Ovatko vanhempansa lapsuudessa menettäneet ihmiset vahvempia henkisesti?

No ei

Tunnen erään jo kypsään ikään ehtineen miehen joka menetti äitinsä lapsena. En todellakaan sanoisi vahvaksi tai sitkeäksi. Ei jaksa normaalia työelämää, on sitoutumiskammoinen ja vaikea parisuhteissa, katkera ja uhriutuva. 

Vanhempien läsnäolo antaa henkistä vahvuutta varmasti enemmän kuin kasvaminen muiden hoivassa.

Ei. Tunne-elämä jää heillä kehittymättä. Ovat usein kovia ihmisiä. Usein hankaliakin. 

Minun tuttava alkoi juomaan . Kaunis ja rikas mies....Nyt on maan alla. 

Toisin kuin väitetään, vaikeudet eivät useimpia mitenkään vahvista.

Ehdottomasti ei.

Ikävä kyllä, monista tulee Riikka Purran kopioita. Henkisesti häiriintyneitä. Persoonallisuushäiriöisiä. 

Ei. 

Oletko tosissasi ap? Kärsimys jalostaa ja muuta soopaa.

Vierailija kirjoitti:

Toisin kuin väitetään, vaikeudet eivät useimpia mitenkään vahvista.

Totta, vaikeudet eivät vahvista ketään.

.

Eikös ne mene sosiaaliviranomaisten huostaan ja sijoitukseen

Ainakin tuntemani teininä orvoksi jäänyt on tosi heikko, kateellinen ja katkera, suuttuu ja hermostuu helposti ja näkee elämässään vain negatiiviset asiat. Hänen mielestään toisilla on ollut helpompaa eikä kenelläkään niin vaikeaa kuin hänellä.

Eivät

Ei, yleensä oevoksi jääneet ovat klaatensuojelun ja jälkihuollon asiakkaita, kaikki on järjestetty valmiiksi eikä ole joutunut itse ottamaan mitään vastuuta.

Heikko olen.

Vierailija kirjoitti:

Ei, yleensä oevoksi jääneet ovat klaatensuojelun ja jälkihuollon asiakkaita, kaikki on järjestetty valmiiksi eikä ole joutunut itse ottamaan mitään vastuuta.

Heillä kun on ollut niin rankkaa

Vanhemman menettäminen lapsena on lähtökohtaisesti merkittävä trauma lapselle. Riippuu monesta muusta tekijästä, kuinka haitallisesti se vaikuttaa loppuelämään. 

Jotkut ovat, jotkut eivät ole.