Lue keskustelun säännöt.
Lakimies vastaa
12.05.2016 |
No niin aikani kuluksi voin vastailla jurdisiin kysymyksiinne.
Asiahan on niin, ettei ilman asiakirjoihin tutustumista oikeastaan voi sanoa mitään varmaa, joten suosittelen että käännyt avustajan puoleen, jos sinulla on oikea oikeudellinen ongelma. En titetnkään ota mitään vastuuta antamistani vastuakisista... Sitten ei muutakun kysymyksiä tulemaan
Kommentit (199)
Olen saanut testamentilla pienen perinnön vuosia sitten. Meitä oli useampia testamentattuja, jotka saimme kaikki yhtä suuren osuuden perinnöstä. Yksi perijöistä halusi hoitaa pesän asioita ja allekirjoitime avoimet valtakirjat tätä varten. Osuudet ovat edelleen jakamatta, jäljellä on siis vainajan pankkitalletukset eli rahaa. Miten tuo perintö tulisi jakaa ja koska? Pesänhoitaja ei ole maksanut osuuksia antamillemme tilinumeroille, vaatiiko jakotoimenpide jotain ja mitä? Tulisiko siitä, että jako on suoritettu, tehdä jokin asiakirja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut testamentilla pienen perinnön vuosia sitten. Meitä oli useampia testamentattuja, jotka saimme kaikki yhtä suuren osuuden perinnöstä. Yksi perijöistä halusi hoitaa pesän asioita ja allekirjoitime avoimet valtakirjat tätä varten. Osuudet ovat edelleen jakamatta, jäljellä on siis vainajan pankkitalletukset eli rahaa. Miten tuo perintö tulisi jakaa ja koska? Pesänhoitaja ei ole maksanut osuuksia antamillemme tilinumeroille, vaatiiko jakotoimenpide jotain ja mitä? Tulisiko siitä, että jako on suoritettu, tehdä jokin asiakirja?
Perinnön jaoelle ei varsinaisesti ole mitään määräaikaa, jossa se tulisi hoitaa. Mutta niin tässäkin asiassa on, ettei asia vitukttelemalla kummene. Ensisijaisena pesänhoitotapana on juuri yhteishallinto, joka monesti hoidetaan niin, että sovitaan asioista yhdessä ja sitten yksi hoitaa valtakirjoilla asioiden käytännön toteutuksen. Jos ei päästä asioista yksimielisyyteen jokaisella osakkaalla on mahdollisuus hakea pesänselvittäjän määräystä käräjäoikeudelta. Siinä tapauksessa käräjäoikeuden määräämä selivttäjä ottaa pesän halutuunsa ja huolehtii sen hoitamisesta.
Sitten kun pesä on selvitetty on jokaisella osakkaalla oikeus vaatia, että jako on toimitettava. Ensisijaisena tapana on sopimusjako. Joka käytännössö hoidetaan, niin, että laaditaan jakosopimus, jossa todetaan mitä kukakin saa. Jakokirja on jokaisen osakkaan allekirjoitettava (huom kaksi esteetöntä todistajaa joutuu allekirjoituksellaan vavhistamaan osakkaan allekirjoituksen oikeaksi). Kun jakosopimus on laadittu voidaan antaa esim valtakirja ja tilinrot yhdelle osakkaalle joka marssii pankkiin ja ja pyytää, että kuolinpesän rahat tilitetään jakosopimuksen mukaisesti jokaisen omalle pankkitilille.
Jos sopimus jakoon ei päästä on mahdollisuus hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräystä. Tuolloin määrätty pesänjakaja laatii toimitusjakona jakokirjan. Jakokirja on vähän niinkuin tuomioistumen päätös.. Tästä on mahdollisuus moiteajankuluessa hakea muutosta käräjäoikeudelta (ja sitten hovi ja korkki) jos kukaan ei hae muutosta jakopäätökseen ja se tulee lainvoimaiseksi, niin sen jälkeen pesänjakaja/selivittäjä luovuttaa omaisuuden perillisille jakokirjan mukaisesti..
Yleensä pesänjakajaa ja selvittäjää haetaan samanaikaisesti käo:lta ja molempiin tehtäviin määrätään sama henkilö (yleensä joku asianajaja).
Eli tehkää jakosopimus ja jakakaa sitten rahat sen mukaisesti. Jakosopimukseen kannattaa ottaa maininta, että kaikki sitotuvat olemaan moittimatta jakoa, jolloin se tulee heti lainvoimaseksi, ja voitte jakaa rahat kun sen on kaikkki osakkaat allekrijoittaneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut testamentilla pienen perinnön vuosia sitten. Meitä oli useampia testamentattuja, jotka saimme kaikki yhtä suuren osuuden perinnöstä. Yksi perijöistä halusi hoitaa pesän asioita ja allekirjoitime avoimet valtakirjat tätä varten. Osuudet ovat edelleen jakamatta, jäljellä on siis vainajan pankkitalletukset eli rahaa. Miten tuo perintö tulisi jakaa ja koska? Pesänhoitaja ei ole maksanut osuuksia antamillemme tilinumeroille, vaatiiko jakotoimenpide jotain ja mitä? Tulisiko siitä, että jako on suoritettu, tehdä jokin asiakirja?
Perinnön jaoelle ei varsinaisesti ole mitään määräaikaa, jossa se tulisi hoitaa. Mutta niin tässäkin asiassa on, ettei asia vitukttelemalla kummene. Ensisijaisena pesänhoitotapana on juuri yhteishallinto, joka monesti hoidetaan niin, että sovitaan asioista yhdessä ja sitten yksi hoitaa valtakirjoilla asioiden käytännön toteutuksen. Jos ei päästä asioista yksimielisyyteen jokaisella osakkaalla on mahdollisuus hakea pesänselvittäjän määräystä käräjäoikeudelta. Siinä tapauksessa käräjäoikeuden määräämä selivttäjä ottaa pesän halutuunsa ja huolehtii sen hoitamisesta.
Sitten kun pesä on selvitetty on jokaisella osakkaalla oikeus vaatia, että jako on toimitettava. Ensisijaisena tapana on sopimusjako. Joka käytännössö hoidetaan, niin, että laaditaan jakosopimus, jossa todetaan mitä kukakin saa. Jakokirja on jokaisen osakkaan allekirjoitettava (huom kaksi esteetöntä todistajaa joutuu allekirjoituksellaan vavhistamaan osakkaan allekirjoituksen oikeaksi). Kun jakosopimus on laadittu voidaan antaa esim valtakirja ja tilinrot yhdelle osakkaalle joka marssii pankkiin ja ja pyytää, että kuolinpesän rahat tilitetään jakosopimuksen mukaisesti jokaisen omalle pankkitilille.
Jos sopimus jakoon ei päästä on mahdollisuus hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräystä. Tuolloin määrätty pesänjakaja laatii toimitusjakona jakokirjan. Jakokirja on vähän niinkuin tuomioistumen päätös.. Tästä on mahdollisuus moiteajankuluessa hakea muutosta käräjäoikeudelta (ja sitten hovi ja korkki) jos kukaan ei hae muutosta jakopäätökseen ja se tulee lainvoimaiseksi, niin sen jälkeen pesänjakaja/selivittäjä luovuttaa omaisuuden perillisille jakokirjan mukaisesti..
Yleensä pesänjakajaa ja selvittäjää haetaan samanaikaisesti käo:lta ja molempiin tehtäviin määrätään sama henkilö (yleensä joku asianajaja).
Eli tehkää jakosopimus ja jakakaa sitten rahat sen mukaisesti. Jakosopimukseen kannattaa ottaa maininta, että kaikki sitotuvat olemaan moittimatta jakoa, jolloin se tulee heti lainvoimaseksi, ja voitte jakaa rahat kun sen on kaikkki osakkaat allekrijoittaneet.
Suosittelen, että harkitsette avustajan käyttämistä noiden käytännön asioiden hoitamiseen.. Tietysti jos kyseessä on oikein pideni summa, niin ehkä se ei siinä tapauksessa ole viisasta
Onko tämä nyt sitä pro-bono toimintaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä nyt sitä pro-bono toimintaa?
Kyllä siitä taitaa olla kyse
Vierailija kirjoitti:
taidat olla wannabe-juristi...
Juu ei..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lakimeis/AP kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut testamentilla pienen perinnön vuosia sitten. Meitä oli useampia testamentattuja, jotka saimme kaikki yhtä suuren osuuden perinnöstä. Yksi perijöistä halusi hoitaa pesän asioita ja allekirjoitime avoimet valtakirjat tätä varten. Osuudet ovat edelleen jakamatta, jäljellä on siis vainajan pankkitalletukset eli rahaa. Miten tuo perintö tulisi jakaa ja koska? Pesänhoitaja ei ole maksanut osuuksia antamillemme tilinumeroille, vaatiiko jakotoimenpide jotain ja mitä? Tulisiko siitä, että jako on suoritettu, tehdä jokin asiakirja?
Perinnön jaoelle ei varsinaisesti ole mitään määräaikaa, jossa se tulisi hoitaa. Mutta niin tässäkin asiassa on, ettei asia vitukttelemalla kummene. Ensisijaisena pesänhoitotapana on juuri yhteishallinto, joka monesti hoidetaan niin, että sovitaan asioista yhdessä ja sitten yksi hoitaa valtakirjoilla asioiden käytännön toteutuksen. Jos ei päästä asioista yksimielisyyteen jokaisella osakkaalla on mahdollisuus hakea pesänselvittäjän määräystä käräjäoikeudelta. Siinä tapauksessa käräjäoikeuden määräämä selivttäjä ottaa pesän halutuunsa ja huolehtii sen hoitamisesta.
Sitten kun pesä on selvitetty on jokaisella osakkaalla oikeus vaatia, että jako on toimitettava. Ensisijaisena tapana on sopimusjako. Joka käytännössö hoidetaan, niin, että laaditaan jakosopimus, jossa todetaan mitä kukakin saa. Jakokirja on jokaisen osakkaan allekirjoitettava (huom kaksi esteetöntä todistajaa joutuu allekirjoituksellaan vavhistamaan osakkaan allekirjoituksen oikeaksi). Kun jakosopimus on laadittu voidaan antaa esim valtakirja ja tilinrot yhdelle osakkaalle joka marssii pankkiin ja ja pyytää, että kuolinpesän rahat tilitetään jakosopimuksen mukaisesti jokaisen omalle pankkitilille.
Jos sopimus jakoon ei päästä on mahdollisuus hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräystä. Tuolloin määrätty pesänjakaja laatii toimitusjakona jakokirjan. Jakokirja on vähän niinkuin tuomioistumen päätös.. Tästä on mahdollisuus moiteajankuluessa hakea muutosta käräjäoikeudelta (ja sitten hovi ja korkki) jos kukaan ei hae muutosta jakopäätökseen ja se tulee lainvoimaiseksi, niin sen jälkeen pesänjakaja/selivittäjä luovuttaa omaisuuden perillisille jakokirjan mukaisesti..
Yleensä pesänjakajaa ja selvittäjää haetaan samanaikaisesti käo:lta ja molempiin tehtäviin määrätään sama henkilö (yleensä joku asianajaja).
Eli tehkää jakosopimus ja jakakaa sitten rahat sen mukaisesti. Jakosopimukseen kannattaa ottaa maininta, että kaikki sitotuvat olemaan moittimatta jakoa, jolloin se tulee heti lainvoimaseksi, ja voitte jakaa rahat kun sen on kaikkki osakkaat allekrijoittaneet.
Suosittelen, että harkitsette avustajan käyttämistä noiden käytännön asioiden hoitamiseen.. Tietysti jos kyseessä on oikein pideni summa, niin ehkä se ei siinä tapauksessa ole viisasta
Kiitos. Tuo jakosopimus -jakokirja selvensi. Mutta, tämä pesänhoitaja tuskin sitä tekee tai allekirjoittaisikaan, lisäksi epäilen että rahatkin ovat vähentyneet. Jos taas käräjäoikeudelta hakisimme pesänjakajaa, hakumaksu n. 100 euroa? ja lisäksi maksaisimme asianajajan palkkiot, joista koitunee senverran kuluja ettei jäljellä olevat kuolinpesän rahat riittäne. Kimuranttia. Viisaantunut olen senverran etten enää koskaan allekirjoita avointa valtakirjaa.
Vierailija kirjoitti:
taidat olla wannabe-juristi...
Vastaukset ovat niin asiantuntevia, että kyllä tuo vahvasti juristilta maistuu.
Ihmeiden aika ei ole ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lakimeis/AP kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut testamentilla pienen perinnön vuosia sitten. Meitä oli useampia testamentattuja, jotka saimme kaikki yhtä suuren osuuden perinnöstä. Yksi perijöistä halusi hoitaa pesän asioita ja allekirjoitime avoimet valtakirjat tätä varten. Osuudet ovat edelleen jakamatta, jäljellä on siis vainajan pankkitalletukset eli rahaa. Miten tuo perintö tulisi jakaa ja koska? Pesänhoitaja ei ole maksanut osuuksia antamillemme tilinumeroille, vaatiiko jakotoimenpide jotain ja mitä? Tulisiko siitä, että jako on suoritettu, tehdä jokin asiakirja?
Perinnön jaoelle ei varsinaisesti ole mitään määräaikaa, jossa se tulisi hoitaa. Mutta niin tässäkin asiassa on, ettei asia vitukttelemalla kummene. Ensisijaisena pesänhoitotapana on juuri yhteishallinto, joka monesti hoidetaan niin, että sovitaan asioista yhdessä ja sitten yksi hoitaa valtakirjoilla asioiden käytännön toteutuksen. Jos ei päästä asioista yksimielisyyteen jokaisella osakkaalla on mahdollisuus hakea pesänselvittäjän määräystä käräjäoikeudelta. Siinä tapauksessa käräjäoikeuden määräämä selivttäjä ottaa pesän halutuunsa ja huolehtii sen hoitamisesta.
Sitten kun pesä on selvitetty on jokaisella osakkaalla oikeus vaatia, että jako on toimitettava. Ensisijaisena tapana on sopimusjako. Joka käytännössö hoidetaan, niin, että laaditaan jakosopimus, jossa todetaan mitä kukakin saa. Jakokirja on jokaisen osakkaan allekirjoitettava (huom kaksi esteetöntä todistajaa joutuu allekirjoituksellaan vavhistamaan osakkaan allekirjoituksen oikeaksi). Kun jakosopimus on laadittu voidaan antaa esim valtakirja ja tilinrot yhdelle osakkaalle joka marssii pankkiin ja ja pyytää, että kuolinpesän rahat tilitetään jakosopimuksen mukaisesti jokaisen omalle pankkitilille.
Jos sopimus jakoon ei päästä on mahdollisuus hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräystä. Tuolloin määrätty pesänjakaja laatii toimitusjakona jakokirjan. Jakokirja on vähän niinkuin tuomioistumen päätös.. Tästä on mahdollisuus moiteajankuluessa hakea muutosta käräjäoikeudelta (ja sitten hovi ja korkki) jos kukaan ei hae muutosta jakopäätökseen ja se tulee lainvoimaiseksi, niin sen jälkeen pesänjakaja/selivittäjä luovuttaa omaisuuden perillisille jakokirjan mukaisesti..
Yleensä pesänjakajaa ja selvittäjää haetaan samanaikaisesti käo:lta ja molempiin tehtäviin määrätään sama henkilö (yleensä joku asianajaja).
Eli tehkää jakosopimus ja jakakaa sitten rahat sen mukaisesti. Jakosopimukseen kannattaa ottaa maininta, että kaikki sitotuvat olemaan moittimatta jakoa, jolloin se tulee heti lainvoimaseksi, ja voitte jakaa rahat kun sen on kaikkki osakkaat allekrijoittaneet.
Suosittelen, että harkitsette avustajan käyttämistä noiden käytännön asioiden hoitamiseen.. Tietysti jos kyseessä on oikein pideni summa, niin ehkä se ei siinä tapauksessa ole viisasta
Kiitos. Tuo jakosopimus -jakokirja selvensi. Mutta, tämä pesänhoitaja tuskin sitä tekee tai allekirjoittaisikaan, lisäksi epäilen että rahatkin ovat vähentyneet. Jos taas käräjäoikeudelta hakisimme pesänjakajaa, hakumaksu n. 100 euroa? ja lisäksi maksaisimme asianajajan palkkiot, joista koitunee senverran kuluja ettei jäljellä olevat kuolinpesän rahat riittäne. Kimuranttia. Viisaantunut olen senverran etten enää koskaan allekirjoita avointa valtakirjaa.
Hyvä, että selvensi. Jos epäilet väärinkäytöksiä, niin tutkikaa vaikkapa tiliotteita.. Jos sellaisia näyttää olevan. Niin sitten kannattanee ottaa yhteyttä poliisiin, harkintanne mukaan... Valitettavasti vaihtoehtoja jakamiseen on vain kaksi eli KAIKKIEN hyväksymä sopimusjako tai pesänjakajan toimittaman jako. Ihme änkyrä täytyy olla, jos ei joku suostu allekirjoittamaan jakosopimusta, jossa jaon kohteena on pelkästään puhdasta rahaa. No kyllähän tällaisiakin ihmisiä on.. Tietysti jakosopimuksen voisi laatia esim asianajaja ilman käo:n määräystäkin.. Tällöin se varmaan tulisi halvemmaksi, mutta tietysti edellyttäisi kaikkien suostumista sen allekirjoittamiseen..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
taidat olla wannabe-juristi...
Vastaukset ovat niin asiantuntevia, että kyllä tuo vahvasti juristilta maistuu.
Ihmeiden aika ei ole ohi.
Haluaisin kyllä nähdä sen maalikko henkilön, joka tällaisia vastuksia pystyisi sylkemään tällaisella aikataululla.. :) Ei taida ihmeiden aika olla ohi ainakaan vielä... En tiedä kauanko jaksan tänne kirjoitella, mutta just nyt ei ole parempaakaan tekemistä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka usein piipahtelet täällä? Jos tähän ketjuun laittaisi sinulle myöhemmin kysymyksiä, vastaisitko joskus?
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein piipahtelet täällä? Jos tähän ketjuun laittaisi sinulle myöhemmin kysymyksiä, vastaisitko joskus?
Sanoisin, että yrittänyttä ei laiteta.. Voisin hyvin kuvitella, että voisin etsiä tämän ketjun jos minulle tulee tylsää vaikka kukauden tai kahden tauon jälkeen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko huoneiston sisälämpötilalla joku lakisääteinen yläraja kerrostalossa? Entä julkisivuremontin aikana?
Olen syytettynä pahoinpitelystä. Ilmoituksen tehnyt tietää itse tehneensä perättömän imiannon, muttei halua siitä kertoa, koska siitäkin on säädetty rangaistus. Ilmoittaja (uhri) ei halua tulla mahdolliseen oikeudenkäyntiin ollenkaan. Olisi halunnut vetää koko jutun pois, mutta yleisen syytteen alaisena rikoksena ei tietenkään onnistu. Sovittelumenettelyä on ehdotettu, mutten suostu siihen, koska sovittelun edellytys olisi, että myönnän tehneeni rikoksen. Varsinaiselle tilanteelle ei ole todistajia puolin eikä toisin. Luotettavia todistajia sellaiselle löytyy, että ilmoittaja (uhri) oli sekavassa mielentilassa illan aikana. En aio kertoa enempää asiasta, mistä tällainen riita juontaa juurensa.
Kuinkahan käy, ellei ilmoittaja tule oikeudenkäyntiin, jos sellainen järjestetään? Ja todennäköisesti järjestetäänkin, koska lausuntoni kuulustelupöytäkirjaan on kovin erilainen kuin rikosilmoituksen mukainen
Kysymykseni liittyy nyt tähän mediassa olleeseen juttuun, jossa bussikuskin epäillään ehdottaneen päiväpanoa bussiin matkustajaksi tulleelle asiakkaalle. Keskusteluissa moni on sitä mieltä, että tällainen asiakkaille kohdistettu seksiehdottelu työtehtävissä olevan asiakaspalvelijan toimesta ei ole rikos. Pitääkö tämä paikkansa? Eikö esim. tasa-arvolainsäädännön pykälät seksuaalisesta häirinnästä kata tällaisia tilanteita? Onko Suomessa laillista touhua ehdotella seksiä asiakkailleen töissä ollessaan?
Vierailija kirjoitti:
Onko huoneiston sisälämpötilalla joku lakisääteinen yläraja kerrostalossa? Entä julkisivuremontin aikana?
Nyt taitaa tulla aika ympäripyöreä vastaus... Lähtisin liikkeelle siitä, että jokin säännös sanoo säätää, että huoneisto ei saa olla terveydelle haitallinen.. Mikä on sitten tervedelle haitallinen lämpötila... En tiedä.. Voisit olla yhteydessä kunnan rakennusterveysviranomaisiin...
Jos lämpötila nousee remontin aikana (oletan, että johtuu raknennuksen "huputtamisesta") niin, ettei siellä voi asua, niin ehkä tässä voisi tulla kyseeseen vastikemaksuvelvollisuuden poistamiesta väliaikaisesti...
Jos olet vuokralla, eikä huoneisto ole asumiskelpoinen, niin silloin kyseeseen voisi tulla vuokranmaksu velvollisuuden alentaminen tai poistaminen väliaikaisesti... Tietysti vuokranantajalle/as Oylle tulee reklamoida...
Ehkä lämpötilaa voisi alentaa väliaikaisesti esim ilmastointilaitteella...
Vierailija kirjoitti:
Olen syytettynä pahoinpitelystä. Ilmoituksen tehnyt tietää itse tehneensä perättömän imiannon, muttei halua siitä kertoa, koska siitäkin on säädetty rangaistus. Ilmoittaja (uhri) ei halua tulla mahdolliseen oikeudenkäyntiin ollenkaan. Olisi halunnut vetää koko jutun pois, mutta yleisen syytteen alaisena rikoksena ei tietenkään onnistu. Sovittelumenettelyä on ehdotettu, mutten suostu siihen, koska sovittelun edellytys olisi, että myönnän tehneeni rikoksen. Varsinaiselle tilanteelle ei ole todistajia puolin eikä toisin. Luotettavia todistajia sellaiselle löytyy, että ilmoittaja (uhri) oli sekavassa mielentilassa illan aikana. En aio kertoa enempää asiasta, mistä tällainen riita juontaa juurensa.
Kuinkahan käy, ellei ilmoittaja tule oikeudenkäyntiin, jos sellainen järjestetään? Ja todennäköisesti järjestetäänkin, koska lausuntoni kuulustelupöytäkirjaan on kovin erilainen kuin rikosilmoituksen mukainen
Kyseessä on näytön arviointi.. Eikä siihen oikein voi ottaa kantaa näillä tiedoilla.. Antamasi tiedot vaikuttavat siltä, että näyttö syytteen hyväksymisen puolesta on aika heikkoa.. Rikosasiassa edellytetään ns. täyttänäyttö ja periaatteena on, että epäselvässä asiassa tuomitaan syytetyn eduksi.. In dubio pro reo, niin kuin latinalaiset tapasivat sanoa..
Lakimies/ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko huoneiston sisälämpötilalla joku lakisääteinen yläraja kerrostalossa? Entä julkisivuremontin aikana?
Nyt taitaa tulla aika ympäripyöreä vastaus... Lähtisin liikkeelle siitä, että jokin säännös sanoo säätää, että huoneisto ei saa olla terveydelle haitallinen.. Mikä on sitten tervedelle haitallinen lämpötila... En tiedä.. Voisit olla yhteydessä kunnan rakennusterveysviranomaisiin...
Jos lämpötila nousee remontin aikana (oletan, että johtuu raknennuksen "huputtamisesta") niin, ettei siellä voi asua, niin ehkä tässä voisi tulla kyseeseen vastikemaksuvelvollisuuden poistamiesta väliaikaisesti...
Jos olet vuokralla, eikä huoneisto ole asumiskelpoinen, niin silloin kyseeseen voisi tulla vuokranmaksu velvollisuuden alentaminen tai poistaminen väliaikaisesti... Tietysti vuokranantajalle/as Oylle tulee reklamoida...
Ehkä lämpötilaa voisi alentaa väliaikaisesti esim ilmastointilaitteella...
Niin juuri se terveydelle haitallinen lämpötila kiinnostaisi, onko se esim. 30 astetta päivisin. Pitääkin ottaa yhteyttä rakennusterveysviranomaisiin, kiitos vinkistä. Ilmastointilaitetta ei voi käyttää, koska ikkunat on peitetty, ikkunoita ei saa siis auki.
Omien kokemuksieni mukaan ei.. Saattaahan sellaisiakin olla... Viimevuosina hoviin menemisen edellytykseksi otettiin myös valituslupa -järjestelmäkin. Tällä on tarkoitus karsia pikkurikoksia koskevat turhat valitukset...