Lakimies vastaa

Vierailija kirjoitti:

Voiko isovanhempi jättää osan perinnöstä lapselleen, esim. asunnon, ja siirtää loput, esim. rahat, lapsenlapselle. Toisin sanoen, pitääkö lapsen olla kokonaan ryhtymättä perintöön perinnönjaossa, jotta lapsenlapsi voi periä suoraan isovanhempansa vai voiko perinnön tosiaan siirtää seuraavalle sukupolvelle vain osittain?

En ymmärrä onko siis isovanhempi jo kuollut, jos ei niin asiahan hoituisi testamentillä.. Suhtaudu nyt varaksella tähän neuvooni, koska vedän aivan lonkalta... Minulla on sellainen muistikuva, että osittainen luopuminen ei ole mahdollista. Vaan tosiaan perintöön täytyy olla kokonaan ryhtymättä, jotta se hyppäisi lapsille. Tässä on oltava erityisen tarkka, koska jos verottaja katsoo, että perintöön on ryhdytty niin pamahtaa perintöverot vanhemmalle ja sitten jos katsotaan että hän on tämän perinnön saatuaan lahjoittanut (kokonaan tai joiltakin osin kuten kysymyksessäsi) niin sen verottaja tulkitsee lahjaksi ja lapsen lapsi on velvollinen maksamaan lahjaveron.. Korostan vielä, että kannattaa siis olla tarkkana miten tulee toimia jos haluaa, ettei ryhdy perintöön. Kantsii olla yhteydessä suoraan johonkin juristiin, koska jos asia menee pieleen niin siitä voi tulla isot veroseuraamukset.

Näkisin siis, ettei osittainen luopuminen ole mahdollista, jos ette halua, että lapsenlapsi joutuu maksamaan lahjaveroa..

Lakimies/ap kirjoitti:

Lakimies/ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työntekijällä on työelämässä yksityisyyden suoja terveystiedoissaan, eli työnantaja ei saa kertoa tietoonsa saamia terveystietoja eteenpäin. Entä freelancerit ja muut itsensätyöllistäjät? Ovatko he täysin suojattomia tässä suhteessa, eli saako toimeksiantaja kertoa vapaasti eteenpäin esimerkiksi tietoonsa tulleen arkaluontoisen sairauden? 

Aihe on minulle vieras, mutta yritän taas jotain..

Asiaa sääntelee mm. yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki. Lain soveltamisala säännöksen mukaan lakia sovelletaan vain työntekijöihin (myös virkasuhteet). Näin ollen, ko lakia ei sanamuodon mukaan sovellettaisi freelancereihin... Myöskään hallituksen esityksessä, jonka silmäilin nopeasti, ei puhuttu siitä, että näin olisi tarkoitettu. Joten näillä perusteilla sanoisin, ettei kysesitä lakia tilanteessa sovelleta. (olisi viisasta tarkistaa vielä oikeuskirjallisuus/oikeuskäytäntöä).

Tietyssä tilanteessa sovellettavaksi voisi tulla myös henkilötietolaki, mutta näin yleisellä tasolla kun kysymyksesi on niin en ala ottamaan siihen kantaa. Ko. laissa säädetään yleinen vaitiolovelvollisuus henkilötietojen käsittelijälle..

Totean vielä, että rikoslaissa on seuraavanlainen rikosnimike/säännös

8 § (13.12.2013/879)

Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen

Joka oikeudettomasti

1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai

2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville

esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittavayksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon.

Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.

Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Rikoslain säännös siis koskee luonnollisesti meitä kaikkia, olimmepa missä asemassa hyvänsä saaneet nämä tiedot... Olikohan tästä apua? Voit halutettasi tarkentaa kysymystäsi niin voin vielä yrittää jos keksisin jotain konkreettisempaa...

Kiitos paljon vastauksesta! Kysymystä voisi konkretisoida vaikka niin, että freelancer, esimerkiksi toimittaja, ei pysty toimittamaan sovittua työtä ajoissa masennuksensa takia ja sairaus paljastuu näin toimituspäällikölle. Rikkooko toimituspäällikkö lakia kertoessaan freelancerin masennuksesta toiselle alan ihmiselle, esimerkiksi toisen lehden toimituspäällikölle tai toiselle freelancerille? Yleisesti tiedossa oleva mt-sairaus voi vaikeuttaa freelancerin mahdollisuutta harjoittaa ammattiaan. 

(Tapaus ei kosketa itseäni, olen palkansaaja, mutta olen seurannut vastaavaa tapausta vierestä ja vähän huolissani omien freesuunnitelmieni kanssa.)

Kiitos ap, olet varmasti auttanut useaa kysyjää!   Muutama on väittänyt, että näin huonolla kirjoitustaidolla ei olisi päässyt yliopistoon tai voisi olla lakimies.  Tästä ole eri mieltä, sillä oikeinkirjoitustaito ei ole asiasisällön mittari. Teen usein töitä todistetusti lakimiesten kanssa, eikä kaikkien kirjoitustaidossa ole hurraamista.

Oma kysymykseni: Voiko maistraatin asettama edunvalvoja tehdä edunvalvottavan puolesta testamentin, jossa omaisuus jaetaan rintaperillisten kesken? Kukaan ei siis olisi menettämässä mitään, mikä kuuluu lakisääteisesti heille tai kukaan ei olisi saamassa enempää kuin lakisääteisen osansa. Kyseessä on enemmänkin suunnittelu perintöverojen kohtuullistamikseksi ja muutenkin käytännön asioiden helpottamiseksi.

Lakimies/ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko isovanhempi jättää osan perinnöstä lapselleen, esim. asunnon, ja siirtää loput, esim. rahat, lapsenlapselle. Toisin sanoen, pitääkö lapsen olla kokonaan ryhtymättä perintöön perinnönjaossa, jotta lapsenlapsi voi periä suoraan isovanhempansa vai voiko perinnön tosiaan siirtää seuraavalle sukupolvelle vain osittain?

En ymmärrä onko siis isovanhempi jo kuollut, jos ei niin asiahan hoituisi testamentillä.. Suhtaudu nyt varaksella tähän neuvooni, koska vedän aivan lonkalta... Minulla on sellainen muistikuva, että osittainen luopuminen ei ole mahdollista. Vaan tosiaan perintöön täytyy olla kokonaan ryhtymättä, jotta se hyppäisi lapsille. Tässä on oltava erityisen tarkka, koska jos verottaja katsoo, että perintöön on ryhdytty niin pamahtaa perintöverot vanhemmalle ja sitten jos katsotaan että hän on tämän perinnön saatuaan lahjoittanut (kokonaan tai joiltakin osin kuten kysymyksessäsi) niin sen verottaja tulkitsee lahjaksi ja lapsen lapsi on velvollinen maksamaan lahjaveron.. Korostan vielä, että kannattaa siis olla tarkkana miten tulee toimia jos haluaa, ettei ryhdy perintöön. Kantsii olla yhteydessä suoraan johonkin juristiin, koska jos asia menee pieleen niin siitä voi tulla isot veroseuraamukset.

Näkisin siis, ettei osittainen luopuminen ole mahdollista, jos ette halua, että lapsenlapsi joutuu maksamaan lahjaveroa..

Olen äskettäin tutkinut asiaa ja se on juurikin näin. Kannattaa googletta perinnöstä luopuminen ja "tehokas luopuminen" ja "tehoton luopuminen". Tehoton luopuminen on juuri se, jossa perintövero menee kummallekin ja siinä on sössitty eli esimerkiksi tämä jonka piti luopua onkin ottanut jo perintöä vastaan tai mennyt maksamaan perintöveroja tai määrännyt kenelle perintö menee. Mitään näistä ei ainakaan saa tehdä.

Jopa kuolinpesästä jonkun osan (vaikkapa asunnon) myyntiin laittamisen kirjallinen valtuuttaminen allekirjoituksin saattaa olla tehokkaan (eli oikein tehdyn) perinnöstä luopumisen este. Mutta sen sijaan luopumisen voi tehdä vielä perunkirjoituksen ja perukirjan verottajalle lähettämisen jälkeenkin, kunhan ylläolevat seikat täyttyvät, eli perintöä ei ole otettu, maksettu perintöveroja jne.

t. Maallikko

Vierailija kirjoitti:

Hei☺

Aviopuolisoni edesmennyt isä oli testamentannut omaisuutensa pojalleen(miehelleni)

Testamentissa oli mahdollisen aviopuolison avio-oikeus perintöön poissuljettu.Eli tarkoittaako tämä,että se toteutuisi ainoastaan avioeron yhteydessä?Miehellä ei ole omia lapsia.Entä jos miehestä aika jättää ennen minua,toteutuuko tuo poissulku myös silloin?Mieheni sisar sai lakiosuutensa omaisuudesta.

Hei,

Kun toinen puoliso kuolee toimitetaan periaatteessa normaali ositus. Tärkeä poikkeus tällaisessa kuolintilanteessa on se, että jos leski on rikkaampi kuin ensiksi kuollut, niin hän ei ole velvollinen maksamaan tasinkoa ensiksi kuolleen kuolinpesälle. (tasinko on siis se summa, jolla tasataan, niin että molemmat saavat yhtäpaljon [siis jos avioehtoa ei olisi]). Osituslaskelmaa tehtäessä ulkopuolelle rajataan sellaiset omaisuus erät, jotka eivät ole avio-oikeuden alaista omaisuutta, esim siis perinnöt, jotka on saatu mainitsemallasi ehdolla.

Jos miehesi siis kuolee sinulla ei ole avio-oikeutta po. perintöön MUTTA, jos miehelläsi ei ole rintaperillisiä (lapset ja niiden lapset jne) niin leski perii ensiksi kuoleen, eli tulet saamaan tuon omaisuuden mieheltäsi perintönä.. Tämä lesken perintöoikeus on aika kimurantti asia.. mm. sinun kuoltuasi mieheltäsi perintönä saama omaisuus hyppää takaisin miehen sukulaisille (toissijaisille perillisille). Tästä lesken perimysoikeudesta olen kirjoittanut edellä ainakin kahdessa yhteydessä.

Harkitkaa onko lakimääräiseen perimysjärjestykseen syytä puuttua testamentilla, esim jos sinulla on lapsia ja miehesi haluaisi että myös sinun kuoltuasi hänen omaisuus menisi ennemmin sinunlapsille kuin omille sukulaisille... Koska miehelläsi ei ole lakiosaperillisiä hän saa vapaasti määrätä omaisuudestaan testamentillä...

Tai siis perintövero ei mene kummallekin, vaan se sijaan tullut perillinen, joka perinnön faktisesti otti vastaan maksaa lahjaveron, mutta se on vissiin yhtä suuri tai ainakin hyvin lähelle, kuin perintövero.

t. Maallikko

Vierailija kirjoitti:

Lakimies/ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko isovanhempi jättää osan perinnöstä lapselleen, esim. asunnon, ja siirtää loput, esim. rahat, lapsenlapselle. Toisin sanoen, pitääkö lapsen olla kokonaan ryhtymättä perintöön perinnönjaossa, jotta lapsenlapsi voi periä suoraan isovanhempansa vai voiko perinnön tosiaan siirtää seuraavalle sukupolvelle vain osittain?

En ymmärrä onko siis isovanhempi jo kuollut, jos ei niin asiahan hoituisi testamentillä.. Suhtaudu nyt varaksella tähän neuvooni, koska vedän aivan lonkalta... Minulla on sellainen muistikuva, että osittainen luopuminen ei ole mahdollista. Vaan tosiaan perintöön täytyy olla kokonaan ryhtymättä, jotta se hyppäisi lapsille. Tässä on oltava erityisen tarkka, koska jos verottaja katsoo, että perintöön on ryhdytty niin pamahtaa perintöverot vanhemmalle ja sitten jos katsotaan että hän on tämän perinnön saatuaan lahjoittanut (kokonaan tai joiltakin osin kuten kysymyksessäsi) niin sen verottaja tulkitsee lahjaksi ja lapsen lapsi on velvollinen maksamaan lahjaveron.. Korostan vielä, että kannattaa siis olla tarkkana miten tulee toimia jos haluaa, ettei ryhdy perintöön. Kantsii olla yhteydessä suoraan johonkin juristiin, koska jos asia menee pieleen niin siitä voi tulla isot veroseuraamukset.

Näkisin siis, ettei osittainen luopuminen ole mahdollista, jos ette halua, että lapsenlapsi joutuu maksamaan lahjaveroa..

Olen äskettäin tutkinut asiaa ja se on juurikin näin. Kannattaa googletta perinnöstä luopuminen ja "tehokas luopuminen" ja "tehoton luopuminen". Tehoton luopuminen on juuri se, jossa perintövero menee kummallekin ja siinä on sössitty eli esimerkiksi tämä jonka piti luopua onkin ottanut jo perintöä vastaan tai mennyt maksamaan perintöveroja tai määrännyt kenelle perintö menee. Mitään näistä ei ainakaan saa tehdä.

Jopa kuolinpesästä jonkun osan (vaikkapa asunnon) myyntiin laittamisen kirjallinen valtuuttaminen allekirjoituksin saattaa olla tehokkaan (eli oikein tehdyn) perinnöstä luopumisen este. Mutta sen sijaan luopumisen voi tehdä vielä perunkirjoituksen ja perukirjan verottajalle lähettämisen jälkeenkin, kunhan ylläolevat seikat täyttyvät, eli perintöä ei ole otettu, maksettu perintöveroja jne.

t. Maallikko

Kiitos maallikko täsmennyksestä! Minulla on ollut vähän sellainen periaate, että en edes halua opetella ulkoa sellaisia asioita, joissa on oltava erityisen tarkka. Haluan vain muistaa sen, että nyt hälytyskellot soimaan ja tarkistamaan huolella että miten se oli... Jos luulisin, että muistaisin oikein ja en tämä vuoksi alakaisi tarkistamaan niin voisi käydä pahasti. Haluan siis tällaisista asioista muistaa vain sen että NYT tarkkana! Siksi vastauksenikin oli aika varovainen, koska nyt en halunnut alkaa juurtajaksain asiaa tarkistamaan...

Tuhannet kiitokset sinulle vastauksestasi☺

Myös lämmintä ja mukavaa alkavaa kesää!

Tuosta osituksen teosta kun varakkaampi kuolee ensin. Hänellä on isohko omaisuus, joka on pääosin tullut lahjoituksina omalta vanhemmalta ja lahjoissa on aina maininta, että puolison avio-oikeus on suljettu pois, myös tuoton osalta. Tätä omaisuutta on kuitenkin myyty ja se on ollut (pää)osa pariskunnan tulovirrasta, jolla on maksettu yhteistä lainaa.

Onko minulla mitään mahdollisuutta todistaa että omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolella? Pääsenkö siis vanhempani tileihin käsiksi, miten kallista se on tai aikaa vievää? Ymmärränkö minä maallikkona niistä mitään? Pätevätkö tilitiedot oikeudessa? Voidaanko osoittaa, että jos lainaa on lyhennetty vaikkapa 1000 euroa ja toinen on tienannut 500 euroa ja vanhempani 3000 euroa, niin voidaanko siitä laskea jokin osa, joka on suojassa avio-oikeudelta? Että ei se toinen vain nyt ole voinut osallistua siihen lainaan yhtä paljon kuin vanhempani?

Vierailija kirjoitti:

Tai siis perintövero ei mene kummallekin, vaan se sijaan tullut perillinen, joka perinnön faktisesti otti vastaan maksaa lahjaveron, mutta se on vissiin yhtä suuri tai ainakin hyvin lähelle, kuin perintövero.

t. Maallikko

Juuri näin. Täsmennän tähän kohtaan vielä, että siis jos lapsi ottaan perinnön vastaan hänelle määrätään lahjavero ja jos hän tämänjälkeen (perintöön jo ryhdyttyään) siitä luopuu niin lapsenlapsi joutuu maksamaan lahjavero. Eli siinä tulee kaksinkertainen verotus (tai vähän ylikin, koska lahjavero tosiaan on suurempi kuin perintövero)

Vierailija kirjoitti:

Tuhannet kiitokset sinulle vastauksestasi☺

Myös lämmintä ja mukavaa alkavaa kesää!

Eipä kestä, Kiitos samoin sinule :)

Vierailija kirjoitti:

Tuosta osituksen teosta kun varakkaampi kuolee ensin. Hänellä on isohko omaisuus, joka on pääosin tullut lahjoituksina omalta vanhemmalta ja lahjoissa on aina maininta, että puolison avio-oikeus on suljettu pois, myös tuoton osalta. Tätä omaisuutta on kuitenkin myyty ja se on ollut (pää)osa pariskunnan tulovirrasta, jolla on maksettu yhteistä lainaa.

Onko minulla mitään mahdollisuutta todistaa että omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolella? Pääsenkö siis vanhempani tileihin käsiksi, miten kallista se on tai aikaa vievää? Ymmärränkö minä maallikkona niistä mitään? Pätevätkö tilitiedot oikeudessa? Voidaanko osoittaa, että jos lainaa on lyhennetty vaikkapa 1000 euroa ja toinen on tienannut 500 euroa ja vanhempani 3000 euroa, niin voidaanko siitä laskea jokin osa, joka on suojassa avio-oikeudelta? Että ei se toinen vain nyt ole voinut osallistua siihen lainaan yhtä paljon kuin vanhempani?

"Tätä omaisuutta on kuitenkin myyty ja se on ollut (pää)osa pariskunnan tulovirrasta, jolla on maksettu yhteistä lainaa."

Niin siis HUOM HUOM!! unohdin mainita sen, että omaisuutta on myyty ja sillä ostettu muuta omaisuutta. Esim. Myyty asunto ja sillä rahalla ostettu pienempi asunto ja lisäksi jotain, (vaikka museoauto) mikä on myyty eteenpäin ja sillä rahalla on vielä maksettu vaikkapa osa uudesta asunnosta. Pysytkö perässä :P ?

Lakimies/ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakimies/ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko isovanhempi jättää osan perinnöstä lapselleen, esim. asunnon, ja siirtää loput, esim. rahat, lapsenlapselle. Toisin sanoen, pitääkö lapsen olla kokonaan ryhtymättä perintöön perinnönjaossa, jotta lapsenlapsi voi periä suoraan isovanhempansa vai voiko perinnön tosiaan siirtää seuraavalle sukupolvelle vain osittain?

En ymmärrä onko siis isovanhempi jo kuollut, jos ei niin asiahan hoituisi testamentillä.. Suhtaudu nyt varaksella tähän neuvooni, koska vedän aivan lonkalta... Minulla on sellainen muistikuva, että osittainen luopuminen ei ole mahdollista. Vaan tosiaan perintöön täytyy olla kokonaan ryhtymättä, jotta se hyppäisi lapsille. Tässä on oltava erityisen tarkka, koska jos verottaja katsoo, että perintöön on ryhdytty niin pamahtaa perintöverot vanhemmalle ja sitten jos katsotaan että hän on tämän perinnön saatuaan lahjoittanut (kokonaan tai joiltakin osin kuten kysymyksessäsi) niin sen verottaja tulkitsee lahjaksi ja lapsen lapsi on velvollinen maksamaan lahjaveron.. Korostan vielä, että kannattaa siis olla tarkkana miten tulee toimia jos haluaa, ettei ryhdy perintöön. Kantsii olla yhteydessä suoraan johonkin juristiin, koska jos asia menee pieleen niin siitä voi tulla isot veroseuraamukset.

Näkisin siis, ettei osittainen luopuminen ole mahdollista, jos ette halua, että lapsenlapsi joutuu maksamaan lahjaveroa..

Olen äskettäin tutkinut asiaa ja se on juurikin näin. Kannattaa googletta perinnöstä luopuminen ja "tehokas luopuminen" ja "tehoton luopuminen". Tehoton luopuminen on juuri se, jossa perintövero menee kummallekin ja siinä on sössitty eli esimerkiksi tämä jonka piti luopua onkin ottanut jo perintöä vastaan tai mennyt maksamaan perintöveroja tai määrännyt kenelle perintö menee. Mitään näistä ei ainakaan saa tehdä.

Jopa kuolinpesästä jonkun osan (vaikkapa asunnon) myyntiin laittamisen kirjallinen valtuuttaminen allekirjoituksin saattaa olla tehokkaan (eli oikein tehdyn) perinnöstä luopumisen este. Mutta sen sijaan luopumisen voi tehdä vielä perunkirjoituksen ja perukirjan verottajalle lähettämisen jälkeenkin, kunhan ylläolevat seikat täyttyvät, eli perintöä ei ole otettu, maksettu perintöveroja jne.

t. Maallikko

Kiitos maallikko täsmennyksestä! Minulla on ollut vähän sellainen periaate, että en edes halua opetella ulkoa sellaisia asioita, joissa on oltava erityisen tarkka. Haluan vain muistaa sen, että nyt hälytyskellot soimaan ja tarkistamaan huolella että miten se oli... Jos luulisin, että muistaisin oikein ja en tämä vuoksi alakaisi tarkistamaan niin voisi käydä pahasti. Haluan siis tällaisista asioista muistaa vain sen että NYT tarkkana! Siksi vastauksenikin oli aika varovainen, koska nyt en halunnut alkaa juurtajaksain asiaa tarkistamaan...

Juu ymmärrän sen aivan hyvin, sattui vain niin sopivasti, että olen juuri joutunut selvittämään asiaa, eli oli pakko ottaa tarkasti selvää! :D

Lakimies ja varatuomari  kirjoitti:

Hei! 

Täällä vielä yksi juristi on käynyt tähän mennessä tulleet viestit läpit ja on samaa mieltä kuin pari aiemmin älähtänyttä oikeusoppinutta: ihan juristin vastauksia nuo kaikki ovat. Te jotka siellä huutelette, ette näköjään ymmärrä että saatte täältä maksuttomia neuvoja, jotka maksaisivat melko paljon.. Toki ihmiset voivat esiintyä internetin ihmeellisessä maailmassa vaikka missä roolissa, mutta ainakin olette saaneet nyt osviittaa siitä, miten nämä asiat juridisesti menevät. Kukin sitten harkitsee itse onko tarkemmalle oikeudelliselle neuvonnalle esimerkiksi asianajotoimistossa, lakiasiaitoimistossa tai oikeusaputoimistossa. 

Mukavaa iltaa kaikilla ja hienoa että joku jaksaa tällaisiin kysymyksiin vastata - itseä ei huvita iltaisin palata mihinkään työasioihin, muuta kuin tätä viestiketjua lukemalla :) 

Älä jaksa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta osituksen teosta kun varakkaampi kuolee ensin. Hänellä on isohko omaisuus, joka on pääosin tullut lahjoituksina omalta vanhemmalta ja lahjoissa on aina maininta, että puolison avio-oikeus on suljettu pois, myös tuoton osalta. Tätä omaisuutta on kuitenkin myyty ja se on ollut (pää)osa pariskunnan tulovirrasta, jolla on maksettu yhteistä lainaa.

Onko minulla mitään mahdollisuutta todistaa että omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolella? Pääsenkö siis vanhempani tileihin käsiksi, miten kallista se on tai aikaa vievää? Ymmärränkö minä maallikkona niistä mitään? Pätevätkö tilitiedot oikeudessa? Voidaanko osoittaa, että jos lainaa on lyhennetty vaikkapa 1000 euroa ja toinen on tienannut 500 euroa ja vanhempani 3000 euroa, niin voidaanko siitä laskea jokin osa, joka on suojassa avio-oikeudelta? Että ei se toinen vain nyt ole voinut osallistua siihen lainaan yhtä paljon kuin vanhempani?

"Tätä omaisuutta on kuitenkin myyty ja se on ollut (pää)osa pariskunnan tulovirrasta, jolla on maksettu yhteistä lainaa."

Niin siis HUOM HUOM!! unohdin mainita sen, että omaisuutta on myyty ja sillä ostettu muuta omaisuutta. Esim. Myyty asunto ja sillä rahalla ostettu pienempi asunto ja lisäksi jotain, (vaikka museoauto) mikä on myyty eteenpäin ja sillä rahalla on vielä maksettu vaikkapa osa uudesta asunnosta. Pysytkö perässä :P ?

JA SIIS VIELÄ SEN LISÄKSI ON OLLUT PÄÄOMATULOA MUUSTA LAHJAKSI SAADUSTA (SUOJATUSTA) OMAISUUDESTA, josta yritin onnettomassa räpellyksessäni selittää tulleen maksetuksi se yhteisesti hankitun asunnon laina... Se pääomatulo olisi siis vaikkapa se 3000 e/kk ja toinen maksoi 500e/kk ja lyhennys olisi ollut 1000e/kk.

Nyt varmana sekoitin sinut täysin. On vaan niin koukeroinen hemmetin asia!

Vierailija kirjoitti:

Juristilla on merkitystä oikeassa elämässä siksi, että koulutuksensa ja asiantuntemuksensa vuoksi häneen voi lainopillisissa neuvoissa luottaa. Jos joku juristi haluaisi oikeasti uskottavasti auttaa ihmisiä palstalla ilmaiseksi niin se olisi helppoa: Rekisteröi itselleen nimimerkin ja oman toimistonsa webbisivulle laittaa tuon rekisteröidyn nimimerkin omien yhteystietojensa viereen näkyviin esimerkiksi alla esitetyllä tavalla.

"Annan vauva.fi - sivuston Aihe Vapaa palstalla lainopillisia neuvoja ilmaiseksi nimimerkillä HEL-YYY."

Helppoa ja yksinkertaista, joten miksi kukaan näistä "lakimiehistä" ei koskaan tuota tee? Hmmm...

Nimimerkittä esiintyviin "jurristeihin", "aasianajajiin" ja "lakkimiehiin" ei tietenkään voi luottaa. Heillä kun ei ole minkäänlaista vastuuta kirjoittamistaan ohjeista eikä myöskään korvausvelvollisuutta niiden noudattamisesta seuraavista taloudellisista vahingoista. Tällä palstalla on kansan syvistä riveistä löytyneitä "ammattimiehiä" esiintynyt ennenkin pelleilemässä ja antamassa jos jonkinsortin ohjetta. Oletus on tietenkin se, että kaikki palstalla nimimerkittä esitetyt väitteet ovat pötyä ellei niitä viestissä itsessään ole esimerkiksi linkkien avulla paikkansapitäviksi osoitettu. Joku väitteistä voi olla tosi mutta ilman linkkiä tai muuta tarkistettavissa olevaa perustetta siihen ei voi luottaa.

Tällä palstalla voi kuka tahansa väittää olevansa mitä tahansa ja aina joku uskoo. Minä sen tiedän varsin hyvin.

t. Turun Arkkiherttua  (Dr. jur. h.c.)

Vierailija kirjoitti:

Kiitos ap, olet varmasti auttanut useaa kysyjää!   Muutama on väittänyt, että näin huonolla kirjoitustaidolla ei olisi päässyt yliopistoon tai voisi olla lakimies.  Tästä ole eri mieltä, sillä oikeinkirjoitustaito ei ole asiasisällön mittari. Teen usein töitä todistetusti lakimiesten kanssa, eikä kaikkien kirjoitustaidossa ole hurraamista.

Oma kysymykseni: Voiko maistraatin asettama edunvalvoja tehdä edunvalvottavan puolesta testamentin, jossa omaisuus jaetaan rintaperillisten kesken? Kukaan ei siis olisi menettämässä mitään, mikä kuuluu lakisääteisesti heille tai kukaan ei olisi saamassa enempää kuin lakisääteisen osansa. Kyseessä on enemmänkin suunnittelu perintöverojen kohtuullistamikseksi ja muutenkin käytännön asioiden helpottamiseksi.

Kiitos :)

Holhoustoimilaki 5 luvun 29 § Edunvalvojalla ei ole kelpoisuutta päämiehensä puolesta antaa suostumusta avioliittoon tai lapseksiottamiseen, tunnustaa isyyttä, hyväksyä isyyden tunnustamista, tehdä tai peruuttaa testamenttia eikä edustaa päämiestään muussa sellaisessa asiassa, joka on näihin rinnastuvin tavoin henkilökohtainen.

Eli ei ole. Ihmettelen myös sitä, miten testamentti voisi vaikuttaa pelkästään verotukseen. Eihän se voi vaikuttaa verotukseen mitenkään, jos sillä ei tavalla tahi toisella puututa lakimääräiseen perimysjärjestykseen. Tätä en ymmärrä. Ehkä tarkoitus on puuttua jollainlailla omaisuuden hallintaoikeuksiin ja sitä kautta vaikuttaa verotukseen...

Toisaaltahan on niin, että jos esim. oikeustoimikelvoton tekee testamentin, eikä kukaan perillinen sitä moiti niin silloinhan testamentti jää ikään kuin lainvoimaiseksi.. 

Vierailija kirjoitti:

Tuosta osituksen teosta kun varakkaampi kuolee ensin. Hänellä on isohko omaisuus, joka on pääosin tullut lahjoituksina omalta vanhemmalta ja lahjoissa on aina maininta, että puolison avio-oikeus on suljettu pois, myös tuoton osalta. Tätä omaisuutta on kuitenkin myyty ja se on ollut (pää)osa pariskunnan tulovirrasta, jolla on maksettu yhteistä lainaa.

Onko minulla mitään mahdollisuutta todistaa että omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolella? Pääsenkö siis vanhempani tileihin käsiksi, miten kallista se on tai aikaa vievää? Ymmärränkö minä maallikkona niistä mitään? Pätevätkö tilitiedot oikeudessa? Voidaanko osoittaa, että jos lainaa on lyhennetty vaikkapa 1000 euroa ja toinen on tienannut 500 euroa ja vanhempani 3000 euroa, niin voidaanko siitä laskea jokin osa, joka on suojassa avio-oikeudelta? Että ei se toinen vain nyt ole voinut osallistua siihen lainaan yhtä paljon kuin vanhempani?

Monesti on niin, että ehto on, ettei avio-oikeutta ole ko. omaisuuteen, eikä sen tuottoon tai sijaan tulevaan omasiuuteen.. Tämä sijaantuleva omaisuus on sitä, että jos omaisuus myydään niin saatu kauppahinta on sijaan tulluttaomaisuutta, ja periaatteessa tämä ehto seuraa omaisuutta koko ajan vaikka se muuttaamuotoa talosta-rahaksi-metsäksi-rakaksi-autoksi-rahaksi jne.... Siinäpä onkin soppa selvitellä mikä on sitä sijaantullutta omaisuutta ja sitä tuottoa :D 

Mutta nyt loppuu taas aika kesken, jatkamme taas huomenna. Hyvää yötä kaikille"

Nostellaanpas. Onko lakimies paikalla?