Häävieraan näkökulmasta ajateltuna, mikä on ollut häissä ikävintä/huonointa/tylsintä/epäonnistuneinta?

Vierailija kirjoitti:

Pari ensimmäisenä mieleen tulevaa asiaa

- Vihkipaikan ja juhlapaikan sijainti kaukana toisistaan ja mielellään jossain syrjäseudulla. Ainut kulkuneuvo päästä perille ja pois on oma auto.

- Vihkimisen jälkeen tuore aviopari lähtee kuvattavaksi ja viipyy reissullaan pari tuntia. Vieraille tästä ei tietenkään kerrota etukäteen, vaan vieraat kokoontuvat juhlapaikan pihamaalle odottamaan ja ihmettelemään. Kuivin suin tottakai, koska mehukannu olisi liian vaikea laittaa tarjolle.

Nämä kaksi oli ne, mitä itsekin olin tulossa sanomaan. 

Me olimme kauniina kesäpäivänä häissä, jonka vihkiminen alkoi kello 15. Kirkolta juhlapaikalle oli noin 20km! Lisäksi siellä juhlapaikalla sitten odotettiin hääparia kuvauksista noin tunnin verran, ilman sitä lasillistakaan vettä. Itse en alkoholin perään koskaan hingu niin se ja sama, onko häissä sitä vai ei, mutta vesikannut kesähäissä satoi tai paistoi on ihan must. 

Samoissa häissä jonotimme ruokaa noin puoli tuntia, ja hääkakku jäi maistamatta koska meidän piti kello 20.30 lähteä jo kotiin päästämään lastenvahti omaan kotiinsa. Kotona siis odotti puolivuotias vauva, jonka kohteliaasti olimme jättäneet hoitajalle, kun oli melko äänekäs tapaus. 

Hääparin pitkä odottelu juhlapaikalla.

Ohjelmanumerot, jossa vieraat pakotetaan sanomaan jotain kaikkien edessä vastentahtoisesti.

Tylsimmät häät ovat olleet sellaisia, joissa kaasolla, bestmanillä, hääparilla ja aivan lähimmällä kaveripiirillä on koko ajan jotain inside-läppää menossa, josta kukaan muu ei ymmärrä mitään. Näihin viitataan joka ikisessä käänteessä ja vain heillä on hauskaa. 

Odottelu on piinaavaa.

En halua pakkotutustua keneenkään sellaiseen ihmiseen, jota en 100% varmuudella tule näkemään enää koskaan. No, korkeintaan hääparin lapsen ristiäisissä, rippijuhlissa tai YO-juhlissa.. 

Jos häävierasväki on sivistynyttä, alkoholi on erittäin tervetullutta. Jos taas ollaan enemmän Rajat kiinni-porukkalaista, korvaisin kaiken alkoholin alkoholittomalla viinillä ja oluella. Ei ne edes huomaisi sitä, mutta vältyttäisiin ehkä poliisilta.

Kamalimmissa häissä osa hääporukasta oli niin humalassa iltaan mennessä, että sönköttivät hääparin vanhemmille asiattomuuksia. 

Hääpari joka seurustelee ainoastaan ystäviensä kanssa eikä ollenkaan käy edes tervehtimässä sukulaisia. Big no no.

Hääleikit ovat kamalia ja pitäisi lailla kieltää. Alkoholittomat häät ovat usein todella tylsiä vieraille, pahinta jos hääpari ei tätä edes huomaa.

Häät ovat aina tylsiä. Ei voi mitään. 

Tuo pakkotutustuttamisjuttu on muuten yksi kypsimmistä jutuista. Pahimmat oli häät jossa oli laitettu pöytäkortit ja jokaisen vieressä ja vastapäätä oli henkilö siitä tuntemattomasta suvusta. Eli morsiammen sukulaisilla sulhasen sukua ja päinvastoin. Mitä järkeä... Noita ihmisiä ei tule koskaan tapaamaan uudestaan ja keskustelu oli työlästä ja vaivautunutta. Samanaikaisesti sali oli täynnä omia sukulaisia joita ei ollut nähnyt vuosiin ja joiden kanssa olisi ollut todella kiinnostavaa vaihtaa rauhassa kuulumisia. Ei näin.

Se jos ei saa ottaa avecia mukaan. Ymmärrän, että häiden järjestäminen on kallista, ja kutsuvieraslistaa on karsittava jotta se ei paisu aivan mahdottomaksi, mutta on vieraan kannalta aika ankeaa, jos ei saa ottaa seuralaista, eikä tunne häistä ketään.

Olin juuri viime kesänä entisen työkaverini häissä. Minut kutsuttiin yksin, koska he eivät olleet ikinä tavanneet avopuolisoani. Hääjuhla alkoi kahdelta päivällä, ja kesti klo 24.00 asti. Minut laitettiin istumaan pöytään, jossa kaikki muut olivat sukulaisia keskenään, ja oli hieman orpo olo kuunneella kun he puhuivat lastensa koulumenestyksestä ja kesälomasuunnitelmista. Kun yritin keskustella jotain, läsnäoloni lähinnä sivuutettiin olankohautuksella. En viitsinyt notkua hääparinkaan seurassa pitkään, sillä heillä riitti luonnollisesti niin paljon puhuttavaa myös muiden kanssa.

Tämä kuulostaa nyt kauhealta marttyyritarinalta, mutta kannattaa tosiaan miettiä vieraiden viihtyvyyttä myös tältä kantilta!

Kaikki häät on tylsiä. Menkää maistraatissa naimisiin, älkää kiusatko sukulaisia.

se, että mitään ei ole erityisesti aikataulutettu tai jäsennelty ja kukaan ei infoa vieraille milloin mitäkin tapahtuu ja meno on epämääräisen epävarmaa. Jonkun hääparin läheisen pitäisi olla  seremoniamestarina ja kunnolla kertoa vieraille mitä tapahtuu. Tietenkään kaikkea ei tarvitse aikatauluttaa minuutilleen ja ohjelmasta voi joustaakin. Mutta sellainen yksinkertainen:

"Hei olen morsiamen veli ja toivotan teidät kaikki tervetulleeki x ja x häihin. Nyt ensin kohotamme tervetulomaljan ja sulhasen äiti sanoo muutaman sanan. Sitten siirrymme salin puolelle, jossa on tarjolla ruokaa. Ruokailun aikan on muutama ohjelmanumero ja puhe ja ruokailun jälkeen on hieman vapaata seurusteluaikaa ennen bändin soittamisen ja tanssimisen aloittamista" yms.

Jo näin yksinkertainen asia tekee juhlista huomattavasti miellyttävämpää vieraille, mutta jostain syystä sen toteuttaminen on ollut muutamissa häissä aivan unohduksissa.

Käytännössä tuntuu olevan vaikeaa järjestää homma niin että vieraat nauttivat seurustelusta eivätkä koe vain odottavansa jotain. Mutta ainakin siitä huolehtisin että kellekään ei tulisi jano tai nälkä. Ehkä jotkut pihapelit tarjolle lapsia varten auttaisivat kesähäissä myös lapsiperheiden viihtymistä.

Parhaiten pilaat häät näin:

Vihkiminen alkaa klo 10 vähintään 300 kilometrin päässä kaikesta asutuksesta.

Vihkiminen kirkossa suoritetaan pidemmän kaavan kautta niin, että koko hääväki viettää myös ehtoollista. Vihkiminen kestää ainakin tunnin ja viimeisen puoli tuntia kaikki alle 5-vuotiaat huutavat ja itkevät, eikä kukaan haluaisi enää olla kirkossa.

Kirkon jälkeen odotellaan kaksi tuntia lukitun, vanhan kyläkoulun pihalla +12 asteessa kylmästä värjöttäen, jotta hääpari on saanut viralliset kuvat otettua. 

Juhlatilassa vieraat on istutettu aakkosjärjestykseen etunimen perusteella neljän hengen pöytiin. 

Ruokailuun menee tunteja, koska ensin sitä odotetaan ja sitten sitä ei mahdu ottamaan kuin muutama henkilö kerrallaan ja vieraita on 200.

Ohjelmanumeroina on epävireistä iskelmälaulantaa, härskejä seksuaalisesti virittäytyneitä leikkejä, joihin vieraatkin osallistuvat ja typerien ohjelmanumeroiden väleissä on puolituntisia kaason/bestmain/isän/tädin/pomon/naapurin puheita. 

Häissä on joko aivan tolkuttomasti alkoholia tai ei ollenkaan.

Häihin on kutsuttu lapsia, mutta hääpaikka ei sovellu ollenkaan lapsiperheille, eikä lapsille ole mietitty mitään ohjelmaa.

Tanssia on koko yöksi ja sen taustamusiikki tulee kyläkoulun vanhan CD-mankasta, joka ei tietenkään kuulu mihinkään. 

Tympeimmät häät järjestettiin paikassa, jossa alkoholitarjoilu oli kielletty. Ruokailun lomassa sai yhden lasillisen viiniä, sen jälkeen piti juomat ostaa itse tiskiltä. Juhlaväki poistui aikaisessa vaiheessa, enkä ihmettele miksi. Jatkoimme keskustaan baariin ilman hääparia.

Se on hanurista jos joutuu odottamaan ruokaa liian kauan.

Hääleikit. Oli niitä sitten yksi tai useampi. Tai osallistuu niihin sitten vain morsiuspari taikka vieraat. Aina se on yhtä junttimaista, eikä enää yhtään tätä päivää. Tulee vain valtava myötähäpeä.

Parhaat häät joissa olen ollut, mennyt seuraavalla kaavalla: kirkko, juhlapaikalle, alkumaljat. Ruokapöytään, muutama puhe, kahvittelu, HYVIN pienimuotoinen morsiamen ryöstö, ja loppuillasta musiikkia ja maltillinen alkoholitarjoilu. Iltapala. Siinä sivussa kimpun ja sukkanauhan heitto.

Lisäksi sellaisissa häissä tullut oltua, jotka olivat kaksipäiväiset. Ensimmäisenä päivänä juhlat sukulaisille (eli juhlat maksatettiin) ruokana voileipäkakkua. Ja lisukkeena ruisleipää ja graavilohta. Eli ei lämmintä ruokaa lainkaan. Seuraavana päivänä sittem paremmat, ryyppybileet kavereille. Jes. Olen ollut 1vee synttäreilläkin, jossa oli paremmat tarjoilut! Oli jälkeenpäin vähän semmoiset fiilikset, että hyvimpä olisin voinut jättää välistä.

"iltajuhla", joka oli käytännössä baari auki ja desibelit kaakkoon. Kukaan ei voi oikeasti jutella kenenkään kanssa, koska ei kuule mitään. Täydellinen diskomeininki - ihan hirvittävää. 

Ne hääleikit.

Olin n. 3 vuotta sitten sukulaiseni häissä. Siellä sitten leikittiin jotain typeriä hääleikkejä. Isäni oli sanonut jo etukäteen järjestäjille, ettei tahdo osallistua niihin leikkeihin, hän kun vihaa olla huomion keskipisteenä ja jos siihen tilanteeseen joutuu, ahdistuu helposti. Tästä huolimatta erään hääleikin aikana isäni nimeä kuulutettiin mikrofoniin ja että tulisiko sinne lavalle. Isäni ei tähän edelleenkään suostunut, vaan joutui luikkimaan vessaan piiloon. Tuli jotenkin paha mieli hänen puolesta, kuitenkin kun oli etukäteen sanonut että ei halua eikä aio osallistua :( noh, onneksi löysivät toisen, vähän innokkaamman tyypin leikkiin mukaan.

Odottaminen on kamalaa, kuten tässä ketjussa on jo todettu. Suomalaiset ei ole niin kovia seurustelemaan, etteikö se onnistuisi syödessä tai kahvia juodessa. Ruokailu, puheet, kahvit ja ohjelmat kaikki mahdollisimman tiiviisti ja seurusteluaikaa jää sinne loppupäähänkin kyllä ihan riittämiin.

Meillä hyvän tunnelman loi lapset - olimme vartavasten pyytäneet lapset mukaan. Heille oli oma leikkipiha ja omat tarjoilut (Keittoa, kolmioleipiä, hedelmiä, karkkibaari ja sipsejä ja keksejä) Lisäksi meillä oli paperia ja viirejä joita sai väritellä ja piirrellä, saippuakuplia ja en enää edes muista mitä kaikkea pientä. Toki aiukuisten asioita sai ottaa, mutta kaikki aikuisten ruoat eivät ehkä olleet ihan lasten makuun. Moi vanhempi oli todella iloinen, kun lapset pääsivät mukaan ja juhlista tuli koko perheen juttu. Aikuiset seurustelivat leikkipihan vierellä olevassa tilassa keskenään - lapset viuhtoivat omaa menoaan. Lasten läsnäolo teki juhlista itselleni ainakin, varsin rennon, mukavan ja spontaanin. Heille juhla oli erityinen, koska lapset oli otettu huomioon. Vanhemmille myös juuri siksi - oli helppo rentoutua kaikkien. Meillä puheita ei ollut kuin yksi ja muutama lauluesitys, jotka ilmaantuivat spontaanisti. Mitään suunniteltua ei ollut, koska väkeä oli niin paljon, että leikit, tms. olisivat hukkuneet massaan. Noista häistä saimme positiivista palautetta vielä vuosia niiden jälkeen, kun ystävät suunnittelivat omiaan. 

Teemahäät, joissa vieraiden pitää pukeutua tietyllä tavalla.

Ihan kuin vieraana ei menisi rahaa jo tarpeeksi, on häälahjaa, polttareita, matkakustannuksia, kyllä te tiedätte. Tähän päälle sitten pitää hommata vaatteet teemavärin mukaisesti, kuten turkoosi mekko.