Lakimies vastaa

Vierailija kirjoitti:

Onko maalin valmistajalla mitään korvausvelvollisuutta seuraavassa tilanteessa:

Maalasimme katot maalinvalmistajan suosittelemalla maalilla, katto alkoi haista niin voimakkaalle, että jouduimme evakkoon. Haju ei lähdenyt voimakkaasta tuulettamisesta huolimatta (vaikka maalinvalmistaja näin väitti). Huoneistossa käynyt sisäilman tutkija havaitsi hajun myös, ja sanoi ettei ole normaalia. Koska emme voineet olla enempää evakossa, joudimme pikaisesti itse purkamaan kaikki katot ja teettämään uudet tilalle. Jouduimme ottamaan lainaa kyseiseen remonttiin. Maalipurkissa ei ole varoitusta minkäänlaisesta hajuhaitasta. Haju oli sietämätön, liuottimen haju. Emme tiedä, miten kannattaisi toimia, vai onko mitään tehvävissä edes. Varmasti ainakin reklamaatio...

Olette kuluttajana ostaneet tavaraa elinkeinoharjoittajalta, joten kyse on kuluttajakaupasta ja tapaukseen sovelletaan kuluttjansuoja lakia.

Kuluttajansuoja lain mukaan tavarassa on virhe mm. jos se ei sovellut sellaiseen käyttötarkoitukseen, johon sellaista tavaraa yleensä käyteään. Olette ostaneet ilmeisesti sisämaalia ja myyjä on vielä erikseen ilmoittanut, että maali sovelutuu sisäkaton maalaamiseen (oletan, että puhutaan sisäkatosta).

Luonnollisesti teillä on oikeus saada maalista rahat takaisin muutta sitten nämä muut niin sanotut välilliset korvaukset..

Kuluttajasuojalain 5 luvun 20 §

20 § (5.1.1994/16)

Vahingonkorvaus

Ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi. Edellä 10 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetun välillisen vahingon myyjä on kuitenkin velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan taikka jos tavara kaupantekohetkellä poikkesi siitä, mihin myyjä on erityisesti sitoutunut.

Samanlainen oikeus korvaukseen kuin ostajalla on hänen perheenjäsenellään, joka kärsii virheen vuoksi vahinkoa.

Eli tämän perusteella saisitte uuden maalatun katon myyjän piikkiin. 20 §:ssä viitataan 10 § jonka 3 momentin mukaan "tavaran käyttöhyödyn olennaista menetystä, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muuta siihen rinnastettavaa haittaa, joka on olennainen." Eli teillä olisi oikeus korvaukseen myös siitä, että olette joutuneet olemaan evakossa koska asuntonne käyttö on estynyt..

Kuten sanoit reklamaation tekeminen on erittäin tärkeää.. Huolehtikaa myös siitä, että pystytte todistamaan sen, että haju oli kohtuuton, eikä se poistunut tuulettamalla ja että katto oli pakko tämän vuoksi purkaa...

Sinäänsä on aika erikoista, jos sisäkäyttöön tarkoitetusta maalista tuollaisia haittoja tulee... Tänäpäivänä laadunvalvonta kuin on niin tiukka... Hajuhaitan on oltava objektiivinen, esim. jos hajuhaitta on ollut sinäänsä normaali, mutta perheessänne on yliherkkyyttä niin se muuttaa asiaa... Tällöin tavarassa (maalissa) ei voida käsittääkseni katsoa olevan virhettä.. Tietysti taas asia muuttuisi jos myyjä on luvannut, että se käy myös yliherkille....

Vierailija kirjoitti:

Onko kaikki lakimiehet vaimonhakkaajia, rikollisia, kieroja tai muuten vaan huomio seuraa?

En tiedä muista, mutta itse ainakin olen...

Lakimies/ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kaikki lakimiehet vaimonhakkaajia, rikollisia, kieroja tai muuten vaan huomio seuraa?

En tiedä muista, mutta itse ainakin olen...

:DDDD.

Kappas. Rehellinen ja huumorintajuinen lakimies. :-o

Vastapainoksi taidat olla lusimassa?

Vierailija kirjoitti:

Kappas. Rehellinen ja huumorintajuinen lakimies. :-o

Vastapainoksi taidat olla lusimassa?

Ihan sama vaikka oliskin lusimassa,

kunhan pysyisi täällä palstalla. Harvinaisen mielenkiintoinen ketju kerrankin.

Vierailija kirjoitti:

Kappas. Rehellinen ja huumorintajuinen lakimies. :-o

Vastapainoksi taidat olla lusimassa?

Kiitos :)

En minä mutta asiakkaat on :)

Paljonko yleensä on painoarvoa hyvillä ammattialueiden toimintatavoilla ongelmatapausten eteenpäinviemisessä, esim. hyvät liiketoimintavat yritystoiminnassa, hyvät taloyhtiön johtamistavat ja onhan asianajajillakin vastaavat hyvän asianajotavan ohjeet? Finlex on tietenkin number one, ennakkotapauksilla lienee myös jotain painoarvoa ratkaisuissa. Jotain muuta, millä olisi painoarvoa?

Vierailija kirjoitti:

Paljonko yleensä on painoarvoa hyvillä ammattialueiden toimintatavoilla ongelmatapausten eteenpäinviemisessä, esim. hyvät liiketoimintavat yritystoiminnassa, hyvät taloyhtiön johtamistavat ja onhan asianajajillakin vastaavat hyvän asianajotavan ohjeet? Finlex on tietenkin number one, ennakkotapauksilla lienee myös jotain painoarvoa ratkaisuissa. Jotain muuta, millä olisi painoarvoa?

En oikein ymmärrä kysymystä. Siis paljonko on painoarvoa ammattialueiden hyvillä toiminta tavoilla? Ongelmatapausten eteenpäinviemiesessä?

Siis sanoisin näin, että jos tällaisia "hyvä tapa" ohjeita noudattaa niin ongelmia ei varmaan niin helposti tule.. Mutta sitten tuo painoarvo kysymys.. Monesti on ogelmallista, että jos laissa (esim. kiinteistövälityslaissa säädetään, että kiint. välittäjän on noudatettava hyvää kiint.väl tapaa) säädetään, että jonkun on noudatettava hyvää po. alan hyvää tapaa.. Niin mikä se tapa on? No esim. kiinteistövälitys liitto on antanut omat tapaohjeensa hyvästä kiint.väl tavasta.. Lainsäätäjä ei ole kuitenkaan sitovasti delegoinut kiinteistövälitysliitolle valtaa määrätä siitä mikä on hyvä tapa.. En väitä, että tällaiset liittojen itse sääntelyohjeet olisivat täysin merkityksettömiä, mutta niillä voidaan osoittaa lähinnä lähtökohta sille mikä on hyvä tapa. Monesti sanotaan, että se on niin sanottu "noudata tai selitä" -periaate.

Tämä siis tarkoittaa sitä, että jos joku on poikennut tapaohejeista, mutta pystyy antamaan hyvän selityksen käyttäytmiselleen, niin silloin sitä ei automaattisesti voida pitää lain rikkomisena (siis sen lainkohdan rikkomisen jossa säädetään, että hyvää tapaa on noudatettava).

Muistaakseni esim. asianajopuolella asianajoliiton antamilla tapaohejilla on suoraan sitova tai ainakin käytännössä hyvin sitova vaikutus... Nämäkin sitovat vain asianajotoimintaa harjoitettaessa. Itse en kuulu aaliittoon, mutta vaikka kuuluisinkin niin ne eivät velvottaisi minua juurikaan täällä toimiessani, koska en harjoita täällä asianajajantoimea.. 

Vierailija kirjoitti:

Paljonko yleensä on painoarvoa hyvillä ammattialueiden toimintatavoilla ongelmatapausten eteenpäinviemisessä, esim. hyvät liiketoimintavat yritystoiminnassa, hyvät taloyhtiön johtamistavat ja onhan asianajajillakin vastaavat hyvän asianajotavan ohjeet? Finlex on tietenkin number one, ennakkotapauksilla lienee myös jotain painoarvoa ratkaisuissa. Jotain muuta, millä olisi painoarvoa?

Tuossakun puhut vielä finlexixtä ja ennakkotapauksista, niin voisin oikeuslähdeopillisesta hierarkkiasta todeta, että

1. Perus-ja ihimisoikeussopimukset ja perustuslaki

2. Lait

3. Valtioneuvsoston asetus 3 B Ministeriönasetus

Sitten noiden oikeuslähteiden tulkinta-apuna käytetään lain esitöitä esim. hallituksen esitykset, näistä käy ilmi "lain säätäjän tahto". Esitöissä on siis kerrottu miksi tällainen ja tällainen säännös annetaan ja mitä sillä tavoitellaan.

Ihmisoikeustuomioistuimen ja korkeimmanoikeuden ennakkopäätökset. Niistä alemmat tuomioistuimet saavat tulkintaapua siitä miten lakia pitäisi tietyssä tilanteessa soveltaa.

Oikeuskirjallisuus, eli oikeusoppineiden professorien ja muiden tutkijoiden kirjoittamat kirjat.. Näitä käytettäessä tulee tarkasti pohtia sitä miksi/millä perusteilla tutkija on kirjoituksessaan ottanut tietyn kannan tiettyyn asiaan..

Sitten oma mausteensa on eu-oikeus.. Esim eu asetukset ovat meillä suoraan sovellettavaa lakia.. Direktiivit taas ovat sellaisia, joissa sanotaan tietty tavoite ja jokaisen jäsenvaltion omana asiana on miten se tuon tarvoitteen saavutta esim tekee tarvittavat lakimuutokset... Mallioppilas suomi teitysti ensimmäisen :D

Vierailija kirjoitti:

Lakimies/ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No niin aikani kuluksi voin vastailla jurdisiin kysymyksiinne.

Asiahan on niin, ettei ilman asiakirjoihin tutustumista oikeastaan voi sanoa mitään varmaa, joten suosittelen että käännyt avustajan puoleen, jos sinulla on oikea oikeudellinen ongelma. En titetnkään ota mitään vastuuta antamistani vastuakisista... Sitten ei muutakun kysymyksiä tulemaan

Milloin olet valmistunut? Tai mennyt oikikseen? Silloin kun itse meni v. 91 suomenkielen kirjoitustaito oli tärkeää. Onko tilanne muuttunut?

Juristi

Eikös muuten suomen kieli kirjoiteta erikseen?

ei erikseen..... suomenkieli suomenkielinen yhteen

Ei vaan oikein on: suomen kieli, suomenkielinen.

Mitäs iltaan?

Ravintolaan, taksi alle, tyttö päälle?

Lakimies/ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko maalin valmistajalla mitään korvausvelvollisuutta seuraavassa tilanteessa:

Maalasimme katot maalinvalmistajan suosittelemalla maalilla, katto alkoi haista niin voimakkaalle, että jouduimme evakkoon. Haju ei lähdenyt voimakkaasta tuulettamisesta huolimatta (vaikka maalinvalmistaja näin väitti). Huoneistossa käynyt sisäilman tutkija havaitsi hajun myös, ja sanoi ettei ole normaalia. Koska emme voineet olla enempää evakossa, joudimme pikaisesti itse purkamaan kaikki katot ja teettämään uudet tilalle. Jouduimme ottamaan lainaa kyseiseen remonttiin. Maalipurkissa ei ole varoitusta minkäänlaisesta hajuhaitasta. Haju oli sietämätön, liuottimen haju. Emme tiedä, miten kannattaisi toimia, vai onko mitään tehvävissä edes. Varmasti ainakin reklamaatio...

Olette kuluttajana ostaneet tavaraa elinkeinoharjoittajalta, joten kyse on kuluttajakaupasta ja tapaukseen sovelletaan kuluttjansuoja lakia.

Kuluttajansuoja lain mukaan tavarassa on virhe mm. jos se ei sovellut sellaiseen käyttötarkoitukseen, johon sellaista tavaraa yleensä käyteään. Olette ostaneet ilmeisesti sisämaalia ja myyjä on vielä erikseen ilmoittanut, että maali sovelutuu sisäkaton maalaamiseen (oletan, että puhutaan sisäkatosta).

Luonnollisesti teillä on oikeus saada maalista rahat takaisin muutta sitten nämä muut niin sanotut välilliset korvaukset..

Kuluttajasuojalain 5 luvun 20 §

20 § (5.1.1994/16)

Vahingonkorvaus

Ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi. Edellä 10 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetun välillisen vahingon myyjä on kuitenkin velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan taikka jos tavara kaupantekohetkellä poikkesi siitä, mihin myyjä on erityisesti sitoutunut.

Samanlainen oikeus korvaukseen kuin ostajalla on hänen perheenjäsenellään, joka kärsii virheen vuoksi vahinkoa.

Eli tämän perusteella saisitte uuden maalatun katon myyjän piikkiin. 20 §:ssä viitataan 10 § jonka 3 momentin mukaan "tavaran käyttöhyödyn olennaista menetystä, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muuta siihen rinnastettavaa haittaa, joka on olennainen." Eli teillä olisi oikeus korvaukseen myös siitä, että olette joutuneet olemaan evakossa koska asuntonne käyttö on estynyt..

Kuten sanoit reklamaation tekeminen on erittäin tärkeää.. Huolehtikaa myös siitä, että pystytte todistamaan sen, että haju oli kohtuuton, eikä se poistunut tuulettamalla ja että katto oli pakko tämän vuoksi purkaa...

Sinäänsä on aika erikoista, jos sisäkäyttöön tarkoitetusta maalista tuollaisia haittoja tulee... Tänäpäivänä laadunvalvonta kuin on niin tiukka... Hajuhaitan on oltava objektiivinen, esim. jos hajuhaitta on ollut sinäänsä normaali, mutta perheessänne on yliherkkyyttä niin se muuttaa asiaa... Tällöin tavarassa (maalissa) ei voida käsittääkseni katsoa olevan virhettä.. Tietysti taas asia muuttuisi jos myyjä on luvannut, että se käy myös yliherkille....

Kiitos vastauksesta! Emme tiedä, että miten asian kanssa tulisi edetä, tapaus sattui jo vuosi sitten, jolloin olimme valmistajaan yhteydessä, mutta tämän jälkeen meillä tuli sellainen elämäntilanne, että asia oli pakko ratkaista nopeasti, jolloin itse purimme katot ja teetimme uudet. 

Kyllä, kyseessä on sisäkattomaali, liuotinohenteinen. Kysyimme siis valmistajalta ennen maalausta, minkälainen maali soveltuu juuri meidän kattoomme. Teimme maalauksen täysin ohjeiden mukaan. Itsekin ihmettelemme, miten voi olla mahdollista, että maalista tuli niin järkyttävät hajuhaitat. Emme ole yliherkkiä hajuille, lisäksi asunnossa kävi hajua todistamassa ihmisiä naapureita myöten, ja kaikki haistoivat hajun. Meillä oli kaikki asunnon 3 ovea auki mutta haju oli silti todella voimakas. Eräs rakennusalalla oleva sanoi, ettei suosittele asunnossa oleskelua, silloin lähdimme lopullisesti evakkoon, vaikka välillä olimme yrittäneet oleskella asunnossa. Olimme evakossa 2kuukautta, eikä haju hävinnyt vaan päinvastoin jopa voimistui. Kun kysyimme tätä maalin valmistajan kemialliselta puolelta, he sanoivat, että hajun tulisi lähteä maalin kuivuttua, viimeistään 2 viikossa. Näin ei todellakaan käynyt, jonka vuoksi katto oli siis todellakin pakko purkaa. Meillä kävi myös sisäilmatutkija, joten meillä on myös asiasta mustaa valkoisella. Myös maalin valmistajan omat laadun valvojat kävivät asunnossa, ja totesivat hajun tulevan katosta. Jos teen reklamaation valmistajalle, mitä tästä on käytännössä hyötyä? Tarvitsenko siis asiassa lakimiestä?

Vierailija kirjoitti:

Mitäs iltaan?

Ravintolaan, taksi alle, tyttö päälle?

empä tiedä.. Ehkä päivystän täällä. Sinun suunitelmissasi en näe oikeudellisia ongelmia, joten hauskaa iltaa vain..

Vierailija kirjoitti:

Lakimies/ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko maalin valmistajalla mitään korvausvelvollisuutta seuraavassa tilanteessa:

Maalasimme katot maalinvalmistajan suosittelemalla maalilla, katto alkoi haista niin voimakkaalle, että jouduimme evakkoon. Haju ei lähdenyt voimakkaasta tuulettamisesta huolimatta (vaikka maalinvalmistaja näin väitti). Huoneistossa käynyt sisäilman tutkija havaitsi hajun myös, ja sanoi ettei ole normaalia. Koska emme voineet olla enempää evakossa, joudimme pikaisesti itse purkamaan kaikki katot ja teettämään uudet tilalle. Jouduimme ottamaan lainaa kyseiseen remonttiin. Maalipurkissa ei ole varoitusta minkäänlaisesta hajuhaitasta. Haju oli sietämätön, liuottimen haju. Emme tiedä, miten kannattaisi toimia, vai onko mitään tehvävissä edes. Varmasti ainakin reklamaatio...

Olette kuluttajana ostaneet tavaraa elinkeinoharjoittajalta, joten kyse on kuluttajakaupasta ja tapaukseen sovelletaan kuluttjansuoja lakia.

Kuluttajansuoja lain mukaan tavarassa on virhe mm. jos se ei sovellut sellaiseen käyttötarkoitukseen, johon sellaista tavaraa yleensä käyteään. Olette ostaneet ilmeisesti sisämaalia ja myyjä on vielä erikseen ilmoittanut, että maali sovelutuu sisäkaton maalaamiseen (oletan, että puhutaan sisäkatosta).

Luonnollisesti teillä on oikeus saada maalista rahat takaisin muutta sitten nämä muut niin sanotut välilliset korvaukset..

Kuluttajasuojalain 5 luvun 20 §

20 § (5.1.1994/16)

Vahingonkorvaus

Ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi. Edellä 10 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetun välillisen vahingon myyjä on kuitenkin velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan taikka jos tavara kaupantekohetkellä poikkesi siitä, mihin myyjä on erityisesti sitoutunut.

Samanlainen oikeus korvaukseen kuin ostajalla on hänen perheenjäsenellään, joka kärsii virheen vuoksi vahinkoa.

Eli tämän perusteella saisitte uuden maalatun katon myyjän piikkiin. 20 §:ssä viitataan 10 § jonka 3 momentin mukaan "tavaran käyttöhyödyn olennaista menetystä, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muuta siihen rinnastettavaa haittaa, joka on olennainen." Eli teillä olisi oikeus korvaukseen myös siitä, että olette joutuneet olemaan evakossa koska asuntonne käyttö on estynyt..

Kuten sanoit reklamaation tekeminen on erittäin tärkeää.. Huolehtikaa myös siitä, että pystytte todistamaan sen, että haju oli kohtuuton, eikä se poistunut tuulettamalla ja että katto oli pakko tämän vuoksi purkaa...

Sinäänsä on aika erikoista, jos sisäkäyttöön tarkoitetusta maalista tuollaisia haittoja tulee... Tänäpäivänä laadunvalvonta kuin on niin tiukka... Hajuhaitan on oltava objektiivinen, esim. jos hajuhaitta on ollut sinäänsä normaali, mutta perheessänne on yliherkkyyttä niin se muuttaa asiaa... Tällöin tavarassa (maalissa) ei voida käsittääkseni katsoa olevan virhettä.. Tietysti taas asia muuttuisi jos myyjä on luvannut, että se käy myös yliherkille....

Kiitos vastauksesta! Emme tiedä, että miten asian kanssa tulisi edetä, tapaus sattui jo vuosi sitten, jolloin olimme valmistajaan yhteydessä, mutta tämän jälkeen meillä tuli sellainen elämäntilanne, että asia oli pakko ratkaista nopeasti, jolloin itse purimme katot ja teetimme uudet.

Kyllä, kyseessä on sisäkattomaali, liuotinohenteinen. Kysyimme siis valmistajalta ennen maalausta, minkälainen maali soveltuu juuri meidän kattoomme. Teimme maalauksen täysin ohjeiden mukaan. Itsekin ihmettelemme, miten voi olla mahdollista, että maalista tuli niin järkyttävät hajuhaitat. Emme ole yliherkkiä hajuille, lisäksi asunnossa kävi hajua todistamassa ihmisiä naapureita myöten, ja kaikki haistoivat hajun. Meillä oli kaikki asunnon 3 ovea auki mutta haju oli silti todella voimakas. Eräs rakennusalalla oleva sanoi, ettei suosittele asunnossa oleskelua, silloin lähdimme lopullisesti evakkoon, vaikka välillä olimme yrittäneet oleskella asunnossa. Olimme evakossa 2kuukautta, eikä haju hävinnyt vaan päinvastoin jopa voimistui. Kun kysyimme tätä maalin valmistajan kemialliselta puolelta, he sanoivat, että hajun tulisi lähteä maalin kuivuttua, viimeistään 2 viikossa. Näin ei todellakaan käynyt, jonka vuoksi katto oli siis todellakin pakko purkaa. Meillä kävi myös sisäilmatutkija, joten meillä on myös asiasta mustaa valkoisella. Myös maalin valmistajan omat laadun valvojat kävivät asunnossa, ja totesivat hajun tulevan katosta. Jos teen reklamaation valmistajalle, mitä tästä on käytännössä hyötyä? Tarvitsenko siis asiassa lakimiestä?

Suosittelen kääntymään oikeusoppineen puoleen. Reklamaatio on tehtävä kohtuullisessa ajassa, mutta ilmeisesti olette jonkin sortin reklamaaton jo tehneet, kun olette olleet yhteydessä myyjään/valmistajaan... Reklamaatiosta noin yleensä, niin se kannattaa tehdä mahd. Pian ja sitten tarkentaa sitä kun selvittelyt etenevät...

Kysykää avustajalta tutkiiko hän mahd. Ilmaisen alkuneuvottelun puitteissa kannattaako juttua lähteä hoitamaan vai oletteko menettäneet oikeuden reklamaation viivästymisen vuoksi...

jos ajattelet, että antaa jutun olla niin voithan toki itsekkin asiaa koittaa hämmentää periaatteella että jos sais ees rahat siitä maalipöntöstä....

lakimies/ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs iltaan?

Ravintolaan, taksi alle, tyttö päälle?

empä tiedä.. Ehkä päivystän täällä. Sinun suunitelmissasi en näe oikeudellisia ongelmia, joten hauskaa iltaa vain..

Kiitos. Hauskaa iltaa myös sinulle, tunnut olevan hyvä tyyppi. Jatka samaan malliin ja pidä lippu korkealla.

Lakimies/ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko yleensä on painoarvoa hyvillä ammattialueiden toimintatavoilla ongelmatapausten eteenpäinviemisessä, esim. hyvät liiketoimintavat yritystoiminnassa, hyvät taloyhtiön johtamistavat ja onhan asianajajillakin vastaavat hyvän asianajotavan ohjeet? Finlex on tietenkin number one, ennakkotapauksilla lienee myös jotain painoarvoa ratkaisuissa. Jotain muuta, millä olisi painoarvoa?

En oikein ymmärrä kysymystä. Siis paljonko on painoarvoa ammattialueiden hyvillä toiminta tavoilla? Ongelmatapausten eteenpäinviemiesessä?

Siis sanoisin näin, että jos tällaisia "hyvä tapa" ohjeita noudattaa niin ongelmia ei varmaan niin helposti tule.. Mutta sitten tuo painoarvo kysymys.. Monesti on ogelmallista, että jos laissa (esim. kiinteistövälityslaissa säädetään, että kiint. välittäjän on noudatettava hyvää kiint.väl tapaa) säädetään, että jonkun on noudatettava hyvää po. alan hyvää tapaa.. Niin mikä se tapa on? No esim. kiinteistövälitys liitto on antanut omat tapaohjeensa hyvästä kiint.väl tavasta.. Lainsäätäjä ei ole kuitenkaan sitovasti delegoinut kiinteistövälitysliitolle valtaa määrätä siitä mikä on hyvä tapa.. En väitä, että tällaiset liittojen itse sääntelyohjeet olisivat täysin merkityksettömiä, mutta niillä voidaan osoittaa lähinnä lähtökohta sille mikä on hyvä tapa. Monesti sanotaan, että se on niin sanottu "noudata tai selitä" -periaate.

Tämä siis tarkoittaa sitä, että jos joku on poikennut tapaohejeista, mutta pystyy antamaan hyvän selityksen käyttäytmiselleen, niin silloin sitä ei automaattisesti voida pitää lain rikkomisena (siis sen lainkohdan rikkomisen jossa säädetään, että hyvää tapaa on noudatettava).

Muistaakseni esim. asianajopuolella asianajoliiton antamilla tapaohejilla on suoraan sitova tai ainakin käytännössä hyvin sitova vaikutus... Nämäkin sitovat vain asianajotoimintaa harjoitettaessa. Itse en kuulu aaliittoon, mutta vaikka kuuluisinkin niin ne eivät velvottaisi minua juurikaan täällä toimiessani, koska en harjoita täällä asianajajantoimea.. 

Näistä juuri kyse. Painoarvoa kysyessäni tarkoitin lähinnä, kun hyvä toimintapoja ei ole noudatettu. Mielenkiintoista tuo noudata tai selitä- "periaate".:) Miten eroavat mm. tämä:

http://www.asianajajaliitto.fi/files/1660/B_01_Hyvaa_asianajajatapaa_ko…

ja tämä:

http://www.oikeusministerio.fi/material/attachments/om/toiminta/arkiela…

Jos esim. asianajaja uskottelee asiakkaalle, että oikeuden kautta saa oikeutta ja korvauksia vastapuolelta aiheutuneen vahingon vuoksi, vaikka Finlex sanoo muuta a (tuli myöhemmin ilmi, kun asiaa tutki uhrin ulkopuolisetkin), niin jutussa luonnollisesti tulee häviö. Asianajaja sai vain hyvät palkkiot, uhri maksoi oikeudenkäyntikuluja. Koska asianajaja ei ollut noudattanut hyvää asianajotapaa, niin koko tapaukselle ei ole mitään tehtävissä? Kuka valvoo hyvän asianajotavan noudattamista? Miten tuo ohje on voinut olla suoraan sitova, kun oikeudenkäynnissäkin kuitenkin asianajaja hakee korvauksia sellaisesta, mistä Finlex sanoo ettei siitä saa. Miksi asianajaja on suositellut asiakkaalle kanteen nostamista asiassa, josta Finlexissä löytyy pölkymmänkin ymmärrettävää tekstiä laista. Asianajaja oli liitossa, mutta jäi eläkkeelle. Paljonko näitä sattuu?

Tonen linkki, hyvä hallintatapasuositus, luonnos: koska tämä on vain luonnos, onko tekstilä mitään juridista merkitystä vielä? Löytäisitkö mahdollisesti vastaavan voimassaolevan tekstin? Finlexissä ei taida tuosta noin yksityiskohtaisesti olla?

Sitten yleisesti yrityksiä koskevasta hyvän liiketavan suosituksesta, en löytänyt enää linkkiä suositukseen. Mutta koska se on suositus, onko sillä missä määrin juridista voimaa? Esim. jos toisen yritys mustamaalaa toista, onko järkeä lähteä ollenkaan kannetta nostamaan jos mihin pohjata, on vain suositus, ei Finlex? Hyvästä liiketavasta jotain; http://kauppakamari.fi/2015/07/29/kilpailijan-mainonta-mustamaalaa-ja-j…

Pikkuisen sekaisin olen näiden säännösten, suositusten, luonnosten ja ohjeiden suhteen, miten niihin pitäisi suhtautua. Finlex on selvää pässinlihaa.

Mites tämmöinen tilanne

http://www.vauva.fi/keskustelu/2562323/ex_poikaystava_kuvannut_minusta_…

onko näitä ollut Suomessa miten paljon?

Vierailija kirjoitti:

Lakimies/ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko yleensä on painoarvoa hyvillä ammattialueiden toimintatavoilla ongelmatapausten eteenpäinviemisessä, esim. hyvät liiketoimintavat yritystoiminnassa, hyvät taloyhtiön johtamistavat ja onhan asianajajillakin vastaavat hyvän asianajotavan ohjeet? Finlex on tietenkin number one, ennakkotapauksilla lienee myös jotain painoarvoa ratkaisuissa. Jotain muuta, millä olisi painoarvoa?

En oikein ymmärrä kysymystä. Siis paljonko on painoarvoa ammattialueiden hyvillä toiminta tavoilla? Ongelmatapausten eteenpäinviemiesessä?

Siis sanoisin näin, että jos tällaisia "hyvä tapa" ohjeita noudattaa niin ongelmia ei varmaan niin helposti tule.. Mutta sitten tuo painoarvo kysymys.. Monesti on ogelmallista, että jos laissa (esim. kiinteistövälityslaissa säädetään, että kiint. välittäjän on noudatettava hyvää kiint.väl tapaa) säädetään, että jonkun on noudatettava hyvää po. alan hyvää tapaa.. Niin mikä se tapa on? No esim. kiinteistövälitys liitto on antanut omat tapaohjeensa hyvästä kiint.väl tavasta.. Lainsäätäjä ei ole kuitenkaan sitovasti delegoinut kiinteistövälitysliitolle valtaa määrätä siitä mikä on hyvä tapa.. En väitä, että tällaiset liittojen itse sääntelyohjeet olisivat täysin merkityksettömiä, mutta niillä voidaan osoittaa lähinnä lähtökohta sille mikä on hyvä tapa. Monesti sanotaan, että se on niin sanottu "noudata tai selitä" -periaate.

Tämä siis tarkoittaa sitä, että jos joku on poikennut tapaohejeista, mutta pystyy antamaan hyvän selityksen käyttäytmiselleen, niin silloin sitä ei automaattisesti voida pitää lain rikkomisena (siis sen lainkohdan rikkomisen jossa säädetään, että hyvää tapaa on noudatettava).

Muistaakseni esim. asianajopuolella asianajoliiton antamilla tapaohejilla on suoraan sitova tai ainakin käytännössä hyvin sitova vaikutus... Nämäkin sitovat vain asianajotoimintaa harjoitettaessa. Itse en kuulu aaliittoon, mutta vaikka kuuluisinkin niin ne eivät velvottaisi minua juurikaan täällä toimiessani, koska en harjoita täällä asianajajantoimea.. 

Näistä juuri kyse. Painoarvoa kysyessäni tarkoitin lähinnä, kun hyvä toimintapoja ei ole noudatettu. Mielenkiintoista tuo noudata tai selitä- "periaate".:) Miten eroavat mm. tämä:

http://www.asianajajaliitto.fi/files/1660/B_01_Hyvaa_asianajajatapaa_ko…

ja tämä:

http://www.oikeusministerio.fi/material/attachments/om/toiminta/arkiela…

Jos esim. asianajaja uskottelee asiakkaalle, että oikeuden kautta saa oikeutta ja korvauksia vastapuolelta aiheutuneen vahingon vuoksi, vaikka Finlex sanoo muuta a (tuli myöhemmin ilmi, kun asiaa tutki uhrin ulkopuolisetkin), niin jutussa luonnollisesti tulee häviö. Asianajaja sai vain hyvät palkkiot, uhri maksoi oikeudenkäyntikuluja. Koska asianajaja ei ollut noudattanut hyvää asianajotapaa, niin koko tapaukselle ei ole mitään tehtävissä? Kuka valvoo hyvän asianajotavan noudattamista? Miten tuo ohje on voinut olla suoraan sitova, kun oikeudenkäynnissäkin kuitenkin asianajaja hakee korvauksia sellaisesta, mistä Finlex sanoo ettei siitä saa. Miksi asianajaja on suositellut asiakkaalle kanteen nostamista asiassa, josta Finlexissä löytyy pölkymmänkin ymmärrettävää tekstiä laista. Asianajaja oli liitossa, mutta jäi eläkkeelle. Paljonko näitä sattuu?

Tonen linkki, hyvä hallintatapasuositus, luonnos: koska tämä on vain luonnos, onko tekstilä mitään juridista merkitystä vielä? Löytäisitkö mahdollisesti vastaavan voimassaolevan tekstin? Finlexissä ei taida tuosta noin yksityiskohtaisesti olla?

Sitten yleisesti yrityksiä koskevasta hyvän liiketavan suosituksesta, en löytänyt enää linkkiä suositukseen. Mutta koska se on suositus, onko sillä missä määrin juridista voimaa? Esim. jos toisen yritys mustamaalaa toista, onko järkeä lähteä ollenkaan kannetta nostamaan jos mihin pohjata, on vain suositus, ei Finlex? Hyvästä liiketavasta jotain; http://kauppakamari.fi/2015/07/29/kilpailijan-mainonta-mustamaalaa-ja-j…

Pikkuisen sekaisin olen näiden säännösten, suositusten, luonnosten ja ohjeiden suhteen, miten niihin pitäisi suhtautua. Finlex on selvää pässinlihaa.

Siis ensiksi meillä on nuo oikeuslähteet, joista edellä kirjoitin.. sitten (kärjistetysti sanottuna) kaukana tulevat nämä ohjeet ja suositukset... Kaikki tekevät virheitä myös lakimiehet ja asianajajat.. Juridiset asiat ovat monesti niin vaikeita ja oikeastaan ei koskaan voi sanoa 100 % varmuudella miten juttu tulee ratkeamaan oikeudessa... Hyvä jos pääsee edes 50 % varmuuteen... Monesti siviilisasioissa (sopimus, vahingonkorvaus) on korkealla kynnys siinä kannattaako juttua lähteä ajamaan oikeuteen juuri tuon kuluriskin vuoksi.. Monesti on niin, että oikeusturvavakuutus mahdollistaa tämän.. Siitäkin yleensä korvataan vain omat kulut, eli häviö tapauksessa joutuu kuitenkin maksamaan vastapuolen kulut itse...

No jos asianajaja tekee niin törkeän virheen, että katsottaisiin, että hän on aiheuttanut päämiehelleen vahinkoa, niin en minä niistä tapaohjeista välittäisi kovinkaan paljoa... Asian kova juridinen pohja on velvoiteoikeuden periaatteet ja vahingonkorvauslaki. Eli Asiakas A on ostanut palvelun asianajaja B:ltä. Palvelussa on virhe (ilmeisen surkeea ja harhaanjothavia neuvoija, joista on aiheutunut asiakkaalle vahinkoa)... Tietysti  noista tapaohjeista voi saada jotain "maustetta" tähän päälle. mutta kyllä korvausvastuu perustuu aikapitkälle muihin asioihin... Toki esim. asianajajan huoellisuutta voidaan verrata siihen mitä ohjeet sanoo ja jos asianajaja on menetellyt vastoin ohjeita eikä pysty "selittämään" niin antaahan tämä olettaman siitä, että hän on menetellyt huolimattomasti. Mutta huolellisuutta voidaan kyllä arvioida ilman mitään ohjeitakin...

156 jatkaa, asiakas voi tehdä kantelun asianajaliittoon;

http://www.asianajajaliitto.fi/asianajajaliitto/organisaatio/valvontala…

jos asianajaja on liitossa. Valvontalautakunta puntaroittanee asianajajan toimintaa.

Vierailija kirjoitti:

156 jatkaa, asiakas voi tehdä kantelun asianajaliittoon;

http://www.asianajajaliitto.fi/asianajajaliitto/organisaatio/valvontala…

jos asianajaja on liitossa. Valvontalautakunta puntaroittanee asianajajan toimintaa.

Kyllä. Ja muistaakseni valvontalautakunta voi antaa huomautuksen, varoituksen, määrätä seuraamusmaksun tai erottaa liitosta

Vahingonkorvauksista se ei kuitenkaan päätä.. Eli jos korvausta haluaa vaatia niin asia käsitellään siltä osin yleisissä tuomioistuimissa vahingonkorvausasiana..