Häävieraan näkökulmasta ajateltuna, mikä on ollut häissä ikävintä/huonointa/tylsintä/epäonnistuneinta?

Monissa häissä tullut oltua ja sen perusteella, kuten täällä monen monta kertaa tullut todettua, ohjelmaton odottelu ja kiusalliset leikit on ehdottomasti tylsintä.

Onnistuneimmat häät missä olen ollut on järjestetty niin, että vihkiminen ja juhla joko samassa paikassa tai ainakin lähellä toisiaan ja vieraita varten järjestetty kuljetus. Samoin näissä häissä oli kuvaukset joko tehty etukäteen tai odottelun ajaksi oli järjestetty drinkit, elävää musiikkia ja kaunis miljöö odotteluun. Yksissä näistä häistä oli muutamia leikkejäkin, mutta ne olivat oikeasti hauskoja, etenkin kun suuri osa vieraista koostui espanjalaisista, jotka lähtivät leikkeihin iloisina ja nauravaisina, ei tarttenut väkisin pakottaa ketään ja kiusaantua. Väkimäärä tiloihin nähden sopiva, ruokailut hoidettu niin, ettei kenenkään tarvitse kohtuuttamasti odottaa, ruoka hyvää ja sitä sopivasti, samoin juomaa.

Maksullinen baari on ihan ok, jos juomaa on kuitenkin varattu muutoin riittävästi, esim. n. 2 lasia kuoharia, 2 lasia viiniä ja joku jälkiruokalikööri per nenä on aivan riittävä, kutenkin on monia jotka eivät juo tota määrää tai ollenkaan. Jos sitten tahtoo juoda enemmän niin aivan hyvin voi ostaa itse tai voihan siinä vielä vaikka joku booli olla, se on jo paljon. Kuitenkin niin ettei tarvitse kuivin suin itse juhlatilaisuudessa tuntitolkulla olla, mutta ei musta ole myöskään kohtuullista odottaa, että hääpari tarjoaa kaikille ilmaiset kunnon kännit. Mun mielestä häät ja känniörvellys eivät kuulu yhteen. Niin ja toki alkotontakin juomaa, muutakin kuin vettä tarpeeksi.

Parhaissa häissä myös huomioitu lapset. Esim. leikkihuone/leikkinurkkaus jossa leluja, askartelu- ja piirustusjuttuja ja esim. karkkibuffet. Lapset rakastaa karkkibuffettia. Paikasta riippuen myös jotain lapsille suunnattua ohjelmaa. Esim. Hämeen linnassa järjestetyissä häissä oli lapsille suunnattu opastettu kierros linnassa, josta lapset tykkäsivät kovasti ja aikuisetkin, jotka pienimpien lasten kanssa olivat kierroksella. Tuolla samaisissa häissä soitti myös puitteisiin sopiva keskiaikaistyylinen orkesteri keskiaikaisiin asuihin pukeutuneena ja tekivät soiton lisäksi mm. erilaisia jonglööraustemppuja ja opettivat keskiaikaisia tansseja halukkaille. Olivat sellaisia mistä sekä aikuiset, että lapset tykkäsivät kovasti. Esitykset ja soitto oli järjestetty niin, että soittivat ja esiintyivät siellä ihmisten seassa, että porukan ei tarvinnut pakkautua mihinkään lavan eteen vaan seurustelu jatkui samalla ja halukkaat saivat keskittyä esityksiin ja soittoon tai seurusteluun.

Tosiaan jonkinlainen seremoniamestari on ehdoton. Kertoo mitä seuraavaksi odotettavissa suunnilleen. Olisi myös hyvä jos puheiden pitäjät olisi selvitetty etukäteen, jotta tietää kuin moni suunnilleen on puhumassa ja miten ne rytmitetään.

Varmaan aina löytyy niitä, jotka nyrpistelevät nenäänsä ruoalle, paikalle tai ihan kaikelle. Kaikkia ei voi miellyttää. Pääasia tehdä juhlasta mahdollisimman itsensä näköiset (hääparin) ja välttää sitä vieraiden tyhjänpanttina odotuttamista ja infoaa kutsukortissa, onko tarkoitus olla ulkona vai sisällä ja muista mahdollisista erityisyyksistä mihin hyvä osata varautua.

Vierailija kirjoitti:

Jos yrittää välttää muiden tekemiä sudenkuoppia, saisi ehkä järjestettyä vieraillekin kivat häät. Hääparillehan se päivä on joka tapauksessa ikimuistoinen, mutta jotta vieraillakin olisi hauskaa, olisi kiva kuulla häävieraiden kokemuksia pilalle menneistä häistä.

Liian pitkät väkinäiset leikit, huono bändi. Oikeasti olisi parempi jos ei hyvää bändiä saa soittamaan, että musiikki tulee vaikka Spotifysta. 

Hääparin ikuinen odottaminen. Yksi hääpari lähti ottamaan kuvia samaan aikaan kun pitopalvelu sai ruokapöydän valmiiksi. Siellä jäähtyi keitetyt perunat sun muut pöydällä kun vastavihityt seikkaili heinäpellolla. Ja lisää kuvia lähtivät ottamaan kun piti kakku leikata. Tuota hääparia muuten odotettiin yli tunti juhlapaikalle kirkosta ja oletettiin että olivat siinä välissä menneet kuvia ottamaan, mut ehhei. Heitä ei sulhasen mukaan vaan "kiinnostanut pitää kiirettä". Kirkosta oli matkaa n. vartin verran jos käytti kiertotietä.

Liian vähän ruokaa. Oikeasti. Osa matkustaa häihin pidemmän matkan takaa, häät alkaa siinä 14 - 15 aikoihin, kirkossa tunti, ajo juhlapaikalle, siellä alkukättelyt, -maljat, tervetulopuheet jne. ja kello on äkkiä 18 ennen kuin ruoka on tarjolla. Ja sit tarjolla on jotain kylmää salaattia tms. ja sitäkin sen verran vähän ettei tarvitse toista kertaa hakea kun mitään ei jää. "ota eväät jos kerta on noin vaikeeta" ei ole se oikea vastaus tähän. Jos kerta morsian on halukas maksamaan useita tonnejakin yhden päivän koltusta ja meikistä sekä kampauksesta, "koska niin tärkeä päivä on", niin pitäiskö pari sataa laittaa lisää siihen ruokapuoleenkin. Hyvä ruoka, parempi mieli. Ja jos pari on joku umpivegaani tai joku muu hihhuliruokavaliota noudattava omasta halustaan, niin pitääkö vieraidenkin olla? (aidot ruokavaliot erikseen, eli allergioista johtuvat välttämiset)

Avaamattomat lahjat "ei se muille kuulu mitä me saadaan" -perustelulla. Miksi edes kutsuit juhliin jos lahjat ovat supersalaisia eivätkä kuulu meille kutsutuille? Sen lisäksi sieltä saattaa saada hyvän vinkin mahdollisesti tuleviin lahjoihin jos pari esim. kerää jotain sarjaa.

Liian pitkät puheet ja aivan väärissä kohdissa. Kesken ruokailun ei vaan puheita pidetä koska silloin on kohteliasta lopettaa ruokailu puheen ajaksi. 

Juhlissa on yleensä vähän tylsää. Mitä väliä?

Vierailija kirjoitti:

Minäkin vielä komppaan odottelua pahimmaksi. Toinen on huonot vessat tyyliin yksi koppero kahdellesadalle ja sekään ei lopussa vedä ja paperit on loppuneet.

Lestadiolaishäissä olen ollut enimmäkseen ja nykyisin niissä on yleensä liikaa ohjelmaa. Ne on sinänsä ok mut jos ensin on se hääpuhe lauluineen, sen jälkeen perheiden ohjelmaa kahdesta suvusta (puheita ja lauluja, musiikkia) seuraavaksi ystävien ohjelmaa (ensin morsiamen ja sitten sulhasen ja lopuksi vielä nämä yhdessä), yleensä vielä väliin lauluja ja musiikkiesityksiä ja vielä vapaan sanan aikana saattaa olla monta muisteloa niin ei enää meinaa jaksaa. Eli voisko pitää pienen jaloittelutauon vaikka jos näyttää että ohjelma kestää ja kestää? Jos sattuu huonoon paikkaan istumaan niin ei oikein pysty lähteä poiskaan huomaamatta. Parista häistä on pitänyt lähteä kesken kun on lastenvahdilla ollut muuta menoa. Toisissa sentään ehdittiin kahvit hörpätä mutta sitten mentiin juoksujalkaa. Harmitti kun ei ehditty juuri ketään sukulaisia jututtaa kun kaikki aika meni siihen ohjelmaan ja lopussa ei ehtinyt jäädä.

isoissa häissä vielä ruoan jakeluun voisi kiinnittää huomiota. Mukava olla viimeisten joukossa ottamassa ruokaa kun edellämenevä tyhjentää vadit eikä niitä täytetä. En tiiä onkko ruoka jo loppunut siinä vaiheessa vai miksi ei viimeisistä vieraista huolehdita. Ja kun itse oot saanut ruuan nokan eteen niin ohjelma on jo alkamaisillaan kun ensimmäiset ovat syöneet aikaa sitten. Eli jos ruokia pystyis jakamaan useammassa pisteessä(isoissa häissä) niin olis mukava. Kahvin kanssa ei oo niin väliksi vaikka joutuu jonottamaan.

Niin vl:t kun suunnittelette ohjelmaa niin ei jokaisen kummin tai ystävän jne. tarvi pitää puhetta. Vaikka ne olisivatkin kivoja ja hauskoja niin enemmän aikaa vapaalle seurustelulle. Onneksi nykyään ei oo kahta seurapuhetta niinkuin silloin kun isosiskoni meni naimisiin 80-luvun lopulla. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häät ilman katosta, suorassa paahteessa. Sain migreenikohtauksen, ensioireiden aikaan kyselin jo morsiamelta että pääsisikö sukutilan päärakennukseen lepäämään, varjoa ei ollut missään. Sain vain epämääräisiä syitä, miksi ei. Aloin voida pahoin ja oli vaikeuksia nähdä mitään. Oksentelin sitten pusikkoon ja morsian koitti kieltää minua soittamasta kyytiä itselleni, "eihän tässä mitään ole". Edelleenkään sisälle ei päässyt ja ambulanssikyytiä ei pelkän migreenikohtauksen takia saa. Jonkun lapsi sai auringonpistoksen ja toinen alkoi muuten vaan voida huonosti +27 asteessa suorassa paahteessa, heitäkään ei sisälle päästetty. Lopulta lähdettiin yhteiskyydillä kotiin.

Sukulaismiehen morsian halusi viettää häät meillä sukutalossa, tai oikeastaan pihalla. Esitimme kaikki syyt, miksi ei, mutta hän piti päänsä ja lopulta suostuimme mutta vain sillä ehdolla, että sisälle ei tulla. Ja että me emme itse tee yhtään mitään telttojen pystytystä tai sähköasennuksia, että saadaan ruoka lämpimänä tarjolle.

Viikkoa ennen juhlaa tulivat kaason ja bestmanin kanssa pihaan ja ensimmäisenä paukkasivat sisään katsomaan, missä on morsiamen lepotila. Ilmoitin, että edelleenkään sisälle ei tule kukaan, ei edes vessaan. Hankkikaa bajamajat. Näytin, missä on ruohonleikkuri ja muistutin, mistä alueesta on sovittu.

Viikon aikana kävivät joka päivä, vähän vähältä saivat katoksia pystyyn. Joka kerta morsian vaati, että hän tarvitsee lepohuoneen ja minä intin yhtä itsepäisesti, että ovet on lukossa. Hääpäivänä pitopalvelu tuli pihaan, mitään sähköjä ei oltu muistettu laittaa, joten tarjolla ei ollut kylmiä juomia ja kuumaa ruokaa. Ei ollut vesipistettä jne., koska morsian oli viimeiseen asti luottanut, että kun pitopalvelu röyhkeästi tulee keittiöön, niin en kehtaa kieltääkään. Kehtasin.

Ensimmäiset ovellekoputtajat tulivat heti vihkimistilaisuuden jälkeen: pitää päästä vessaan. Neuvoimme huoltoasemalle 3 km päähän. Sanoimme, että meillä ei ole juhlia, juhlat on pihalla ja jos sinne ei ole hankittu wc-tiloja niin se on aika harmillista.

Siksi ymmärrän ne epämääräiset selitykset siitä, miksi sukutaloon ei päässyt. Ehkä sen omistajan kanssa ei sovittu etukäteen mitään tai sovittiin vain piha-alueen käytöstä.

Ohhoh, on teillä ollut pokkaa - sekä teillä että hääparilla.

Olis pitänyt kyllä hääparin uskoa, ettette halua heitä sukutalonne pihalle viettämään häitään. Kaameaa vääntöä, jossa kumpikin osapuoli toimi lopulta väärin ja kaikkien kannalta ikävästi.

Mitkä nää varsinaiset syyt oli, miksei taloa saanut käyttää edes keittiön tai pienen kamarin osalta? Kuluisiko sukutalo tällaisesta liikehdinnästä vai pelkäsittekö, että koko juhlakansa valtaa talonne? Vessan käyttökiellon ymmärrän, koska jos vessa on sisällä, sinne ramppaa jokainen vuorollaan.

Musta ap toimi aivan oikein. On aika hankala alkaa rajaamaan ihmisten kulkua sisään, jos muutamalle kuitenkin on ovi auki. Sitä tullaan lopulta kuitenkin etsimään vessoja ja muuten vain sadetta/aurinkoa/juhlia pakoon. Morsiamen moka, kun ei ymmärtänyt realiteetteja.

Jos sopisin hääparin kanssa, että saavat sukutalon pihaa käyttää, en todellakaan päästäisi keittiööni henkilökuntaa hääräämään ruokia, jos olisin tehnyt selväksi, että minun keittiööni ei tulla hääruokaa laittamaan, niin ei taatusti tultaisi. Outo henkilökunta ja tarjoilijat juoksisivaat keittiöstä eteisen kautta ulos ja sisään ja keittiö olisi sotkussa ja siinä samoilla ovenavauksilla vieraat alkaisi ramppamaan sisälle ja vessoihin. Jos sopimus on tehty, että pihaa saavat käyttää, niin sopimus pitää pitää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häät ilman katosta, suorassa paahteessa. Sain migreenikohtauksen, ensioireiden aikaan kyselin jo morsiamelta että pääsisikö sukutilan päärakennukseen lepäämään, varjoa ei ollut missään. Sain vain epämääräisiä syitä, miksi ei. Aloin voida pahoin ja oli vaikeuksia nähdä mitään. Oksentelin sitten pusikkoon ja morsian koitti kieltää minua soittamasta kyytiä itselleni, "eihän tässä mitään ole". Edelleenkään sisälle ei päässyt ja ambulanssikyytiä ei pelkän migreenikohtauksen takia saa. Jonkun lapsi sai auringonpistoksen ja toinen alkoi muuten vaan voida huonosti +27 asteessa suorassa paahteessa, heitäkään ei sisälle päästetty. Lopulta lähdettiin yhteiskyydillä kotiin.

Sukulaismiehen morsian halusi viettää häät meillä sukutalossa, tai oikeastaan pihalla. Esitimme kaikki syyt, miksi ei, mutta hän piti päänsä ja lopulta suostuimme mutta vain sillä ehdolla, että sisälle ei tulla. Ja että me emme itse tee yhtään mitään telttojen pystytystä tai sähköasennuksia, että saadaan ruoka lämpimänä tarjolle.

Viikkoa ennen juhlaa tulivat kaason ja bestmanin kanssa pihaan ja ensimmäisenä paukkasivat sisään katsomaan, missä on morsiamen lepotila. Ilmoitin, että edelleenkään sisälle ei tule kukaan, ei edes vessaan. Hankkikaa bajamajat. Näytin, missä on ruohonleikkuri ja muistutin, mistä alueesta on sovittu.

Viikon aikana kävivät joka päivä, vähän vähältä saivat katoksia pystyyn. Joka kerta morsian vaati, että hän tarvitsee lepohuoneen ja minä intin yhtä itsepäisesti, että ovet on lukossa. Hääpäivänä pitopalvelu tuli pihaan, mitään sähköjä ei oltu muistettu laittaa, joten tarjolla ei ollut kylmiä juomia ja kuumaa ruokaa. Ei ollut vesipistettä jne., koska morsian oli viimeiseen asti luottanut, että kun pitopalvelu röyhkeästi tulee keittiöön, niin en kehtaa kieltääkään. Kehtasin.

Ensimmäiset ovellekoputtajat tulivat heti vihkimistilaisuuden jälkeen: pitää päästä vessaan. Neuvoimme huoltoasemalle 3 km päähän. Sanoimme, että meillä ei ole juhlia, juhlat on pihalla ja jos sinne ei ole hankittu wc-tiloja niin se on aika harmillista.

Siksi ymmärrän ne epämääräiset selitykset siitä, miksi sukutaloon ei päässyt. Ehkä sen omistajan kanssa ei sovittu etukäteen mitään tai sovittiin vain piha-alueen käytöstä.

Ohhoh, on teillä ollut pokkaa - sekä teillä että hääparilla.

Olis pitänyt kyllä hääparin uskoa, ettette halua heitä sukutalonne pihalle viettämään häitään. Kaameaa vääntöä, jossa kumpikin osapuoli toimi lopulta väärin ja kaikkien kannalta ikävästi.

Mitkä nää varsinaiset syyt oli, miksei taloa saanut käyttää edes keittiön tai pienen kamarin osalta? Kuluisiko sukutalo tällaisesta liikehdinnästä vai pelkäsittekö, että koko juhlakansa valtaa talonne? Vessan käyttökiellon ymmärrän, koska jos vessa on sisällä, sinne ramppaa jokainen vuorollaan.

Missä kohtaa toimimme väärin?

Alunperin kyse oli siitä pihasta, morsian halusi tulla vihityksi vanhojen tammien alla. Sittemmin hän halusi laaajentaa häänsä sisätiloihin tajuttuaan, että kenttäkeittiön hoitaminen on hankalaa ja että sähkömiestä tarvitaan, jos halutaan pihaan grilli.

Sukutalo on kotimme, ei mikään suvun yhteinen julkinen tila. Keittiö on omamme enkä keksi ainuttakaan syytä, miksi se pitäisi antaa pitopalvelun käyttöön. Samalla pitopalvelu olisi tarvinnut kylmätilamme, yhden vessan, huoneen pukeutumistilaksi jne.

Kun taloon olisi ollut yksi ovi avoinna, olisi sen kautta saatu "ihan vaan käydään vessassa" -väkeä, joten kiitos ei ketään meille siksi, että miehen serkun avopuolison poika menee pihassamme vihille.

Jokainen aaveemamma antaisi mielellään kesälauantaina tulla kotiinsa pitopalvelun keittiöön ja ihan vieraita ihmisiä sisään ja makkareihin pitopalvelun henkilökuntaa vaihtamaan vaatteita ja toiseen makkariin morsiamen lepäilemään kaasojen kanssa. Siinä viettää aaveemamma lauantain vapaapäivää lastensa kanssa kykkien olohuoneen nurkassa, ettei häiritse kodissaan pyörivää sataa ihmistä, jotka kännissä kuseskelevat loppuillasta vessan lattioille. Kun panet lapsia nukkumaan, että pääsekään lastenhuoneeseen, kun sen on vallannut pitopalvelun tarjoilija vaatteidenvaihtopaikaksi. Odottelette aamu neljään asti, että viimeiset juhlakalut lähtee kotoanne pois ja aamulla kiltisti siivoatte pihan ja puratte teltat ja kannatte pöydät ja tuolit pois

Vierailija kirjoitti:

Jos joudut rajaamaan porukkaa, ole tasapuolinen.

Tää on ihan mahdoton: Kun alkaa rajaamaan porukkaa, joku vetää herneet nokkaan kuitenkin, kun tuo serkku/täti/setä/tiesmikäkumminkaima sai kutsun, mutta minä en. Ja sitten jos yrittää pelata varman päälle ja kutsua kaikki serkut, tädit ja sedät, siitäkös joku loukkaantuu, kun oikeasti oli vaan ahne ja halusi hirveästi lahjoja. Ei kai nyt kukaan voi oikeasti haluta myös harvemmin nähtyjä sukulaisia juhliinsa.

Todennäköisimmin onnistuu samalla kertaa molemissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häät ilman katosta, suorassa paahteessa. Sain migreenikohtauksen, ensioireiden aikaan kyselin jo morsiamelta että pääsisikö sukutilan päärakennukseen lepäämään, varjoa ei ollut missään. Sain vain epämääräisiä syitä, miksi ei. Aloin voida pahoin ja oli vaikeuksia nähdä mitään. Oksentelin sitten pusikkoon ja morsian koitti kieltää minua soittamasta kyytiä itselleni, "eihän tässä mitään ole". Edelleenkään sisälle ei päässyt ja ambulanssikyytiä ei pelkän migreenikohtauksen takia saa. Jonkun lapsi sai auringonpistoksen ja toinen alkoi muuten vaan voida huonosti +27 asteessa suorassa paahteessa, heitäkään ei sisälle päästetty. Lopulta lähdettiin yhteiskyydillä kotiin.

Sukulaismiehen morsian halusi viettää häät meillä sukutalossa, tai oikeastaan pihalla. Esitimme kaikki syyt, miksi ei, mutta hän piti päänsä ja lopulta suostuimme mutta vain sillä ehdolla, että sisälle ei tulla. Ja että me emme itse tee yhtään mitään telttojen pystytystä tai sähköasennuksia, että saadaan ruoka lämpimänä tarjolle.

Viikkoa ennen juhlaa tulivat kaason ja bestmanin kanssa pihaan ja ensimmäisenä paukkasivat sisään katsomaan, missä on morsiamen lepotila. Ilmoitin, että edelleenkään sisälle ei tule kukaan, ei edes vessaan. Hankkikaa bajamajat. Näytin, missä on ruohonleikkuri ja muistutin, mistä alueesta on sovittu.

Viikon aikana kävivät joka päivä, vähän vähältä saivat katoksia pystyyn. Joka kerta morsian vaati, että hän tarvitsee lepohuoneen ja minä intin yhtä itsepäisesti, että ovet on lukossa. Hääpäivänä pitopalvelu tuli pihaan, mitään sähköjä ei oltu muistettu laittaa, joten tarjolla ei ollut kylmiä juomia ja kuumaa ruokaa. Ei ollut vesipistettä jne., koska morsian oli viimeiseen asti luottanut, että kun pitopalvelu röyhkeästi tulee keittiöön, niin en kehtaa kieltääkään. Kehtasin.

Ensimmäiset ovellekoputtajat tulivat heti vihkimistilaisuuden jälkeen: pitää päästä vessaan. Neuvoimme huoltoasemalle 3 km päähän. Sanoimme, että meillä ei ole juhlia, juhlat on pihalla ja jos sinne ei ole hankittu wc-tiloja niin se on aika harmillista.

Siksi ymmärrän ne epämääräiset selitykset siitä, miksi sukutaloon ei päässyt. Ehkä sen omistajan kanssa ei sovittu etukäteen mitään tai sovittiin vain piha-alueen käytöstä.

Uskomatonta käytöstä teillä puolin ja toisin. Kuinka kehtasit olla noin töykeä? :O

Varmaan siksi, että en halunnut järjestää toisen häitä. Enkä toisaalta halunnut antaa kotiani muiden käyttöön vain siksi, että halusivat häät nimenomaan siihen meidän pihaan. Minulle riitti hääiloksi se, että morsiuspari ei tullut seuraavana päivänä siivoamaan jälkiään ja lopulta keräsimme itse 4 jätesäkillistä roskia ja kävimme kippaamassa ne heidän rivitalopihalleen.

Voi luoja, miten joku voi olla pirullinen. Et vissiin ole itse "päässyt" naimisiin.

Olisitko itse ilomielin raahannut neljä säkkiä roskia kaatopaikalle ja maksanut jätemaksut. Minusta sukutalon omistaja teki kiltisti, kun keräsi roskat valmiiksi säkkeihin. Totta kai hääpari vie ne sitten peräkärryllä jäteasemalle ja maksaa itse jätemaksut niistä.

Täällä tuntuu olevan todella anteliaita ihmisiä, jotka antavat kotinsa käyttöön, siivoavat jäljet, vaikka heitä ei ole häihin kutsuttu. Maksavat ylimääräiset sähkölaskut ja vesimaksut. Ihan vaain siitä ilosta, että joku serkun avopuolison lapsi haluaa pitää halvat häät jonkun pihalla.

Wau, en ole ennen tiennyt, että näin hyväsydämisiä ihmisiä on olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joudut rajaamaan porukkaa, ole tasapuolinen.

Tää on ihan mahdoton: Kun alkaa rajaamaan porukkaa, joku vetää herneet nokkaan kuitenkin, kun tuo serkku/täti/setä/tiesmikäkumminkaima sai kutsun, mutta minä en. Ja sitten jos yrittää pelata varman päälle ja kutsua kaikki serkut, tädit ja sedät, siitäkös joku loukkaantuu, kun oikeasti oli vaan ahne ja halusi hirveästi lahjoja. Ei kai nyt kukaan voi oikeasti haluta myös harvemmin nähtyjä sukulaisia juhliinsa.

Todennäköisimmin onnistuu samalla kertaa molemissa.

Ymmärrän hyvin, että pakko on rajata. Mutta pidin kyllä kahta kutsua omituisena. Miehen suvun puolelta kaksi kertaa tullut kutsu vain miehen nimellä. Olemme olleet naimisissa parikymmentä vuotta, joten ihmettelimme, ettei minua kutsuttu. No mies ilmoitti kummassakin tapauksessa, että kiitos kutsusta, ei pääse tulemaan. Häntä ei kiinnostanut lähteä niihin ilman minua.

Mutta ehkä lasketaan niin, että kun jokaisesta perheestä kutsutaan vain yksi, maksimoidaan häälahjarahasto parhaiten.

Sammunut sulhanen on aika melkoinen tunnelman turn off.

Toinen on riitelevät sukulaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häät ilman katosta, suorassa paahteessa. Sain migreenikohtauksen, ensioireiden aikaan kyselin jo morsiamelta että pääsisikö sukutilan päärakennukseen lepäämään, varjoa ei ollut missään. Sain vain epämääräisiä syitä, miksi ei. Aloin voida pahoin ja oli vaikeuksia nähdä mitään. Oksentelin sitten pusikkoon ja morsian koitti kieltää minua soittamasta kyytiä itselleni, "eihän tässä mitään ole". Edelleenkään sisälle ei päässyt ja ambulanssikyytiä ei pelkän migreenikohtauksen takia saa. Jonkun lapsi sai auringonpistoksen ja toinen alkoi muuten vaan voida huonosti +27 asteessa suorassa paahteessa, heitäkään ei sisälle päästetty. Lopulta lähdettiin yhteiskyydillä kotiin.

Sukulaismiehen morsian halusi viettää häät meillä sukutalossa, tai oikeastaan pihalla. Esitimme kaikki syyt, miksi ei, mutta hän piti päänsä ja lopulta suostuimme mutta vain sillä ehdolla, että sisälle ei tulla. Ja että me emme itse tee yhtään mitään telttojen pystytystä tai sähköasennuksia, että saadaan ruoka lämpimänä tarjolle.

Viikkoa ennen juhlaa tulivat kaason ja bestmanin kanssa pihaan ja ensimmäisenä paukkasivat sisään katsomaan, missä on morsiamen lepotila. Ilmoitin, että edelleenkään sisälle ei tule kukaan, ei edes vessaan. Hankkikaa bajamajat. Näytin, missä on ruohonleikkuri ja muistutin, mistä alueesta on sovittu.

Viikon aikana kävivät joka päivä, vähän vähältä saivat katoksia pystyyn. Joka kerta morsian vaati, että hän tarvitsee lepohuoneen ja minä intin yhtä itsepäisesti, että ovet on lukossa. Hääpäivänä pitopalvelu tuli pihaan, mitään sähköjä ei oltu muistettu laittaa, joten tarjolla ei ollut kylmiä juomia ja kuumaa ruokaa. Ei ollut vesipistettä jne., koska morsian oli viimeiseen asti luottanut, että kun pitopalvelu röyhkeästi tulee keittiöön, niin en kehtaa kieltääkään. Kehtasin.

Ensimmäiset ovellekoputtajat tulivat heti vihkimistilaisuuden jälkeen: pitää päästä vessaan. Neuvoimme huoltoasemalle 3 km päähän. Sanoimme, että meillä ei ole juhlia, juhlat on pihalla ja jos sinne ei ole hankittu wc-tiloja niin se on aika harmillista.

Siksi ymmärrän ne epämääräiset selitykset siitä, miksi sukutaloon ei päässyt. Ehkä sen omistajan kanssa ei sovittu etukäteen mitään tai sovittiin vain piha-alueen käytöstä.

Ohhoh, on teillä ollut pokkaa - sekä teillä että hääparilla.

Olis pitänyt kyllä hääparin uskoa, ettette halua heitä sukutalonne pihalle viettämään häitään. Kaameaa vääntöä, jossa kumpikin osapuoli toimi lopulta väärin ja kaikkien kannalta ikävästi.

Mitkä nää varsinaiset syyt oli, miksei taloa saanut käyttää edes keittiön tai pienen kamarin osalta? Kuluisiko sukutalo tällaisesta liikehdinnästä vai pelkäsittekö, että koko juhlakansa valtaa talonne? Vessan käyttökiellon ymmärrän, koska jos vessa on sisällä, sinne ramppaa jokainen vuorollaan.

Missä kohtaa toimimme väärin?

Alunperin kyse oli siitä pihasta, morsian halusi tulla vihityksi vanhojen tammien alla. Sittemmin hän halusi laaajentaa häänsä sisätiloihin tajuttuaan, että kenttäkeittiön hoitaminen on hankalaa ja että sähkömiestä tarvitaan, jos halutaan pihaan grilli.

Sukutalo on kotimme, ei mikään suvun yhteinen julkinen tila. Keittiö on omamme enkä keksi ainuttakaan syytä, miksi se pitäisi antaa pitopalvelun käyttöön. Samalla pitopalvelu olisi tarvinnut kylmätilamme, yhden vessan, huoneen pukeutumistilaksi jne.

Kun taloon olisi ollut yksi ovi avoinna, olisi sen kautta saatu "ihan vaan käydään vessassa" -väkeä, joten kiitos ei ketään meille siksi, että miehen serkun avopuolison poika menee pihassamme vihille.

Jokainen aaveemamma antaisi mielellään kesälauantaina tulla kotiinsa pitopalvelun keittiöön ja ihan vieraita ihmisiä sisään ja makkareihin pitopalvelun henkilökuntaa vaihtamaan vaatteita ja toiseen makkariin morsiamen lepäilemään kaasojen kanssa. Siinä viettää aaveemamma lauantain vapaapäivää lastensa kanssa kykkien olohuoneen nurkassa, ettei häiritse kodissaan pyörivää sataa ihmistä, jotka kännissä kuseskelevat loppuillasta vessan lattioille. Kun panet lapsia nukkumaan, että pääsekään lastenhuoneeseen, kun sen on vallannut pitopalvelun tarjoilija vaatteidenvaihtopaikaksi. Odottelette aamu neljään asti, että viimeiset juhlakalut lähtee kotoanne pois ja aamulla kiltisti siivoatte pihan ja puratte teltat ja kannatte pöydät ja tuolit pois

Minä olisin ihan vain yksinkertaisesti kieltäytynyt. Ei juhlia meidän pihalla, asia loppuun käsitelty.

Vastaan nyt vaikka en ollutkaan vieras, vaan morsian. Menimme naimisiin nyt jo ex-mieheni kanssa pienessä paikassa vain n. 25 vieraan läsnäollessa. Vihkiminen ja juhlat olivat samassa paikassa. Oli talvi, ja ensimmäinen kunnon pakkassää, toki sille emme voineet mitään. Pakkasta ulkona oli -27C. Juhlatila oli onneksi lämmin, mutta wc:t jäätävän kylmät, sijaitsivat erillisellä käytävällä. Mummini meinas, että piru kun persekin jäätyi käymälän penkkiin :D Porukan kulkiessa tupakilla vanha ja raskas ovi sulkeutui hitaasti, ja vähän väliä hääpaikkaan tulvahti jääkylmää pakkasilmaa. Lapset joutuivat istumaan toppatakit päällä.

Pahinta oli aikataulujen pettäminen. Kävimme kuvauksissa ennen vihkimistä, ja jostain syystä kuvaaja halusi vain ottaa kuvia, vaikka vihjailimme kovaan ääneen, että kiire on. Viimeisissä kuvissa alkaa olla jo aika kireät hymyt! Hääpaikalla vieraat ihmettelivät että missä me viivytään, pappikin oli kuulemma huokaillen katsonut kelloa, todennut vain, että eipä hän voi oikein poiskaan lähteä. Eli aina se kuvaus ennen vihkimistäkään ei ole hyvä idea! (Ja jos kuvaajaksi sattuu vanha jäärä: "vielä yks, ei ne vieraat ennen teitä aloita, höh höööö..")

Jotenkin sitä ajankulua ei oltu tajuttu ottaa huomioon, aika riensi.  Hääpaikalta piti poistua tiettyyn kellonaikaan mennessä ennenkuin hälytykset menee päälle. Osa vieraista siis vielä kahvitteli ja seurusteli, mun äiti ja silloinen anoppi hikipäissään tiskasivat kahvikuppeja ja lakaisivat lattioita ja kantoivat ruokia kylmiin autoihin samalla. Sitten tuli kiire ajaa porukka ulos, osalla alkoi auto yskähtelemään pakkasen vuoksi. Siis vaikka häissä oli tarjolla alkoholia, toki osa halusi tulla omalla autolla. Takseja sai odottaa siellä pakkasessa kivan tovin. Häät olivat paikkakunnallamme ison kaupungin vieressä, taksit piti tilata tästä lähikaupungista. Oispa joku älynnyt ehdottaa, että tilataan taksit jo ennakkoon, kun tiesimme kuitenkin moneltako pitää lähteä :D 

Eli vinkkini: suunnitelkaa aikataulut, varatkaa aikaa ja tila, josta ei tarvitse poistua yönselkään kiireellä (siis mieluummin klo 04 kuin klo 23, jokainen lähtee kun haluaa), sopikaa tilan siivous seuraavalle päivälle jos mahdollista. Ihan sama missä vaiheessa käytte kuvassa, uskaltakaa sanoa kuvaajalle että nyt pitää lähteä! Katsokaa, että tilat soveltuvat vuodenaikaan, eli ei ole liian kuuma/kylmä. Katsokaa ajankohdan sääennustus, ja ohjeistakaa vieraita pukeutumaan sen mukaan, vaikka viestillä edellisenä iltana. 

Vierailija kirjoitti:

Miettikää häitä järjestäessänne, paljonko ne tulevat maksamaan rahaa ja vaivaa vieraille. Ei ole kiva, jos suurin osa vieraista joutuu matkustamaan juhliin 300km päästä ja kustantamaan kaikki siirtymiset ja yöpymiset itse. Hääpari tietenkin toivoo vain rahaa lahjaksi.

Itse jään tulevana kesänä ystäväni häistä pois, koska minulla ei vain ole 170-200e laittaa yhteen iltaan. Pois jää varmasti moni muukin.

Mites ajattelit käytännössä hoitaa asian esim silloin, kun morsian ja sulhanen eri puolilta suomea ja näinollen heidän sukulaisetkin. Kahdetko häät pitäisi järjestää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häät ilman katosta, suorassa paahteessa. Sain migreenikohtauksen, ensioireiden aikaan kyselin jo morsiamelta että pääsisikö sukutilan päärakennukseen lepäämään, varjoa ei ollut missään. Sain vain epämääräisiä syitä, miksi ei. Aloin voida pahoin ja oli vaikeuksia nähdä mitään. Oksentelin sitten pusikkoon ja morsian koitti kieltää minua soittamasta kyytiä itselleni, "eihän tässä mitään ole". Edelleenkään sisälle ei päässyt ja ambulanssikyytiä ei pelkän migreenikohtauksen takia saa. Jonkun lapsi sai auringonpistoksen ja toinen alkoi muuten vaan voida huonosti +27 asteessa suorassa paahteessa, heitäkään ei sisälle päästetty. Lopulta lähdettiin yhteiskyydillä kotiin.

Sukulaismiehen morsian halusi viettää häät meillä sukutalossa, tai oikeastaan pihalla. Esitimme kaikki syyt, miksi ei, mutta hän piti päänsä ja lopulta suostuimme mutta vain sillä ehdolla, että sisälle ei tulla. Ja että me emme itse tee yhtään mitään telttojen pystytystä tai sähköasennuksia, että saadaan ruoka lämpimänä tarjolle.

Viikkoa ennen juhlaa tulivat kaason ja bestmanin kanssa pihaan ja ensimmäisenä paukkasivat sisään katsomaan, missä on morsiamen lepotila. Ilmoitin, että edelleenkään sisälle ei tule kukaan, ei edes vessaan. Hankkikaa bajamajat. Näytin, missä on ruohonleikkuri ja muistutin, mistä alueesta on sovittu.

Viikon aikana kävivät joka päivä, vähän vähältä saivat katoksia pystyyn. Joka kerta morsian vaati, että hän tarvitsee lepohuoneen ja minä intin yhtä itsepäisesti, että ovet on lukossa. Hääpäivänä pitopalvelu tuli pihaan, mitään sähköjä ei oltu muistettu laittaa, joten tarjolla ei ollut kylmiä juomia ja kuumaa ruokaa. Ei ollut vesipistettä jne., koska morsian oli viimeiseen asti luottanut, että kun pitopalvelu röyhkeästi tulee keittiöön, niin en kehtaa kieltääkään. Kehtasin.

Ensimmäiset ovellekoputtajat tulivat heti vihkimistilaisuuden jälkeen: pitää päästä vessaan. Neuvoimme huoltoasemalle 3 km päähän. Sanoimme, että meillä ei ole juhlia, juhlat on pihalla ja jos sinne ei ole hankittu wc-tiloja niin se on aika harmillista.

Siksi ymmärrän ne epämääräiset selitykset siitä, miksi sukutaloon ei päässyt. Ehkä sen omistajan kanssa ei sovittu etukäteen mitään tai sovittiin vain piha-alueen käytöstä.

Uskomatonta käytöstä teillä puolin ja toisin. Kuinka kehtasit olla noin töykeä? :O

Varmaan siksi, että en halunnut järjestää toisen häitä. Enkä toisaalta halunnut antaa kotiani muiden käyttöön vain siksi, että halusivat häät nimenomaan siihen meidän pihaan. Minulle riitti hääiloksi se, että morsiuspari ei tullut seuraavana päivänä siivoamaan jälkiään ja lopulta keräsimme itse 4 jätesäkillistä roskia ja kävimme kippaamassa ne heidän rivitalopihalleen.

Voi luoja, miten joku voi olla pirullinen. Et vissiin ole itse "päässyt" naimisiin.

Olisitko itse ilomielin raahannut neljä säkkiä roskia kaatopaikalle ja maksanut jätemaksut. Minusta sukutalon omistaja teki kiltisti, kun keräsi roskat valmiiksi säkkeihin. Totta kai hääpari vie ne sitten peräkärryllä jäteasemalle ja maksaa itse jätemaksut niistä.

Täällä tuntuu olevan todella anteliaita ihmisiä, jotka antavat kotinsa käyttöön, siivoavat jäljet, vaikka heitä ei ole häihin kutsuttu. Maksavat ylimääräiset sähkölaskut ja vesimaksut. Ihan vaain siitä ilosta, että joku serkun avopuolison lapsi haluaa pitää halvat häät jonkun pihalla.

Wau, en ole ennen tiennyt, että näin hyväsydämisiä ihmisiä on olemassa.

Olen ihan varma että tuo ei ole tullut kenenkään mieleenkään.

Vaan se, että fiksuinta on sanoa selkeästi ei. Johan tuossa tarinassa oli kaiken aikaa nähtävissä, että morsiuspari ei tajua pihahäiden järjestämisestä yhtään mitään. Jos joku tahtoo, niin ei se väsyminen jänkkämiseen ole mikään syy sille että mokomaan suostuu.

Monikohan olisi moiseen pihavihkimiseen antanut luvan omalla pihallaan? Millään ehdolla? Minun pihalle ei ainakaan kukaan tule häitä pitämään, ei vaikka on kuinka kauniit tammet, omenapuut ja katajat.

Vierailija kirjoitti:

 

Maksullinen baari on ihan ok, jos juomaa on kuitenkin varattu muutoin riittävästi, esim. n. 2 lasia kuoharia, 2 lasia viiniä ja joku jälkiruokalikööri per nenä on aivan riittävä, kutenkin on monia jotka eivät juo tota määrää tai ollenkaan. Jos sitten tahtoo juoda enemmän niin aivan hyvin voi ostaa itse tai voihan siinä vielä vaikka joku booli olla, se on jo paljon. Kuitenkin niin ettei tarvitse kuivin suin itse juhlatilaisuudessa tuntitolkulla olla, mutta ei musta ole myöskään kohtuullista odottaa, että hääpari tarjoaa kaikille ilmaiset kunnon kännit. Mun mielestä häät ja känniörvellys eivät kuulu yhteen. Niin ja toki alkotontakin juomaa, muutakin kuin vettä tarpeeksi.

 

"Ilman alkoholia" ja "kuivin suin" oleminen ovat synonyymejä vain alkoholistille. Varsinkin kun kyse on vain muutamasta tunnista.

En ole koskaan nähnyt alkoholin parantavan häitä. Aina porukassa on joku, jolle maistuu vähän enemmän kuin tarvitsisi (tai se vähäkin nousee päähän enemmän kuin keskivertotyypillä). Noloa ja rasittavaa. Sääli tietysti jos ei pysty pitämään hauskaa selvin päin.

(En ole itsekään absolutisti, mutta en tarvitse alkoholia voidakseni juhlia.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häät ilman katosta, suorassa paahteessa. Sain migreenikohtauksen, ensioireiden aikaan kyselin jo morsiamelta että pääsisikö sukutilan päärakennukseen lepäämään, varjoa ei ollut missään. Sain vain epämääräisiä syitä, miksi ei. Aloin voida pahoin ja oli vaikeuksia nähdä mitään. Oksentelin sitten pusikkoon ja morsian koitti kieltää minua soittamasta kyytiä itselleni, "eihän tässä mitään ole". Edelleenkään sisälle ei päässyt ja ambulanssikyytiä ei pelkän migreenikohtauksen takia saa. Jonkun lapsi sai auringonpistoksen ja toinen alkoi muuten vaan voida huonosti +27 asteessa suorassa paahteessa, heitäkään ei sisälle päästetty. Lopulta lähdettiin yhteiskyydillä kotiin.

Sukulaismiehen morsian halusi viettää häät meillä sukutalossa, tai oikeastaan pihalla. Esitimme kaikki syyt, miksi ei, mutta hän piti päänsä ja lopulta suostuimme mutta vain sillä ehdolla, että sisälle ei tulla. Ja että me emme itse tee yhtään mitään telttojen pystytystä tai sähköasennuksia, että saadaan ruoka lämpimänä tarjolle.

Viikkoa ennen juhlaa tulivat kaason ja bestmanin kanssa pihaan ja ensimmäisenä paukkasivat sisään katsomaan, missä on morsiamen lepotila. Ilmoitin, että edelleenkään sisälle ei tule kukaan, ei edes vessaan. Hankkikaa bajamajat. Näytin, missä on ruohonleikkuri ja muistutin, mistä alueesta on sovittu.

Viikon aikana kävivät joka päivä, vähän vähältä saivat katoksia pystyyn. Joka kerta morsian vaati, että hän tarvitsee lepohuoneen ja minä intin yhtä itsepäisesti, että ovet on lukossa. Hääpäivänä pitopalvelu tuli pihaan, mitään sähköjä ei oltu muistettu laittaa, joten tarjolla ei ollut kylmiä juomia ja kuumaa ruokaa. Ei ollut vesipistettä jne., koska morsian oli viimeiseen asti luottanut, että kun pitopalvelu röyhkeästi tulee keittiöön, niin en kehtaa kieltääkään. Kehtasin.

Ensimmäiset ovellekoputtajat tulivat heti vihkimistilaisuuden jälkeen: pitää päästä vessaan. Neuvoimme huoltoasemalle 3 km päähän. Sanoimme, että meillä ei ole juhlia, juhlat on pihalla ja jos sinne ei ole hankittu wc-tiloja niin se on aika harmillista.

Siksi ymmärrän ne epämääräiset selitykset siitä, miksi sukutaloon ei päässyt. Ehkä sen omistajan kanssa ei sovittu etukäteen mitään tai sovittiin vain piha-alueen käytöstä.

Uskomatonta käytöstä teillä puolin ja toisin. Kuinka kehtasit olla noin töykeä? :O

Varmaan siksi, että en halunnut järjestää toisen häitä. Enkä toisaalta halunnut antaa kotiani muiden käyttöön vain siksi, että halusivat häät nimenomaan siihen meidän pihaan. Minulle riitti hääiloksi se, että morsiuspari ei tullut seuraavana päivänä siivoamaan jälkiään ja lopulta keräsimme itse 4 jätesäkillistä roskia ja kävimme kippaamassa ne heidän rivitalopihalleen.

Voi luoja, miten joku voi olla pirullinen. Et vissiin ole itse "päässyt" naimisiin.

Olisitko itse ilomielin raahannut neljä säkkiä roskia kaatopaikalle ja maksanut jätemaksut. Minusta sukutalon omistaja teki kiltisti, kun keräsi roskat valmiiksi säkkeihin. Totta kai hääpari vie ne sitten peräkärryllä jäteasemalle ja maksaa itse jätemaksut niistä.

Täällä tuntuu olevan todella anteliaita ihmisiä, jotka antavat kotinsa käyttöön, siivoavat jäljet, vaikka heitä ei ole häihin kutsuttu. Maksavat ylimääräiset sähkölaskut ja vesimaksut. Ihan vaain siitä ilosta, että joku serkun avopuolison lapsi haluaa pitää halvat häät jonkun pihalla.

Wau, en ole ennen tiennyt, että näin hyväsydämisiä ihmisiä on olemassa.

Olen ihan varma että tuo ei ole tullut kenenkään mieleenkään.

Vaan se, että fiksuinta on sanoa selkeästi ei. Johan tuossa tarinassa oli kaiken aikaa nähtävissä, että morsiuspari ei tajua pihahäiden järjestämisestä yhtään mitään. Jos joku tahtoo, niin ei se väsyminen jänkkämiseen ole mikään syy sille että mokomaan suostuu.

Monikohan olisi moiseen pihavihkimiseen antanut luvan omalla pihallaan? Millään ehdolla? Minun pihalle ei ainakaan kukaan tule häitä pitämään, ei vaikka on kuinka kauniit tammet, omenapuut ja katajat.

No joskus ihmiset ovat sinisilmäisiä ja luottavat toisen lupauksiin. Itsekin olen huomannut sortuvani lupaamaan jotain, kun toinen on inkuttanut ja itkua tihrustanut ja luvannut ja vannonut vaikka mitä. Hyväsydämisyyttäni olen sitten antanut periksi. Ja sitten huomannut, että koko homma on kussut kintuille. No siitä oppii, että enää ei ole niin sinisilmäinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miettikää häitä järjestäessänne, paljonko ne tulevat maksamaan rahaa ja vaivaa vieraille. Ei ole kiva, jos suurin osa vieraista joutuu matkustamaan juhliin 300km päästä ja kustantamaan kaikki siirtymiset ja yöpymiset itse. Hääpari tietenkin toivoo vain rahaa lahjaksi.

Itse jään tulevana kesänä ystäväni häistä pois, koska minulla ei vain ole 170-200e laittaa yhteen iltaan. Pois jää varmasti moni muukin.

Paljonko sitten häistä saisi aiheutua vieraille kuluja? Nolla euroako? Pitäisikö parin maksaa niin matka- ja majoituskulut kuin asukin? Mitä sitten seuraavaksi? Vieraille tuntipalkka siitä, että tulevat paikalle?

Minusta häistä saa aiheutua vieraalle kuluja muutama kymmenen euroa, ei yhtään enempää. Tämä on otettava huomioon häitä suunniteltaessa.

Se nyt vaan väkisinkin tuppaa olemaan niin, että joillakin vierailla on pidempi (ja kalliimpi) matka kuin toisilla. Joskus on pakko yöpyä muualla kuin kotona, joskus on pakko ostaa uusia juhlavaatteita (itse tosin en laske vaatekuluja häistä aiheutuvaksi kuluksi, mutta tiedän monen laskevan), joskus on pakko käyttää useampikin kymppi bensaan, jopa ajaa taksilla. Jos siis haluaa osallistua häihin. Pakkohan ei kenenkään ole.

Juhlavaatteet lasken kuluiksi, koska en tarvitse niitä muuten mihinkään. Arkeni vietän farkuissa tai verkkarihousuissa, en muissa asuissa. On helppoa sanoa, että "pakko ei ole mennä häihin." Joskus vain on "sosiaallinen pakko", jos ei halua koko suvun vihoja niskaansa. Minusta on kohtuutonta järjestää häät paikassa, jonne toiset joutuu kulkemaan pitkään ja toiset ei. Puoliväli olisi hyvä kompromissi.

No ei kyl olisi, jos se puoliväli ei ole hääparille mitenkään merkityksellinen. Esimerkki. Kuvitteellinen. Morsian on kotoisin Kuopiosta ja sulhanen Espoosta, pari asuu Helsingissä ja kokee sen kodikseen ja omaksi paikakseen ja haluaa juhlia Helsingissä. Tällöin morsiamen sukulaisilla on pitempi matka. Jos taas pari haluaa viettää häitä Kuopiossa esim. morsiamen sukukirkkoa käyttäen, sulhasen sukulaisilla on pitempi matka ym. Sen sijaan hääparilta ei pitäisi edellyttää että pitävät häät nyt vaikka Heinolassa (johon kummallakaan ei ole tunnesidettä), jotta häävierailla olisi kaikilla sinne matkaa, eikä kummallakaan selvästi enemmän.

Ja että esimerkki vastaisi paremmin todellisuutta, morsiamen äiti on kotoisin pikkupaikkakunnalta Kuopion läheltä, morsiamen isä vaikkapa Lappeenrannasta. Sulhasen äiti on kotoisin Turusta, isä Jyväskylästä. Sulhasen vanhemmat ovat eronneet, isä on muuttanut uuden vaimonsa kanssa Ouluun ja veli perheineen asuu Berliinissä. Missä tämän porukan puolivälin kompromissi?

En tuntenut hääparin sukulaisia ja kavereita kuin sulhasen ja veljen. Tuli ulkopuolinen olo. Lähdin heti pois kun pystyin. Joku nuorista naisista oli kuulemma kysellyt perääni.

Vierailija kirjoitti:

Tunnelmaa syö se, kun muuten kirkossa käymättömät ihmiset haluavat "perinteen" vuoksi papin paikalle. Se kiusaannuttava papin puhe, jossa hän tuttavallisesti juttelee pariskunnasta aivan kuin tuntisi nämä ja lisäksi latelee jotain Jeesuksesta, vaikka uskonnolla ei ole sen kummempaa roolia pariskunnan elämässä, on vain niin falskia että oksettaa. Miksei vaan oteta maistraatista tai pro seremonialta puhujaa paikalle. Ainoat häät, joissa omat silmäni ovat kostuneet, oli juurikin siviilivihkiminen, johon oli vakiokaavaan lisätty kaunis, pariskunnan näköinen puhe rakkaudesta.

Ei tämäkään ole ihan näin yksinkertaista. Pariskunta ei välttämättä ole keskenään yhtä uskonnollinen. Toiselle uskonnollisuus ja kirkkovihkiminen voi olla tärkeää, mutta toinen voi kokea kirkolliset seremoniat hämmentäviksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miettikää häitä järjestäessänne, paljonko ne tulevat maksamaan rahaa ja vaivaa vieraille. Ei ole kiva, jos suurin osa vieraista joutuu matkustamaan juhliin 300km päästä ja kustantamaan kaikki siirtymiset ja yöpymiset itse. Hääpari tietenkin toivoo vain rahaa lahjaksi.

Itse jään tulevana kesänä ystäväni häistä pois, koska minulla ei vain ole 170-200e laittaa yhteen iltaan. Pois jää varmasti moni muukin.

Mites ajattelit käytännössä hoitaa asian esim silloin, kun morsian ja sulhanen eri puolilta suomea ja näinollen heidän sukulaisetkin. Kahdetko häät pitäisi järjestää?

Jos välimatkoja on paljon, pari tekee kaikkensa vähentääkseen edes vieraiden taksiajelut minimiin. Se 300km ei ole vielä ongelma. Se on, jos lisäksi joutuu vielä taksilla ajelemaan edes takaisin ja ottamaan kalliin majoituksen.