Masentunut - mitä olet tehnyt tänään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohittakaa täysin nuo "nyt itseä niskasta kiinni, olet masentava, itseaiheutettua"-kommentit. Tuollaisille provoille on turha yrittää takoa ymmärrystä päähän, he juuri haluavat lyödä lyötyä, ja saavat nautintoa onnistuessaan provoamaan ja purkamaan pahaa oloaan muihin. Yksi alapeukkukin on niille suuri saavutus, joten parempi olla antamatta sitä :D

Olkoonkin niin, että ovat provoja. Joukossa saattaa kuitenkin olla yksi ihminen, joka ei ihan aikuisten oikeasti tiedä, mistä masennuksessa on kysymys. Sellaisille ihmisille kannattaa kertoa asiallista tietoa siitä, että masennus ei ole parannettavissa sillä, että nostaa itseään niskasta.

Nimenomaan näin. Enkä ole provo. Sellainen käsitys vain tulee masentuneilla vastauksista että ei saisi kysyäkään kun ollaan jo niskavillat pystyssä ärhentelemässä.

Niskavillojen kohoamisen ymmärrän monesti, sillä masentuneiden ihmisten olo on usein kuin nurkkaan ajetulla rusakolla. Jos ei halua tulla syödyksi, voi sitä hyökkäystäkin kokeilla viimeisenä puolustuskeinona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja vaikka on rankkoja kokemuksia takana niin hyvä niistäkin olisi yli päästä ja elämä jatkuu kuitenkin. Ei voi vain hukata sitä elämää vatvomiseen. (sorry vaan)

Niin, hyvähän se on jos pääsee yli. Jos.

Minulla ei ole rankkoja kokemuksia, ja silti olen masentunut. En vatvo mitään, mutta silti olen masentunut. Tiedätkö sinä, mitä masennus on?

En tiedä. Kerro. Minullakin on univaikeuksia ja joku lievä masennusdiagnoosi takana. Lääkkeitä tauluun ja uni kuntoon. Sitten mielekästä tekemistä ja paljon liikuntaa. 17

Täällä on vedetty lääkkeitä tauluun jo monta kymmentä vuotta. Eri merkkiä ja erilaisina kokoonpanoina. Ehkä taulu on vain epäkelpo?

Vierailija kirjoitti:

No mistä se masennus sitten johtuu ja onko totta että siihen ei lääkkeet ja lääkkeettömät keinot auta? 17

Sinun kannattaa kysyä tätä asiaa lääketieteen asiantuntijoilta. Vaikka me masentuneet ihmiset monesti olemmekin ottaneet paljon selvää sairaudestamme, me emme silti aina tiedä perimmäistä syytä siihen, mistä masennus johtuu. Joskus voi syyttää vain aivokemiaa, koska mitään järjellistä ulkopuolista syytä ei löydy. Lääkkeet ja lääkkeettömät keinot auttavat siinä määrin kuin ne auttavat. Kaikille toimivaa masennuslääkettä ei ole vielä keksitty. Jos sellainen olisi keksitty, kukaan ei olisi eläkkeellä masennuksen takia.

Sittenkö sitä vain luovuttaa ja jää sisälle nukkumaan päivät ja tuijottaa ruutua yöt? Auttaisiko ihan fyysisesti raskas ulkotyö? (Tämä ei ole v-tuilua vaan omaa kokemusta)17

Vierailija kirjoitti:

Sittenkö sitä vain luovuttaa ja jää sisälle nukkumaan päivät ja tuijottaa ruutua yöt? Auttaisiko ihan fyysisesti raskas ulkotyö? (Tämä ei ole v-tuilua vaan omaa kokemusta)17

Tehdäkseen fyysisesti raskasta ulkotyötä pitäisi olla terve tai terveempi kuin me liian masentuneet ihmiset olemme. Masennus on sitä, että ei jaksa eikä kykene. Ei kertakaikkiaan kykene. Kaikki on lyijynraskasta. Raajat, ajatukset, tulevaisuus, hengittäminen. Joku joka sirkuttaa korvaan liikunnasta tai raskaasta ulkotyöstä, saa olon entistä masentuneemmaksi, koska silloin tajuaa sen miten syvällä on ja miten heikossa kunnossa todellakin on. Ja miten vähän ympäristö tajuaa sitä minkä kanssa minä taistelen joka hetki.

Mulla on niin että tarvitsin tietyn määrän lääkkeitä jotta esim ulkoilu tai ihmisten näkeminen olisi vaikuttanut mitenkään. Fyysisestikään en jaksanut kävellä kuin puoli kilometriä eikä se tuntunut missään tai piristänyt. Sitten kun lääkkeet alkoi vaikuttaa (oli psykoottisia oireita myös joten meni lähes vuosi ennen kuin olin tässä "voisi kai sitä muutakin tehdä kuin katsoa telkkaria" -tilassa) niin huomasin että esim ulosmenolla oli piristävä vaikutus.

Syönyt kauheat määrät roskaruokaa ja katsellut Netflixistä sarjaa.

Minä sanoisin, että masennukseen auttaa, jos auttaa, asenne "Pienin askelin. Hitaasti. Ehkä. Varovasti. Niin kuin hyvältä tuntuu. Pakottamatta. Kun on sen aika. En vaadi sinulta mitään. Lepää jos väsyttää."

Sen sijaan asenne "nyt reipastut ja otat itseäsi niskasta kiinni", on kuin joku läväyttäisi 5000 watin lampun silmiesi eteen keskellä yötä talvella ja käskisi sinua juoksemaan maratonin tamburiinin tahdissa....

Nautin elämästä en siis ole masis. mut kaljan lipittämisen voi jättää huomiselle. käynyt kävelemässä, syönyt hyvää kotiruokaa, ah nyt pesen pyykkiä!

Kannattaa muuten googlata "lisämunuaisen uupumus"- uskoisin että todella yleistä niillä masentuneilla keistä tuntuu ettei fyysisestikään jaksa tehdä mitään. Ja muillakin. Aiheuttaa myös masennusta, sama tila mitä kutsutaan burn outiksi mutta hoito ei ole (ainakaan vain) masennuslääke.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muuten googlata "lisämunuaisen uupumus"- uskoisin että todella yleistä niillä masentuneilla keistä tuntuu ettei fyysisestikään jaksa tehdä mitään. Ja muillakin. Aiheuttaa myös masennusta, sama tila mitä kutsutaan burn outiksi mutta hoito ei ole (ainakaan vain) masennuslääke.

Onhan sitä ainakin minulla vaikka mitä fyysistä vaivaa, mutta en jaksa taistella että saisin niihin riittävää hoitoa. Kumpi nyt sitten tulikin ensin, muna vai kana.

Olen soittanut nokkahuilua ja harjoitellut kotimaisia kansantanhuja. Iltapäivällä sain pirtanauhani valmiiksi ja join lasillisen vehnänorasmehua.

Vierailija kirjoitti:

No mistä se masennus sitten johtuu ja onko totta että siihen ei lääkkeet ja lääkkeettömät keinot auta? 17

Masennukseen ei ole olemassa lääkkeitä, jotka tämän sairauden parantaisivat. Nykyiset lääkkeet vaikuttavat aivoihin mutta suoraan masennusta on vaikea parantaa ja ne helpottavat kyllä oloa, tosin nekään eivät sovi kaikille. Niiden tarkoitus on helpottaa oloa sen verran, että arkielämän toimiminen onnistuisi paremmin, ja joiden avulla saataisiin olo jotenkuten hyväksi, että voidaan alkaa esimerkiksi terapiassa tutkimaan, mistä masennus on lähtöisin. Ne ovat kuin burana flunssaan, auttaa jos auttaa muttei paranna. Kuten sanottu, kaikille ihmisille ei ole olemassa mitään keinoa, millä masennuksen parantaisi. Jotkut kärsivät siitä koko elämänsä vaikka olisikin kaikki lääkkeet, terapiat ja hoidot käyty läpi. Joillekkin esimerkiksi lääkityksen ja psykiatrin yhdistäminen auttaa ja masennuksesta pääsee irti.

Te, jotka tarjoatte liikuntaa ja mielekästä tekemistä ratkaisuksi kaikkeen; miten selitätte sen, että huippu-urheilija tai vaikkapa poliitikkokin voi masentua? Masennus on paljon monimutkaisempi sairaus, kuin mitä aloitteleva palstasykoloki kuvittelee.

Heräsi seitsemältä, pesin pyykkiä pari koneellista ja hengasin aaveella. Sitten kävin kaupassa ja palasin hengaamaan koneella. Yhden maissa olin taas väsynyt ja tylsistynyt joten menin päikkäreille, joilta heräsin viiden maissa. Söin ja nyt olen ollut taas koneella pari tuntia. Katson Outlanderin uusimman jakson ja kohta palaan varmaankin taas sänkyyn. Huomenna pitäisi jaksaa nousta töihin ja teeskennellä kykenevää aikuista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muuten googlata "lisämunuaisen uupumus"- uskoisin että todella yleistä niillä masentuneilla keistä tuntuu ettei fyysisestikään jaksa tehdä mitään. Ja muillakin. Aiheuttaa myös masennusta, sama tila mitä kutsutaan burn outiksi mutta hoito ei ole (ainakaan vain) masennuslääke.

Onhan sitä ainakin minulla vaikka mitä fyysistä vaivaa, mutta en jaksa taistella että saisin niihin riittävää hoitoa. Kumpi nyt sitten tulikin ensin, muna vai kana.

Tuon ko vaivan hoito on pääasiassa sokerin, kofeiinin, alkoholin ja vastaavien poisjättäminen ruokavaliosta ja terveellinen säännöllinen ruokavalio sekä riittävä lepo.

Heräsin, nousin sängystä, laitoin kahvia tulemaan, kävin vessassa, join kahvia, tein aamupesut, puin vaatteet, vein roskat, pyöräilin kauppakeskukseen, kävin apteekissa, ostin treenivaatteita ja kukkia, pyöräilin kotiin, söin, laitoin pyykit pyykkikoneeseen, istutin kukkia ruukkuun, laitoin pyykit koneesta kuivumaan, kirjotin sähköpostia, jumppasin, kävin suihkussa, söin ja nyt makaan sohvalla yökkäreissä (tähän aikaan 😲 ) ja katson Arto Nybergia ja luen av:ta.

.

(Kaikesta touhuamisesta huolimatta takaraivossa koko ajan ajatus itsemurhasta. Olen niin yksin, ettei elämässä ole mitään mieltä. Jopa terapeuttini mielestä ihmiset ovat se, mikä antaa elämälle merkityksen. Jos ei ole ketään, ei ole merkitystä elääkö vai ei?)

Vierailija kirjoitti:

Heräsi seitsemältä, pesin pyykkiä pari koneellista ja hengasin aaveella. Sitten kävin kaupassa ja palasin hengaamaan koneella. Yhden maissa olin taas väsynyt ja tylsistynyt joten menin päikkäreille, joilta heräsin viiden maissa. Söin ja nyt olen ollut taas koneella pari tuntia. Katson Outlanderin uusimman jakson ja kohta palaan varmaankin taas sänkyyn. Huomenna pitäisi jaksaa nousta töihin ja teeskennellä kykenevää aikuista.

Outlander wohooo!! Loistava sarja, masisteam approves! :)

Onko masennus siis sama kuin väsymys. Ei vaan jaksa mitään? Vai aiheuttavatko lääkkeet väsymyksen? Masentuneilla päiväohjelma tuntuu olevan aika pitkälle tv tä, nettiä ja nukkumista. Onko masennus vain nuorten vaiva? Omassa ikäryhmässä (40) ja sitä vanhemmissa ei masennusta käsittääkseni niin paljon ole.

Miehen suvussa on pari nuorempaa (25-32) masentunutta naista ja nämä ainakin syyttävät tilastaan aina muita. Eli onko syy masennukseen itsessä vai muissa?

17

Tänään hyvä päivä ja vielä vapaa päiväkin. Pesin pyykkiä, siivosin keittiön. Laitoin ruokaa. Iltapäivällä oltiin raveissa ja sitten päikkärit kun mies katsoi formulaa. Leikkinyt koiran kanssa ulkona ja lasten. Tein taas vähän ruokaa ja nyt tuijotan lätkää. Dg keskivaikea. Huomenna töihin, viduddaa valmiiksi kun pitää puhua ihmisille ja olla ystävällinen.