Mustasukkaisen kumppanin sairaimmat aivotukset? Kertokaa!
Itse voisin kirjoittaa näistä kirjan, jo kahden edellisen suhteen perusteella, mutta arkipäivää oli:
- Kaupasta kuitti miehelle, että näki kellonajan ja pääsi laskemaan paljonko aikaa kului matkaan ja jos edellisenä päivänä olin suoriutunut kaupasta 10 minuuttia nopeammin, niin olin käynyt toisen miehen luona.
- Tekstiviestinä piti lähettää sijainti tai valokuva paikasta missä olin, jos mies joutui lähtemään töiden takia toiseen kaupunkiin.
Kestin tätä kaikkea, koska olin hölmö ja luulin, että todistelemalla mies muuttuu ja alkaa luottamaan. Nyt tiedän, että mustasukkaisuus on sairaus, joka ei parane.
Kertokaa mihin olette nöyrtyneet?
Kommentit (3463)
Vierailija kirjoitti:
Hän oli tosi mustasukkaista tyyppiä ja pisti itseasiassa myös äitinsä vahtimaan tekemisiäni sillä aikaa kun itse oli opiskelemassa.
Huvittavimpia juttuja oli kun oma äitini ja hänen äitinsä olivat tavanneet kaupassa ja hän soitti mulle ja tivasi miksi äitini oli ostanut sipsejä, olinko pitämässä bileitä ilman häntä.
Huh huh.
Kymmenen vuotta sitten pohjoissuomalainen Pauliina lähti parisuhteesta, jossa hän ja lapset olivat olleet jatkuvan henkisen väkivallan kohteena. Siitä alkoi kamppailu, joka on imenyt naisesta kaiken, mitä ihmisestä voi irti saada.
– Erotilanteessa mies oli sitä mieltä, että hän jää yhteiseen kotiimme. Minulla ja lapsilla ei ollut paikkaa minne mennä, emmekä ehtineet saada mukaan vaatteita emmekä edes lasten koulukirjoja. Se hetki alkoi kasvattaa meitä vaikeampaa elämään, nelikymppinen Pauliina aloittaa tarinansa.
Ensihätään Pauliina ja lapset muuttivat Pauliinan vanhempien luokse. Myöhemmin kolmihenkinen perhe sai oman, hyvin pienen vuokra-asunnon, jossa ei ollut paikkaa, jossa pestä pyykkiä.
– Tilannetta kuvasi hyvin se, että minä pesin sankossa lasten vaatteita ja omiani, ja mies asui täysin varustellussa omakotitalossa, jossa oli tilaa kuudellekin. Ainoa asia, mitä hän meille lupasi oli se, että hän aikoo tehdä elämästämme helvetin, Pauliina muistelee.
Elatusmaksut eivät tulleet tilille
Pauliina kertoo, että raskaan eron myötä hän sairastui masennukseen ja oli pitkään sairauslomalla.
Eroprosessi kesti vuosia ja sisälsi puolenkymmentä oikeuskäsittelyä.
– Sairauslomalta käsin minulla oli siihen aikaa ja apunani oli lakimies. Oli silti raskasta, kun piti jaksaa hoitaa arki ja olla lapsille sekä äiti että isä, sillä isä ei halunnut kostoksi tavata lapsiaan. Tie on ollut uskomattoman pitkä.
Hän vei talosta huonekalut ja aivan kaiken mahdollisen, myös lasten tavarat.
Pauliinan lapset halusivat, että äiti taistelee perheen kodin itselleen. Pauliina lupasi niin tehdä.
Tuomarin päätöksellä mies joutui lopulta lähtemään omakotitalosta.
– Hän vei talosta huonekalut ja aivan kaiken mahdollisen, myös lasten tavarat. Hän oli myös särkenyt paikkoja ja tehnyt talon osittain asuinkelvottomaksi. Minulla ja lapsilla oli mukana vain ne vaatteet, mitä olimme saaneet ja muutamat astiat, Pauliina kertoo.
– Aloimme hankkia huonekaluja pikkuhiljaa siitä vähästä rahasta, mitä meillä oli. Lapsillekin piti hankkia uudet jääkiekkovarusteet, jotta he saattoivat jatkaa harrastustaan. Kaikki piti alkaa alusta tilanteessa, jossa sairastaminenkin vei voimavaroja.
Hän piti siitä, että häneltä rukoiltiin elatusapua, eikä hän koskaan maksanut sitä paitsi oikeuden päätöksellä.
Sairauslomalla olevan äidin tulot olivat pienet. Hän sai kahdesta lapsesta lapsilisää, mutta mies ryhtyi hankalaksi: Pauliina kertoo, ettei ex-mies maksanut elatusmaksuja ajallaan.
– Hän piti siitä, että häneltä rukoiltiin elatusapua, eikä hän koskaan maksanut sitä paitsi oikeuden päätöksellä. Nyt elatusmaksu tulee ulosoton kautta, mutta ei toimi vieläkään niin kuin pitäisi.
Vuosia kestänyt tilanne on Pauliinan mukaan imenyt hänestä kaiken, mitä ihmisestä voi saada irti. Hän ehti jo kertaalleen hylätä ajatuksen aiemmin aloittamiensa yliopisto-opintojen loppuun saattamisesta.
– Sain kuitenkin jostain voimaa. Että en ole koskaan jättänyt mitään kesken enkä jätä tätäkään. Pohjimmiltani olen vahva luonne, vaikka ei se siltä ole monestikaan tuntunut, Pauliina myöntää.
Nostetaas tämä näkyville uudestaan.
Mustasukkainen kumppani tunnustaa: laskin miehen työmatkojen pituuksia ja halusin nähdä viestit tietyille henkilöille.
Luottamus meni, kun mies petti minua ja vaikka vannoi katkaisseensa välit exään, jonka kanssa petti, niin oli häneen aktiivisesti yhteydessä vuosia. Pilkkasi ja raivosi minulle vainoharhaisuudesta, kun avauduin epäilyksistäni.
Kerran epäilin miehen ylitöitä ja lähdin työpaikalle kyttäämään. Ehti tulla itku omasta tyhmyydestä, epätoivosta ja kumppanin kaltoinkohtelusta, mutta kyllä se exäkin lopulta talsi sinne miehen työpaikalle ja hyppäsi hänen autoonsa.
En ole muutamaan vuoteen edes harkinnut parisuhdetta, koska pelkään tuon käytöksen seuraavan minua uuteen suhteeseen. Sitä enemmän pelkään, että uusi kumppani olisi samanlainen. Tuntuu, että tuollaisesta on mahdotonta päästä yli.
Kaikella rajansa, mutta yrittäkää ymmärtää. Mustasukkainen kumppani voi hyvinkin olla sairas, mutta ei hän tahallaan ole ilkeä ja vaikea.
Vierailija kirjoitti:
Exällä oli tapana harrastaa myöskin näitä puhelimen ja sähköpostin tarkastuksia, kavereista ja suvusta eristämistä, oven lukitsemista etten pääse töihin jne. Siinä kohtaa kun mies itse sairastui vakavasti, meni homma todella sairaaksi.
Mieheltä löydettiin keuhkoista pahalaatuisia kasvaimia, ja hän oli varma että kuolee syöpään. Sen jälkeen hän rupesi pohtimaan, että kuinka hän estää minua pettämästä häntä kuolemansa jälkeen. En kuulemma missään nimessä saisi löytää uutta miestä. Ainoa ratkaisu minkä hän keksi, oli se, että minun olisi tapettava itseni juuri ennen hänen kuolemaansa, ja mielellään vielä niin että hän näkee minun kuolevan. Näin hän voisi siis olla varma että en tule ikinä pettämään häntä. Hän teki jopa listan tavoista, joilla minun olisi tehtävä itsemurha. Listassa oli kaikkea mahdollista junan alle hyppäämisestä hukuttautumiseen.
Olin miettinyt jo pitkään miehen jättämistä, mutta tuossa kohtaa otin jalat alle. Mietin myös lähestymiskiellon hankkimista, mutta koska ei ollut todisteita, vaan pelkkä sana sanaa vastaan, en olisi saanut sitä. Harmi että en saanut tuota itsemurhalistaa itselleni, sillä se olisi käynyt todisteista. Onneksi hänen terveydentilansa meni nopeasti niin huonoon kuntoon, että hänen oli pakko jättää minut rauhaan. Nykyään hän on onneksi kuollut.
Tämä voittaa. Kirkkaasti.
Huhhuh silmät aukaiseva kokemus miehenä lukea kaikki sivut läpi. Ja jollain tapaa pelottava kun tunnistaa itsestään monia piirteitä mitä tämän keskustelun miehillä on ollut. Epäluuloisuus yms. Tyttöystävää en muuten tarkkaile paitsi snapscorea tulee seurattua josta tulee mustasukkaisuutta ja pahaa oloa että kenelle se snäppäilee ja miksi ei mulle laittanut mitään vaikka on jollekkin muulle laittanut :'D
Joskus kun hylkäämisenpelko kasvaa liian suureksi niin tulee maristua kaikenlaista typerää mutta siihen se onneksi jää. Tämän keskustelun luettua pidän itseäni kuitenkin ihan terveenä kaverina :)
Olin kotona vauvan kanssa,
kun mies tuli kotiin. Oli ostanut viinaa ja ottanut mukaan ex-vaimonsa meille iltaa istumaan.
Sanoin ettei meille voi tulla juomaan viinaa, eikä polttamaan sisällä, tämä on vauvaperhe.
Käskin heidän lähteä tämän ex-vaimon kotiin juhlimaan.
Mies sanoi, ettei lähde mihinkään ja hänen exänsä on hänen paras ystävänsä.
Jos soittaisin poliisit, mies tekisi taas lastensuojeluilmoituksen. Hänellä oli tapana soitella lasuja ja valehdella viranomaisille kaikkea vauvan lyömisestä huumeidenkäyttöön,
jos puutuun hänen juomiseensa tai en antanut rahojani hänelle.
Viranomaiset menivät joka kerta lankaan, yli vuoden ajan. Lopulta he tietysti näkivät mistä on kyse, eikä miehen ilmoitteluja otettu enää todesta.
Mies löi minua nyrkillä naamaan niin että nenäni murtui. Pakenin vauvan kanssa turvakotiin. Poliisit kävivät katsomassa tilannetta ja käskivät minun lähteä vauvan kanssa pois,
vaikka asunto oli minun nimissäni.
Sain ystävältäni kyydin. Mies jäi meidän kotiimme entisen vaimonsa kanssa juomaan ja juhlimaan, kun minä asuin turvakodissa.
Turvakotiin mies lähetteli koko viikon viestejä, miten hän panee eksänsä kanssa ja he ovat taas yhdessä.
Ex-vaimo viestitteli minulle, että ei ole koskaan ollut näin onnellinen.
Mies lähetti useita viestejä, joissa iloitsi,
miten minua harmittaa varmasti olla "vankina vauvan kanssa" jossain turvakodissa,
kun hän on vapaa ja pitää hauskaa. Murtuneesta nenästäni hän keksi myös mukavia piloja.
No, nämä viestit takasivat hänelle lähestymiskiellon ja minulle yksinhuoltajuuden.
Viikkojen kuluttua sain myös likaisen ja sotkuisen asuntoni takaisin.
Ja lopulta myös itsekunnioitukseni, elämäniloni ja ystäväni, joiden numerot mies oli aiemmin poistanut puhelimestani.
Tämä pari ei ole enää yhdessä,
mies on nykyään masentunut, yksinäinen, pelästyneenoloinen kaljaveikko.
Ex-vaimo on välillä asunnoton, välillä asuu vuokralla tai jossain päihdehuollon asuntolassa,
hurja ulkonäkö, ei juuri hampaita, kulkee kaupungilla käsissään kaljatökki ja sätkä,
ei tunne minua.
Minä olen ihan onnellisesti avoliitossa lapsuudenystäväni kanssa, talo ja 2 lasta.
Asuttiin väliaikaisesti kolmistaan, minä, vaimo ja vaimon sisko. Hyvää hyvyyttäni helpotin töissä pitkää päivää tekevän vaimon osaa kotitöistä ja pesin pyykkiä, mikä on normaalisti siis vaimon homma. Vaimo veti järkyttävät pultit siitä, että olin ripustanut siskonsa alusvaatteet omieni viereen pyykkinarulle. Huusi, haukkui kammottavilla nimillä, lopulta löi. Minä en edes tiennyt, mitkä vaatteista olivat hänen ja mitkä siskonsa. Nykyään asunkin sitten yksin.
Vaimo valittaa että häpeän häntä ja tämän takia en käy hänen kanssaan kaupassa. Enkä kyllä käykkään siihen on niin monta syytä. Suurin syy on se että on mennyt luottamus häneen matkan varrella. Tuosta että ei käydä yhdessä kaupassa on tullut tapa ja hiukan se syy itsellekkin hämärtynyt unholaan.
Tammikuussa oli asiaa toiselle paikkakunnalle ja siellä sitten käytiin Lidlissä yhdessä, ajattelin että voisi kokeilla tuota kaupassa käyntiä ja kaikki meni ihan hyvin.
Vaimo sitten hiukan myöhemmin minulle valittamaan että kassa flirttaili minulle ja että en tehnyt mitään. Kävi sitten tarkoituksella yksin tuossa kaupassa moittimassa että on epäasiallista toimintaa kaupalta kun ukkomiehelle flirttaillaan.Lidlen kassa selitti vaimolle että hän ei ainakaan flirttaile kenellekkään.
:(
Vierailija kirjoitti:
Vaimo valittaa että häpeän häntä ja tämän takia en käy hänen kanssaan kaupassa. Enkä kyllä käykkään siihen on niin monta syytä. Suurin syy on se että on mennyt luottamus häneen matkan varrella. Tuosta että ei käydä yhdessä kaupassa on tullut tapa ja hiukan se syy itsellekkin hämärtynyt unholaan.
Tammikuussa oli asiaa toiselle paikkakunnalle ja siellä sitten käytiin Lidlissä yhdessä, ajattelin että voisi kokeilla tuota kaupassa käyntiä ja kaikki meni ihan hyvin.
Vaimo sitten hiukan myöhemmin minulle valittamaan että kassa flirttaili minulle ja että en tehnyt mitään. Kävi sitten tarkoituksella yksin tuossa kaupassa moittimassa että on epäasiallista toimintaa kaupalta kun ukkomiehelle flirttaillaan.Lidlen kassa selitti vaimolle että hän ei ainakaan flirttaile kenellekkään.
:(
Kuka idiootti tuli tähänkin alapeukuttamaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimo valittaa että häpeän häntä ja tämän takia en käy hänen kanssaan kaupassa. Enkä kyllä käykkään siihen on niin monta syytä. Suurin syy on se että on mennyt luottamus häneen matkan varrella. Tuosta että ei käydä yhdessä kaupassa on tullut tapa ja hiukan se syy itsellekkin hämärtynyt unholaan.
Tammikuussa oli asiaa toiselle paikkakunnalle ja siellä sitten käytiin Lidlissä yhdessä, ajattelin että voisi kokeilla tuota kaupassa käyntiä ja kaikki meni ihan hyvin.
Vaimo sitten hiukan myöhemmin minulle valittamaan että kassa flirttaili minulle ja että en tehnyt mitään. Kävi sitten tarkoituksella yksin tuossa kaupassa moittimassa että on epäasiallista toimintaa kaupalta kun ukkomiehelle flirttaillaan.Lidlen kassa selitti vaimolle että hän ei ainakaan flirttaile kenellekkään.
:(
Kuka idiootti tuli tähänkin alapeukuttamaan?
Varmaan joku yhtä sairas typpi kuin vaimoni joka ajaa 20 kilometriä että saa alkaa naputtamaan kaupan kassalle mustasukkaisuuttaan.
Mun exä kerran yhtäkkiä potkaisi mua tosi lujaa pohkeeseen, kinkkasin pahasti ja jalka muuttui violetiksi. Seuraavana päivänä se hakkas mut, koska mun rakastaja on potkaissut mua jalkaan :D
Siskon ex suuttui kun sisko kysyi häneltä miksi hän oli jättänyt parvekkeen oven sepposen selälleen koska "Seppo" oli selvästi siskolla mielessä. Sama mies oli myös mustasukkainen kun sisko innoissaan puhui tietystä lomakohteesta missä olivat yhdessä miten ihana paikka se on. Siis ei olisi sisko saanut pitää edes siitä paikasta vaan miehestä ainoastaan.
Eräs sulhasehdokas vaati mua jättämään baarimikon työni, koska ei kestänyt, että olin tekemisissä muiden miesten kanssa ja mua pyydeltiin aika usein kahville/kaljalle/sänkyyn (ikinä en lähtenyt).
Samaten yritti aina päästä lukemaan mun viestejä ja suuttui, jos/kun en niitä hälle esitellyt.
Suhde kesti vähän alle 6kk ja tyyppi roikkui perässäni toiset puoli vuotta... esim. säännöllisesti ilmestyi/yritti ilmestyä työpaikalleni kyttäämään minua ja aiheutti ongelmia. Poliisia kutsuttiin useampaan otteeseen paikalle, kun hän ei älynnyt häipyä portsarin kehotuksista huolimatta ja häiriköi asiakkaita/hajotti paikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Mä kirjoitin aiemmin muutamista mustasukkaisista vainoharhaisuuksista, joista ex kärsi, mutta kun sen lisäksi tyyppi oli aivan persoonallisuushäiriöinen ja irti todellisuudesta. Olin 18, kun pääsin vihdoin irti, mutta tyyppi veti mua aika hyvin mukaansa syvyyksiin.
Suuruudenhulluutta, väkivaltaa, mustasukkaisuutta. Loppupeleissä salaa manipuloin miestä kolme kuukautta jättämään mut,koska pelkäsin, että jos itse sen teen, se tappaa itsensä ja jopa mutkin mennessään.
Seurasi mua joskus illanviettoihin ja "romanttisesti" pimeässä sanoi tehneensä elämänsä isoimman virheen laittaessaan meidän suhteen poikki. Pian sen jälkeen menikin vankilaan vakavasta väkivaltaisesta rikoksesta. Mä muistan kuinka joskus seurustelumme aikaan hän kuunteli yhtä biisiä, joka kertoi miehestä joka pelasti naisen raiskaukselta tappamalla raiskaajan, meni vankilaan, mutta nainen ei ikinä tullut katsomaan ja mies hautoi kostoa.
Mä olin luvannut tulla käymään häntä katsomassa, mutten ikinä mennyt ja pelkäsin hänen hautovan kostoa samalla tavalla kuin laulussa. Se lähetteli mulle kirjeitä elämästään siellä ja piirsi ulkomuistista niihin liitteeksi mun kuviani. Soitti aina mun syntymäpäivänäni, vuosien ajan, kunnes yhtenä vuonna soittoa ei enää tullut.
Nykyään mulla on salaiset osoitetiedot ja pieni osa musta pelkää, että hän on silti joku päivä mun ovella, vaikka tiedänkin, että hän on varmasti kasvanut aika paljon henkisesti noista sairaista ajoista.
Miehen nimikirjaimet A.K.? Kuulostaa nimittäin tosi tutulta...
Ex-parin kaksivuotias poika istui auton takapenkillä, kun mies veti ex-kumppaniaan auton perässä neljänneskilometrin matkan Saksassa.
Hamelnia järkyttänyt tapaus sattui sunnuntaina aamulla. 38-vuotias mies oli kietonut sormen paksuisen narun ex-kumppaninsa, 28-vuotiaan naisen kaulalle, sitonut sen auton vetokoukkuun kiinni ja kiskonut naista auton perässä 250 metrin matkan.
Naru oli irronnut kesken matkan ja nainen oli jäänyt makaamaan vaikeasti loukkaantuneena kävelytielle, josta ohikulkijat löysivät hänet. Nainen on sairaalahoidossa keinotekoisessa koomassa. Hänen tilansa on kriittinen.
Poliisi vahvisti maanantaina, että kyseessä oli ex-pariskunta. Kurditaustainen saksalaispari oli elänyt suhteessa, joka oli päättynyt jo aikoja sitten. Parilla on kuitenkin yhteinen lapsi, auton takapenkillä koko tragedian ajan istunut kaksivuotias poika. Poika on nyt sosiaaliviranomaisten huostassa.
Mies on pidätetty, ja hän saa syytteen murhayrityksestä. Poliisilla ei ole vielä tietoa miehen motiivista.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201611222200030697_ul.shtml