Lue keskustelun säännöt.
Mustasukkaisen kumppanin sairaimmat aivotukset? Kertokaa!
15.05.2016 |
Itse voisin kirjoittaa näistä kirjan, jo kahden edellisen suhteen perusteella, mutta arkipäivää oli:
- Kaupasta kuitti miehelle, että näki kellonajan ja pääsi laskemaan paljonko aikaa kului matkaan ja jos edellisenä päivänä olin suoriutunut kaupasta 10 minuuttia nopeammin, niin olin käynyt toisen miehen luona.
- Tekstiviestinä piti lähettää sijainti tai valokuva paikasta missä olin, jos mies joutui lähtemään töiden takia toiseen kaupunkiin.
Kestin tätä kaikkea, koska olin hölmö ja luulin, että todistelemalla mies muuttuu ja alkaa luottamaan. Nyt tiedän, että mustasukkaisuus on sairaus, joka ei parane.
Kertokaa mihin olette nöyrtyneet?
Kommentit (3463)
Eksäni raivosi että piilotan miestä n. 10m2 huoneessani. Valitettavasti en tunne muita pygmejä. Sama eksä varasti passini ja lentolippuni kun olimme Pariisissa koska kirjoitin äidilleni postikortin. Hän myös väitti että olen prostituoitu vaikka elin opintotuella ja kesätöillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en saanut bestiksen kanssa lähteä ikinä mihinkään, kun se auttaa mua pettämään toisten kanssa...seurasi jopa perässä.
Intissä kun oli, niin jatkuvaa vittuilua, vaikka kaikki kulut jouduin maksamaan. Laitoin hänelle sitten se vuoden intissäolon jälkeen 10 tonnin (markoissa) laskun vuokrista ja huonekaluista (uusi asunto) jotka omilla rahoillani ostin.
No, loppujenlopuks suhde päättyi siihen, että köyri itse jotain heinäkenkää ja tartutti sukupuolitaudin meikäläiseen, vaikka ei ollut kuulemma ikinä pettänyt.
Se jätkä läks.
Maksoin vielä extraa, että pääsin eroon.
Oli armeijassa töissä ja uhkas itsarilla, jos jätän.....sanoin, että tulen täyttämään sen virka-aseen lippaankin, jos tuollainen sekopää itsarilla uhkailee...se on loppu nyt ja usko hyvällä.
On eronnut jo seuraavasta akastaankin, kuulemma.
2 kersaa sillä on.....sääliks nekin käy.
Samanlaista ratsiaa ja uhkailua on ollut vissiinkin sillä seuraavallakin.
Onneks oon sen verran kova luu, että tuollaiset nilkit ei hypyytä.
Hirveää luettavaa, ootte varmaan olleet kaikki exäni kanssa 😢
Lisään tähän vielä, että ex pakotti minut sukupuolitautiklinikalle ja papa-tarkastuksiin turhaan. Mitään tautia ei koskaan löytynyt. Varmaan itse petteli minkä kerkesi... virtsatietulehduksetkin loppuivat suhteen katkettua.
Ei (luojan kiitos) tapahtunut minulle, vaan äitini ystävälle, mutta tyypistä tehtiin minulle varoittava esimerkki.
Alkuun ihana mies päätti yhteenmuuttamisen ja kihlojen jälkeen, ettei "Marja" enää saa tavata tuttuja kuin heidän kotonaan miehen läsnä ollessa. Mies oli miellyttävä eikä kukaan melko pitkään tajunnut Marjan olevan vankina kotoaan. Sitten Marjalle alkoi ilmestyä mysteeri-mustelmia tihenevään tahtiin ja jopa kasvoihin, ei saanut meikillä peitettyä, syytti kissaa, johon oli kompastunut, mutta mies olikin alkanut hakata, kun työmatkoissa oli kestänyt muutamankin minuutin liian kauan (Marja pettää, mies suuttuu ja lyö). Väkivalta paheni ja mies tappoi Marjan kissankin. Vihdoin Marja sai jätettyä miehen, lähti miehen työpäivän aikana jättäen jälkeen kaiken omistamansa.
Vaan piina ei loppunutkaan Marjan irtiottoon. Mies seuraili Marjaa, lähetteli viestejä ja soitteli. Marja vaihtoi numeroa ja häiriköinti hellitti hetkeksi. Marja myös muutti äitinsä luo, sillä pelkäsi miehen tulevan asuntoonsa kun oli yksin.
Vähän äidin luo muuttamisen jälkeen häiriköintipuhelut ja viestit alkoivat uudelleen ja Marja huomasi törmäävänsä mieheen paikoissa, joihin häntä ei millään ole voinut seurata ja joissa mies ei muuten vain kävisi. Mies tuntui olevan kaikkialla, missä Marjakin.. Mies vahti Marjaa ja vaikutti koko ajan uhkaavammalta. Marja kääntyi poliisin puoleen, ja ilmaisi myös ihmetyksensä siitä, miten mies löysi hänet jatkuvasti. Pitkien kiemuroiden kautta selvisi, että mies oli murtautunut Marjan äidin kotiin ja asettanut jonkin vakoilu ohjelman tietokoneeseen, millä löysi googlemaps haut ja sai käsiinsä Marjan s-postin salasanat ja muut, joita hyödynsi kyttäämisessään. Kuitenkin loppu hyvin kaikki hyvin, Marja pääsi poliisin avulla miehestä eroon ja muutti satojen kilometrien päähän, eikä oman tietoni mukaan mies ole ollut yhteydessä enää vuosiin.
Kovaluu kirjoitti:
Itse en saanut bestiksen kanssa lähteä ikinä mihinkään, kun se auttaa mua pettämään toisten kanssa...seurasi jopa perässä.
Intissä kun oli, niin jatkuvaa vittuilua, vaikka kaikki kulut jouduin maksamaan. Laitoin hänelle sitten se vuoden intissäolon jälkeen 10 tonnin (markoissa) laskun vuokrista ja huonekaluista (uusi asunto) jotka omilla rahoillani ostin.
No, loppujenlopuks suhde päättyi siihen, että köyri itse jotain heinäkenkää ja tartutti sukupuolitaudin meikäläiseen, vaikka ei ollut kuulemma ikinä pettänyt.
Se jätkä läks.
Maksoin vielä extraa, että pääsin eroon.
Oli armeijassa töissä ja uhkas itsarilla, jos jätän.....sanoin, että tulen täyttämään sen virka-aseen lippaankin, jos tuollainen sekopää itsarilla uhkailee...se on loppu nyt ja usko hyvällä.
On eronnut jo seuraavasta akastaankin, kuulemma.
2 kersaa sillä on.....sääliks nekin käy.
Samanlaista ratsiaa ja uhkailua on ollut vissiinkin sillä seuraavallakin.
Onneks oon sen verran kova luu, että tuollaiset nilkit ei hypyytä.
Itse olisin ottanut yhteyttä miehen työpaikkaan ja vaikka näyttänyt nämä itsemurha- ja muut sekoiluviestit.
On meinaan pelottava ajatus, että tuollaisella henkilöllä on työssään ase käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kovaluu kirjoitti:
Itse en saanut bestiksen kanssa lähteä ikinä mihinkään, kun se auttaa mua pettämään toisten kanssa...seurasi jopa perässä.
Se jätkä läks.
Maksoin vielä extraa, että pääsin eroon.
Oli armeijassa töissä ja uhkas itsarilla, jos jätän.....sanoin, että tulen täyttämään sen virka-aseen lippaankin, jos tuollainen sekopää itsarilla uhkailee...se on loppu nyt ja usko hyvällä.
On eronnut jo seuraavasta akastaankin, kuulemma.
2 kersaa sillä on.....sääliks nekin käy.
Samanlaista ratsiaa ja uhkailua on ollut vissiinkin sillä seuraavallakin.
Onneks oon sen verran kova luu, että tuollaiset nilkit ei hypyytä.Itse olisin ottanut yhteyttä miehen työpaikkaan ja vaikka näyttänyt nämä itsemurha- ja muut sekoiluviestit.
On meinaan pelottava ajatus, että tuollaisella henkilöllä on työssään ase käytössä.
Ei ollut mitään itsariviestejä, eikä sekoiluviestejä. Tuohon aikaan ei ollut edes kännyköitä vielä. Sähköpostikin oli alkeellisella tasolla. Silloin noi uhkailut hoidettiin ihan nenätysten ja sanomalla. Mihis sellaiset tallennat? Sanelukoneella vai?
Sen verran isot liikkeet tein eron jälkeen, että osoitteen sai silloin ilman kysymyksiä maistraatissa salaiseksi, niin kaikki päälle. Puhelinnumeroa myöten kaikki vaihtoon...
Opiskeluaikoina tunsin jätkän jonka kanssa oli joskus pientä flirttiä, mutta jonka kanssa mulla ei ollut mitään muuta yhteistä kuin satunnainen juttelu bileissä. Toisin sanoen puolituttu. No, yhtenä iltana hän alkoi sitten ihan tosissaan tenttaamaan multa että "tykkäätkö Karista enemmän kun musta" kun olin jutellut jonkun toisen miespuolisen ihmisen kanssa, ja muutenkin vetämään jotain ihan ihme draamaa. Se oli vain todella absurdi tilanne, mutta en silloin ajatellut sitä tarkemmin. Myöhemmin tämä tyyppi alkoi sitten seurustella jonkun yhteisen tuttumme kanssa ja kas kummaa sain myöhemmin tietää että kyseessä oli ollut todella raskas ja ilmeisesti myös väkivaltainen suhde josta nainen vieläkin toipuu. Voin vain kuvitella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Exä asensi omakotitalomme pihalle kameran ottamaan kuvia parkkipaikasta että ilmestyykö sinne vieraita autoja hänen poissaollessaan. Sama exä laski autoni kilometrit ja herätti yöllä huutaen jos ne ei täsmänneet kilometrin tarkkuudella siihen missä kerroin olleeni.
Nykyinen tarkistaa puhelimeni silloin tällöin. Varsinkin baari-iltojen jälkeen. On myös joskus ilmestynyt aamu kasilta oven taakse tarkistamaan ettei luonani ole yöpynyt vieras mies. Mieheni asuu 120km päässä, joten tarkistusmatka ei ole lyhyt...
On kyllä tarjonnut että saisin myös itse tarkistaa hänen puhelimensa. En ole kokenut tarpeelliseksi. Kovasti työstetään tätä mustasukkaisuusjuttua sillä olen hänelle kertonut etten sellaista kauaa katsele koska exä pisti aika koville enkä sellaiseen enää suostu.
Ja kattelet kuitenkin. Jos olisit fiksu ja sun itsetunto olis kunnossa, olisit jättänyt jo tän nykyisenkin. En oikeesti ymmärrä mitä päässä liikkuu jos sun kokemukset omaava ihminen alistuu uudelleen tommoseen suhteeseen. Ota ittees niskasta kiinni ja ala kunnioittamaan itseäsi. Kunnollisiakin miehiä on olemassa.
On tullut mieleen näitä kirjoituksia lukiessa, että voisiko yksi syy olla osana se rakastumisvaihe, kun kehossa mielihyvähormoonit jyllää ja on niin hullaantunut, niin se olisi yksi syy miksi ihmiset eivät tarpeeksi nopeaa osaa reagoida/hahmota tilanteen vakavuutta, ensimerkkejä mustasukkaisesta kumppanista. Ne on niin helppo ihastuneena/rakastuneena ohittaa. Kun ei ole rakastunut, niin voi rationaalisemmin ajatella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Exä asensi omakotitalomme pihalle kameran ottamaan kuvia parkkipaikasta että ilmestyykö sinne vieraita autoja hänen poissaollessaan. Sama exä laski autoni kilometrit ja herätti yöllä huutaen jos ne ei täsmänneet kilometrin tarkkuudella siihen missä kerroin olleeni.
Nykyinen tarkistaa puhelimeni silloin tällöin. Varsinkin baari-iltojen jälkeen. On myös joskus ilmestynyt aamu kasilta oven taakse tarkistamaan ettei luonani ole yöpynyt vieras mies. Mieheni asuu 120km päässä, joten tarkistusmatka ei ole lyhyt...
On kyllä tarjonnut että saisin myös itse tarkistaa hänen puhelimensa. En ole kokenut tarpeelliseksi. Kovasti työstetään tätä mustasukkaisuusjuttua sillä olen hänelle kertonut etten sellaista kauaa katsele koska exä pisti aika koville enkä sellaiseen enää suostu.
Onko käynyt mielessä, että tuon puhelimen tarkistamisessa, että sinua testataan nyt aluksi mitä menee läpi, minkä verran sinun rajoja voidaan ylittää. Et tietenkään tarkista toisen puhelinta koska se ei ole oikein, mutta tämä sinun kumppani tietää tämän. Hän tekee sinun kanssasi pieniä sopimuksia, jotka oikeuttavat hänen käytöksen ja ehkä rauhottavat hänen mieltä, etkö huomaa että hän etsii todisteita pettämisestä? Jos et olisi hänelle puhelinta näyttänyt, niin silloin hän voisi sanoa sinulle että petät häntä, hän itse ruokkii omaa mieltä ja sinä ruokit häntä antamalla hänen tutkia yksityistä omaisuuttasi. Sinun kuuluu hahmottaa omat rajasi myös mikä ei ole oikein, puhelinen tutkiminen ei ole oikein, ja hyvän kumppanin pitäisi luottaa toiseen, että sellaista ei edes ehdottaisi. Jos olet vakuutellut hänelle että et petä, ja miehen tulisi sinua uskoa, niin mitä voit vielä tehdä? Älä nyt ainakaan ala paapomaan sitö tyyppiä, ja liian monta kertaa selitä samoja asioita. Huomaatko, että sinua syyllistetään asioista mitä et ole tehnyt? Ja jos olet hänelle tämän asian vakuuttanut jo, ja jos se ei ole mennyt jakeluun, niin se on sen miehen päässä se ongelma. Yksi eksä kenen kanssa seurustelin, niin hänellä oli alkoholin kanssa ongelmia, niin hän asetti meille yhteisiä 'juomasääntöjä' milloin voidaan juoda, en todella halunnut juoda ollenkaan, mutta näin hän oikeutti omia juomisia ja yritti asettaa näitä sääntöjä minullekkin. Säännöissä ei ollut järkeä minulle, koska eihän minulla sitä ongelmaa ollut vaan hänellä, mutta tätä hän ei ymmärtänyt. Kukaan ei lähde ajamaan huvikseen aamuyöstä 100km, tai 50km tai 10km edes jos on nukkumassa, ja epäilee pettääkö, siis jos luottaa toiseen niin tietää, että voi soittaakkin. Koita kysyä hyviä perusteluja tuolle kyttäämiselle? Kysy suoraan, miksi se ei voi sinuun luottaa? Sano vaikka sille, että lupaat kertoa jos niin käy, mutta olet ollut hänestä kiinnostunut koko ajan, joten miksi pettäisit. Aseta hyvä nainen rajat. Mitä pelkäät? Sun puhelin on sun puhelin, ei miehen. Tuokin on törkeää, jos mies tietää sinun taustat, niin millä oikeudella rikkoo sinun rajojasi? Olettaisin, että kun uusi kumppani kuulee että on ollut aiemmin mustasukkainen kumppani, niin sitä huomioisi tarkemmin sitä traumatisoitunutta kumppaniaan, ei tarkistele tai ajele pettäminen mielessä toisen kotiin. Mitä kuvittelet tapahtuvan myöhemmin, jos tilanne jatkuu noin? Itsekunnioitusta nainen!
Vierailija kirjoitti:
On tullut mieleen näitä kirjoituksia lukiessa, että voisiko yksi syy olla osana se rakastumisvaihe, kun kehossa mielihyvähormoonit jyllää ja on niin hullaantunut, niin se olisi yksi syy miksi ihmiset eivät tarpeeksi nopeaa osaa reagoida/hahmota tilanteen vakavuutta, ensimerkkejä mustasukkaisesta kumppanista. Ne on niin helppo ihastuneena/rakastuneena ohittaa. Kun ei ole rakastunut, niin voi rationaalisemmin ajatella.
Se on varmasti yksi syy. Omalta kohdaltani voin kertoa pari muuta. Ensinnäkin se, että mies ei näyttänyt mustasukkaisuuttaan suhteen alkuaikoina. Saattoi ikään kuin vitsillä kysellä, kenen kanssa ja mitä ja missä, mutta ei häivääkään myöhempien aikojen kuulustelumeiningistä. Esitti myös omia epäilyksiään juttuina, jotka on kuullut joltain muulta. Kun mustasukkaisuus alkoi repeillä esille, hänellä oli aina selitys sille - ja aina se jotenkin johtui minusta tai jostakusta muusta.
Toisekseen mustasukkaisuuksissa tehdyt teot menivät niin kummallisiksi, että mä en ensin jotenkaan voinut uskoa niitä todeksi tai että ne voisivat toistua. Mikään aiemmin kokemani ei ollut millään tavalla valmistanut mua siihen, ja mulla meni pitkä aika ymmärtää, että ihminen voi olla sellainen. Varsinkin ihminen, joka on alkuunsa tuntunut tosi järkevältä ja jota useimmat pitävät edelleen fiksuna ja mukavana (koska he eivät ole olleet miehen mustasukkaisuuden kohteina).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko asiatonta todeta, että jotain häikkää täytyy olla uhrillakin mentaalipuolella jos jää tuollaiseen tilanteeseen? Ehjä ihminen lähtee välittömästi pois epäterveestä suhteesta. Eikös tämä ole kuitenkin fakta? En hyväksy väkivaltaa missään muodossa mutta aika oudoilta nuo parisuhdecombot vaikuttavat.
Minä olin narsistisessa suhteessa vuosikymmeniä, en tosin tämän ketjun mustasukkaisissa, mutta luulen oman kokemuksen perusteella selityksen olevan tämä:
Mies ei ole kamala koko aikaa, vain hetkittäin. Hän on välillä niiiin ihana, että koko kamaluus unohtuu. Ja hän osaa perustella käyttäytymisensä aukottomasti.
Ja nainen itse on anteeksiantavaa sorttia, joka uskoo hyvään. Ja empaattisena ymmärtää, miksi toinen käyttäytyy niin.Toinen asia on sitten nämä mielivaltaiset suhteet, joss mies on jatkuvasti täysi kusipää. Siinä on sitten toisenlaiset selitykset kuten se, ettei nainen usko ansaitsevansa parempaa.
Ei kukaan mies ole jatkuvasti täysi kusipää. Tilanne on kaikilla muillaki just sama kuin sulla, mies ei ole kamala koko aikaa, vaan hetkittäin. Se just mahdollistaakin tämän suhteeseen jäämisen.
Minusta tässä mennään nyt harhaan. Tässä ketjussa puhutaan nyt tapauksista, joissa puoliso saa olla koko ajan varpaillaan ja sekään ei auta, kun epäily ja syy raivoamiseen haetaan vaikka väkisin. Ihanuutta on korkeintaan silloin, kun toinen on pakkaamassa laukkujaan. Sekään ihanuus ei kauaa kestä, jos toinen myöntyy jäämään.
Jos joka kerta laittaa suhteen poikki, kun puoliso jonkun riidan yhteydessä sanoo jotain kusipäistä, niin melkoista yli-ihmistä siinä etsii. Olen ollut nykyisen vaimon kanssa kohta 24 vuotta ja joskus on tullut sanallista iskua vyön alle, enkä itsekään ole varmasti ole ollut täysin viaton.
Tuossa on kuitenkin hiton iso ero siihen, mistä kerroin edellisellä sivulla nuoruuden suhteeni kohdalla. Ero on juuri siinä, ettei koko ajan tarvitse olla jännittämässä, milloin syytökset (tai muu vittuilu) alkavat. Riidat, alhaisetkin ovat inhimillisesti ymmärrettäviä. Jatkuva alistaminen, syyttely ja törkeät temput eivät ole.
Noista hulluuden puolelle menevistäkin vain osa on patologisia narsisteja. Oma exäni oli kyllä hyvinkin empaattinen, rakasti koiraansa ja rakasti varmasti minuakin. Ei käyttäytynyt holtittomasti rahan tai minkään muunkaan kanssa. Eikä taatusti itse katsellut muita, päinvastoin, olin kultaisessa häkissä.
Rakkauden nälkä, läheisriippuvuus ja tarve tulla hyväksytyksi olivat vain niin kovia, että koki kaiken mahdollisen uhkaksi. Vaikka akuutissa tilanteessa tunsin vihaakin, kyseessä ei ollut millään tasolla paha ihminen, sellaisiakin olen nimittäin tavannut. Reppana hän kyllä oli monella tasolla, alisuoriutunut, entinen kiusattu jne. Takertui minuun kuin hukkuva oljenkorteen ja meni suunniltaan, jos koki uhkaa suhteelle. Epävarmuus taas teki sen, että uhkia olivat kaikki naiset ympäristössä.
Kuten sanottu, tunsin syvää sääliä ja toivoin jälkikäteen hänelle kaikkea hyvää. Niin ei sitten hänelle käynyt, mutta nyt hän on ainakin saanut rauhan.
Olispa silloin ollut netti kun minulla oli tämä tilanne. Koska kavereilla ei ollut mitään tällaisia kokemuksia, tulin tietenkin siihen tulokseen, että syy onkin minussa. Kunnes sitten eräs pieni ihminen sai minuun järkeä ja pääsin helvetistä. Luen nämä kaikki kun ehdin (ellei mode ehdi jostain syystä sensuroimaan).
Kyllä meitä on paljon, onkohan suomalaisissa miehissä jotain pahasti pielessä (niin, voivathan naisetkin olla sairaalloisesti mustasukkaisia)?
Itse olin melko pitkällä raskaana kun ääliö saapui taas ryyppäämästä ja oli tutkinut kotitalon edessä olevia jalanjälkiä. Siinä asui siis silloin pari muutakin perhettä. Hän oli kuitenkin varma, että minulla oli ollut vieras mies kylässä -päätellen jalanjäljistä. Tämä nyt ei ollut pahimmasta päästä täällä, mutta en uskalla vieläkään avautua kaikesta. Vaikka aikaa on kulunut, minuun jäi pelko.
Lähtekää tytöt ja naiset HETI suhteesta, jos miehellä ilmenee tuollaisia sairaita taipumuksia. Voi olla, että ette selviä muuten hengissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta eikö se ole aivan ihanaa, kun mies seisoo työpaikan pihalla odottamassa tuntitolkulla? Ja kun niin huolehtivaisesti aina tulee vastaan ja vie autolla kotiin, ettei vaan tarvitse kulkea sateessa ja siellä voi sattua vaikka mitä ...
Tai kun mies on niin suunnattoman rakastunut, että haluaa olla ehdottomasti sinun kanssasi, vaikka sinulla olisi juuri silloin jotain tärkeää menoa - ja sinun pitää todistaa miehelle, että hän on sinulle kaikkein tärkein ja rakastat häntä yhtä paljon kuin hän sinua ja siksi jätät menemättä?
Ai kamala mitä juttuja!
Käytän yleensä samanlaisia kahvikuppeja, mutta jos joskus olin erehtynyt hänen poissa ollessa ottamaan jonkun muun tuli heti kysely onko joku ollut kylässä. Kyseli jatkuvasti minne oon menossa, mutta hän sai lähteä sanomatta sanaakaan. Monesti halusi lähteä viemään asemalle jne varmistaaksensa, että tosiaan olin menossa sinne.
Itselläni on mielisairaus ja myös vähän aikaa sitten todettu epävakaa persoonallisuushäiriö. Nämä eivät voi olla syitä kenenkään kaltoinkohteluun, varsinkin jos itse tietää sairautensa. Sitä on vastuussa teoistaan silti. Jos menee överiksi on haettava apua. Toki olen joskus ollut hieman vainoharhainen ja mokannut sekä osoittanut suhteessa jotain pientä ja typerää, mutta minusta on hävettävää olla tuollainen idiootti mitä näitä paukapäitä tosiaan on. Sillä ei tule tulosta rakkaudessa. Onneksi sain epävakaa diagnoosin, joten nyt ymmärrän tietyt asiat pääkopastani ja voin rakentaa itsestäni paremman ihmisen joka jonain päivänä voi olla hyvä mies jollekin. Tähän uskon eikä mielisairautenikaan ole päällä kuin joskus. Ollaan kilttejä toisillemme, jookosta.
Vierailija kirjoitti:
Mutta eikö se ole aivan ihanaa, kun mies seisoo työpaikan pihalla odottamassa tuntitolkulla? Ja kun niin huolehtivaisesti aina tulee vastaan ja vie autolla kotiin, ettei vaan tarvitse kulkea sateessa ja siellä voi sattua vaikka mitä ...
Tai kun mies on niin suunnattoman rakastunut, että haluaa olla ehdottomasti sinun kanssasi, vaikka sinulla olisi juuri silloin jotain tärkeää menoa - ja sinun pitää todistaa miehelle, että hän on sinulle kaikkein tärkein ja rakastat häntä yhtä paljon kuin hän sinua ja siksi jätät menemättä?
Osuvasti kirjoitettu. Tässä syyt varmasti suureen osaan näitä tapauksia - ensin kaikki hivelee itsetuntoa ja on vain todiste 'rakkaudesta', sitten huomaakin vähitellen olevansa sinänsä merkityksetön reviiriin kuuluva osa, jota vahditaan, koulutetaan ja alistetaan. Näinhän se usein menee.
Oma kokemukseni liittyy naiseen mustasukkaiseen naiseen. Olen itsekin siis nainen, mutta kumminkin olen kihloissa miehen kanssa jo kuudetta vuotta ja yhteiseloa yhteensä 10 vuotta. Mutta tähän naiseen tutustuin siis töissä ja kun tutustuimme hän oli aivan kumppanistani ja pitkästä seurustelusuhteestani. Emme asuneet samalla paikkakunnalla, mutta melko lähellä kumminkin,
Kaikki alkoi aivan pienestä: lähdetään joskus lenkille. Taisimme alussa käydäkin. Naisen halun tutustua minuun laitoin aivan kaveruuden piikkiin. Olin itse uusi paikkakunnalla ja työpaikassa, joten eihän kaveri uudessa ympäristössä olisi pahitteeksi.
Asiat muuttuikin nopeasti. Yhtäkkiä minulla olikin jo hänen asuntonsa vara-avain, jos hän joskus unohtaisi omansa. Kävikin siten, että hänen avaimensa meni hukkaan jatkuvasti, joten hänen piti tulla jatkuvasti hakemaan avaimet luoltani ja samalla hän jäikin koko illaksi minun ja kumppanini kotiin. Oma mieheni on välillä työmatkoilla, joten sovin naisen kanssa että hän voi silloin tällöin jäädä yöksi meille ja siitä lähteä töihin koska työpaikkamme sijaitsi minun asuinpaikkakunnalla. Näinä vara-avaimen haku reissuilla hän yleensä jäikin minun kotiini yöksi. Ensimmäisen puolen vuoden aikana hän olikin enemmän yötä minun kotonani kuin omassansa. Hänen käytöksensä oli välillä todella hirveää. Kaiken piti pyöriä hänen ympärillään.Minun olisi pitänyt jatkuvasti pedata hänen sänkynsä. Jos en näin tehnyt, hän veti itkupotkuraivarit. Ja tässä vaiheessa ei oltu enää "tutustumisvaiheessa" kaverin kanssa, joten en alkanut hänelle joka kerta sänkyä tekemään valmiiksi. Suihkussa hän otti puolen tunnin suihkuja joka näkyi myös meidän vesilaskussa. Ei ymmärtänyt tätä kun ystävällisesti hänelle asiasta mainitsin.
Sitten alkoi myös hirveä soittelu. Jos en vastannut puhelimeen, olikin puhelimeen tullut myös monta viestiä miksi en vastaa,missä olen ym... Sitten kun hän sai minut kiinni, alkoi hirveä tivaaminen missä olen ollut.
Töissä hän välillä käveli perässäni siten, että oli kuuloetäisyyden päässä minusta. Hän siis kuunteli mitä puhun muiden työkavereiden kanssa. Testasin häntä siten, että kävelin välillä eteenpäin ja tämä kyseinen nainen tuli aina perässä. Myöhemmin hän vielä hienovaraisesti otti puheeksi mitä olin puhunut sen ja sen kanssa. Jos puhuin muille tai minulla oli hauskaa jonkun toisen työkaverin kanssa, tämä nainen alkoikin mököttämään ja pitämään minulle mykkäkoulua. Yhdessä vaiheessa tiimiini tuli uusityöntekijä ja minulla synkkasi hänen kanssaan heti (tästä aikaa muutama vuosi ja olemme edelleen aidosti ystäviä keskenämme). Tämä nainen ei hyväksynyt asiaa kovin hyvin. Hän olikin alkanut soitella tälle uudelle tiimin jäsenelleni ja kysellä olinko puhunut hänelle jotain tästä naisesta. Muutaman kerran sain todella hämmentyneitä viestejä tältä uudelta työntekijältä, koska hän sai tällaisia puheluita ja viestejä perjantai iltaisin tältä naiselta. Jatkuu...
Jatkoa tästä mustasukkaisesta naisesta työpaikalta.
Kerran kun tämä nainen oli kotonani kylässä ja mieheni oli paikalla. Menin kylpyhuoneeseen laittamaan pyykkejä kuivumaan ja pyysin miestäni apuun. Siinä samalla juteltiin miehen kanssa arkisia asioita. Ilmeisesti tämä nainen suuttui tästä ettei hän kuullut mitä me puhuimme. Koska pyykkienlaiton jälkeen, hän ei enää puhunut meille mitään. Piteli päätään käsissä ja nyyhkytti. Emme mieheni kanssa ymmärtäneet mitä tapahtui. Sitten yhtäkkiä tämä nainen soittikin äidilleen itkien, ettei hän halunnut olla enää täällä (naisella oli siis oma auto jolla hän oli meille tullutkin). Puhelun loputtua mieheni tarjoutui viemään tämän naisen kotiinsa, jos hänellä oli olo ettei voinut ajaa. Nainen juoksi sitten itkien rappukäytävään ja nyyhkytti siellä. Kyllä hän tuli takaisin sisään mutta koskaan en kuullut selitystä mitä oli tapahtunut ja miksi. Jäi sillon vielä yöksi ja taas alkoi hirveä pompotus miten minun pitäisi laittaa hänelle ruokaa ja sänky. Tämän jälkeen en ottanut häntä enää meidän kotiin yöksi.
Viimeinen juttu tapahtui kun olin vaihtamassa työpaikkaa. Olimme mieheni kanssa muuttaneet ja olin sanonut tälle naiselle töissä että asumme tuolla päin ja viitoin sinnepäin kädellä. Lopetin työt silloisessa työpaikassa ja viimeisen työpäiväni seuraavana päivänä lähdimme työporukan kanssa viettämään iltaa noin kuuden aikaan. Tämä nainen kysyi minulta voisimmeko mennä yhdessä illan viettopaikkaan. Minulle se oli ok. Sanoin hänelle että olen häneen yhteydessä sen päivän aikana, että milloin näkisimme. Enkä halunnut sanoa tarkkaa aikaa koska se päivä oli ensimmäinen lomapäiväni ja halusin ottaa päivän rennosti. Sinä päivänä noin klo 12 olin päiväunilla ja tämän työkaverin soittelu oli alkanut jo silloin. Huomasin asian vasta herättyäni. Ajattelin, että käyn suihkussa ja soitan hänelle sitten. Kävin suihkussa ja menin parvekkeelle vilvoittelemaan. Meidän parveke on lasitettu lattiasta kattoon joten siitä näkee todella hyvin kadulle. Satuin katsomaan kadulle, ja siellä kadulla (juuri meidän talon kohdalla) on parkissa tämän naisen auto ja itse istuu autossa ja katselee meidän asuuntoomme päin. Hän näki minut, laittoi kaasun pohjaan ja ajoi eteenpäin noin sata metriä ja jäi sinne parkkiin. Näin ikkunastamme sinne asti. Meni tunti ja hän alkoi soitella taas. Olin tosi järkyttynyt siitä mitä oli tapahtunut. En ollut koskaan kertonut hänelle tarkkaan missä asumme ja asuinalueemme on aika tiheään asutettua rivi ja kerrostalo aluetta. Tämä nainen osasi olla parkissa juuri meidän kerrostalomme kohdalla, miten hän oli osannut tulla juuri siihen? Etsin myös eri palvelujen kautta,voisiko niistä saada tätä osoitetta mutta jokaisesta tuli vielä meidän vanha osoite. Meni tunti että pystyin käymään tapahtuneen kunnolla läpi. Soitin naiselle sitten ja lähdin hänen kanssaan sinne illanviettoon. Koko ilta oli hyvin vaivautunut hänen kanssaan. Seuraavana päivänä laitoin hänelle viestiä tapahtuneesta. Sieltä tuli hirveä selitys miten oli säikähtänyt nähdessään minut parvekkeella ja siksi laittoi kaasun pohjaan. Sen hän väisti että miten oli löytänyt perille. Samalla vuodatin hänelle omat patoutumat millaiseksi itse tunsin "kaveruudemme" näiden tapahtuneiden asioiden vuoksi. Vastaukseksi sain marttyyrimaista puolestelua. Lopetin kaveruuden siihen. Ja olen todella onnellinen siitä että tein sen. Paljon muutakin hänen kanssaan ehti tapahtua, mutta tässä nyt muutama mieleenpainuvin. Itse mietin, että olikohan hän ihastunut minuun. Hänellä kyllä itsellään oli miesystävä, mutta...
Mites jos joka kerta, kun lähden johonkin alkaa tulla sen suuntaista kommenttia että ihan sama, tee mitä haluat. Aivan sama vaikka joku muu mies sut iskee. Ja sitä ennen vakuutettu rakkautta. Skitso olo..