Mustasukkaisen kumppanin sairaimmat aivotukset? Kertokaa!
Itse voisin kirjoittaa näistä kirjan, jo kahden edellisen suhteen perusteella, mutta arkipäivää oli:
- Kaupasta kuitti miehelle, että näki kellonajan ja pääsi laskemaan paljonko aikaa kului matkaan ja jos edellisenä päivänä olin suoriutunut kaupasta 10 minuuttia nopeammin, niin olin käynyt toisen miehen luona.
- Tekstiviestinä piti lähettää sijainti tai valokuva paikasta missä olin, jos mies joutui lähtemään töiden takia toiseen kaupunkiin.
Kestin tätä kaikkea, koska olin hölmö ja luulin, että todistelemalla mies muuttuu ja alkaa luottamaan. Nyt tiedän, että mustasukkaisuus on sairaus, joka ei parane.
Kertokaa mihin olette nöyrtyneet?
Kommentit (3463)
Kevään olen seurustellut mustasukkaisen miehen kanssa ja pari viikkoa sitten hänet jätin. Viimeisin tempaus oli, että hän soitti minulle työmatkalla hotellihuoneeseen, ei kännykkään. Halusi tarkistaa, että olen varmasti huoneessa, enkä kenenäkään miehen kanssa. Mustasukkaisuuden vielä ymmärtää johonkin asti, mutta että on vielä tyhmäkin, no go. Eikö juuri olisi hyvä, että ei ole siellä huoneessa, vaan muiden kanssa ulkona. :)
Vierailija kirjoitti:
Kevään olen seurustellut mustasukkaisen miehen kanssa ja pari viikkoa sitten hänet jätin. Viimeisin tempaus oli, että hän soitti minulle työmatkalla hotellihuoneeseen, ei kännykkään. Halusi tarkistaa, että olen varmasti huoneessa, enkä kenenäkään miehen kanssa. Mustasukkaisuuden vielä ymmärtää johonkin asti, mutta että on vielä tyhmäkin, no go. Eikö juuri olisi hyvä, että ei ole siellä huoneessa, vaan muiden kanssa ulkona. :)
Voi j**alaut*. Ihmeveikko:) Jos haluaa toiselle hyvää, niin on onnellinem siitä, että toisella on ihmisiä ympärillä. Jos on hyvä itseluottamus, niin monethan on hyvilläänkin siitä, että toinen saa huomiota. Kun luottamus toimii, niin ei tarvi pelätä, että toinen pettää. Ja hyvä sinä, kun jätit tyypin!
Varmaan kevyemmästä päästä nämä esimerkit, mutta onko muita haukuttu sen vuoksi, että kiinnostus ei olekkaan ollut molemmin puolista? Joskus on tullut haukut sen vuoksi, kun en ole ollut kiinnostunut vastakkaisesta sukupuolesta. Pidän älyttömänä, että mies kokee oikeutetuksi nimitellä jos kiinnostusta ei ole..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaisi tietää että miten vähitellen? 1v ensin kivaa, ja sitten alkaa haukkuminen ja kyttäys? Onhan sille mustasukkaisuudelle ensimmäinen kerta. Ja kuitin kyttäämiselle ensimmäinen. Kun mies sen ihanan vuoden jälkeen haluaa nähdä ensimmäistä kertaa kuitin että tarkistaa kellonajan, niin se on se hetki kun sanotaan että EI KÄY. Ei niin että ensin annetaan kuitit vuoden ajan, ja sitten ollaan "ansassa".
Itse tapailin miestä pari kuukautta. Ihan normaali ok mies. Sitten yhtenä iltana baariin lähtiessämme sanoi että tuollaisilla korviksilla(roikuvat blingbling-korvikset) naiset haluavat viestittää miehille että ovat huomionkipeitä, ja että naiset käyttävät tuollaisia vain jos haluavat miesten katseita. Seuraavana päivänä totesi että naiset käyttävät tietyssä vaiheessa kk-kiertoa paljastavia vaatteita saadakseen miesten huomion. Silloin sanoin että eiköhän tämä ollut nyt tässä. Mies yritti selitettä että tarkoitti yleisesti jne, ja lopulta ettei tarkoittanutkaan mitään, mutta sen kirjan kansi oli jo osaltani suljettu.
Tarkoitukseni ei siis tässä ole moittia että joku (ilmeisesti aika moni) on haksahtanut suhteeseen tuollaisen tyypin kanssa, vaan tuoda esiin se että jos kumppani alkaa tekemään/sanomaan jotain inhottavaa, niin siihen kannattaa reagoida aika välittömästi.
Oletpahan ainakin suoraan ilmoittanut kantasi asioihin ;D Miehillä saattaa olla vääristyneitä stereotypioita naisista, varsinkin jos on heikko itsetunto. Menin kerran ensitreffeille yhden miekkosen kanssa, jo samana iltana hän häiriintyi siitä, kun katselin ympärilleni kahvilassa ja luuli, että katselen muita miehiä, kävelessä ulkona hän sanoi: " onko pakko mennä tuonne, kuitenkin kaikki miehet tuijottaa sinua"+ halasin tuttavaa myöhemmin samana iltana baarissa, niin sehän tarkoitti automaattista kiinnostusta, ja oli väärin kutsua tuttu samaan pöytään istumaan. Tyyppi veti hepulit, jätti juoman pöytää ja löi luuria korvaan, kun yritin soitta ja kysyä mitä tapahtui. Olin ällikällä lyö. kun puhelimeen tuli viesti, jossa syytöksiä halailusta, ja oletuksia. Siis tämä tyyppi pahoitti ja pilasi käytöksellään illan vieton, annoin pakit. Jos joku kokee uhkana sen miltä näytän, tai kuvittelee, että ympärille katsominen tarkoittaa muiden vilkuilua, ja saa kohtauksen siitä, että halaan tuttavaa, oli se sitte mies tai nainen, ei merkitystä, niin kyllä! Jatkan paremman miehen etsintää. Saa mennäkkin kotiin kiukuttelemaan tämmöinen mies, parempi vaan ettei ole pilaamassa muiden iltaa. Ja kaikki tuo jo ensimmäisen illan aikana.
Ekoilla treffeillä miehen kanssa ollessasi halasit jotain toista miestä, ja luulet ettei jokaikinen mies ajattelisi mielessään tuollaisesta, että "voi vitun lortto että tällaista sitten ekoilla treffeillä"?
Ensinnäkään en ole lortto, toiseksi en hyväksy, että vedetään liian nopeita johtopäätöksiä eri tilanteista kysymättä koko asiasta mitään, ilman totuuspohjaa. Mistä sulle on muodostunut kuva, että halaaminen tarkoittaa mitään muuta kuin sitä itseään? Tarkoittaako halaaminen jotakin seksuaalista? Entä onko se loukkaus? Eikö se ole osoitus tästä: > ' hei mukava nähdä pitkästä aikaa'. En voi kieltää ketään halaamasta ketään, eikä se myöskään tarkoita mulle mitään sen kummempaa. Jos joku vääntää siitä jotain muuta mieleen, niin ei kuulu mulle. Voin halata suurinta osaa omista ystävistä, oli kyse miehistä tai naisista, enkä ole ainut, eikä siitä kukaan loukkaannu. Se on vain huomion osoitus. Sulla on joku ongelma, jos kuvittelet sen olevan jotain muuta mitä se on.
Mustasukkainen M37 kirjoitti:
Miksi näin? Siksi, että mustasukkaisuus on kontekstiriippuvaista. Mitään mustasukkaisuutta ei edes synny, jos vieraiden miesten seksuaalinen huomio ei ole naiselle tärkeä juttu - ja uskokaa pois, kaikki naiset eivät sitä tarvitse, vaikka moni teistä tähän ketjuun kirjoittaneista tarvitseekin.
Sä puhut nyt tavallisesta mustasukkaisuudesta. Useimmissa näistä tapauksista on kyse jostain paljon sairaammasta. Mustasukkaisuutta ei synny - se on jo oletuksena olemassa miehen päässä, ja mitä tahansa nainen tekeekin, se antaa lisää aihetta mustasukkaisuuteen. Jos lähtee ovesta ulos, menee pettämään. Jos ei lähde, odottaa että rakastaja kiipeää parvekkeelta panemaan. Jos haluaa omaa miestään, on kiihottunut koska ajattelee jotakuta muuta. Jos ei halua... (Mustasukkainen voi olla myös nainen, tää toimii molempiin suuntiin.)
Stressasin yksin kaupassa käynnistä niin paljon, että kävin työmatkalla salaa kaupassa , kun se tarkoittaa että mieluummin käyn yksin kuin hänen kanssaan.
Olin eksän sanojen mukaan niin tyhmä, etten vieläkään opi miten hän haluaa minun toimivan kylässä. Aina hän joutui suuttumaan ja huutamaan minulle samoista asioista, kun en opi. Hän oli muiden aikana ihan tavallinen ja itsekkin aina muiden aikana rentouduin enkä varonut niin paljoa kuin keskenään. Huomasin vain kun vieraat lähti tai kun lähdettiin kotiin päin, jahas toinen mököttää, ja kohta raivoaa kuinka olen kertonut äidilleni jonkun asian, mitä en hänelle ole kertonut aikaisemmin. Hän haluaa aina kuulla ensin ihan kaiken, pitäisi aina töistä ja missä hän ei ole raportoida ihan kaikki.
Tai olen ollut liian iloinen, hymyillyt, nauranut muiden mukana, tai päin vastoin ollut liian totinen(olen tuonut esille etten ole tyytyväinen mieheen, ja näin esittänyt että muut miehet ovat siellä parempaa seuraa kuin hän.), keskustelussa tuonut eriävän mielipiteen hänen mielipiteeseensä, ollut samaa mieltä jonkun muun kanssa(eli ihaillut tätä) , en ole istunut tarpeeksi lähellä häntä, ollut eri huoneessa kuin hän, puhunut liian vähän hänen kanssaan, puhunut jollekin toiselle liikaa jne. Lista on loputon, aina jokin meni pieleen.
Tietty tasaisin välein täytyi riidellä siittä kuinka työkavereiden kanssa olen töissä. Naureskelen niiden kanssa jne. Mistäs hän tietää mitä kaikkea minä oikein töissä teen. Huoh. Niitä aamuja kun toinen alkaa kiukutella, että lähden mielummin töihin kuin jään kotiin. Tai viisi puhelua työpäivän aikana, vastasin vain tauoilla ja työpäivän jälkeen. Puheluita saattoi tulla: 8.15 en vastaa, - >viestejä kuinka olis asiaa , 9.00 vastaan asia tehty tikusta, minkä voisi kysyä työpäivän jälkeenkin., 11.00 jatkaa jotain asiaa tikusta, 14.00aikaan kyselee milloin pääsen : samaan aikaan kuin muulloinkin, 15.30 kyselee missä olen olenko pian kotona: en kun vasta vaihtamassa työvaatteita. 15.55 missä viivyn: matkalla tulen niin nopeasti kuin pääsen, olen aina ollut vasta 16.10 aikaan kotona.
Sitten on vielä ne virkistyspäivät, pikkujoulut, juhlat ym.
Pukeutuminen milloin liian hyvin, milloin liian huonosti, eli en halua pukeutua hänen aikana hyvin.
Mustasukkainen M37 kirjoitti:
Melko suuressa osassa tarinoista aika hulluja ex-miehiä.
SILTI. Osassa tarinoista paistaa läpi, että kyseessä hu.0.ra, joka petti tai olisi niiiiiiin paljon halunnut pettää ja siksi pelasi jatkuvasti miesten kanssa, ja tämä sai poikaystävän sitten menemään sijoiltaan mustasukkaisuudesta.
Toivottavasti mammat tajuatte, että mustasukkaisuus on kontekstista riippuvaa. Itse olen ollut mustasukkainen sellaisten naisten kanssa, jotka liikaa rakastavat miesten huomiota (tosin mitään kovin hullua en ole ikinä tehnyt, aika kesyä on ollut mustasukkaisuuteni verrattuna tämän ketjun tarinoihin). Joitain suhteita olen itsekin joutunut päättämään, johtuen siitä että nainen on niin sairas, ettei kestä ilman vieraiden miesten huomiota. Toisaalta samaan aikaan, onnistuneimmissa suhteissa en ole ollut yhtään mustasukkainen.
Miksi näin? Siksi, että mustasukkaisuus on kontekstiriippuvaista. Mitään mustasukkaisuutta ei edes synny, jos vieraiden miesten seksuaalinen huomio ei ole naiselle tärkeä juttu - ja uskokaa pois, kaikki naiset eivät sitä tarvitse, vaikka moni teistä tähän ketjuun kirjoittaneista tarvitseekin.
Minusta tässä ketjussa ovat kirjoittaneet ihan tavalliset, normaalia elämää ennen parisuhdetta eläneet naiset. Ei kukaan ole kirjoittanut olevansa mitenkään erityisen huomiohakuinen. Yhteiskunnassa on terveiden ihmisten kesken tapana olla ystävällisiä toisilleen. Terveiden ihmisten kesken ei myöskään esim. hametta pidetä merkkinä siitä, että ihmisen saa pahoinpidellä. Se on ihan tavallinen vaatekappale.
Tiedossani oli toki jo meidän ollessa ystäviä hänen huono itsetuntonsa ja äkkipikainen sekä väkivaltainen suhtautumisensa riitatilanteisiin (oli pahoinpidellyt äitinsä jo esiteininä, äiti oli valehdellut terkkarissa kaatuneensa), mutta teinejä kun oltiin, katsoin tämän olevan vain "pieni vika", ja uskoin hänen tästä kasvavan ulos, sillä eihän kukaan ole täydellinen.
Pienistä asioista se omallakin kohdalla alkoi. Alussa se vain ilmeni tuomitsemisena (olemattoman) mieshistoriani suhteen, kiusaamisena tenttaamalla jatkuvasti, että olenko nyt hetero vai lesbo, sillä bihän en voi olla. Usein hän omaa itsetuntoaan ja egoaan pönkitti alistamalla minut sitten hokemaan, että olen lesbo, vaikka itse tiesinkin koko ajan, etten sitä ole. Jos sitten erehdyin edes katsomaan miestä, ketä tahansa, olin taas paska heterohuora, enkä oikeasti edes pitänyt tytöistä. Tuohon jollakin tavalla turtui aika äkkiä. Olen itse kasvanut terveellä itsetunnolla vaikka koulukiusattu hänen tavoin olinkin, joten koin tavallaan velvollisuudekseni tukea hänen itsetuntoaan, vaikka minä siitä päädyinkin kalliisti maksamaan.
Tuota jatkui aika pitkään, mutta parin vuoden sisään tuo ei sitten tosiaan ollut isoin ongelma. Tajusin seurustelun jatkuttua pari vuotta, että olin täysin alistettu, ja menettänyt itseni: valehtelin kaikesta, sillä olin rehellinen tai en, kaikki mitä tein tai sanoin teki minusta paskan ihmisen. Hän loisi kodissani, pakotti minut jatkuvasti pyytämään isältäni rahaa jotta hän voisi elää kokonaan siivelläni (isäni siis tällöin maksoi elämiseni, kun en tukiin ollut oikeutettu), lukitsi minut ulos omasta kodistani ja vei samalla ainoat kotiavaimeni ja puhelimeni (tämä kävi useamman kerran), syyllisti minua viiltelystään ja siitä, ettei itse saanut käytyä koulua tai pidettyä edes työpaikkaa peruskoulun jälkeen, pakotti minut elämään samalla ruoalla kuin hän (mikä siis koostui roskaruoasta ja karkista), lähetti minut keskellä yötä usean kilometrin päähän kävellen hakemaan hänelle ruokaa omilla rahoillani, ja tietysti kytättiin vierestä että minäkin sen big macin vedin, jotta voisi sitten haukkua minuakin läskiksi, eikä tarvitsisi yksin lihoa. Kaikki läheiseni olivat hänen mielestään häntä vastaan, en saanut olla yhteydessä edes perheeseeni, ja mikäli erehdyin sanomaan että hänkin saattaa joskus olla väärässä, olin itsekin häntä vastaan, salaa rakastunut toiseen, ja hänen masennuksensa on minun syyni. Tässä mielessä kokemukseni ovat samanlaisia kuin monella täällä: jos en halunnut seksiä, olen pettänyt. Jos pukeuduin muuhun kuin säkkiin, petin. Jos kuuntelin tietynlaista musiikkia tai innostuin uusista asioista, olin niistä kuullut salarakkaaltani.
Useampaan kertaan hänet yritin jättää kahden viimeisen seurusteluvuoden aikana, mikä päätyi sitten milloin mihinkin, joskus siihen että minut on lukittu ulos tai parvekkeelle, joskus siihen että otin turpaan tai päädyin kuristettavaksi, ja joskus siihen, että hän lukittautui vessaan viiltelemään huutaen oven läpi syytöksiä. Loppujen lopuksi ero tuli, kun minun piti muuttaa, enkä vain enää jaksanut. Päädyin viimeisen kerran nähdessämme taas kuristettavaksi, tällä kertaa rappukäytävässä hänen äitinsä ollessa paikalla, enkä sitten enää palannut. Iso määrä omaisuuttani hänelle jäi, mutta päivääkään en ole niitä kaivannut. Oli sen arvoista. Puoli vuotta eromme jälkeen tapasin ensimmäisen poikaystäväni, ja exäni mukaan olimme tällöin vielä yhdessä, ja petin häntä. Soitteli sitten vielä jonkun aikaa poikaystävälleni, ja puhui minusta paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Mies on yrittänyt jäähdyttää mun kaikki ystävyys- ja perhesuhteet draamalla ja kiukuttelulla. Kukaan ystäväni ei tule meillä käymään, minä en saisi mennä minnekkään. Viimeksi mieheni kaverin uusi vaimo ja minä aloimme ystävystyä, niin mieheni päätti sitten käydä käsiksi tähän vaimoon, koska hän oli meillä kylässä (asiaan liittyi toki hieman viiniä ja olutta) ja miehet oli muualla. Mustasukkaisuutta on montaa laatua.
Tota.... miksi olet vielä miehesi kanssa..?
Muutenkin näissä tarinoissa se monesti mustasukkaisen käytös on toki uskomatonta, mutta uskomattomampaa on, että normaalijärkinen ihminen ei lähde suhteesta....
Sainpa luettua koko ketjun. Omista tapahtumista on aikaa jo parisenkymmentä vuotta, luojan kiitos ennen kännyköitä ja nettiä. Kaikki alkoi minunkin kohdallani vähitellen, ja meni sitten lopulta siihen etten voinut lähteä asunnostani vauvan kanssa oikein mihinkään suuntaan kävelylle, kun jokaisella neljällä ilmansuunnalla mihin keskustasta olisi päässyt, asui joku entinen poikakaveri tai miespuolinen luokkakaveri, jonka luo olisin kuitenkin mennyt vauvan kanssa panemaan. Kysyin kerran voisiko mies itse mennä vauvan kanssa jonkun luo paneskelemaan, ja vastasi hyvin painokkaasti että kyllä voisi.
En saanut käydä ruokakaupassa, eikä mieskään oikein viitsinyt, ja jos viitsi, niin minun piti antaa pennilleen oikea summa rahaa. Maksoin myös hänen tupakkansa, koska muuten hän olisi ollut niin pahalla tuulella, että olisi jotunut pieksämään minua taas. Muutaman päivän hän piti minua ja vauvaa makuuhuoneessa ilman ruokaa ja vettä, että sai pelata Pleikalla Tekken II:sta rauhassa.
Kerran sain pahoinpitelyn aikana soitettua kaverille, sillä verukkeella että olin sopinut tapaamista kaverin kanssa ja jos en tulisi paikalle, kaveri tulisi meille kotiin. Sain kuiskattua puhelimeen että soittaa poliisit, jotka sitten tulivatkin ja veivät miehen putkaan yöksi. Minusta tuli koko kylän roisto, kun en antanut miehen nukkua rauhassa sohvalla humalaansa pois, vaan aloin riitelemään.
Ero tuli kun mies istui päälläni ja puristi kurkusta. Huusin ja saadakseen minut hiljenemään mies otti lattialta itse kutomani valkoisen pitsineuleisen vauvannutun ja tunki sitä suuhuni. Kaunis kukanmuotoinen nappi painoi kielen alle todella kipeästi, ja mietin pitääkö minun tosiaan valita käsityönikin niin, ettei niitä voi käyttää minun satuttamiseeni.
Eron jälkeen mies yritti tottakai saada lapsen itselleen ja hänen vanhempansa avustivat häntä siinä raivokkaasti. Olin huono äiti koska olin mm nostanut vauvan lattialta syliini aina kun mies alkoi riehumaan, en siksi ettei mies talloisi häntä vaan siksi että käytin muka vauvaa kilpenä. Lapsi harvoin palautui sovitusti ja hakemaankin tultiin miten sattui, kylällä pyöri minusta mitä kummallisempia huhuja, ja niitä harvoja miehiä jotka minusta kiinnostuivat, uhkailtiin. Kun lopulta päätin muuttaa kauemmas, sai mies lapsen ihan sekaisin uskottelemalla että vain minä muutan ja lapsi jää isälleen.
Koskaan mies ei sitten yrittänyt ottaa lapseen yhteyttä, mutta kun tyttö täytti 15, tuli kutsu oikeuteen jossa tapaamiset taas runnottiin läpi. Olin kuulemma vieraannuttanut.
Mainittakoon vielä että olin tapahtumien aikaan 13-19 -vuotias, minun jälkeeni tuli 17-vuotias joka sai miehelle kaksi lasta ja nyt on taas 16-vuotiaana otettu tyttö, joka on tehnyt miehelle jo 4 lasta.
Mustasukkainen M37 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja muuten, sairaalloinen mustasukkaisuus on jäännettä varhaislapsuudesta, eikä ole sidoksissa siihen, onko henkilöä koskaan oikeasti petetty vai ei.
Aika varmaa scheissee sieltä lauotaan, ilman parempaa tietoa.
Itse en ollut aluksi yhtään mustasukkainen, kun lukioikäisenä ja siinä lukion jälkeen jotain epämääräisiä tapailuja oli. Ei edes sänkyyn asti osa näistä, mutta silti nuorelle miehelle elämää isompia juttuja. Ja silti en ollut mustasukkainen.
Mustasukkainen minusta tuli ensimmäistä kertaa siinä vaiheessa, kun olin ensimmäisessä parisuhteeksi kehittyneessä suhteessa, ja kyseinen nainen sattui olemaan luonteeltaan tiivistetysti sanottuna hu.0.ra. Siis jotain häikkää oikeasti näillä tietyntyyppisillä naisilla on, joilla miesten seksuaalinen huomio on elinehto. Ja tällaisen kanssa sitten yritin yhdessäasumista. Ja jouduin kestämään sitä kidutusta, kuinka nainen jatkuvasti pelasi viestein ja tapaamisin erilaisten entisten miesten ja uusien ihailijoiden kanssa ja joka baarireissu, vaikka oltaisiin oltu yhdessäkin siellä baarissa, meni siihen että jostain ilmestyi joku äijä ja tämä ex alkoi pitämään peliä.
Kyseinen ex siis oikeastikin petti minua ainakin suhteen alkuaikoina, mutta kaikkein opettavaisinta kannaltani oli kuitenkin se, miten nainen jatkuvasti heitti verkkoja vesille saadakseen seksuaalista huomiota miehiltä. Siitä lähtien, tämän opittuani, siis hu.0.ran luonteen, joka monille naisille on siunaantunut, olen ollut tarpeen mukaan erittäin mustasukkainen.
Sä olet päästäsi pipi. Entiset jutut käsitellään pois päiväjärjestyksestä ennen seuraavaa suhdetta eikä pilata uutta suhdetta draamailemalla. Sinä kannat edelleen kaikkia pettymyksiä mukanasi, kuvittelet naisten olevan maksullisia (tähän viittaa käyttämästi sana) ja sinulla on paljon opittavaa. Et ole parisuhdekelpoinen noine ajatuksinesi ja toivon ettet ihan heti pilaa kenenkään naisen elämää.
Muakin on petetty mutten siltikään kuvittele kaikkien miesten olevan pettäjiä. Sulla on ongelma ja se olet sinä itse.
Vierailija kirjoitti:
Sainpa luettua koko ketjun. Omista tapahtumista on aikaa jo parisenkymmentä vuotta, luojan kiitos ennen kännyköitä ja nettiä. Kaikki alkoi minunkin kohdallani vähitellen, ja meni sitten lopulta siihen etten voinut lähteä asunnostani vauvan kanssa oikein mihinkään suuntaan kävelylle, kun jokaisella neljällä ilmansuunnalla mihin keskustasta olisi päässyt, asui joku entinen poikakaveri tai miespuolinen luokkakaveri, jonka luo olisin kuitenkin mennyt vauvan kanssa panemaan. Kysyin kerran voisiko mies itse mennä vauvan kanssa jonkun luo paneskelemaan, ja vastasi hyvin painokkaasti että kyllä voisi.
En saanut käydä ruokakaupassa, eikä mieskään oikein viitsinyt, ja jos viitsi, niin minun piti antaa pennilleen oikea summa rahaa. Maksoin myös hänen tupakkansa, koska muuten hän olisi ollut niin pahalla tuulella, että olisi jotunut pieksämään minua taas. Muutaman päivän hän piti minua ja vauvaa makuuhuoneessa ilman ruokaa ja vettä, että sai pelata Pleikalla Tekken II:sta rauhassa.
Kerran sain pahoinpitelyn aikana soitettua kaverille, sillä verukkeella että olin sopinut tapaamista kaverin kanssa ja jos en tulisi paikalle, kaveri tulisi meille kotiin. Sain kuiskattua puhelimeen että soittaa poliisit, jotka sitten tulivatkin ja veivät miehen putkaan yöksi. Minusta tuli koko kylän roisto, kun en antanut miehen nukkua rauhassa sohvalla humalaansa pois, vaan aloin riitelemään.
Ero tuli kun mies istui päälläni ja puristi kurkusta. Huusin ja saadakseen minut hiljenemään mies otti lattialta itse kutomani valkoisen pitsineuleisen vauvannutun ja tunki sitä suuhuni. Kaunis kukanmuotoinen nappi painoi kielen alle todella kipeästi, ja mietin pitääkö minun tosiaan valita käsityönikin niin, ettei niitä voi käyttää minun satuttamiseeni.
Eron jälkeen mies yritti tottakai saada lapsen itselleen ja hänen vanhempansa avustivat häntä siinä raivokkaasti. Olin huono äiti koska olin mm nostanut vauvan lattialta syliini aina kun mies alkoi riehumaan, en siksi ettei mies talloisi häntä vaan siksi että käytin muka vauvaa kilpenä. Lapsi harvoin palautui sovitusti ja hakemaankin tultiin miten sattui, kylällä pyöri minusta mitä kummallisempia huhuja, ja niitä harvoja miehiä jotka minusta kiinnostuivat, uhkailtiin. Kun lopulta päätin muuttaa kauemmas, sai mies lapsen ihan sekaisin uskottelemalla että vain minä muutan ja lapsi jää isälleen.
Koskaan mies ei sitten yrittänyt ottaa lapseen yhteyttä, mutta kun tyttö täytti 15, tuli kutsu oikeuteen jossa tapaamiset taas runnottiin läpi. Olin kuulemma vieraannuttanut.
Mainittakoon vielä että olin tapahtumien aikaan 13-19 -vuotias, minun jälkeeni tuli 17-vuotias joka sai miehelle kaksi lasta ja nyt on taas 16-vuotiaana otettu tyttö, joka on tehnyt miehelle jo 4 lasta.
Päästään viallahan tuollainen paska on.
Hommaa siksi nuoria, etteivät uskalla panna vastaan.
Kumma että siellä kylillä uhreja riittää...ja aina on sen naisen syy..
Tuollaiset paskat eivät lopeta, ennenkuin tuleekin sellainen mimmi vastaan joka ottaa luulot pois, eli paukkaa pataan...
Sääliksi käy niitä lapsia. Miksei lasuun kukaan tee ilmoitusta?
Sinäkään, vaikka tiedät, kuinka asiat on.
En tiedä minne viestini hävisi mutta kirjoitan uudestaan.
En voi monen muun mukana ymmärtää miksi jäädään tuollaiseen suhteeseen.
Pikkuhiljaa? Kyllä se ensimmäien saanko tutkia puhelintasi-kysymys tulee, ja silloin pitää sanoa että et saa. Ylipäätään kaikki mikä vaikuttaa kummalliselta, tulee puida kunnolla omassa mielessä läpi. En tarkoita tällä moittia ketään tuollaisessa suhteessa kauan viihtynyttä, vaan aidosti ihmettelen. Kummallisia miehiä olen itsekin tapaillut, mutta heti kun on alkanut vaikuttaa siltä ettei kaikki ole kohdallaan, olen kyllä sanonut heipat. Esim erästä miestä tapailin pari kk. Ihan asiallinen mukava mies. Sitten erään kerran baariin lähtöätehdessämme hän sanoi että tuollaisia korviksia käyttävät naiset jotka haluavat miesten huomiota. Miulla oli blinbling-korvikset korvissani. Seuraavana päivänä hän sanoi että naiset pukeutuvat seksikkäästi avonaisiin paitoihin ja lyhyisiin hameisiin tiettynä aikana kk-kiertoa jotta saisivat ovulaation aikana miehiltä huomiota, ja että naiset eivät vain voitälle mitään. Sanoin että tää meidän juttu on nyt tässä, kun on niin kummallista settiä. Oli eilen, ja tänään taas. Hän alkoi sitten perumaan sanojaan. Tai siis ensin selitti, sanoi olevansa haudan vakavissaan, että se on vain biolohiaa, ja kun sanoin että en halua jatkaa tapailua, niin sanoi ettei tarkoittanut koko asiaa mitä sanoi. Ei varmaan. Myöhemmin päättelin hänen vain kokeilleen rajojani, ja koska niitä ei tarvitse kenenkään muun kokeilla kuin minun itseni, niin en olisi halunnut olla rajojenkokeilijankaan kanssa. Tuosta n. puolen vuoden kuluttua hän muuten pyysi vvielä anteeksi, ja sanoi olleensa silloin burnoutissa, ja puhuneensa mitä sattuu, että voitaisiinko vvielä kokeilla. Harmi vaan että hän ei tehnyt tapailuaikanamme mitään töitä.
On muitakin kokemuksia, mutta se piste pitää laittaa HETI, eikä sitten kun on ensin annettu tutkia puhelimet, ja annettu ktiavain pois, ja suostuttu kaiken maailman kosteustarkistuksiin. Ei ne tule pikkuhiljaa. Siinä on aina ensimmäinen rormellakokeilu, ensimmäinen kuitin kyttäys, ja se homma pitää lyödä poikki silloin.
Ihan vain nyt vastaavan varalle kaikille tiedoksi. Mustasukkaisuus myös on eri asia kuin jatkuva kontrollointi. Ne voivat esiintyä yhdessä, mutta mustasukkainen on mustasukkainen, ja tuollaisella alistajalla on ihan joku muu vaikutin kuin mustasukkaisuus. Veikkaan mielensairautta tai persoonallisuushäiriötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sääliksi käy niitä lapsia. Miksei lasuun kukaan tee ilmoitusta?
Sinäkään, vaikka tiedät, kuinka asiat on.Mitä minä voisin sanoa? Asun 800km:n päässä, kaikesta on 20 vuotta ja kiitos exän, kylällä pidetään minua hulluna. Ei ole minun soppani enää.
Entisen poikaystävän edellinen suhde oli päättynyt kun tyttöystävä petti häntä ja oli sen takia vainoharhainen. En olisi saanut viettää aikaa kenenkään miespuolisen ihmisen kanssa. Alussa tämä oli vain sellaista "No musta olis kivempi jos et viettäisi aikaa kahden miespuolisen ystävän kanssa." mutta loppujen lopuksi tämä meni siihen että en kaupassa olisi saanut mennä kassalle jossa oli mies töissä ja viimeinen tippa oli kun mies sai raivokohtauksen koska olin käynyt kahvilla OMAN VELJENI KANSSA!
Onneksi pääsin suhteesta suht helpolla irti eikä tuo koskaan käynyt käsiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroinkin jo aikaisemmin muutaman jutun, mutta nyt tuli mieleen yksi lisää.
Oltiin iltaa viettämässä meillä mieheni ja hänen kaveripariskunnan kanssa. Mies oli jatkuvasti naama nutturalla ja poistui jatkuvasti johonkin. Kolmistaankin oli kivaa,mutta jouduin käydä jatkuvasti kyselemässä mieheltä että tulisiko hänkin? Lopulta hän poistui pitkäki aikaa, enkä viitsinyt enää mennä kyselemään. Viimein lähdettiin sisälle ja mies mökötti tietokoneella ja halusi minut käymään kahden ulkona. Hän alkoi huutamaan minulle niin että varmasti koko tienoo raikasi, että olen selvästi ihastunut hänen kaveriinsa koska olen niin iloinen ja naureskelen vain heidän seurassa ja vähät välitän hänestä ja ettei takuulla tule enää kutsumaan heitä meille!
Samantyyppinen käsikirjoitus oli minunkin entisellä miesystävälläni eräissä hänen luonaan pidetyissä illanistujaisissa, jossa oli muutama hänen tuttavansa ja minä. Koska olin saanut aiemmin moitteet siitä, etten osallistunut tarpeeksi enkä ollut hänen toiveidensa mukainen hurmaava seuralainen, yritin nyt parantaa tapani. Onnistuin oikein hyvin ainakin seurueen viihtymisestä päätellen. Ilmapiiri oli erinomainen, vaikka isäntä itse katosikin silloin tällöin ja palasi naama rusinana. Kun häntä ei sitten enää kuulunut ollenkaan takaisin, lähdin etsimään ja löysin hänet sängystä, peiton alta, vaatteet yllä. Hän sähisi silmät kiinni minulle, että minun pitää mennä takaisin muiden seuraan, kun kerran viihdyn siellä niin hyvin. Kävin vielä kerran pyytämässä häntä takaisin seuraan, mutta hän ei enää kommunikoinut. Lopulta vieraat lähtivät hilpeinä mutta hieman hämmennyksissään; selitin heille, että isännällä oli kova migreeni.
Kun ovi sulkeutui, mies loikkasi sängystä ja alkoi rähistä. Minä olin kuulemma nöyryyttänyt häntä pahemmin kuin kukaan koskaan ja käyttäytynyt hänen tuttaviensa edessä kuin idiootti. Yritin selittää, että kyllä kaikilla ainakin näytti olleen mukavaa, mutta miehen selitys oli se, että koko porukka oli teeskennellyt ollakseen kohteliaita hänelle. Olin sitä mieltä, että minusta ja jutuistani oli pidetty, mutta hänen mielipiteensä (eli Totuus) oli se, että minä juttuineni olin typerä ja miehen kaverit olivat joutuneet tuntemaan myötähäpeää.
Tuota aikaisemmin oli käynyt niin, että kun vieraat olivat lähteneet, mies kääntyi puoleeni ja kertoi minun olevan kaunis ja upea. Ja että en saisi koskaan enää nöyryyttää häntä muiden nähden kuten juuri olin tehnyt. En tajunnut koko asiasta yhtään mitään, ja mies selitti, että kun kerran olin niin typerä ja vajaa, etten edes ymmärtänyt, mitä olin tehnyt, hän ei takuulla kertoisi minulle, mitä olin tehnyt. En vieläkään tiedä, mitä olin tehnyt. Tuo mies muuten oli tuolloin ihan aikuinen, yli viisikymppinen, alallaan menestyvä ja fiksuna tunnettu mies. Eipä sitä pinnan alle usein näe, ennenkuin on myöhäistä.
Tämä kirjoittaja kuvailee ilmiselvää narsistia kertomuksessaan. Hyvin monet tarinat täällä kertovat mustasukkaisuuteen verhoutuneen narsistin yrityksistä nujertaa kumppaniaan henkisesti. Sellaisista verenimijöistä pitää hankkiutua eroon hyvissä ajoin, muuten tuhoutuu.
Joku kyseli miten tämä alkaa ja ajattelin kertoa oman tarinani jos siitä olisi apua.
Suhteen alussa mies oli täydellinen. Edellinen parisuhteeni päättyi koska ex oli kovin välinpitämätön, joten kun tuli tilalle mies joka halusi kuulla päivästäni kaiken ja joka imarteli ja huolehti tuntui se lottovoitolta.
Alussa se oli tavallisia kyselyitä siitä miten päivä oli mennyt. Mies oli huolehtivainen ja omistushaluinen, esim. kun joku baarissa tuli juttelemaan tuli hän väliin ja ilmoitti että tämä on minun rakkaani. Siinä vaiheessa se oli melkein romanttista, mutta pikkuhiljaa tilanne paheni.
Mies alkoi kontrolloimaan ihmissuhteitani. Alussa kaikki miespuoliset "epäilyttivät" häntä, kuulemma selkeästi olivat kiinnostuneita koska hänen mukaansa miehet ja naiset eivät voi olla vain ystäviä. Tässä vaiheessa pyörittelin vähän silmiä, mutta mies jatkoi painostusta kunnes yhtäkkiä kaikki miehet olivat kaikonneet. Sitten tiettyjä ystäviä piti alkaa vähentämään koska johdattelisivat minut pahoille teille. Vasta jälkeenpäin tajusin että kaikki nämä ystävät olivat ystäviä jotka eivät pitäneet poikaystävästä.
Sairaanloinen kateus alkoi tässä vaiheessa. Miksi olin ollut 10 minuuttia tavallista pitempään lenkillä? Olinko jutellut jonkun kanssa lenkillä? No ostetaan minulle kuntopyörä ettei tarvitse lenkkeillä ja pysyn näköpiirissä. Miksi olin työterveydessä valinnut mieslääkärin? Enkö muka viitsi odottaa paria tuntia naislääkärille vapaata aikaa? Miksi lakanat ovat pesussa perjantaina kun ylensä pestään sunnuntaisin? Ketä olet pannut?! Ketä olet vittu pannut??!!
Roikuin mukana suhteessa viimeisillä voimillani koska olin niin yksin. Ystäviin ja perheeseen olin yhteydessä kun sai ja mies valvoi sitä.
Lähdin kotoa sen jälkeen kun mies löi toisen kerran. Ensimmäisen kerran oli katuva ja pahoitteli, toisen kerran jälkeen sanoi ettei minun olisi pitänyt väittää vastaan. Tyhmyyttäni en koskaan mennyt poliiseille, tämä on vuosia kaduttanut, etenkin koska vielä kuukausia eron jälkeen mies lähetti uhkaavia viestejä ja soitti kymmeniä kertoja päivässä.
En tiedä miehen tämänhetkisestä tilanteesta muuta kuin sen, että oli yli vuosi sitten pahoinpidellyt jonkun baarissa ja oli saanut siitä vissiin syytteen, en tiedä onko se ratkennut jo.
Itse pysyin suhteen jälkeen sinkkuna pitkään, mutta sattumalta löysin kumppanikseni maailman ihanimman ja rakastavimman miehen!
Jos joku samassa tilanteessa oleva tätä lukee, niin puhukaa jollekkin! Etsikää apua, joku sitä haluaa antaa! Kaikki ystäväni ja perheeni tekivät kaikkensa kun tilanteeni tuli esiin.
jouduin kertomaan baarireissustani etu- ja takaperin, jotta mies sai varmistuksen, että en valehtele. eli ensin mun piti kertoa aikajärjestyksessä, että miten ilta eteni, ketä oli paikalla, missä syötiin ja monelta mentiin kotiin. sen jälkeen mun piti kertoa nämä asiat takaperin eli aloittaen nukkumaanmenosta, sitten baarinjälkeisestä pitsasta... aivan älytön jätkä, diagnoosina tosi narsistiset personaallisuuspiirteet, ahdistuneisuushäiriö ja epävakaa persoonallisuushäiriö. semmoset psykoosit.
Tämä juttu ei kyllä johtanut edes deittailuun, mutta jotkut todella varhaiset hälytyskellot soi, kun yksi tyyppi alkoi pommittaa kutsuilla eri paikkoihin ja kun sanoin, että en ole vielä ehtinyt vastata ensimmäiseenkään, rauhoitu vähän, oli siihen vastaus jyrätä lisäpommituksilla. Sitten lopulta oltiin jossain kaupungilla ja kun piti valita jotain ihan tavallista, hänellä oli tapana todeta, että olen ihan selvästi tottunut määräilemään, vaikka en ollut edes sanonut mitään, tai sitten hän käski minua päättämään ja alkoi yhtäkkiä hullun katse silmissä tiukata, miltä tuntuu, kun on valtaa. En tiedä, halusiko minun sitten ajattelevan, että on jotenkin väärin, kun on omia mielipiteitä. Ehdotteli jotain tansseihin menemistä ja sitten alkoi vihjailla, että noissa housuissa et sinne kyllä tule, kyseli vessahädästä niin kuin joltain lapselta, vielä niin, että ympärillä olevat kuulevat ja kun sanoin että en ole viisivuotias, oli hänellä joku mahtava selitys asialle. Alkoi lähetellä jotain sydän- ja halikuvia ja kun sanoin, että en ole kiinnostunut, vastaus oli taas tuo lisäjyräys. No oikeasti ihastunut ihminen olisi kyllä kuunnellut, mitä toinen sanoo. Kaikkia tuollaisia pikkujuttuja, naamioituna huumoriksi. En siis tiedä, minkälaiseen tilanteeseen olisi johtanut, mutta joku perstuntuma sanoi, että jossain on jotain pielessä.
Oletpahan ainakin suoraan ilmoittanut kantasi asioihin ;D Miehillä saattaa olla vääristyneitä stereotypioita naisista, varsinkin jos on heikko itsetunto. Menin kerran ensitreffeille yhden miekkosen kanssa, jo samana iltana hän häiriintyi siitä, kun katselin ympärilleni kahvilassa ja luuli, että katselen muita miehiä, kävelessä ulkona hän sanoi: " onko pakko mennä tuonne, kuitenkin kaikki miehet tuijottaa sinua"+ halasin tuttavaa myöhemmin samana iltana baarissa, niin sehän tarkoitti automaattista kiinnostusta, ja oli väärin kutsua tuttu samaan pöytään istumaan. Tyyppi veti hepulit, jätti juoman pöytää ja löi luuria korvaan, kun yritin soitta ja kysyä mitä tapahtui. Olin ällikällä lyö. kun puhelimeen tuli viesti, jossa syytöksiä halailusta, ja oletuksia. Siis tämä tyyppi pahoitti ja pilasi käytöksellään illan vieton, annoin pakit. Jos joku kokee uhkana sen miltä näytän, tai kuvittelee, että ympärille katsominen tarkoittaa muiden vilkuilua, ja saa kohtauksen siitä, että halaan tuttavaa, oli se sitte mies tai nainen, ei merkitystä, niin kyllä! Jatkan paremman miehen etsintää. Saa mennäkkin kotiin kiukuttelemaan tämmöinen mies, parempi vaan ettei ole pilaamassa muiden iltaa. Ja kaikki tuo jo ensimmäisen illan aikana.