Häävieraan näkökulmasta ajateltuna, mikä on ollut häissä ikävintä/huonointa/tylsintä/epäonnistuneinta?

Parissa juhlassa tökki alkoholitarjoilu. Eli toisessa pääjuhla kun alkoi, niin piti varmaan pari tuntia kärvistellä kuivin suin ja toisessa taas oli ihmeellisiä taukoja tarjoiluissa. Kuka jaksaa kuivin suin kuunnella esim. puolen tunnin jaarittelevaa puhetta?

Nuo kahdet häät jäi useampien vieraiden mieleen juuri tuon asian takia. Kaikissa muissa häissä kaikki olennainen on toiminut loistavasti.

Se, jos häät alkavat liian aikaisin, kun ei niistä kuitenkaan kehtaa lähteä ennen häävalssia.

Jos vihkiminen on joskus puolilta päivin, niin aamulla on kiire, juhlapaikalla istutaan pöydässä 6-8 h, niin että joka välissä on odottelua. Ensin odotetaan että saadaan ruokaa, sitten odotetaan leikkejä, sitten kakkua, sitten valssia. On kuumaa, tylsää ja epämukavaa.

Parhaat juhlat alkavat illalla, vaikka kuudelta, sitten pari tuntia ruokailua ja kakku heti perään jälkkäriksi, sitten valssi ja loppuilta vapaata juhlimista niin myöhään kuin kukin viihtyy.

Vieraat jotka kaivautuu omiin poteroihinsa ja kyräilevät muita.

Kaikki eivät halua tanssia, onko mikään ikävämpää, kuin tuijottaa tanssia, usein musiikkiin on kovalla, että ei pysty juttelemaan. Yleensä vieraana olevat pariskunnat ovat keskenään,tai muiden lähisukulaisten kanna, joten yksin juhliin tulevilla on aika orpo olo.

Vierailija kirjoitti:

Peli, jossa häävieraille arvottiin työtehtäviä ensimmäiselle aviovuodelle tyyliin "käy pesemässä hääparin ikkunat". Ymmärtäisin tämän, jos hääpari olisi toivonut häälahjan sijaan osallistumista talonrakennustalkoisiin tms., mutta vieraat olivat vieneet häihin ihan normaalit, listalta valitut lahjat. Itse olin häissä avecina juuri tuntematta hääparia ja tosiaan sain tuon ikkunanpesunakin. En mennyt.

Äitini sai aikanaan vastaavan tehtävän serkkuni häissä. En enää muista, että mitä hänen piti tehdä, tarjota ateria hääparille vai lämmittää sauna tai mitä ihmettä se olikaan, mutta sen tiedän, ettei niin ole tapahtunut. Äitini oli sanonut hääparille, että onnistuu koska vain, kun olette tulossa paikkakunnalle, mutta eivät ole vielä, lähes 20 vuotta myöhemmin, tätä palvelusta pyytäneet. Pari asuu nyt ihan toisessa maassakin. Tuskin näistä kannattaa liikaa stressata tai valita sitten leikkiin ne läheiset, joita näkee koko ajan muutenkin. Noissa häissä arvottiin, sillä kaikkien paikoille oli laitettu lappuset, joista sitten "voiton" näki.

Laitettu istumaan ties minne vieraiden ihmisten kanssa. Joskusjan se voi toki olla hauskaakin.

Leikit, joihin jokaisen pitää osallistua tai jos pitää esitellä itsensä vuoron perään.

Kaikenlaiset muka hauskat leikit joihin melkein väkisin pakotetaan osallistumaan ja jos kieltäydyt, niin olet ilonpilaaja. 

Jos ette järjestä leikkejä ja ettekä odotuta vieraitanne tunti tolkulla, niin menee jo aika hyvin. 

Kokonainen paistettu sika, joka oli jäänyt sisältä hieman raa'aksi.

Ruokamyrkytyshän siitä monelle seurasi.

Emme pysty enää syömään sianlihaa. Tapauksestakin on jo parikymmentä vuotta.

Lapsettomat häät. Vegaaniruoka. Ei viiniä. Ei bändiä.

Eiole harvinaista,että ihmiset karsastaa häitä. Sukkanauhan ottaminen suulla on ällöä samoin kuin morsiamen ryöstöleikki. Ei lainkaan hauskaa vaan vaivaannuttavaa katsottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Pari ensimmäisenä mieleen tulevaa asiaa

- Vihkipaikan ja juhlapaikan sijainti kaukana toisistaan ja mielellään jossain syrjäseudulla. Ainut kulkuneuvo päästä perille ja pois on oma auto.

- Vihkimisen jälkeen tuore aviopari lähtee kuvattavaksi ja viipyy reissullaan pari tuntia. Vieraille tästä ei tietenkään kerrota etukäteen, vaan vieraat kokoontuvat juhlapaikan pihamaalle odottamaan ja ihmettelemään. Kuivin suin tottakai, koska mehukannu olisi liian vaikea laittaa tarjolle.

Sama. Ja sitten kun päästiin lopulta syömään, niin paikka oli niin pieni, että porukka istui kuin sillit purkissa. En ole koskaan ollut niin kuivissa häissä...

Vierailija kirjoitti:

Menimme naimisiin jo lähes 20 vuotta sitten. Häät olivat aika isot. Meillä kummallakin on paljon serkkuja ja kavereita ja sattumalta vieraiden joukossa oli 7 perhettä, jossa oli alle 3 kk:n ikäinen vauva. Onneksi tila oli iso, joten sijoitimme lapsiperheet (kaveri/sukulaisuussuhteet huomioiden) juhlatilan reunoille istumaan. Pöytien vieressä oli siis paljon tilaa lastenvaunuille ja vaunut sai helposti myös kahteen sivuhuoneeseen, jos halusi työntää vauvan nukkumaan. Järjestelyä kiiteltiin kovasti, että kumpikin vanhempi pääsi rauhassa syömään ja poistuminen sivuhuoneeseen esim. imettämään oli helppoa.

Kaverini häät olivat seuraavana kesänä, jolloin meillä oli pieni vauva. Kysyin jo etukäteen että millainen tila on, voinko ottaa vauvan mukaan vai otanko äitini mukaan lähistölle varattuun mökkiin hoitamaan vauvaa (voisin käydä välillä imettämässä). Kaveri sanoi että tilaa on reilusti ja vauva vaunuineen vaan mukaan.

No tilaa olikin, mutta juhlissa ei ollut lainkaan plaseerausta. Saavuimme viimeisten joukossa juhlatilaan ja tässä vaiheessa kaikki ns. hyvät paikat olivat jo menneet ja jouduimme istumaan kapeaan nurkkaan, joihin vaunuja ei saanut lähellekään. Samaan pöytään saapui meidän jälkeen sulhasen pyörätuolilla liikkuva serkku ja kävelykeppiä käyttävä huonosti kävelevä sukulainen.

Söimme miehen kanssa vuorotellen, emmekä kovin kauaa viihtyneet. Emme ehkä muutkaan olisi juhlineet yöhön saakka, mutta eniten harmitti näiden sukulaisten puolesta. Hääpari oli varmasti tiennyt etukäteen sukulaisten liikuntaesteistä.

Meillä oli myös lapsivieraita. Järjestettiin hääpaikalle lapsenvahteja, oma sivupöytä askartelu/värityspisteineen, ja myös yksi ohjelmanumero lapsille. Taustalle soi koko ajan musiikki luomassa tunnelmaa. Muutama leikki, mutta ei mitään pakkopiirileikkejä. Paikka valittiin niin, että lähellä löytyi hotellia, mökkiä..pyydettiin majoituspaikoista valmiiksi vieraille tarjouksia. Häät pidettiin ns.sesongin ulkopuolella, niin kaikista saatiin tosi hyviä tarjouksia. Panostettiin ruokaan. Lisäksi pöydissä oli viinipulloja ja loppuillasta booli meidän piikkiin. Jälkikäteen saatiin kiitosta, että oli kivaa. Ja viinaa sen verran tarjolla, että kukaan ei kuitenkaan missään överihumalassa.

hääkuvausten aikana nälissäään odottelu. Eräskin aivan sairas kokemus. Meidät vietiin bussilla johonkin huitsin nevadaan odottamaan 2 h. Kukaan ei kertonut että näin tulee olemaan, harva oli syönyt etukäteen. Siinä jouduttiin lopulta henkilökunnan kanssa järkkäämään huikopalaa.  Ei ollu musaa, vettäkin joutui ihan pyytämään. Seistiin vaan eikä kukaan sanonut kauanko kestää.

Kerran oli todella paljon vieraita mutta kaikki ohjelma perustui vain hääparin viimeaikaisiin kavereihin. Me muut ihmettelimme lähinnä, että mitä täällä oikein tehdään. Eli sellaiset ohjelmanumerot johon ainakin enemmistö voisi jotenkin osallistua, on hyvä.

Onhan näitä ollut erilaisia vuosien varrella ja tuo odotteleminen on kyllä tylsää.

Ollen itsekkin kutsuvieraana tunsin myötähäpeää häävieraiden käytöksestä yksissä häissä. Juhlapaikkana oli sulhasen synnyinkoti järven rannalla. Upea paikka, kaunis kesäpäivä ja ihana tunnelma kaikkineen.

Juhlan tunnelman nolasi kaveriporukka, joka ryntäsi heti hääparin jälkeen ensimmäisinä tarjottaviin ja vallaten sisällä iäkkäille sukulaisille tarkoitetun pöydän. Itse istuimme ulkona ikäihmisten seurana häveten juntteja kavereita. Käytöstapojen ja tilannetajun täydellinen puutos.

Mukahauskat leikt ja odottelu, että jotain tapahtuu. Ruokatarjoilu toimii huonosti ja joutuu sitäkin liikaa jonottamaan.

Hääkuvauksen aikainen odottelu. Törkeää jättää vieraat venailemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Eiole harvinaista,että ihmiset karsastaa häitä. Sukkanauhan ottaminen suulla on ällöä samoin kuin morsiamen ryöstöleikki. Ei lainkaan hauskaa vaan vaivaannuttavaa katsottavaa.

Korostetaan, että pidetään omannäköiset häät, ja sitten niissä on nämä kaikki samat ikiaikaiset jutut.

Sama kuin joku jalan polkaiseminen kakun leikkauksen jälkeen, ratkiriemukasta.

Vierailija kirjoitti:

Eiole harvinaista,että ihmiset karsastaa häitä. Sukkanauhan ottaminen suulla on ällöä samoin kuin morsiamen ryöstöleikki. Ei lainkaan hauskaa vaan vaivaannuttavaa katsottavaa.

Eikä se edes ole mikään sukkanauha. Ihmiset eivät taida edes tietää, mikä on sukkanauha.

Sisäpiirijutut häissä. Oltiin miehen serkun häissä. Tämän serkun kaverit piti monta puhetta, jotka ei auenneet kun pienelle porukalle. Muutama tyyppi nauroi kippurassa, kun sanottiin esim. kameli lentää. Porukka oli vaivaantunutta ja hääpari keskittyi vain näihin sisäpiirin ystäviin.