimintakyvyn erot.

En halua ärsyttää ap:ta enempää tällä, ja pahoittelut, jos tuo häntä loukkaa.

Tiedän. Nykyään ollaan siirtymässä yhdeksi diagnoosiksi (Autism Spectrum Disorder, ASD), juuri siksi, koska tiedemaailmassa ollaan yhä enemmän sitä mieltä, ettei erillisiä diagnooseja ole olemassakaan ja kyse on yhden ja ainoan oireyhtymän kirjosta, eli autismista. LFA ja HFA ovat kyseenalaisia luokittelutapoja, koska asia ei yleensä ole ollenkaan niin suoraviivainen. Onneksi tuosta luokittelusta ollaan luopumassa, koska se on kaikkien kannalta epäselvä, eikä korosta tarpeeksi autismin monimuotoisuutta ja suuria yksilökohtaisia eroja. Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/182 |
17.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole perehtynyt autismiin tai aspergeriin, mutta tiedän että monilla ihmisillä on näitä piirteitä. Itse kutsut itseäsi autistiseksi, minusta se jotenkin johtaa harhaan. Koska autistinen ihminen on yleensä niin omissa maailmoissaan ettei kommunikoi lainkaan muiden kanssa.   Miksi käytät sanaa autistinen? Mielestäni aspergerin oireyhtymä on se sana jota sinun pitäisi käyttää.

Vierailija
56/182 |
17.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannerilaiset autistit (lapsuusiän autistit) on tapana luokitella syvästi autistisiksi, low-function autism eli LFA tai lievästi autistisiksi eli high-function autism eli HFA. Jälkimmäinen on hyvin lähellä aspergerin syndroomaa.

Syvästi autistiset ovat puhumattomia, ja heillä on äo alle 70.

Uusissa amerikkalaisissa diagnooseissa nuo on yhdistetty yhteen kaikki kolme (vuodesta 2013 lähtien, ja tuo on tulossa Suomeenkin).

Korostan yhä, että lievyydellä ei ole tarkoitus dissata kenenekään kokemia ongelmia, vaan tunnistaa tietyntyyppiset toimintakyvyn erot.

En halua ärsyttää ap:ta enempää tällä, ja pahoittelut, jos tuo häntä loukkaa.

Mä ainakin ymmärrän ton jaon, lähinnä vaan ihmettelen miksi noita jaotteluja muutetaan. Aspergereita on diagnosoitu aika vähän aikaa kai, mutta nyt ei siis enää diagnosoida?

En tiedä, millä aikataululla tuo muuttuu Suomessa, minulle puhui Lastenlinnan neurologi tuosta keväällä. As-diagnooseja on tosiaan annettu täällä vajaa 30 vuotta, ei kovin pitkään.

Perusteluna on, että HFA:n ja Aspergerin välinen raja on hyvin häilyvä, usein mm. puheentuotannon puutteista on annettu herkemmin HFA-diagnoosi. Toisaalta esim. omalla lapsellani on puhe aika niukkaa, kirjallinen ilmaisu taas ap:n tapaan hyvin sujuvaa, siksi as.

Mutta kaipa se on samaa ilmiötä kuin mistä ap kaiketi tuossa puhuu eli että autismin ongelmien jaottelu on vaikeaa, koska ne ilmenevät eri lailla eri yksilöillä. Voi olla myös, että jos puheentuotanto takkuaa, ihminen saa heikommat testitulokset, vaikka olisi esim. matemaattisesti hyvinkin lahjakas. Eli sikälikin tuo HFA ja LFA -jako on ongelmallinen.

Vierailija
57/182 |
17.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oonko sinulla siis diagnoosi? Milloin ja miten olet saanut sen?

Virallinen diagnoosini on Aspergerin oireyhtymä, mutta kutsun itseäni mieluummin vain autistiseksi. Ihmiset mieltävät Aspergerin oireyhtymän olemattoman lieväksi, vaikka sitä se ei todellakaan aina ole. Olen kyllästynyt kuulemaan "aijaa, no olet sitten varmaan tosi lievä tapaus"-kommentteja ja muuta vähättelyä kertoessani diagnoosistani. Se loukkaa oikeasti, ettei oteta todesta. Aspergerin oireyhtymäkin on ihan todellista autismia, vaikka älyllistä vammaisuutta siihen ei liity. Sain diagnoosin vasta aikuisena. Olin tutkittavana muista asioista johtuen. Siinä sitten ilmaantui epäilys tästä ja minulle päätettiin tehdä lähete tutkimuksiin. Ap

Olen käsittänyt että autismi diagnosoidaan tyypillisimmin juuri lapsuuden kokemuksista ja diagnoosiprosessissa pyritään siihen, että lapsuudessa mukana olleet aikuiset kertovat millainen potilas oli lapsena. Koska perhesuhteet ovat kertomasi mukaan huonot, oletan ettei diagnoosin teossa ollut tätä kantaa ollenkaan.

Olivatko tutkimukset siis sinun haastattelua, jonkinlaisia tehtäviä tai jotain muuta?

Tuliko ensimmäinen autismiepäily lääkäriltä, sinulta itseltäsi vai joltakin läheiseltäsi?

Diagnoosiprosessissani oli mukana muita aikuisia, jotka olivat elämässäni läsnä vauva-ajastani asti, mutta vanhempani eivät olleet. Vanhempani olivat erittäin taitavia esittämään muille, ettei mitään ongelmia ole. Lapsuuteni kurjat olot ovat paljastuneet vasta nyt näille muille ihmisille. He ovat olleet hyvin järkyttyneitä, koska eivät olisi ikinä ulospäin näkyvistä asioista sellaisia uskoneet. Lapsuudenperheeni oli siis pelkkä hyvin suunniteltu kulissi.

Kerroin aiemmin tutkimusprosessista. Se oli hyvin perusteellinen, sisälsi monenlaisia erilaisia testejä, mm. pitkän neuropsykologisen tutkimusjakson ja myös muut diagnoosit suljettiin pois. Epäily tuli lääkäriltä. Ap

Vierailija
58/182 |
17.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannerilaiset autistit (lapsuusiän autistit) on tapana luokitella syvästi autistisiksi, low-function autism eli LFA tai lievästi autistisiksi eli high-function autism eli HFA. Jälkimmäinen on hyvin lähellä aspergerin syndroomaa.

Syvästi autistiset ovat puhumattomia, ja heillä on äo alle 70.

Uusissa amerikkalaisissa diagnooseissa nuo on yhdistetty yhteen kaikki kolme (vuodesta 2013 lähtien, ja tuo on tulossa Suomeenkin).

Korostan yhä, että lievyydellä ei ole tarkoitus dissata kenenekään kokemia ongelmia, vaan tunnistaa tietyntyyppiset toimintakyvyn erot.

En halua ärsyttää ap:ta enempää tällä, ja pahoittelut, jos tuo häntä loukkaa.

Mä ainakin ymmärrän ton jaon, lähinnä vaan ihmettelen miksi noita jaotteluja muutetaan. Aspergereita on diagnosoitu aika vähän aikaa kai, mutta nyt ei siis enää diagnosoida?

En tiedä, millä aikataululla tuo muuttuu Suomessa, minulle puhui Lastenlinnan neurologi tuosta keväällä. As-diagnooseja on tosiaan annettu täällä vajaa 30 vuotta, ei kovin pitkään.

Perusteluna on, että HFA:n ja Aspergerin välinen raja on hyvin häilyvä, usein mm. puheentuotannon puutteista on annettu herkemmin HFA-diagnoosi. Toisaalta esim. omalla lapsellani on puhe aika niukkaa, kirjallinen ilmaisu taas ap:n tapaan hyvin sujuvaa, siksi as.

Mutta kaipa se on samaa ilmiötä kuin mistä ap kaiketi tuossa puhuu eli että autismin ongelmien jaottelu on vaikeaa, koska ne ilmenevät eri lailla eri yksilöillä. Voi olla myös, että jos puheentuotanto takkuaa, ihminen saa heikommat testitulokset, vaikka olisi esim. matemaattisesti hyvinkin lahjakas. Eli sikälikin tuo HFA ja LFA -jako on ongelmallinen.

Joo, mutta ei kai älykkyystestit kielellistä ilmaisua testaa vaan juur sitä matemaattista?

Vierailija
59/182 |
17.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En ole perehtynyt autismiin tai aspergeriin, mutta tiedän että monilla ihmisillä on näitä piirteitä. Itse kutsut itseäsi autistiseksi, minusta se jotenkin johtaa harhaan. Koska autistinen ihminen on yleensä niin omissa maailmoissaan ettei kommunikoi lainkaan muiden kanssa.   Miksi käytät sanaa autistinen? Mielestäni aspergerin oireyhtymä on se sana jota sinun pitäisi käyttää.

Siksi, koska autismi on yläotsikko kaikille sen alle kuuluville diagnooseille, ja Aspergerin oireyhtymä-nimestä ollaan joka tapauksessa luopumassa. Loput perustelin aiemmin. Ap

Vierailija
60/182 |
17.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannerilaiset autistit (lapsuusiän autistit) on tapana luokitella syvästi autistisiksi, low-function autism eli LFA tai lievästi autistisiksi eli high-function autism eli HFA. Jälkimmäinen on hyvin lähellä aspergerin syndroomaa.

Syvästi autistiset ovat puhumattomia, ja heillä on äo alle 70.

Uusissa amerikkalaisissa diagnooseissa nuo on yhdistetty yhteen kaikki kolme (vuodesta 2013 lähtien, ja tuo on tulossa Suomeenkin).

Korostan yhä, että lievyydellä ei ole tarkoitus dissata kenenekään kokemia ongelmia, vaan tunnistaa tietyntyyppiset toimintakyvyn erot.

En halua ärsyttää ap:ta enempää tällä, ja pahoittelut, jos tuo häntä loukkaa.

Mä ainakin ymmärrän ton jaon, lähinnä vaan ihmettelen miksi noita jaotteluja muutetaan. Aspergereita on diagnosoitu aika vähän aikaa kai, mutta nyt ei siis enää diagnosoida?

En tiedä, millä aikataululla tuo muuttuu Suomessa, minulle puhui Lastenlinnan neurologi tuosta keväällä. As-diagnooseja on tosiaan annettu täällä vajaa 30 vuotta, ei kovin pitkään.

Perusteluna on, että HFA:n ja Aspergerin välinen raja on hyvin häilyvä, usein mm. puheentuotannon puutteista on annettu herkemmin HFA-diagnoosi. Toisaalta esim. omalla lapsellani on puhe aika niukkaa, kirjallinen ilmaisu taas ap:n tapaan hyvin sujuvaa, siksi as.

Mutta kaipa se on samaa ilmiötä kuin mistä ap kaiketi tuossa puhuu eli että autismin ongelmien jaottelu on vaikeaa, koska ne ilmenevät eri lailla eri yksilöillä. Voi olla myös, että jos puheentuotanto takkuaa, ihminen saa heikommat testitulokset, vaikka olisi esim. matemaattisesti hyvinkin lahjakas. Eli sikälikin tuo HFA ja LFA -jako on ongelmallinen.

Joo, mutta ei kai älykkyystestit kielellistä ilmaisua testaa vaan juur sitä matemaattista?

Joo, totta :-)

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kahdeksan kolme