Lue keskustelun säännöt.
Häävieraan näkökulmasta ajateltuna, mikä on ollut häissä ikävintä/huonointa/tylsintä/epäonnistuneinta?
Jos yrittää välttää muiden tekemiä sudenkuoppia, saisi ehkä järjestettyä vieraillekin kivat häät. Hääparillehan se päivä on joka tapauksessa ikimuistoinen, mutta jotta vieraillakin olisi hauskaa, olisi kiva kuulla häävieraiden kokemuksia pilalle menneistä häistä.
Kommentit (2309)
Vierailija kirjoitti:
Joo on takseja mutta Suomessa ne on tosi kalliita ja jos pitäisi ajaa joku 40km taksilla kirkon ja hääpaikan välillä (viime vuonna oltiin tälläisissa häissä) niin siihen menisi ihan hirmuinen summa.
Ja jos ne häät sitten on tosiaan pakko järjestää siellä metsässä missä ei ole mitään eikä ketään lähimaillakaan niin hankkikaa paikalle muutamia autoja, esim. morsiusparin ja heidän vanhempiensa joita jotkut tuttavien täysi-ikäiset lapset ajelevat edestakaisin ja kuljettavat ihmisiä pois. Oltiin tosiaan pienellä paikkakunnalla häissä ja kun tuli aika lähteä kotiin niin jouduttiin odottelemaan taksia vaikka kuinka kauan koska ei siellä paikkakunnalla ollut kuin ehkä yksi tai kaksi taksiyrittäjää. Taksi ajoi sitten jostain naapurikylästä 50 km päästä.
Minulle tuli juuri kutsu häihin, jotka järjestetään maaseudulla, noin 60 kilometrin päässä paikasta jossa asun. Hääpaikka on kaukana kaikesta asutuksesta, joten julkisilla kulkuvälineillä ei perille pääse. Katselin taksilaskurilla, että taksikyydille tulisi hintaa lähes 80 euroa yhteen suuntaan, joten taitaa jäädä häät väliin.
Eli jos järjestätte häät jossain keskellä ei mitään, niin järjestäkää vaikka bussikyyti perille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei yhtään mitään ohjelmaa vaan lähinnä pelkkää odottelua koko ajan. Ihmettelin myös yksissä häissä, kun kavereita oli kutsuttu noin 10kpl ja loput olivat sukulaisia, että miksei kavereita sitten haluttu kutsua enempää. Itseni kannalta hieman tylsähköt häät, sillä noista kavereistakin puolet poistui ennen puolta yötä ja muutaman hengen porukka juhli loppuun asti.
No kyllä meillä sukulaiset osaa tanssia, jutella ja pitää hauskaa! En tarvitse siihen ns kavereita. Mä kutsuin 150 sukulaista ja 20 kaveria. Suvun olen tuntenut aina. Kaverit vaihtuu elämäntilanteen mukana.
Muistan kuinka kivaa oli lapsenakin häissä juosta ulkona ja tanssia ja herkutella muiden lasten kanssa. En kannata lapsille omaa tekemistä vaan sinne vaan pihalle piilosta ym. Haluan kasvattaa lapset juhlimaan ja nauttimaan juhlista, tanssista ym!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minusta on vielä aivan normaali etäisyys, jos hääpaikalle on kirkolta 20 km. Josbei ole autoa, pitää tilata taksi tai kysyä joltain kyytiä.
Tai jättää yksinkertaisesti menemättä.
On hääparin asia valita paikka niin, että kaikki pääsevät sinne helposti tulemaan (ja jos tilaisuuden kesken täytyy vaihtaa paikkaa, myös siirtymään). Jos etäisyydet eivät ole käveltävissä eikä erityisen toimivaa julkista liikennettä ole, on hääparin asia järjestää kuljetus niille jotka sitä tarvitsevat.
Jos ja kun hääpari ei näin tee, voivat he syyttää vieraskadosta vain itseään.
Toki jos haluaa keekoilla kalliissa asuissaan puolityhjässä juhlatilassa jossain hinnan perusteella valitussa (ja sijaintinsa takia hinnoittelultaan halvassa) paikassa, ok. Muuten tuo hankala ja kallis siirtyminen paikasta toiseen kesken juhlan on vain yritys maksattaa vierailla osa juhlien järjestämisen kuluista.
Ymmärtäisin oikeasti jos matka olisi vaikka 50km tai yli, mutta että 20km on aivan järkyttävä matka? Huhhuh. Olen ollut monissa häissä ja useimmiten hääpaikka on eri kuin vihkimispaikka, ja vaikka en ole itse autolla ollut olen esimerkiksi sukulaisten kanssa kysynyt kenen kyytiin mahtuisin jne. Mutta ehkä itse olisin vain tyytyväinen jos ylläolevan kirjoittajan kaltainen valittaja ei saapuisi häihini. Vaatisi varmaan että hääpari kustantaa taksin hakemaan hänet kotoa, koska on hääparin asia varmistaa että ko. henkilö pääsee juhlapaikalle ilman minkäänlaista omatoimisuutta.
Naurettavaa liioittelua, mutta siihen kai on pakko sortua kun kunnollisia argumentteja ei ole?
On teoriassa ihan sama onko matkaa 5km vai 50km jos se ei kuitenkaan ole käveltävissä eikä tarjolla ole kulkuvälinettä (eli esim. julkista liikennettä) matkan taittamiseen.
(Olen minäkin joutunut ruinaamaan kyytiä milloin keneltäkin sukulaiselta, mutta se jos mikä laskee juhlamieltä. Ottaen huomioon että nämä paikat, joissa sitä kunnollista julkista liikennettä ei ole, ovat juuri niitä, joihin on pakko mankua kyyditystä sekä meno- että paluumatkaksi - ei pelkästään sitä juhlan sisäistä siirtymää varten.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo on takseja mutta Suomessa ne on tosi kalliita ja jos pitäisi ajaa joku 40km taksilla kirkon ja hääpaikan välillä (viime vuonna oltiin tälläisissa häissä) niin siihen menisi ihan hirmuinen summa.
Ja jos ne häät sitten on tosiaan pakko järjestää siellä metsässä missä ei ole mitään eikä ketään lähimaillakaan niin hankkikaa paikalle muutamia autoja, esim. morsiusparin ja heidän vanhempiensa joita jotkut tuttavien täysi-ikäiset lapset ajelevat edestakaisin ja kuljettavat ihmisiä pois. Oltiin tosiaan pienellä paikkakunnalla häissä ja kun tuli aika lähteä kotiin niin jouduttiin odottelemaan taksia vaikka kuinka kauan koska ei siellä paikkakunnalla ollut kuin ehkä yksi tai kaksi taksiyrittäjää. Taksi ajoi sitten jostain naapurikylästä 50 km päästä.Minulle tuli juuri kutsu häihin, jotka järjestetään maaseudulla, noin 60 kilometrin päässä paikasta jossa asun. Hääpaikka on kaukana kaikesta asutuksesta, joten julkisilla kulkuvälineillä ei perille pääse. Katselin taksilaskurilla, että taksikyydille tulisi hintaa lähes 80 euroa yhteen suuntaan, joten taitaa jäädä häät väliin.
Eli jos järjestätte häät jossain keskellä ei mitään, niin järjestäkää vaikka bussikyyti perille!
Mitä jos hankkisit auton tai vuokraisit sen. Tai edes yrittäisi kysyä kimppakyytejä. Naurettavaa valitusta että pitäisi olla oman kotisi lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häät ilman katosta, suorassa paahteessa. Sain migreenikohtauksen, ensioireiden aikaan kyselin jo morsiamelta että pääsisikö sukutilan päärakennukseen lepäämään, varjoa ei ollut missään. Sain vain epämääräisiä syitä, miksi ei. Aloin voida pahoin ja oli vaikeuksia nähdä mitään. Oksentelin sitten pusikkoon ja morsian koitti kieltää minua soittamasta kyytiä itselleni, "eihän tässä mitään ole". Edelleenkään sisälle ei päässyt ja ambulanssikyytiä ei pelkän migreenikohtauksen takia saa. Jonkun lapsi sai auringonpistoksen ja toinen alkoi muuten vaan voida huonosti +27 asteessa suorassa paahteessa, heitäkään ei sisälle päästetty. Lopulta lähdettiin yhteiskyydillä kotiin.
Sukulaismiehen morsian halusi viettää häät meillä sukutalossa, tai oikeastaan pihalla. Esitimme kaikki syyt, miksi ei, mutta hän piti päänsä ja lopulta suostuimme mutta vain sillä ehdolla, että sisälle ei tulla. Ja että me emme itse tee yhtään mitään telttojen pystytystä tai sähköasennuksia, että saadaan ruoka lämpimänä tarjolle.
Viikkoa ennen juhlaa tulivat kaason ja bestmanin kanssa pihaan ja ensimmäisenä paukkasivat sisään katsomaan, missä on morsiamen lepotila. Ilmoitin, että edelleenkään sisälle ei tule kukaan, ei edes vessaan. Hankkikaa bajamajat. Näytin, missä on ruohonleikkuri ja muistutin, mistä alueesta on sovittu.
Viikon aikana kävivät joka päivä, vähän vähältä saivat katoksia pystyyn. Joka kerta morsian vaati, että hän tarvitsee lepohuoneen ja minä intin yhtä itsepäisesti, että ovet on lukossa. Hääpäivänä pitopalvelu tuli pihaan, mitään sähköjä ei oltu muistettu laittaa, joten tarjolla ei ollut kylmiä juomia ja kuumaa ruokaa. Ei ollut vesipistettä jne., koska morsian oli viimeiseen asti luottanut, että kun pitopalvelu röyhkeästi tulee keittiöön, niin en kehtaa kieltääkään. Kehtasin.
Ensimmäiset ovellekoputtajat tulivat heti vihkimistilaisuuden jälkeen: pitää päästä vessaan. Neuvoimme huoltoasemalle 3 km päähän. Sanoimme, että meillä ei ole juhlia, juhlat on pihalla ja jos sinne ei ole hankittu wc-tiloja niin se on aika harmillista.
Siksi ymmärrän ne epämääräiset selitykset siitä, miksi sukutaloon ei päässyt. Ehkä sen omistajan kanssa ei sovittu etukäteen mitään tai sovittiin vain piha-alueen käytöstä.
Uskomatonta käytöstä teillä puolin ja toisin. Kuinka kehtasit olla noin töykeä? :O
Varmaan siksi, että en halunnut järjestää toisen häitä. Enkä toisaalta halunnut antaa kotiani muiden käyttöön vain siksi, että halusivat häät nimenomaan siihen meidän pihaan. Minulle riitti hääiloksi se, että morsiuspari ei tullut seuraavana päivänä siivoamaan jälkiään ja lopulta keräsimme itse 4 jätesäkillistä roskia ja kävimme kippaamassa ne heidän rivitalopihalleen.
Mä en silti tajua tota stooria ja sinun käytöstä yhtään. Jos kerran et halunnut niitä häitä sinne pihalle, niin miksi et sitten kerta kaikkiaan sanonut että ei käy. Olis varmaan häät olleet kaikille onnistuneempi kokemus.
Ja miten helkutissa kehtasitte edes olla itse siellä paikalla?
Ai että miksi kehtasin olla kotona? Varmaan siksi, että asun siellä.
Toiseksi me kielsimme moneen kertaan, perustelimme, esitimme kaikki mahdolliset syyt alkaen sähkötöistä päätyen nurmikonleikkuuseen ja telttojen pystytykseen. Lopulta morsian sai meidät ylipuhuttua: hän lupasi, että meille ei koidu mitään vaivaa ja hän saa unelmahäänsä. Edullisesti. Todella harmi, että morsian ei tajunnut, että hän olisi saanut unelmansa paljon paremmin toteutettua ostamalla jostain kartanohotellista koko paketin. Näissä häissä kun teltat eivät pystyttyneet itsekseen, koristelu oli tehtävä itse ja ne sähkötyöt jäivät tekemättä. Mikä toisaalta oli ihan hyvä juttu, koska mehän sen sähkön olisimme joutuneet maksamaan. Sulakkeet napsahtivat jo ennen kuin bändi aloitti soittamisensa.
Siis todella niin keksitty tarina tää sukutalosi pihoineen päivineen.
Tai sitten olette varsinaisia riemuääliöitä.
Kukaan, ei kukaan, tule väkisin vihityttämään itseäsi pihaasi, jos yksinkertaisesti sanot että ei käy. Ja miksi sanoisit mitään muuta, kun kerran tiedät että ei käy eikä onnistu. Miksi perustella? Ei on ei.
Ei väkisin vaan väsyttämällä. Lupaamalla, että siitä ei koidu vaivaa. Kertomalla, miten unelmana on tulla vihityksi tammien alla. Muistuttamalla, että rahaa ei ole liikoja, ei ole varaa toteuttaa unelmaa kuin siten, että annamme pihan käyttöönsä. Pyytämällä kauniisti. Kysymällä uudestaan ja uudestaan, lopulta jo kyyneleet silmissä.
Totta kai me tiesimme, että se juttu oli ilmainen iso parkkipaikka ja ilmainen juhlatila lähellä vihkikirkkoa. Mutta me tiesimme myös, että ilman sisätilojen käyttöä niiden häiden järjestäminen on todella hankalaa.
Ei, meitä ei kutsuttu häihin. Siellä kun ei oikein ollut tilaa näin kaukaisille sukulaisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIkä ihmeen pitkä matka tuo 20 km on? Se on ihan normaali, suorastaan lyhyt. Hankalampia on häät, jotka on Helsingin keskustassa ja jonne joutuu tulemaan junalla täysissä juhlatällingeissä jostain 100 km päästä ja sitten keksimään, miten päästä asemalta kirkolle, kun ainutkaan taksi ei ole ajossa.
Kuvittelepa ettei sinullakaan olisi sitä omaa autoa käytettävissäsi, aukeneeko ollenkaan vähän toisenlainen todellisuus? Niinpä.
Parhaat ja logistisesti ylivoimaisesti helpoimmat häät joissa olen saanut olla olivat Helsingin keskustassa. Ratikalla pääsi kirkolta juhlapaikkaan! Olen kehunut niiden häiden järjestäjiä aina kun sen jälkeen kyseisen suvun kanssa olemme juhlineet.
Jostain syystä monilla on kova hinku järjestää juhlansa, varsinkin häänsä, jossain jumalan selän takana, ja ääliömäisesti olettaa että kaikilla olisi muka oma auto käytössään (vaikka hyvin tietävät ettei ole). Väliäkö muista, kun järjestäjän itsensä on helppo liikkua yksityisautollaan. Ällöttävän itsekeskestä. Hrr.
Siinä muuten vastaus ketjun kysymykseen - väärin valittu juhlapaikka. Eivät ole ihan yhdet tai kahdet häät kun olemme kieltäytyneet kutsusta johonkin pöpelikköön. Harmi hääpareille, joiden tiesin oikeasti toivovan meitä saapuviksi, mutta häissä on vähän samat tärkeimmät asiat kuin asunnoissa - sijainti, sijainti, sjainti...
Voi kun jonain päivänä joku yrittäjä keksisi alkaa myymään autokyytejä rahaa vastaan! Vähän sama systeemi kuin ratikka tai bussi, paitsi että tällä autolla ei olisi valmista aikataulutettua reittiä vaan kyydin voisi soittaa haluamallaan hetkellä omalle kotiovelleen ja pyytää ajamaan johonkin tiettyyn osoitteeseen. Eiku ootas...
Harmi että tuosta litaniasta uupuu se yksittäinen, kaikkein oleellisin sana: kohtuuhintaisuus.
Kai sitä vähän pahvimpikin tajuaa että kysymys on pääasiassa ainoastaan taloudellinen? Eikö? No, näemmä ei tajua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häät ilman katosta, suorassa paahteessa. Sain migreenikohtauksen, ensioireiden aikaan kyselin jo morsiamelta että pääsisikö sukutilan päärakennukseen lepäämään, varjoa ei ollut missään. Sain vain epämääräisiä syitä, miksi ei. Aloin voida pahoin ja oli vaikeuksia nähdä mitään. Oksentelin sitten pusikkoon ja morsian koitti kieltää minua soittamasta kyytiä itselleni, "eihän tässä mitään ole". Edelleenkään sisälle ei päässyt ja ambulanssikyytiä ei pelkän migreenikohtauksen takia saa. Jonkun lapsi sai auringonpistoksen ja toinen alkoi muuten vaan voida huonosti +27 asteessa suorassa paahteessa, heitäkään ei sisälle päästetty. Lopulta lähdettiin yhteiskyydillä kotiin.
Sukulaismiehen morsian halusi viettää häät meillä sukutalossa, tai oikeastaan pihalla. Esitimme kaikki syyt, miksi ei, mutta hän piti päänsä ja lopulta suostuimme mutta vain sillä ehdolla, että sisälle ei tulla. Ja että me emme itse tee yhtään mitään telttojen pystytystä tai sähköasennuksia, että saadaan ruoka lämpimänä tarjolle.
Viikkoa ennen juhlaa tulivat kaason ja bestmanin kanssa pihaan ja ensimmäisenä paukkasivat sisään katsomaan, missä on morsiamen lepotila. Ilmoitin, että edelleenkään sisälle ei tule kukaan, ei edes vessaan. Hankkikaa bajamajat. Näytin, missä on ruohonleikkuri ja muistutin, mistä alueesta on sovittu.
Viikon aikana kävivät joka päivä, vähän vähältä saivat katoksia pystyyn. Joka kerta morsian vaati, että hän tarvitsee lepohuoneen ja minä intin yhtä itsepäisesti, että ovet on lukossa. Hääpäivänä pitopalvelu tuli pihaan, mitään sähköjä ei oltu muistettu laittaa, joten tarjolla ei ollut kylmiä juomia ja kuumaa ruokaa. Ei ollut vesipistettä jne., koska morsian oli viimeiseen asti luottanut, että kun pitopalvelu röyhkeästi tulee keittiöön, niin en kehtaa kieltääkään. Kehtasin.
Ensimmäiset ovellekoputtajat tulivat heti vihkimistilaisuuden jälkeen: pitää päästä vessaan. Neuvoimme huoltoasemalle 3 km päähän. Sanoimme, että meillä ei ole juhlia, juhlat on pihalla ja jos sinne ei ole hankittu wc-tiloja niin se on aika harmillista.
Siksi ymmärrän ne epämääräiset selitykset siitä, miksi sukutaloon ei päässyt. Ehkä sen omistajan kanssa ei sovittu etukäteen mitään tai sovittiin vain piha-alueen käytöstä.
Uskomatonta käytöstä teillä puolin ja toisin. Kuinka kehtasit olla noin töykeä? :O
Varmaan siksi, että en halunnut järjestää toisen häitä. Enkä toisaalta halunnut antaa kotiani muiden käyttöön vain siksi, että halusivat häät nimenomaan siihen meidän pihaan. Minulle riitti hääiloksi se, että morsiuspari ei tullut seuraavana päivänä siivoamaan jälkiään ja lopulta keräsimme itse 4 jätesäkillistä roskia ja kävimme kippaamassa ne heidän rivitalopihalleen.
Mä en silti tajua tota stooria ja sinun käytöstä yhtään. Jos kerran et halunnut niitä häitä sinne pihalle, niin miksi et sitten kerta kaikkiaan sanonut että ei käy. Olis varmaan häät olleet kaikille onnistuneempi kokemus.
Ja miten helkutissa kehtasitte edes olla itse siellä paikalla?
Ai että miksi kehtasin olla kotona? Varmaan siksi, että asun siellä.
Toiseksi me kielsimme moneen kertaan, perustelimme, esitimme kaikki mahdolliset syyt alkaen sähkötöistä päätyen nurmikonleikkuuseen ja telttojen pystytykseen. Lopulta morsian sai meidät ylipuhuttua: hän lupasi, että meille ei koidu mitään vaivaa ja hän saa unelmahäänsä. Edullisesti. Todella harmi, että morsian ei tajunnut, että hän olisi saanut unelmansa paljon paremmin toteutettua ostamalla jostain kartanohotellista koko paketin. Näissä häissä kun teltat eivät pystyttyneet itsekseen, koristelu oli tehtävä itse ja ne sähkötyöt jäivät tekemättä. Mikä toisaalta oli ihan hyvä juttu, koska mehän sen sähkön olisimme joutuneet maksamaan. Sulakkeet napsahtivat jo ennen kuin bändi aloitti soittamisensa.
Siis todella niin keksitty tarina tää sukutalosi pihoineen päivineen.
Tai sitten olette varsinaisia riemuääliöitä.
Kukaan, ei kukaan, tule väkisin vihityttämään itseäsi pihaasi, jos yksinkertaisesti sanot että ei käy. Ja miksi sanoisit mitään muuta, kun kerran tiedät että ei käy eikä onnistu. Miksi perustella? Ei on ei.
Kertomalla, miten unelmana on tulla vihityksi tammien alla..
Totta kai me tiesimme, että se juttu oli ilmainen iso parkkipaikka ja ilmainen juhlatila lähellä vihkikirkkoa. .
.
Sulta alkaa trolli parka tarinakin hajota. Vihittiinkö ne niinko kahdesti? Ensinkö tammien alla ja sitten kirkossa vai toisinpäin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahimpia mokia
-Perus etikettisäännöstön unohtaminen. Esim. häihin kuuluu kutsua myös sulhasen/morsiamen sisaruksen puoliso, jos toinenkin pyydetään. Samoin yleensä vakiintuneet parit saavat kutsun vähintään kahdelle. Jos joudut rajaamaan porukkaa, ole tasapuolinen.
-Jos joku voisi odottaa tulevansa kutsutuksi vieraaksi, älä buukkaa häntä häihin " töihin", esim. keittiölle.
- Mieti ohjelma ennakkoon. Jos valmisteluun ei ole aikaa, nakita joku muu.
-Lyhyt ytimekäs ohjelma, ei liikaa samantyylisiä esityksiä
-Äitien/Mummien/Tätien lukemat runot riskialtiita, saattavat purskahtaa itkuun. Häiden pitäisi olla muutenkin iloinen juhla.
Vierailija kirjoitti:
Huonot häät:
Ruoka loppuu kesken tai kakku
Ohjelmassa leikkejä
Ohjelmassa morsiamen ryöstö ja rahan keruu ja odottelun
Kartanon pienet huoneet, ei näe hääpäivä
Ei ilta ohjelmaa esim aamuun asti Musaa ja ruokaa vaan klo 19 morsiuspari poistui
Ei ihmiskirjoa lapsista vanhuksiin
Lapsille oma tila
Odotellaan pihalla morsiuspari ajelulta tai kuvasta. Kova nälkä jo.
Musa loppuu bändin taukojen ajaksiParhaat häät
Seurojen talo tai navetan ylinen eli iso tila & rento tunnelma.
Kaikki lapsista vanhuksiin juhlivat yhdessä
Pari valmiina ottamassa onnittelut vastaan heti maljat ja heti ruoka. Vierailla ollut jo pitkä matka takana ja nälkä.
Ruoka tavanomaista ja täyttävää esim suomalainen pitopöytä lihapullineen.
Alkoholia alusta loppuun takaa rennon tunnelman vieraiden jutusteluun ja tanssiin.
DJ Musaa kun bändi tauolla
Iltapalaksi klo 24 varattu[/quoteEn osaa käyttää tätä tabletit ja automaattista tekstinsyöttöä. Vihaan tätä!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häät ilman katosta, suorassa paahteessa. Sain migreenikohtauksen, ensioireiden aikaan kyselin jo morsiamelta että pääsisikö sukutilan päärakennukseen lepäämään, varjoa ei ollut missään. Sain vain epämääräisiä syitä, miksi ei. Aloin voida pahoin ja oli vaikeuksia nähdä mitään. Oksentelin sitten pusikkoon ja morsian koitti kieltää minua soittamasta kyytiä itselleni, "eihän tässä mitään ole". Edelleenkään sisälle ei päässyt ja ambulanssikyytiä ei pelkän migreenikohtauksen takia saa. Jonkun lapsi sai auringonpistoksen ja toinen alkoi muuten vaan voida huonosti +27 asteessa suorassa paahteessa, heitäkään ei sisälle päästetty. Lopulta lähdettiin yhteiskyydillä kotiin.
Sukulaismiehen morsian halusi viettää häät meillä sukutalossa, tai oikeastaan pihalla. Esitimme kaikki syyt, miksi ei, mutta hän piti päänsä ja lopulta suostuimme mutta vain sillä ehdolla, että sisälle ei tulla. Ja että me emme itse tee yhtään mitään telttojen pystytystä tai sähköasennuksia, että saadaan ruoka lämpimänä tarjolle.
Viikkoa ennen juhlaa tulivat kaason ja bestmanin kanssa pihaan ja ensimmäisenä paukkasivat sisään katsomaan, missä on morsiamen lepotila. Ilmoitin, että edelleenkään sisälle ei tule kukaan, ei edes vessaan. Hankkikaa bajamajat. Näytin, missä on ruohonleikkuri ja muistutin, mistä alueesta on sovittu.
Viikon aikana kävivät joka päivä, vähän vähältä saivat katoksia pystyyn. Joka kerta morsian vaati, että hän tarvitsee lepohuoneen ja minä intin yhtä itsepäisesti, että ovet on lukossa. Hääpäivänä pitopalvelu tuli pihaan, mitään sähköjä ei oltu muistettu laittaa, joten tarjolla ei ollut kylmiä juomia ja kuumaa ruokaa. Ei ollut vesipistettä jne., koska morsian oli viimeiseen asti luottanut, että kun pitopalvelu röyhkeästi tulee keittiöön, niin en kehtaa kieltääkään. Kehtasin.
Ensimmäiset ovellekoputtajat tulivat heti vihkimistilaisuuden jälkeen: pitää päästä vessaan. Neuvoimme huoltoasemalle 3 km päähän. Sanoimme, että meillä ei ole juhlia, juhlat on pihalla ja jos sinne ei ole hankittu wc-tiloja niin se on aika harmillista.
Siksi ymmärrän ne epämääräiset selitykset siitä, miksi sukutaloon ei päässyt. Ehkä sen omistajan kanssa ei sovittu etukäteen mitään tai sovittiin vain piha-alueen käytöstä.
Uskomatonta käytöstä teillä puolin ja toisin. Kuinka kehtasit olla noin töykeä? :O
Varmaan siksi, että en halunnut järjestää toisen häitä. Enkä toisaalta halunnut antaa kotiani muiden käyttöön vain siksi, että halusivat häät nimenomaan siihen meidän pihaan. Minulle riitti hääiloksi se, että morsiuspari ei tullut seuraavana päivänä siivoamaan jälkiään ja lopulta keräsimme itse 4 jätesäkillistä roskia ja kävimme kippaamassa ne heidän rivitalopihalleen.
Voi luoja, miten joku voi olla pirullinen. Et vissiin ole itse "päässyt" naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häät ilman katosta, suorassa paahteessa. Sain migreenikohtauksen, ensioireiden aikaan kyselin jo morsiamelta että pääsisikö sukutilan päärakennukseen lepäämään, varjoa ei ollut missään. Sain vain epämääräisiä syitä, miksi ei. Aloin voida pahoin ja oli vaikeuksia nähdä mitään. Oksentelin sitten pusikkoon ja morsian koitti kieltää minua soittamasta kyytiä itselleni, "eihän tässä mitään ole". Edelleenkään sisälle ei päässyt ja ambulanssikyytiä ei pelkän migreenikohtauksen takia saa. Jonkun lapsi sai auringonpistoksen ja toinen alkoi muuten vaan voida huonosti +27 asteessa suorassa paahteessa, heitäkään ei sisälle päästetty. Lopulta lähdettiin yhteiskyydillä kotiin.
Sukulaismiehen morsian halusi viettää häät meillä sukutalossa, tai oikeastaan pihalla. Esitimme kaikki syyt, miksi ei, mutta hän piti päänsä ja lopulta suostuimme mutta vain sillä ehdolla, että sisälle ei tulla. Ja että me emme itse tee yhtään mitään telttojen pystytystä tai sähköasennuksia, että saadaan ruoka lämpimänä tarjolle.
Viikkoa ennen juhlaa tulivat kaason ja bestmanin kanssa pihaan ja ensimmäisenä paukkasivat sisään katsomaan, missä on morsiamen lepotila. Ilmoitin, että edelleenkään sisälle ei tule kukaan, ei edes vessaan. Hankkikaa bajamajat. Näytin, missä on ruohonleikkuri ja muistutin, mistä alueesta on sovittu.
Viikon aikana kävivät joka päivä, vähän vähältä saivat katoksia pystyyn. Joka kerta morsian vaati, että hän tarvitsee lepohuoneen ja minä intin yhtä itsepäisesti, että ovet on lukossa. Hääpäivänä pitopalvelu tuli pihaan, mitään sähköjä ei oltu muistettu laittaa, joten tarjolla ei ollut kylmiä juomia ja kuumaa ruokaa. Ei ollut vesipistettä jne., koska morsian oli viimeiseen asti luottanut, että kun pitopalvelu röyhkeästi tulee keittiöön, niin en kehtaa kieltääkään. Kehtasin.
Ensimmäiset ovellekoputtajat tulivat heti vihkimistilaisuuden jälkeen: pitää päästä vessaan. Neuvoimme huoltoasemalle 3 km päähän. Sanoimme, että meillä ei ole juhlia, juhlat on pihalla ja jos sinne ei ole hankittu wc-tiloja niin se on aika harmillista.
Siksi ymmärrän ne epämääräiset selitykset siitä, miksi sukutaloon ei päässyt. Ehkä sen omistajan kanssa ei sovittu etukäteen mitään tai sovittiin vain piha-alueen käytöstä.
Uskomatonta käytöstä teillä puolin ja toisin. Kuinka kehtasit olla noin töykeä? :O
Varmaan siksi, että en halunnut järjestää toisen häitä. Enkä toisaalta halunnut antaa kotiani muiden käyttöön vain siksi, että halusivat häät nimenomaan siihen meidän pihaan. Minulle riitti hääiloksi se, että morsiuspari ei tullut seuraavana päivänä siivoamaan jälkiään ja lopulta keräsimme itse 4 jätesäkillistä roskia ja kävimme kippaamassa ne heidän rivitalopihalleen.
Mä en silti tajua tota stooria ja sinun käytöstä yhtään. Jos kerran et halunnut niitä häitä sinne pihalle, niin miksi et sitten kerta kaikkiaan sanonut että ei käy. Olis varmaan häät olleet kaikille onnistuneempi kokemus.
Ja miten helkutissa kehtasitte edes olla itse siellä paikalla?
Ai että miksi kehtasin olla kotona? Varmaan siksi, että asun siellä.
Toiseksi me kielsimme moneen kertaan, perustelimme, esitimme kaikki mahdolliset syyt alkaen sähkötöistä päätyen nurmikonleikkuuseen ja telttojen pystytykseen. Lopulta morsian sai meidät ylipuhuttua: hän lupasi, että meille ei koidu mitään vaivaa ja hän saa unelmahäänsä. Edullisesti. Todella harmi, että morsian ei tajunnut, että hän olisi saanut unelmansa paljon paremmin toteutettua ostamalla jostain kartanohotellista koko paketin. Näissä häissä kun teltat eivät pystyttyneet itsekseen, koristelu oli tehtävä itse ja ne sähkötyöt jäivät tekemättä. Mikä toisaalta oli ihan hyvä juttu, koska mehän sen sähkön olisimme joutuneet maksamaan. Sulakkeet napsahtivat jo ennen kuin bändi aloitti soittamisensa.
Siis todella niin keksitty tarina tää sukutalosi pihoineen päivineen.
Tai sitten olette varsinaisia riemuääliöitä.
Kukaan, ei kukaan, tule väkisin vihityttämään itseäsi pihaasi, jos yksinkertaisesti sanot että ei käy. Ja miksi sanoisit mitään muuta, kun kerran tiedät että ei käy eikä onnistu. Miksi perustella? Ei on ei.
Kertomalla, miten unelmana on tulla vihityksi tammien alla..
Totta kai me tiesimme, että se juttu oli ilmainen iso parkkipaikka ja ilmainen juhlatila lähellä vihkikirkkoa. .
.
Sulta alkaa trolli parka tarinakin hajota. Vihittiinkö ne niinko kahdesti? Ensinkö tammien alla ja sitten kirkossa vai toisinpäin?
Se unelma oli tulla vihityksi tammien katveessa, todellisuus oli vihkikirkko. Unelma ei ole sama kuin todellisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo on takseja mutta Suomessa ne on tosi kalliita ja jos pitäisi ajaa joku 40km taksilla kirkon ja hääpaikan välillä (viime vuonna oltiin tälläisissa häissä) niin siihen menisi ihan hirmuinen summa.
Ja jos ne häät sitten on tosiaan pakko järjestää siellä metsässä missä ei ole mitään eikä ketään lähimaillakaan niin hankkikaa paikalle muutamia autoja, esim. morsiusparin ja heidän vanhempiensa joita jotkut tuttavien täysi-ikäiset lapset ajelevat edestakaisin ja kuljettavat ihmisiä pois. Oltiin tosiaan pienellä paikkakunnalla häissä ja kun tuli aika lähteä kotiin niin jouduttiin odottelemaan taksia vaikka kuinka kauan koska ei siellä paikkakunnalla ollut kuin ehkä yksi tai kaksi taksiyrittäjää. Taksi ajoi sitten jostain naapurikylästä 50 km päästä.Minulle tuli juuri kutsu häihin, jotka järjestetään maaseudulla, noin 60 kilometrin päässä paikasta jossa asun. Hääpaikka on kaukana kaikesta asutuksesta, joten julkisilla kulkuvälineillä ei perille pääse. Katselin taksilaskurilla, että taksikyydille tulisi hintaa lähes 80 euroa yhteen suuntaan, joten taitaa jäädä häät väliin.
Eli jos järjestätte häät jossain keskellä ei mitään, niin järjestäkää vaikka bussikyyti perille!
Mitä jos hankkisit auton tai vuokraisit sen. Tai edes yrittäisi kysyä kimppakyytejä. Naurettavaa valitusta että pitäisi olla oman kotisi lähellä.
Mitä jos opettelisit lukemaan. Tuossa ei vaadittu häitä kodin lähelle vaan todettiin että jos valitsee paikaksi kuusen persiin olisi hyvä että sinne järjestetään kimppakuljetus.
(Tulisi muuten vielä kalliimmaksi alkaa hankkia ajokorttia yksiä häitä varten... Kaikilla kun ei sellaista ole kun sille ei ole käyttöä normaalielämässä.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häät ilman katosta, suorassa paahteessa. Sain migreenikohtauksen, ensioireiden aikaan kyselin jo morsiamelta että pääsisikö sukutilan päärakennukseen lepäämään, varjoa ei ollut missään. Sain vain epämääräisiä syitä, miksi ei. Aloin voida pahoin ja oli vaikeuksia nähdä mitään. Oksentelin sitten pusikkoon ja morsian koitti kieltää minua soittamasta kyytiä itselleni, "eihän tässä mitään ole". Edelleenkään sisälle ei päässyt ja ambulanssikyytiä ei pelkän migreenikohtauksen takia saa. Jonkun lapsi sai auringonpistoksen ja toinen alkoi muuten vaan voida huonosti +27 asteessa suorassa paahteessa, heitäkään ei sisälle päästetty. Lopulta lähdettiin yhteiskyydillä kotiin.
Sukulaismiehen morsian halusi viettää häät meillä sukutalossa, tai oikeastaan pihalla. Esitimme kaikki syyt, miksi ei, mutta hän piti päänsä ja lopulta suostuimme mutta vain sillä ehdolla, että sisälle ei tulla. Ja että me emme itse tee yhtään mitään telttojen pystytystä tai sähköasennuksia, että saadaan ruoka lämpimänä tarjolle.
Viikkoa ennen juhlaa tulivat kaason ja bestmanin kanssa pihaan ja ensimmäisenä paukkasivat sisään katsomaan, missä on morsiamen lepotila. Ilmoitin, että edelleenkään sisälle ei tule kukaan, ei edes vessaan. Hankkikaa bajamajat. Näytin, missä on ruohonleikkuri ja muistutin, mistä alueesta on sovittu.
Viikon aikana kävivät joka päivä, vähän vähältä saivat katoksia pystyyn. Joka kerta morsian vaati, että hän tarvitsee lepohuoneen ja minä intin yhtä itsepäisesti, että ovet on lukossa. Hääpäivänä pitopalvelu tuli pihaan, mitään sähköjä ei oltu muistettu laittaa, joten tarjolla ei ollut kylmiä juomia ja kuumaa ruokaa. Ei ollut vesipistettä jne., koska morsian oli viimeiseen asti luottanut, että kun pitopalvelu röyhkeästi tulee keittiöön, niin en kehtaa kieltääkään. Kehtasin.
Ensimmäiset ovellekoputtajat tulivat heti vihkimistilaisuuden jälkeen: pitää päästä vessaan. Neuvoimme huoltoasemalle 3 km päähän. Sanoimme, että meillä ei ole juhlia, juhlat on pihalla ja jos sinne ei ole hankittu wc-tiloja niin se on aika harmillista.
Siksi ymmärrän ne epämääräiset selitykset siitä, miksi sukutaloon ei päässyt. Ehkä sen omistajan kanssa ei sovittu etukäteen mitään tai sovittiin vain piha-alueen käytöstä.
Uskomatonta käytöstä teillä puolin ja toisin. Kuinka kehtasit olla noin töykeä? :O
Varmaan siksi, että en halunnut järjestää toisen häitä. Enkä toisaalta halunnut antaa kotiani muiden käyttöön vain siksi, että halusivat häät nimenomaan siihen meidän pihaan. Minulle riitti hääiloksi se, että morsiuspari ei tullut seuraavana päivänä siivoamaan jälkiään ja lopulta keräsimme itse 4 jätesäkillistä roskia ja kävimme kippaamassa ne heidän rivitalopihalleen.
Mä en silti tajua tota stooria ja sinun käytöstä yhtään. Jos kerran et halunnut niitä häitä sinne pihalle, niin miksi et sitten kerta kaikkiaan sanonut että ei käy. Olis varmaan häät olleet kaikille onnistuneempi kokemus.
Ja miten helkutissa kehtasitte edes olla itse siellä paikalla?
Ai että miksi kehtasin olla kotona? Varmaan siksi, että asun siellä.
Toiseksi me kielsimme moneen kertaan, perustelimme, esitimme kaikki mahdolliset syyt alkaen sähkötöistä päätyen nurmikonleikkuuseen ja telttojen pystytykseen. Lopulta morsian sai meidät ylipuhuttua: hän lupasi, että meille ei koidu mitään vaivaa ja hän saa unelmahäänsä. Edullisesti. Todella harmi, että morsian ei tajunnut, että hän olisi saanut unelmansa paljon paremmin toteutettua ostamalla jostain kartanohotellista koko paketin. Näissä häissä kun teltat eivät pystyttyneet itsekseen, koristelu oli tehtävä itse ja ne sähkötyöt jäivät tekemättä. Mikä toisaalta oli ihan hyvä juttu, koska mehän sen sähkön olisimme joutuneet maksamaan. Sulakkeet napsahtivat jo ennen kuin bändi aloitti soittamisensa.
Siis todella niin keksitty tarina tää sukutalosi pihoineen päivineen.
Tai sitten olette varsinaisia riemuääliöitä.
Kukaan, ei kukaan, tule väkisin vihityttämään itseäsi pihaasi, jos yksinkertaisesti sanot että ei käy. Ja miksi sanoisit mitään muuta, kun kerran tiedät että ei käy eikä onnistu. Miksi perustella? Ei on ei.
Kertomalla, miten unelmana on tulla vihityksi tammien alla..
Totta kai me tiesimme, että se juttu oli ilmainen iso parkkipaikka ja ilmainen juhlatila lähellä vihkikirkkoa. .
.
Sulta alkaa trolli parka tarinakin hajota. Vihittiinkö ne niinko kahdesti? Ensinkö tammien alla ja sitten kirkossa vai toisinpäin?
Se unelma oli tulla vihityksi tammien katveessa, todellisuus oli vihkikirkko. Unelma ei ole sama kuin todellisuus.
Olisit kaatanut ne tammet niin olisi problem solved.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun me mennään avomiehen kanssa naimisiin, hääjuhla vietetään a la carte -ravintolassa vain kaikkein läheisimpien ihmisten seurassa. Kaikki saa tilata mitä haluaa. Asu vapaa. Me ollaan aika vaatimattomia eikä välitetä olla ison juhlan keskipisteenä eli tällainen ratkaisu on eniten "meidän näköinen".
Vaivaannuttavat ohjelmat yleisellä tasolla on mainittu, mutta koska en jaksanut lukea koko ketjua läpi, en tiedä, onko niitä ohjelmia mitenkään eritelty pois lukion morsiamen / sulhasen / anopin ryöstö sekä puolituhmat vitsikkäiksi tarkoitetut Tuttu juttu -leikit. Minusta on aika hirveää, kun yli-innokas äiti tai mummo on työntämässä lapsiaan / lapsenlapsiaan väkisin lavalle esiintymään. Siinä sitten vingutetaan korvia särkevästi viulua tai muuta soitinta ja lauletaan tai lausutaan itku kurkussa pää punaisena jotain jollotusta. Mammat ähöttävät innosta piukkana, kuinka fiksuja ja filmaattisia lapsia meillä sentään onkaan. Ja niiiin taitavia. Joopa joo.
Alkukesän maalaishäät keskellä ei mitään - ilman ohjeistusta että seurantalolla pidetyn ruokailun jälkeen siirrytään morsiamen sukupaikkaan, joka on täysin lämmittämätön. Siinä sitten kaupunkilaistyttö paleli kesäjakussaan illan pimetessä +10 asteen lämpötilassa niin että hampaat kalisi kun paikalliset vieraat pukivat pälleen mukaan ottamansa PILKKIHAALARIT! Kääriydyin lopulta johonkin sisustuksen ryijypoppanaan siksi aikaa kunnes kehtasin lähteä nukkumaan vieraille varattuun aittaan. Jossa oli ihanan lämmin onneksi.
Toiset maalaishäät kauniissa lämpimässä kesäsäässä, paljon vieraita ulkomailta sillä sulhanen ei ollut suomalainen. Oli lämmintä, ja oli tarkoitus olla ulkona, mutta oli niin paljon hyttysiä että ei voinut sisään hengittää vetämättä hytykkäarmejaa keuhkoihinsa. Ei hytyssuihkeita tms tarjolla. Viidessä minuutissa oli vieraat paukamilla ja tunnelma paniikinomainen. Varsinkin säälitti naiset kesämekoissaan, mulla oli onneksi housuasu. Lopulta koko satapäinen vieraslauma änkeytyi johonkin isoon pimeään aittaan pakoon hyttysiä, lämpötila nousi saunalukemiin ja sieltä sitä kuikuiltiin ulos että onpa kaunis päivä! No, tunnelma oli lopulta tosi hauska ja lämmin (heh), oli tarjolla juotavaa, musiikkia ja hauskaa seuraa. Juhlaväen fiilis nousi ikäänkuin oltaisiin selvitty yhdessä hengissä jostain luonnonkatastrofista. Niinkuin oltiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettikää häitä järjestäessänne, paljonko ne tulevat maksamaan rahaa ja vaivaa vieraille. Ei ole kiva, jos suurin osa vieraista joutuu matkustamaan juhliin 300km päästä ja kustantamaan kaikki siirtymiset ja yöpymiset itse. Hääpari tietenkin toivoo vain rahaa lahjaksi.
Itse jään tulevana kesänä ystäväni häistä pois, koska minulla ei vain ole 170-200e laittaa yhteen iltaan. Pois jää varmasti moni muukin.
Paljonko sitten häistä saisi aiheutua vieraille kuluja? Nolla euroako? Pitäisikö parin maksaa niin matka- ja majoituskulut kuin asukin? Mitä sitten seuraavaksi? Vieraille tuntipalkka siitä, että tulevat paikalle?
Minusta häistä saa aiheutua vieraalle kuluja muutama kymmenen euroa, ei yhtään enempää. Tämä on otettava huomioon häitä suunniteltaessa.
Se nyt vaan väkisinkin tuppaa olemaan niin, että joillakin vierailla on pidempi (ja kalliimpi) matka kuin toisilla. Joskus on pakko yöpyä muualla kuin kotona, joskus on pakko ostaa uusia juhlavaatteita (itse tosin en laske vaatekuluja häistä aiheutuvaksi kuluksi, mutta tiedän monen laskevan), joskus on pakko käyttää useampikin kymppi bensaan, jopa ajaa taksilla. Jos siis haluaa osallistua häihin. Pakkohan ei kenenkään ole.
Juhlavaatteet lasken kuluiksi, koska en tarvitse niitä muuten mihinkään. Arkeni vietän farkuissa tai verkkarihousuissa, en muissa asuissa. On helppoa sanoa, että "pakko ei ole mennä häihin." Joskus vain on "sosiaallinen pakko", jos ei halua koko suvun vihoja niskaansa. Minusta on kohtuutonta järjestää häät paikassa, jonne toiset joutuu kulkemaan pitkään ja toiset ei. Puoliväli olisi hyvä kompromissi.
No ei kyl olisi, jos se puoliväli ei ole hääparille mitenkään merkityksellinen. Esimerkki. Kuvitteellinen. Morsian on kotoisin Kuopiosta ja sulhanen Espoosta, pari asuu Helsingissä ja kokee sen kodikseen ja omaksi paikakseen ja haluaa juhlia Helsingissä. Tällöin morsiamen sukulaisilla on pitempi matka. Jos taas pari haluaa viettää häitä Kuopiossa esim. morsiamen sukukirkkoa käyttäen, sulhasen sukulaisilla on pitempi matka ym. Sen sijaan hääparilta ei pitäisi edellyttää että pitävät häät nyt vaikka Heinolassa (johon kummallakaan ei ole tunnesidettä), jotta häävierailla olisi kaikilla sinne matkaa, eikä kummallakaan selvästi enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Häät ilman katosta, suorassa paahteessa. Sain migreenikohtauksen, ensioireiden aikaan kyselin jo morsiamelta että pääsisikö sukutilan päärakennukseen lepäämään, varjoa ei ollut missään. Sain vain epämääräisiä syitä, miksi ei. Aloin voida pahoin ja oli vaikeuksia nähdä mitään. Oksentelin sitten pusikkoon ja morsian koitti kieltää minua soittamasta kyytiä itselleni, "eihän tässä mitään ole". Edelleenkään sisälle ei päässyt ja ambulanssikyytiä ei pelkän migreenikohtauksen takia saa. Jonkun lapsi sai auringonpistoksen ja toinen alkoi muuten vaan voida huonosti +27 asteessa suorassa paahteessa, heitäkään ei sisälle päästetty. Lopulta lähdettiin yhteiskyydillä kotiin.
Ensi kerralla lääkkeet mukaan, vajukki.
-logistiikka: vihkipaikka ja juhlapaikka jossain hornan kuusessa, pahimmassa tapauksessa vielä kaukana toisistaan.
-juhlapaikka epäkäytännöllinen vierasmäärään ja/tai säähän nähden. Tai pukeutumiseen nähden, esim ne hirveät seurantalot tmv maalaishäissä eivät sovi tilaisuuksiin, jossa pukeudutaan hienosti (sepelisora tai hiekkatien kura vaurioittaa hienot korkokengät).
-hääpärin odottelu seisten / kuivin suin sen hirveän seurantalon pihassa
-jonottaminen buffapöydässä (buffan suunnittelussa ei huomioitu vieraiden määrää)
Siis todella niin keksitty tarina tää sukutalosi pihoineen päivineen.
Tai sitten olette varsinaisia riemuääliöitä.
Kukaan, ei kukaan, tule väkisin vihityttämään itseäsi pihaasi, jos yksinkertaisesti sanot että ei käy. Ja miksi sanoisit mitään muuta, kun kerran tiedät että ei käy eikä onnistu. Miksi perustella? Ei on ei.