Mustasukkaisen kumppanin sairaimmat aivotukset? Kertokaa!
Itse voisin kirjoittaa näistä kirjan, jo kahden edellisen suhteen perusteella, mutta arkipäivää oli:
- Kaupasta kuitti miehelle, että näki kellonajan ja pääsi laskemaan paljonko aikaa kului matkaan ja jos edellisenä päivänä olin suoriutunut kaupasta 10 minuuttia nopeammin, niin olin käynyt toisen miehen luona.
- Tekstiviestinä piti lähettää sijainti tai valokuva paikasta missä olin, jos mies joutui lähtemään töiden takia toiseen kaupunkiin.
Kestin tätä kaikkea, koska olin hölmö ja luulin, että todistelemalla mies muuttuu ja alkaa luottamaan. Nyt tiedän, että mustasukkaisuus on sairaus, joka ei parane.
Kertokaa mihin olette nöyrtyneet?
Kommentit (3463)
Vierailija kirjoitti:
Minä tapasin miehen, joka ensimmäiset neljä kuukautta vaikutti ystävälliseltä, suvaitsevaiselta herralta. Puhui mm usein seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Tapailu eteni hitaasti ja alussa en ollut edes kiinnostunut, mutta pikkuhiljaa aloimme nähdä useammin.
Tapailun syventyessä mies puhui joskus ongelmallisesta exästään, joka kuulemma kohteli lastaan kaltoin, oli ollut mielisairaalassa ja vainonnut häntä eron jälkeen. Otti itselleen vakuuttavasti uhrin roolin.
Alussa säälin miestä tuon exän takia, mutta hälytyskelloni alkoivat soida, kun jos jokin asia ei mennyt hänen mielensä mukaan, mies vertasi minua tuohon exäänsä. Tämä tapahtui aivan yllättäen. Siihen mennessä hän oli suostunut myönnytyksiin ja osasi tehdä kompromisseja, mutta yhtenä kertana haettuani meille pizzat mukaan, alkoi mies huomautella että: "Exäkään ei koskaan välittänyt kysyä olisinko halunnut salaatinkin pizzan kylkeen. Senhän saa myös ilmaiseksi mukaan." Sanoin vain että eipä tullut mieleen, kun itse en sitä koskaan ota. Tähän mies vastasi että kannattaisi sinunkin syödä edes sen pizzan lisäksi salaattia, niin pysyy terveenä eikä kilotkaan kerry, ja hymyillen taputti vatsaani. Tämän tapaisia huomaamattomia piikittelyjä alkoi olla useammin, joista ulkopuolinen varmaan syyttäisi vainoharhaiseksi jos noita nostaisi esille.
Mies alkoi myös näyttämään mustasukkaisuuden ja kontrolloimisen merkkejä. "Miksi lähdet ystävien kanssa ulos, eikö meillä muka ole kivaa yhdessä?" "Voi ei, et voi tavata tänään Tainaa, varasin meille liput leffaan siihen elokuvaan josta sanoit, että tuo olisi kiva nähdä." "Kuka tuo mies oli, jota moikkasit äsken?"
Tämä käytös oli kuitenkin niin pientä kaiken hyvän rinnalla, että ajattelin jatkaa vielä tapailua. Kunnes miehen ex otti minuun yhteyttä. Ex kertoi miehen alistaneen ja pahoinpidelleen häntä vuosi suhteen aloittamisen jälkeen koko suhteen ajan. Tästä kaksi vuotta ja ex oli ottanut eron. Mies oli ollut se joka oli vainonnut exää, ja oli miehellä ollut tuohon yksi lähestymiskieltokin. Puhuin pian myös puhelimessa tuon exän kanssa, ja hän kuulosti järkyttävän pelokkaalta, mutta kertoi ottaneensa yhteyttä, sillä olisi toivonut jonkun varoittaneen aikanaan häntäkin.
Tässä tapauksessa yhteydenotto sattui vain oikeaan aikaan. Jos minulla ei olisi jo ollut herännyt pieni epäilys miehestä, en varmasti olisi uskonut "hullun exän" puheita. Olen kuitenkin todella kiitollinen, että hän otti yhteyttä, vaikka häntä se saattoi kaduttaa jälkeenpäin. Jatkuu..
Kyllä, tutulta kuulostaa. Hirveän tuttuja on minunkin exän kohdalla ulkonäköön liittyvät liittyvät heitot. Sillä alkoi pikkuhiljaa nakertaa itseluottamustani, enkö mä kelpaakaan tällaisena jonka jälkeen minä yritin kaikkeni ollakseni tosi kaunis ja haluttava. Jos joskus sanoin että tuo loukkasi tai tuntui pahalta, ex sanoi että vitsihän se vaan oli ja ei pidä suuttua pikkuasioista. Sen jälkeen tunsin itseni kohtuuttomaksi, kun kehtasin loukkaantua vitsistä...
Tuokin on tuttua että alkoi estämään menojani. Jos kerroin olevani menossa shoppailemaan kaverin kanssa viikonloppuna, mies kertoikin just päivällä sopineensa mummonsa kanssa että mennään auttamaan häntä maalle tms. Näitä alkoi olla yhä useammin.
Lopulta hän paljasti totuuden itsestään hieman liian aikaisin. Ennenkuin oli saanut minut kiikkiin kokonaan. Selvisi että veljensä vaimolla oli suhde toiseen mieheen ja avioerohan siitä seurasi. Kun veljensä kertoi asiasta meille, exä sai totaaliraivarit. Hänellä meni raivoaminen ihan yli. Huusi ja melskasi, h*oritteli, puhui sen ämmän hakkaamisesta. Minä ja veli katsottiin suu auki. Olisin ymmärtänyt jos veli ois ollu raivon vallassa kun vaimo on pettänyt pitkään mutta ei, hän oli ihan asiallinen. Mun mies taas... En osaa edes kuvailla millainen se kohtaus oli. Se avasi silmäni ja silloin päätin että nyt muuten loppu tämä juttu, ei ole ihan normaali mies. Eikä ollutkaan kuten jatko osoitti. Vainoamista, satoja puheluita viikossa, tekstiviestejä, työpaikalle tunkeutumista jne.
Tässä tapauksessa saan vähän kyllä katsoa peiliin ja tuhannen kerran todeta, miten gyhä ja naivi 17 kesäinen tyttö voi olla. Ehkä ei pahinta laatua mustasukkaisuudessa mutta henkisessä alistamisesta .
Eksä oli nelisen vuotta vanhempi ja karseempaa manipuloijaa en vielä tänäkään päivänä tunne.
Tuli mulle sit kavereita tai vaikka mummu kylään, se alko pitään mökötystä ja mykkäkoulua jo niiden vieraiden ollessa paikan päällä, sain hävetä silmät päästä. Eli vieraat, varsinkin mun paras ystävä oli ehdoton ei.
Kun se meni inttiin, mun piti lukee sille aina ILTASATU (!!) jotta se saa nukuttua, kuulen vieläkin sen äänen "mä en saa nukuttua muuten jos en kuule sun ääntä..". Ja mä idiootti alistuin siihen, ajattelin vaan, että tavallaan hellyyttävää. Nyt kyllä tajuan , että halus vaan kytätä mua, että oon kotona illalla. Olis vauvakin pitänyt sit hankkia , kun sitä vitutti jos kävin kavereiden kanssa ees yksillä baarissa. Samaan aikaan sillä oli intissä mun läppäri, jonka sivuhistoria oli täynnä pornoo, "miten ei jäädä kiinni pettämisestä" juttuja jne . Täällä moni sanoo, että sairainmat on niitä jotka pettää ite, pitää kutinsa - tätäkin sankari petti mua ryhmäseksin parissa, mistä kuulin yhteisiltä kavereilta eron jälkeen. Ja ite olin koko ajan alistunut ja kiltti ja typerä naivi idiootti.
Kun sanoin, että haluan erota, se lupas muuttaa kaiken itessään ja hakee vaikka Kuun taivaalta kunhan en jätä. Kun siltikin pysyin päätöksessäni, se otti mut väkisin kesken suihkutuokion. Nyt oon kyllä maailman onnellisin, että siitä että pääsin siitä eroon, sehän oli ihan sairas hullu!
Se on käsittämätöntä että usein nuo uskoo siihen omaan sairaaseen mieleen ja ajatuksiin niin täysin, että ovat alussa vakuuttavia, koska eivät edes itse ymmärrä valehtelevansa! Hankala siinä on sitten itsekään alkaa heti epäilemään, kun toinen valehtelee yhtä uskottavasti, kuin kertoisi totuutta.
Mun ex raiskasi mut, ja tilanteen päätyttyä käyttäytyi kuin mitään ei olisi tapahtunut?! Meillä oli riitaa (väitti minun flirttailevan veljelleen), jonka jälkeen hän kävi päälle. Hoikkana tyttönä vastaan kamppailu ei auttanut.
Tämän jälkeen ex käyttäytyi niin kuin normaalisti seksin jälkeen. Sano että on nälkä ja pitäisikö keittää kahvit! Kun tuo sika lähti hakemaan meille ruokaa raflasta, minä lähdin karkuun. Menin lääkäriin ja tein rikosilmoituksen. (Tuota ei kuitenkaan tuomittu, oli vain sana sanaa vastaan, ex väitti minun suostuneen.) Kauan tuon jälkeenkin yritti ottaa yhteyttä ja kyseli miksi keksin sellaista.
Hyvä että näistä sairaista yksilöistä puhutaan nykyään. Minä olen hyvän kasvatuksen saanut, terve nainen. Minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, että tällaisiakin ihmisiä on olemassa, enkä siis voinut heti uskoa, kun sellaiseen tulin tutustuneeksi. Olin tottunut siihen, että ongelmat ratkeavat puhumalla, ja toista ihmistä kohdellaan hyvin. Luulin, että riitaan tarvitaan aina kaksi, ja niin edelleen... Ei vaan näiden kohdalla. En voinut uskoa kuinka sairaan ihmisen vaikutuspiiriin olin joutunut, ennen kuin oli pakko tajuta, että toinen on sairas. Onneksi nykyään netissä on tietoa. Tsemppiä kaikille kovia kokeneille, olette käsittämättömän vahvoja ollessanne vielä siinä!
Oon nyt pari päivää seurannut tätä keskustelua ja jakanut omiakin kokemuksia. Tavallaan terapeuttista, tavallaan ei. Mulle tuli tänään kauhea pahoinvointikohtaus luettuani näitä juttuja, muistui mieleen lisää kauheuksia. Koko päivän sen jälkeen on oksettanut ja huimannut.
Pitäisi varmaan lopettaa näiden lukeminen.
Minusta tämä on hyvä ketju. Terapeuttinen. Tätä ei kannata lukea paljoa kerralla, tai alkaa oksettaan. Vähän niin kuin terapiassa, kaikkea paskaa ei kaadeta kerralla käsiteltäväksi.
Iltasatu miehen eksä vielä jatkaa, eron korvilla tietty painosti mua itsemurhan tekemisellä pystyn suhteessa pidempään. Itselläni on yksi perheenjäsen tehnyt itsemurhan, joten tiesi tasan mistä naruista vetää. Sitten eron jälkeen kiristi multa rahaa, koska on mun syy, että se on siinä jamassa (alkoholikoukussa ja rahaton) kun en pysynyt hänen kanssaan ja jätin sen.
joku kirjoitti myös hyvin, että kaks "toisilleen sopivaa" on tollasesta suhteessa, toinen miellyttää kun haluaa edes pienen ripauksen rakkautta ja toinen alistaa, että saa kaiken mahdollisen ja vielä mahdottomankin. Aina ahdistaa, kun edes ajattelen niitä aikoja sen hullun kanssa. Kyllä tollasesta jotkut traumat vaan jää.
Älkää syyttäkö itseänne, älkääkä hävetkö. Ette ole tehneet mitään pahaa. Teillä on vain ollut huono tuuri, kun on sattunut kohdalle. Tuollaisia voisi aukottomasti välttää vain epäilemällä kaikkia, ja olemalla tutustumatta kehenkään. Se ei kannata, sillä maailmassa on hyviäkin ihmisiä, niin kuin tuo Tomppa, josta eräs kirjoitti <3
Tää on ihan sairaan touhua ,mies on 74v ja minä kohta 70v. Mies on keksinyt ,että oon pettäny häntä nuorena toinen lapsi ei ole mukamas ole hänen. kertoi joku päivä ,että tytär otti hänestä dna näytteen pumpuli puikolla. Kysyin tyttäreltä , että iskä häyryää tuosta onko toi olevinaan totta, nauroi hulluhan toi on ei siis sairasta.
Vierailija kirjoitti:
Oon nyt pari päivää seurannut tätä keskustelua ja jakanut omiakin kokemuksia. Tavallaan terapeuttista, tavallaan ei. Mulle tuli tänään kauhea pahoinvointikohtaus luettuani näitä juttuja, muistui mieleen lisää kauheuksia. Koko päivän sen jälkeen on oksettanut ja huimannut.
Pitäisi varmaan lopettaa näiden lukeminen.
Mä taas näin viime yönä kunnon pitkän ja piinallisen painajaisen tuosta exästä. Hyi hitto, ku oli tuskainen olo ku heräsin. En tiedä pitäisikö lopettaa tämän vertaistuen lukeminen? Mulleki nousee kokoajan pintaan näitä muistoja. Jotka olin jo unohtanu.
T: se, jonka exä kaatoi selin sängylle, tuli hajareisin päälle ja piti kiinni ja hakkasi raivon vallassa puukolla pään viereen patjaan ja huusi, että tappaa mut, koska olen niin v**n h*a (olen kertonu tänne myös muita yksittäisiä hänen sairaita tekojaan, mutta en ole kuin pariin laittanu "nimimerkkini".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon nyt pari päivää seurannut tätä keskustelua ja jakanut omiakin kokemuksia. Tavallaan terapeuttista, tavallaan ei. Mulle tuli tänään kauhea pahoinvointikohtaus luettuani näitä juttuja, muistui mieleen lisää kauheuksia. Koko päivän sen jälkeen on oksettanut ja huimannut.
Pitäisi varmaan lopettaa näiden lukeminen.Mä taas näin viime yönä kunnon pitkän ja piinallisen painajaisen tuosta exästä. Hyi hitto, ku oli tuskainen olo ku heräsin. En tiedä pitäisikö lopettaa tämän vertaistuen lukeminen? Mulleki nousee kokoajan pintaan näitä muistoja. Jotka olin jo unohtanu.
T: se, jonka exä kaatoi selin sängylle, tuli hajareisin päälle ja piti kiinni ja hakkasi raivon vallassa puukolla pään viereen patjaan ja huusi, että tappaa mut, koska olen niin v**n h*a (olen kertonu tänne myös muita yksittäisiä hänen sairaita tekojaan, mutta en ole kuin pariin laittanu "nimimerkkini".
Laita sen jannun nimi ja asuinpaikka, niin käyn keskustelemassa. :)
Sen verran vielä voin kertoa, että mua kyllä uskottiin heti, kun avauduin kavereilleni exän sairaista touhuista. He tukivat ja yrittivät saada mua eroamaan. Erosinkin, montakin kertaa, mutta sitten alkoi se kova ruikutus, piinaaminen ja anelu, että aina päädyin takas.
Loppuvaiheissa avauduin myös salaa tän exän kavereille ja he uskoivat mua, sanoivat tosin, ettei kyllä ikinä uskois kuinka sairaita juttuja on mulle tehny, kun on niin mukava kaveriporukassa jätkille.
Mutta ne jätkät siis uskoi mua ja olivat mun puolella. Tämän jälkeen, ku exä raivosi raivoamistaan ja kävi mun kimppuun yhtenä viikonloppuyönä, sain soitettua lyhyen puhelun hänen kaverilleen, että tule äkkiä tänne, täällä on tilanne päällä, tää kaveri juoksi lumisateessa pari kilsaa täysillä kämpille "pelastamaan" mua. Pääsin ulos talosta ihan hysteerisenä ja autooni, joka oli talon ulkopuolella parkissa ja tää kundi hyppäs kyytiin ja äkkiä menoks karkuun. Olin siis selvin päin, en juuri koskaan juonut. Pyysin häntä kokeilee takaraivoani millainen kuhmu oli nousemassa päähäni. Ja kerroin koko jutun alusta loppuun miten meni ja kaiken muunkin. Ja todellaki usko mua, vaikka oli exän lapsuudenkaveri. En koskaan kokenu kenenkään kohdalta sellaista, etteikö mua oltais uskottu. Ja terapiassakin kävin aikoinaan tämän exän tekosien takia.
t. se, jonka exä puukotti patjaan pään viereen.
Ei voi olla totta että löydän tämän juuri nyt!! Olen lukenut kaikki viestit!
Mulla on huomenna nimittäin suuri päivä! Minä muutan pois täältä helvetistä!
Mun mies on juuri tuollainen mitä täällä ootte kertoneet!
Pelottaa vaan ihan helvetin paljon kun tiedän että tästä tulee sotaa ja kunnon nöyryytys mutta olen siihen valmis istun vaikka sitten yksin kotona mutta ainakaan ei tarvitse enää pelätä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon nyt pari päivää seurannut tätä keskustelua ja jakanut omiakin kokemuksia. Tavallaan terapeuttista, tavallaan ei. Mulle tuli tänään kauhea pahoinvointikohtaus luettuani näitä juttuja, muistui mieleen lisää kauheuksia. Koko päivän sen jälkeen on oksettanut ja huimannut.
Pitäisi varmaan lopettaa näiden lukeminen.Mä taas näin viime yönä kunnon pitkän ja piinallisen painajaisen tuosta exästä. Hyi hitto, ku oli tuskainen olo ku heräsin. En tiedä pitäisikö lopettaa tämän vertaistuen lukeminen? Mulleki nousee kokoajan pintaan näitä muistoja. Jotka olin jo unohtanu.
T: se, jonka exä kaatoi selin sängylle, tuli hajareisin päälle ja piti kiinni ja hakkasi raivon vallassa puukolla pään viereen patjaan ja huusi, että tappaa mut, koska olen niin v**n h*a (olen kertonu tänne myös muita yksittäisiä hänen sairaita tekojaan, mutta en ole kuin pariin laittanu "nimimerkkini".
Laita sen jannun nimi ja asuinpaikka, niin käyn keskustelemassa. :)
Erosta on aikaa jo noin 15 vuotta. Ja tosiaan kaikki yhteydet on katkaistu silloin. Eikä tänne nimiä voi laittaa. Mutta ihan h**vetin piinaavaa nähdä tasaisin väliajoin aivan kammottavia unia ja painajaisia, useimmissa yritän paeta häntä ja piiloutua, ja se tunnelma on kuin pahimmasta kauhuelokuvasta.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla totta että löydän tämän juuri nyt!! Olen lukenut kaikki viestit!
Mulla on huomenna nimittäin suuri päivä! Minä muutan pois täältä helvetistä!
Mun mies on juuri tuollainen mitä täällä ootte kertoneet!Pelottaa vaan ihan helvetin paljon kun tiedän että tästä tulee sotaa ja kunnon nöyryytys mutta olen siihen valmis istun vaikka sitten yksin kotona mutta ainakaan ei tarvitse enää pelätä!
KUNHAN MUISTAT ETTÄ ET USKO SANAAKAAN! Se tulee ruikuttamaan sua takaisin tauotta yöt ja päivät seuraavan kuukauden ajan, lupaa sulle kuun taivaalta ja lupaa muuttua...
Kun lähdet, niin älä missään nimessä mene takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla totta että löydän tämän juuri nyt!! Olen lukenut kaikki viestit!
Mulla on huomenna nimittäin suuri päivä! Minä muutan pois täältä helvetistä!
Mun mies on juuri tuollainen mitä täällä ootte kertoneet!Pelottaa vaan ihan helvetin paljon kun tiedän että tästä tulee sotaa ja kunnon nöyryytys mutta olen siihen valmis istun vaikka sitten yksin kotona mutta ainakaan ei tarvitse enää pelätä!
KUNHAN MUISTAT ETTÄ ET USKO SANAAKAAN! Se tulee ruikuttamaan sua takaisin tauotta yöt ja päivät seuraavan kuukauden ajan, lupaa sulle kuun taivaalta ja lupaa muuttua...
Kun lähdet, niin älä missään nimessä mene takaisin.
Ja multa kans yks vinkki, jos vain voit, ota uusi puhelinnumero ja laita se jo avaushetkellä salaiseks. Estä hänet sähköpostissa ja kaikissa muissa medioissa, jos olet niissä. Laita osoittees salaiseks. Toivottavasti teillä ei ole yhteisiä lapsia, silloin se ei olekaan niin helppoa kadota maan alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla totta että löydän tämän juuri nyt!! Olen lukenut kaikki viestit!
Mulla on huomenna nimittäin suuri päivä! Minä muutan pois täältä helvetistä!
Mun mies on juuri tuollainen mitä täällä ootte kertoneet!Pelottaa vaan ihan helvetin paljon kun tiedän että tästä tulee sotaa ja kunnon nöyryytys mutta olen siihen valmis istun vaikka sitten yksin kotona mutta ainakaan ei tarvitse enää pelätä!
KUNHAN MUISTAT ETTÄ ET USKO SANAAKAAN! Se tulee ruikuttamaan sua takaisin tauotta yöt ja päivät seuraavan kuukauden ajan, lupaa sulle kuun taivaalta ja lupaa muuttua...
Kun lähdet, niin älä missään nimessä mene takaisin.
Ja muista myös salata uusi osoitteesi mieheltä! Lähde niin että hän ei tiedä, ja kaikki yhteydet heti katki, eikä enää mitään muuta! Ole myös valmiina tallentamaan todisteet jos esim. uhkailee laittomasti, jos et heti saa uutta numeroa. Parempaa tulevaisuutta sinulle!
Tulipa mieleen sellainen tapaus about 2 vuotta narsistista eron jälkeen, kun mulla oli jo uusi (nykyinen) mies. Oltiin tyttöjen kesken baarissa ja joku mies tuli jutteleen meille.
Tein heti selväksi, että olen varattu enkä etsi miesseuraa. Luulin, että meni perille.
Lähdin sit kotiin kävellen ja tää juttelemaan tullut mies oli seurannut mua, pysäytti parin korttelin päässä ja halusi saattaa mut kotiin. Edelleen sanoin että mulla on miesystävä. Tää äijä sai sit jonkun "mikset sä kertonut heti, mä ehdin jo rakastua suhun". Olin ihan että wtf, kerroinhan.
Sanoin, että jospa mä nyt jatkan matkaa ihan yksin. Toivotti hyvät yöt. Mietin että jopa oli ihme hyypiö.
No, oli sit myöhemmin törmännyt kaveriini kaupungilla ja vaatinut saada mun puhelinnumeron tai sähköpostin, koska "me kuulutaan yhteen". Kuulema mun parisuhde on vain hidaste ja hän haluaa mut itselleen. Kaveri oli kivenkovaa vakuuttanut että mua ei kiinnosta muut kuin oma mies.
No sit tää hyypiö oli stalkannut mut Instagramista ja FB:sta, lähetteli kunnon narsistiviestejä kuinka hän tietää että olisin hänelle se oikea. Oli selvittänyt työpaikkani ja lähetti kukkia.
Onneksi lopetti kun en vastannut mitään ja blokkasin sos.mediassa, mutta hyi hitto!
Kunnon lipevä narsisti, tunnistin kyllä heti kun tuli juttelemaan, että tossa on nyt sellanen ikävä viba... Tosi imelä ja teennäinen tyyppi, ihan varmana on juuri tuollainen hirviöpuoliso.
Entinen kaveri seurustelee miehen kanssa, joka on puukottanut tätä kaveria.
Mun exä kanssa karjui mulle joskus, että miksi hänen kaikki elämänsä naiset kautta historian on samanlaisia hulluja.
Olin tuolloin jo päättänyt erota ja olin sellaisessa hysteerisessä vapaudeninnossa (exälle en ollut kertonut, koska muuttopäivään oli vielä viikko). Aloin nauraa kyyneleet silmissä ja ehdotin, että josko herra menisi peilin eteen ja miettisi, että miten tosissaan onkaan mahdollista.
Kun exä sitten pienellä viiveellä tajusi mitä tarkoitan, sain toki turpaani. Mutta se oli sen arvoista!
Muistan vieläkin sen tunteen, kun ensimmäisen kerran vuosiin uskalsin sanoa jotain vastaan, tuntui, kun olisin sen pienen hetken omistanut koko maailman.