Masentunut - mitä olet tehnyt tänään?

Miten te masentuneet ädit kerkiätte olemaan masentuneita esim kotiäidit? onhan teidän jaksettava lapsenne hoitaa, laitettava ruokaa, pestävä pyykkiä yms ei siinä voi koko päivää sängyssä vaan maata. Yleensäkkään en ymmärrä kenellä on aikaa masentua eli maata päivästä toiseen sängyssä.

Heräsin 7.30. Kävin suihkussa. Raahauduin melko pahassa krapulassa terapiaan. (Eilen illalla hain piristystä viinistä, mutta tein virheen ja join ihan liikaa, näin ei onneksi käy usein! Olin siis yksin kotona, olen aika yksinäinen ihminen.) Kävin lataamassa matkakortin ja menin kotiin. Hirveä väsymys, surffailin netissä, Klo 13 jälkeen söin ekaa kertaa tänään, kaksi voileipää söin. Nyt makaan sängyssä ja yritän tämän päivän aikana tsempata itseäni opiskelemaan, edes vähän.

pakko tunnustaa että en ole saanut aikaan mitään. Nykyään päivät menee sängyssä maatessa ja odottaessa että eikö voisi jo kuolla pois. Menin tähän jamaan kun lapseni kuoli enkä edes halua parantua. Mun olisi pitänyt kuolla eikä lapseni.

Viikon ryyppyputki takana, olo on aika karsea nyt. En ihan kännissä joka päivä sentään ole ollut, mutta silleen hiprakassa. Huoh. Tässä juon sidukkaa vielä. Saa nähdä jaksaako illalla korkata vielä viinipullonkin.

Ei musta taida ihan juopoksi olla, kun joutuu miettimään että jaksaako viinipullon avata? Oon ehkä joku puolijuoppo tai jotain.

Että tässä tää menee. En oo ihmeitä tehny nyt, muuta kuin juonu.

Vierailija kirjoitti:

pakko tunnustaa että en ole saanut aikaan mitään. Nykyään päivät menee sängyssä maatessa ja odottaessa että eikö voisi jo kuolla pois. Menin tähän jamaan kun lapseni kuoli enkä edes halua parantua. Mun olisi pitänyt kuolla eikä lapseni.

Kovasti voimia ja kaikkea aurinkoista sinulle!

Myöhästynyt töistä, saanut sanomista siitä, perehdyttänyt tilalleni tulevaa minua pätevämpää ihmistä ja päivittänyt cv:tä. Keskivaikea masennus ja ahdistuneisuushäiriö. Työsuhteen loppuminen tässä kohtaa tuntuu sekä ahdistavalta ja pelottavalta.. mutta myöskin helpottavalta. Ainakin saan levätä ja syrjäytyä rauhassa.

En tiedä, olenko masentunut, mutta ahdistunut ainakin. Kaippa masentunut myöskin. Tänään olen herännyt samaan aikaan kuin puolisoni (7 maissa) ennen hänen työpäiväänsä (en ole itse vielä saanut vakituista työpäivää, joten päivät on yleensä yksinäisiä). Oli suuret suunnitelmat lähteä jumpalle tai lenkille, mutta en ole edes hiuksia saanut harjattua taikka vaatteita vaihdettua.

Olen syönyt paljon, niinkuin yleensä suruun ja ahdistukseen syön. Olen monesti kiertänyt kodin ympäri ja käynyt päänsisäisiä keskusteluja että NYT ULOS, uskallat kyllä. mutta sitten olen palannut takaisin sohvan turvaan. Olen kuunnellut musiikkia, katsonut ohjelmia ja leikkinyt kissojen kanssa.

Kenelläkään vinkkejä siihen, miten pääsisi ulos talosta, kun ulkomaailma tuntuu niin jännältä ja pelottavalta paikalta?

Vierailija kirjoitti:

Itse selaillut nettiä ja kohta yrittää ruokaa laittaa.

Nukkunut. Juuri heräsin.

Vierailija kirjoitti:

Ette te ole masentuneita, jos olette noin toimintakykyisiä suurin osa. Mä heräsin 13.00 ja kävelin koneelle. Olen katsonut koko päivän Breaking badia. Nyt nukkumaan, varmaan taas 13 asti nukun.

Masennusta on eriaisteista. Kaikki tähän vastanneet eivät ole vakavasti masentuneita. Masennus voi alentaa toimintakykyä vain lievästi, mutta sekin alenema aiheuttaa kärsimystä.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, olenko masentunut, mutta ahdistunut ainakin. Kaippa masentunut myöskin. Tänään olen herännyt samaan aikaan kuin puolisoni (7 maissa) ennen hänen työpäiväänsä (en ole itse vielä saanut vakituista työpäivää, joten päivät on yleensä yksinäisiä). Oli suuret suunnitelmat lähteä jumpalle tai lenkille, mutta en ole edes hiuksia saanut harjattua taikka vaatteita vaihdettua.

Olen syönyt paljon, niinkuin yleensä suruun ja ahdistukseen syön. Olen monesti kiertänyt kodin ympäri ja käynyt päänsisäisiä keskusteluja että NYT ULOS, uskallat kyllä. mutta sitten olen palannut takaisin sohvan turvaan. Olen kuunnellut musiikkia, katsonut ohjelmia ja leikkinyt kissojen kanssa.

Kenelläkään vinkkejä siihen, miten pääsisi ulos talosta, kun ulkomaailma tuntuu niin jännältä ja pelottavalta paikalta?

Käy illalla? Itse käyn kävelyllä 9-10 aikaan illalla. Päivällä en mene, koska ahdistaa niin paljon. Tästä tekee jotenkin kauheen huvittavaa se, että asun maalla, jossa ei ole niin liikennettä ja ihmisiä, mitä kaupungissa, mutta siltikin tuntuu että saan paskahalvauksen jos lähden päivällä lenkille. On tässä asutusta lähellä, mutta ei kauheen paljon. Lenkilläkään ei näy ihmisiä juuri koskaan, mitä nyt muutama auto menee. Ja se muutama autokin tuntuu olevan jo liikaa. Huoh.

Vierailija kirjoitti:

Miten te masentuneet ädit kerkiätte olemaan masentuneita esim kotiäidit? onhan teidän jaksettava lapsenne hoitaa, laitettava ruokaa, pestävä pyykkiä yms ei siinä voi koko päivää sängyssä vaan maata. Yleensäkkään en ymmärrä kenellä on aikaa masentua eli maata päivästä toiseen sängyssä.

Mies tekee miedän perheessä varmasti paljon enemmän kotitöitä kuin keskimääräisessä perheessä. On ollut aikoja, jolloin on syöty päivästä toiseen eineksiä.

Masennus ei muuten ole synonyymi sängyssä makaamiselle. Ikävää, että sinulta puuttuu tietoa masennussairaudesta.

Vierailija kirjoitti:

Viikon ryyppyputki takana, olo on aika karsea nyt. En ihan kännissä joka päivä sentään ole ollut, mutta silleen hiprakassa. Huoh. Tässä juon sidukkaa vielä. Saa nähdä jaksaako illalla korkata vielä viinipullonkin.

Ei musta taida ihan juopoksi olla, kun joutuu miettimään että jaksaako viinipullon avata? Oon ehkä joku puolijuoppo tai jotain.

Että tässä tää menee. En oo ihmeitä tehny nyt, muuta kuin juonu.

Kyllä sinä olet alkoholisti. Kannattaisi myöntää se itsellesikin.

Oksennellut, nukkunut, pelannut puhelimella ja yrittänyt rauhoitella itseäni tuloksetta.

Naputellut kiivaasti Voimalinja-avaukselle, ja ahdistunut, koska kaikki typerykset eksyi sinne mollaamaan... Oivoi, mitä tuli tehtyä.

Vierailija kirjoitti:

Miten te masentuneet ädit kerkiätte olemaan masentuneita esim kotiäidit? onhan teidän jaksettava lapsenne hoitaa, laitettava ruokaa, pestävä pyykkiä yms ei siinä voi koko päivää sängyssä vaan maata. Yleensäkkään en ymmärrä kenellä on aikaa masentua eli maata päivästä toiseen sängyssä.

Miten sun mielestä masennus vie aikaa? Jos mietit masennusta vaikka päänsärkynä, kysyisitkö joltain että miten sä kerkeet kärsiä päänsärystä, etkö sä oo kiireinen? Se meinaan vähän tulee siinä mukana, samalla kun puuhailet muuta. Ja ei, masennus ei ole sitä että sä makaat sängyssä päivästä toiseen. Masennus on sitä, kun sä vaan olet sairas aivokemiallisen tasapainon järkkyessä. Kenelläkään ei siis ole "aikaa masentua", masentuminen itsessään kun ei vie päivästä minuuttiakaan. Jos et ymmärrä, tutustu sairauteen äläkä kysele tyhmiä.

Vierailija kirjoitti:

Ahdistavaa luettavaa, monet viesteistänne ovat aivan kuin omat päiväni. Herään 14-16 aikaan päivällä, syön ehkä jotain, kamppailen itseni kanssa että saisin jotain tehtyä mutta päädyn silti aina takaisin sänkyyn tai sohvalle. Pahimpina päivinä nukahdan uudelleen ja herään illalla, syön ehkä taas ja sitten nukahdan taas. Herään yöllä ja valvon vähintään aamuneljään katsomalla sarjoja...

Olen täysin saamaton enkä pysty tekemään edes asioita joita haluaisin tehdä. Työtön, enkä jaksa hakea töitä. Muutama kaveri, mutta sosiaalisuus vie aivan liikaa energiaa. Liikuntaakaan en jaksa harrastaa. Mitään ei ole diagnosoitu enkä halua hoitoa, mutta ei tämä varmaan normaaliakaan enää ole...

N20

Mikset halua hoitoa? Se saattaa ajatuksena tuntua joo vastenmieliseltä, muttet uskokaan kuinka paljon siitä on hyötyä ja apua jos olo on surkee! Suosittelisin oikeasti hakemaan jjotain apua, siellä katotaan sitten että minkälainen hoito sulle sopii ja pääset juttelemaan jonkun kanssa. Musta on huolestuttava merkki se, että on työtön eikä jaksa hakea töitä, tai ei jaksa harrastaa liikuntaa. Eri juttu on jos et halua, mutta käytit sanaa jaksa. Hoidon avulla saattais löytyä se jaksamiskipinä esimerkiksi työnhakuun :)

N21

Syönyt aamupalan

Tehnyt tentin (amk)

Perunut yhden tapaamisen

Tehnyt jalkahoidon itselle

Stressannut seuraavaa ruokailua (mitä ja koska)

Napsutellut kuminauhaa kovaa rannetta vasten ahdistukseen,jotta en viiltäisi

Lukenut torstain tenttiin

Tänään olisi 4h ylivilkkaan ja vaikean lapsen hoitovuoro, pitäisi keksiä mitä syö ja mitä laittaa päälle ja tehdä lisää koulujuttuja. Sen sijaan makaan sohvalla peiton alla ja odotan poikaystävää kotiin....

Vierailija kirjoitti:

No mistä se masennus sitten johtuu ja onko totta että siihen ei lääkkeet ja lääkkeettömät keinot auta? 17

Mä olen huomannut että jos syön kevyesti ja pääasiassa kasvisruokaa, niin mieli on parempi enkä vihaa itseäni niin paljon. Sitten taas kun tulee se ahmimishimo, niin se jää päälle ja tulee vedettyä ihan kaikkea mahdollista makeaa ja suolaista ja olo on sen mukainen. Sängystä ei huvita nousta, mikään ei huvita ja mieli on maassa ja siihen auttaa vain pussi karkkia tai pizza tai jäätelö.. Ja seuraavana päivänä uusiksi. Kierre jatkuu aina vähintään viikon kaksi, sitten sitä jotenkin kampeaa sen poikki.

Mut siis sen olen huomannut, että varsinkin sokeri vaikuttaa tosi paljon mielialaan ja on ihan myrkkyä.

"Enhän minä mollaa ja tässähän yritän ymmärtää. Itse olen tosiaan kärsinyt uniongelmista koko ikäni ja kokeillut kaikki mahdolliset lääkkeet. Tällä hetkelläkin on 3-4 käytössä vaihtelevasti. Myös masennuslääkkeiksi luokiteltavia.

Ei vaan voi jäädä tuleen makaamaan tai lyödä hanskat tiskiin ja aikaa "masentumaan".

Sairaudesta ja liikuntakyvyn menetyksestä johtuvan masennuksen ymmärrän täysin. Itsekin olin raskausaikoina masentunut. Tilannetta auttaa kyllä huomattavasti kun on muuten suht terve. 17!

Masennus sairautena ei ole pelkkä tunnetila. Se on fyysinen sairaus kuten muutkin sairaudet. Aivoissa serotoniinin ja noradrenaliinin pitoisuudet vähenevät. Pidentyneessä ja vakavassa masennuksessa hippokampus saattaa pienentyä ja vaurioitua. Aivokuoren aineenvaihdunta vaimenee ja limbisen järjestelmän puolestaa vilkastuu. Aivojen hermoverkot harvenevat ja lamaantuvat. Hermoverkon sairaustila syntyy. Eli masennus todellakin on aivojen sairaus ei mikään kuviteltu laiskotteluolotila, ja se syntyy perimän ja ympäristöolojen seurauksena, esim. stressi. Masentuneella voi olla korkeat stressihormonipitoisuudet mikä johtaa koko kehon toiminnan häiriintymiseen, jopa osteoporoosiin ja tulehduksiin.

Lähde www.masennussattuu.fi

Itsellä masennukseen liittyy myös unihäiriöt ja myöskin on 4-5 lääkettä siihen, ei paljon apuja tule. Itselläni unettomien öiden jälkeen todellakin makaan. Toki pakolliset asiat yritän hoitaa. Joku kotiäiti tuossa myös kyseli. Itsellä se tilanne että olen sairaseläkkeellä mutta myös omaishoitaja. Hoidan kyllä pakolliset asiat mutta esim. tiskaus ja ruoanlaitto jäävät unettomuuden vuoksi auttamatta vähemmälle. Itselläni on usein fyysisestikin niin huono olo että ei vain kykene. En ole laiska, kun on parempi päivä ja ennen sairastumista painoin pitkää päivää.

Masennukseen suhtautuminen on ongelmallista. Masentunutta yleensä paheksutaan ja katsotaan että se on oma valinta tai vika. Jos makaa sängyssä niin siitä moititaan. Jos jaksaa vaikka harrastaa liikuntaa siitäkin syyllistetään että hähhähhää ethän tuota sairas ole kun pystyt liikkumaan!!

Itse lepään kun siltä tuntuu ja kun on mahdollista, mutta jos vointi sallii niin ehdottomasti harrastan liikuntaa sillä se on minulle paras lääke. Siitäpä ystävät saavat haukkumisen aihetta. Mutta liikunta on ihan lääkärinikin määräys.

Minulla tämänkertaisin masennusjakso alkoi kun stressityöputken päätteeksi tapahtui traumaattisia asioita. Olin lähellä menettää läheisiäni. Nämä vielä toistuivat, lisäksi jouduin jäämään omaishoitajaksi, ja stressi vaan jatkuu ja jatkuu, omaishoito on raskasta ja raha-asiat ym. käytännön asiat joudun hoitamaan myös. Luulen että siksi masennukseni on pitkittynyt kun stressi painaa päälle enkä pysty keskittymään itseni hoitoon. Omaiseni kuolee lähivuosina enkä usko että se helpottaa masennustani. Minulla ei ole muita läheisiä elossa, olen hyvin yksin ongelmien ja arjen kanssa.

Aikaisemmat masennukseni myös liittyivät traumaattisiin kokemuksiin, läheisen menettämiseen onnettomuudessa, lapsuuden alkoholistikotiin, narsistiseen vanhempaan, rankkoihin nuoruudenkokemuksiin kuten seksuaaliseen hyväksikäyttöön(tuohon aikaan sellainen oli hyväksyttävää, oikeastaan koko kylä hyväksyi asian ja revitteli ja juoruili aiheella), avioliittoon alistavan alkoholistimiehen kanssa jne.

Mutta hei, tosi kivaa että sulla ei ole aikaa jäädä tuleen makaamaan ja lyödä hanskoja tiskiin! Sori vaan mutta minä en ole onnistunut elämässäni ihan yhtä hienosti kuin sinä, toivottavasti nautit tunteesta että voit olla parempi ihminen kuin minä! Minulla ei ole koskaan edes ollut noita hanskoja joita lyödä tiskiin, pohjalla olen aina ollut jo valmiiksi...

Kävin töissä ensimmäistä kertaa tänä vuonna! Osa-aikaisena siis kokeillaan töissäoloa. Otti kyllä koville tuollainen lyhytkin toimistopäivä vaikka en tehnyt juuri muuta kuin silmäilin muistioita poissaolon ajalta ja siivosin sähköpostin.. Nyt vois ottaa pikkupäikkärit.