Lue keskustelun säännöt.
Miten 10-15 vuotta nuorempia naisia oikeaoppisesti lähestytään?
09.05.2016 |
Mielessä on siis eräs opiskelukaveri. Olen tehnyt hänen kanssa muutamia kertoja yhdessä ryhmätöitä, ja olen oppinut arvostamaan häntä ja hänen mielipiteitä. Hän käyttäytyy minua kohtaan asiallisesti ja kohtelee minua tasavertaisena ihmisenä. Aidosti arvostan ja kunnioitan häntä.
Muuten olisin jo sikana limpussa, mutta av-palstan syöttämä propaganda saa minut tuntemaan itseni setämieheksi. Mikä on siis oikeaoppinen lähestymistapa?
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat mammat taitaa pelätä että omakin ukko lähtee nuoremman matkaan..
Miks miehet aina kuvittelee, että vanhemmat naiset pelkäisivät menettävänsä miehensä nuoremmalle? Itse olen nuori nainen ja mua ainakin ällöttää vanhempien miesten lähestymisyritykset. Vaikka olen kohtelias vanhempia kohtaan, se ei ole mikään merkki, että olisin kiinnostunut.
Siksi, koska itse en miehenä haluaisi olla paljon vanhemman naisen kanssa, vaan ennemmin vähän nuoremman kanssa. En ymmärrä miehiä, jotka ovat 10-15 vuotta vanhemman naisen kanssa, ja luulenkin että pitemmän päälle nuo miehet alkavat katsoa nuorempia. Ja silloin ollaan tuossa tilanteessa, että vanhempi nainen saattaa pelätä menettävänsä miehensä nuoremmalle.
Miksi et sitten ole suunnilleen ikäisesi naisen kanssa? Suurinta osaa nuorista naisista ei kiinnosta hirveästi vanhemmat miehet.
Niin olenkin ikäiseni naisen kanssa. Minusta se on toimivinta niin. Silti olen sitä mieltä, että ennemmin mies on vähän vanhempi kuin että nainen on vanhempi.
Mun mielestä taas toisinpäin, paitsi ehkä ihan nuorena. Naiset pysyy yleensä nuorekkaampina hamaan vanhuuteen asti ja elävätkin paljon pidempään. Eipä tarvi kuin ympärilleen katsoa, niin huomaa, että jo 50-60-vuotiassa miehissä ja naisissa on iso ero. Naiset on paljon aktiivisempia ja heillä on enemmän sosiaalista elämää, ovat hoikempia ja jaksavampia. Miehet nuupahtaa usein jo alta 50-vuotiaina. Ja anteeksi, ei ole tarkoitus loukata ketään, tuo vaan on totta.
Voi olla totta, että 50v ihmisistä naiset ovat hoikempia ja jaksavampia noin keskimäärin. Kuitenkin 40v naiset ovat sitäkin hoikempia ja jaksavaisempia. Miksei siis 40v mies ottaisi sitä nuorempaa eli oman ikäistään? Ja mistä nämä kaikki niin hoikat, kauniit ja jaksavaiset keski-ikäiset naiset sitten löytävät sen hoikan ja hyväkuntoisen nuoren miehen, jos miehet kuitenkin luultavasti haluavat ikäistään tai nuorempaa seuraa?
Ei löydäkään, ihan niin kuin keski- ikäiset miehet eivät useinkaan löydä selvästi nuorempaa naista.
Luulisin kuitenkin että naiset ovat tässä asiassa aika realistisia eivätkä tehtaile vaikkapa tänne palstalle aloituksia tyyliin, miksi nuoret miehet eivät huoli vanhaa naista. Toisinpäin on koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itse ole koskaan opiskellut missään yliopistossa,mutta sellainen käsitys minulla kyllä on,että ainakin ne samojen vuosikurssien opiskelijat ovat kai jokseenkin myös niitä saman ikäluokan ihmisiä ? (ehkä muutaman vuoden 'ikähaarukalla' sinne opiskelemaan valikoituneita .
Vai olenko nyt ihan väärässä?
Olet. Suurin osa on tietysti samaa ikäluokkaa, mutta kyllä niitä myöhemmällä iällä aloittavia, täydennyskouluttautuvia tai uudelleen opiskelemaan alkaviakin on.
No anteeksi kun kehtasin edes kysyä,minä kun olen vaan tällainen ylempää sivistystä saamaton,melko oppimaton mummo vaan.
Te olette tietysti kaikki niin oppineita, korkeakoulut ja yliopistot oikein käyneitä... No tuosta 'nohevuudesta' niin tiedä,mutta vähän sellaista
Minun siskontyttöni ,joka kuitenkin on siellä lääkiksessä se vaan kertoi,että kyllä ne siellä hänen kurssillaan (tai tiedekunnassaan,tai mikä se nyt sitten onkaan),ovat ne kurssikaverit kyllä jokseenkin samanikäisiä kaikki.
Itse olen vaan kotitalouskoulun,emäntäkoulun ja kansanopiston aikanani käynyt ja sitten piti siirtyä jo työelämään.
Siellä kansanopistossakin tosin kyllä sitä äidinkieltä sen verran oli oppiaineena ,että ihan oikein kiinnitin huomiota tuon herrahenkilön kielelliseen ilmaisutapaan ja -tyyliin tuossa viestissään .
Sieltä puuttui possessiivisuffiksia ja oli noin oppineeksi herraksi vähän kummia sanankäänteitä ja ilmaisuja mitä tuossa lopussa varsinkin käytti,eli ei nyt vaan minusta tuntunut muutenkaan oikein, yliopistoihmisen, ilmaisutyyliltä...
Saatanhan tietysti olla taas väärässäkin,mutta kunhan tässä nyt vähän huvikseni vaan kirjoittelin,ei muuta.
Kunnon marttyyri :D
Ei tuo ollut marttyyriasenne ollenkaan, vaan kursailua. Enhän minä nyt mitään, kun olen vaan tällainen...vaikka pitää itseään oikeasti ihan nohevana tapauksena. Vai mitä, kommentin kirjoittaja?
No,tuosta 'nohevuudesta' niin tiedä, mutta kai minulla jotain 'neiti Marplen silmää ja vaistoa' on tässä kehittynyt, kun ikäänkuin näen nyt, että tuon hra Ap.:n opinahjo taitaakin sijaita ihan vaan siellä "porvoossa päin"...
Eli niin uskottavalta 'yliopisto-opiskelijalta' ei tuon tekstinäytteensä perusteella vaikuta, että minä sitä uskoisin, mutta saattehan te muut toki uskoa jos kerran uskoa haluatte.
Siitä vaan, uskokaa kun kerran mielenne tekee. En minä sitä nyt tässä enempää aiokaan estää,jos sitä pelkäätte. Riittäähän niitä höntystelijöitä ja noita hupsujen juttujen kertojia vaikka joka palstalle.
Ei av-palstalla välttämättä keskustella aina aloittajaa uskoen mutta esim. tässä ketjussa nousi esille ihan aiheellinen aihe. Vai etkö itse koskaan nuorena joutunut tai "saanut" kokea miltä tuntuu, kun vanhempi mies yrittää uida liiveihin? Etenkin tuo, että kyseessä on opiskelupaikka, joka voisi yhtä hyvin olla työ- tai harrastusympäristökin ja jos sellaisessa paikassa menee iskemään itseään selvästi nuorempaa ihmistä, niin tilanne voi olla todella inhottava, kun niitä projekteja ja muita töitä on edelleen tehtävä yhdessä.
No, olihan siellä kansanopistossa (jossa varsinaisten opintoaineiden ohella,oli lisäksi ns. harrastuspiirejä) näytelmäpiiri, eli teatterikerho johon osallistuin.
Sen ohjaajana oli silloin n.40-vuotias näytelmäohjaaja,joka pyyteli aina kotiinsa jne.
Vasta opistoajan jälkeen (asuimme samalla paikkakunnalla) kerran siellä hänen kotonaan ,hänen sinne teelle kutsumanaan keskustelemaan käydessäni,alkoivat ehdotukset mennä aina vaan suorasukaisempaan suuntaan,mutta tein kyllä ihan heti selväksi,että tämä hively-yritys taisi nyt mennä jo kulttuuriharrastuksen ulkopuolelle ja etteivät ne hänen lupailemansa teatterikoulusuositukset minulle niin tärkeitä taida ollakaan ,kun oli poikaystäväkin ja tapaamisemme loppuivatkin sitten siihen.
En siinä hänelle asiasta sanomisessani mitään apua enkä henkistä tukea kuitenkaan tarvinnut keneltäkään,ihan spontaanisti se vaan suustani tuli ja sillä siisti sitten. Siten alkoivat muut opinnot ja unohtui koko tapaus,poikaystävällenikään en koko ukosta kertonut halaistua sanaakaan.
Tuollaiset asiat pystyin kuitenkin hoitamaan täysin itse,eikä silloin ollut mitään 'uusavuttomuutta' muillakaan ,eikä sitä tunnettu yleensäkään,ei edes terminä.Kenelläkään ei siihen aikaan ollut tarvetta mihinkään 'nettitukijoukkoihin' avuksi missään asiassa.
Nyt on tietysti toisin ja toinen aika tykkänään kuin silloin muinoin 80-luvulla,mutta ehkä sentään jotkut asiat ovat pysyneet melko samanlaisina.
Ei siitä tapauksesta kuitenkaan mitään 'traumaa' minulle jäänyt ja pystyin katkaisemaan välimme ja kaikesta huolimatta,jopa ihan sivistyneesti.
Eli ei ollut tarvetta huutaa mitään loukkauksia hänelle perään tms. mitään 'kostoksi' puolustukseksi tai hyvitykseksi tai järjestää jotain 'näyttävää loppukohtausta' . Ihan turhaa vaivannäköähän sellainen vain olisi.
Tapaamisemme vain loppuivat siihen kertaan ja sillä siisti sitten vaan. Kyllä hänkin lopetti sitten siihen,joten ei siinä mitään sen kummempia keinoja olisi tarvittukaan,kun ei jatkunut enää puolin,eikä toisin. Tämä oli se tapaus ,joka muistuu mieleen,muut ovat kyllä jo ihan kokonaan unohtuneetkin.
Kukapa sitä nyt sentään jotain tavallisia viikonloppuravintolassa joskus vain sattumalta tapaamiaan, kaikenmaailman satunnaisia känniörisijöitä ja örveltäjiä juttuineen jaksaisi, tai viitsisi enää vuosikymmenien päästä muistaakaan-saati oikein muistella...pyh!
Asiastako ei saisi täällä nettipalstalle keskustella? Sinunhan ei ole mikään pakko tätä ketjua lukea eikä täällä kirjoitella, jos asia on sinusta turhan kevyt yleisesti käsiteltäväksi. Ei se ole uusavuttomuutta, että mielipiteitä ja kokemuksia jaetaan.
Ennen niitä jaettiin face-to-face juoruamalla ja samalla kaakattaen kauhistelemalla naapuriperheen Matin alkoholin käyttöä ja sivusuhteita. Ja maailma todellakin on erilainen paikka kuin 80-luvulla, jolloin itse olin nuori ja härskejä vitsejä kaljamahaisilta sediltä joutui kuuntelemaan ilman, että muut paikalla olleet aikuiset olisivat siihen puuttuneet. En ole kasvattanut omia lapsiani, etenkään tytärtäni, sietämään tuollaista.
Yleisesti on hyvä, että asioista keskustellaan. Joku uusavuttomaksi haukkumasi 18-vuotias voi juuri tälläkin hetkellä miettiä, että miten torjua epämieluisat huomionosoitukset. Tai joku setämies voi havahtua siihen, että miten naurettavalta hän näyttää, yrittäessän iskeä mahdollisesti oman tyttärensä ikäisiä nuoria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet kuusikymppinen niin on ihan ok pyytää viisikymppistä naista ulos.
Joo on se ihan ok, mutta ei taida monikaan viisikymppinen nainen lähteä ulos niin vanhan kanssa. Mua ei ainakaan kiinnosta itseäni vanhemmat miehet, vuosi-pari ei haittaa, mutta kyllä kuusikymppiset tahtoo olla jo niin vaariosastoa, että ei nappaa.
Sama mulla. Olen 40v, enkä todellakaan alkaisi millekään 50v miehen kanssa. En tosin alkaisi millekään 30v miehenkään kanssa. 5 vuotta suuntaan tai toiseen on hyvä.
Olette mahtavia.
Aloitusviestissä ei puhuta muuta kun hyvää, ja suurin osa vain kitisee. Peukutukset sentään osoittaa että jotkut arvostaa tervettä parisuhdetta ikäerosta huolimatta.
Olen 45 eikä minua ole koskaan kiinnostanut yli 5 vuotta vanhemmat. Vaikea kuvitella että tämä vanhempanakaan tulee muuttumaan. Ap:n kysymykseen, todennäköisesti mimmi on vain ollut asiallisen kohtelias setämiestä kohtaan. Ei kannata tehdä mitään "moovia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olette mahtavia.
Aloitusviestissä ei puhuta muuta kun hyvää, ja suurin osa vain kitisee. Peukutukset sentään osoittaa että jotkut arvostaa tervettä parisuhdetta ikäerosta huolimatta.
Joskus katsos keskustelu lähtee rönsyilemään myös alkuperäisen asian viereen, mikä on hyväkin asia. Toiseksi, suurin osa varmasti ymmärtää yksittäiset suhtee, joissa ikäero on huomattava puoleen tai toiseen, mutta mahdottomalta tuntuu se, että kukaan ei halua ryhtyä mihinkään itseään vanhemman kanssa, vaan kaikki vaativat itselleen vain nuoremman kumppanin. Pattitilanne.
Vierailija kirjoitti:
Hyi helvetti. Pysy kaukana siitä tytöstä. Tuollaiset miehet oksettaa mua. Haluat kuitenkin vain käyttää kokematonta hyväksesi. Ei ole missään nimessä moraalisesti oikein tehdä mitään aloitteita noin paljon nuoremmalle naiselle.
Ja muistakaa että sama toisinpäin. Eli jos nainen on vanhempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olette mahtavia.
Aloitusviestissä ei puhuta muuta kun hyvää, ja suurin osa vain kitisee. Peukutukset sentään osoittaa että jotkut arvostaa tervettä parisuhdetta ikäerosta huolimatta.
En tiennykään että näissä ketjuissa saa tasan kirjoittaa vain vastauksen aloittajan kysymykseen. Luulin että täällä saa keskustella ketjun aiheesta muutenkin.
Vielä vastauksena ap:lle että kertomasi perusteella nainen ei vaikuta kiinnostuneelta. Jos hän on sinua kohtaan äärimmäisen asiallinen, antaa se ymmärtää että hän ei halua edes ystävystyä kanssasi vaan pitää keskustelun aiheessa (eli tekeillä olevassa ryhmätyössä tms). Jos hän kuitenkin keskustelee kanssasi muistakin asioista, esim. kertoilemalla henkilökohtaisesta elämästään tai mielipiteistään, voi hän hyvinkin olla kiinnostunut tuntemaan sinut paremmin. Ei välttämättä puoliso-mielessä, hän voi nähdä sinut kivana kaverina mutta ei muuta. Voithan joku päivä kertoa olevasi just menossa kahville viereiseen kahvilaan ja kysäistä lähteekö mukaan. Älä ehdota treffi-tyyppistä kahvittelua vaan kuulosta siltä että menet joka tapauksessa vaikka nainen ei lähtisikään. Jos saat pakit, sanot vaan että ok, no mä käyn sitten yksin ja nähdään seuraavalla luennolla tms. Lähde menemään äläkä jää roikkumaan tilanteeseen. Siten saat säilytettyä kasvosi ja helpottaa seuraavaa kertaa kun näette.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi helvetti. Pysy kaukana siitä tytöstä. Tuollaiset miehet oksettaa mua. Haluat kuitenkin vain käyttää kokematonta hyväksesi. Ei ole missään nimessä moraalisesti oikein tehdä mitään aloitteita noin paljon nuoremmalle naiselle.
Ja muistakaa että sama toisinpäin. Eli jos nainen on vanhempi.
No mä en ikinä harkitsisi edes jotain parikymppisen miehen kehdonryöstöä parisuhteeseen. Minusta se olisi julmaa poikaparkaa ajatellen. T. Nelikymppinen nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi helvetti. Pysy kaukana siitä tytöstä. Tuollaiset miehet oksettaa mua. Haluat kuitenkin vain käyttää kokematonta hyväksesi. Ei ole missään nimessä moraalisesti oikein tehdä mitään aloitteita noin paljon nuoremmalle naiselle.
Ja muistakaa että sama toisinpäin. Eli jos nainen on vanhempi.
Niin, täytyyhän naisillekin, jo tasa-arvonkin vuoksi,myöntää ihan reilusti se 'oksettavaan ja ällöttävään ikään' pääsemisen status siinä samassa iässä kuin miehillekin .
Äidit siis opettakoot pojillekin minkä ikäiset ovat niitä ällösetiä ja minkä ikäiset vaikkapa 'yökkömummoja'.
Pitäähän nyt niiden isienkin päästä kehumaan,että "tiedätkös,kun meidän Nico-Petteri se oli niin näpsäkkä,että kaatoi sen naapurin ällömummon,joka oli jo monta kertaa rappukäytävässä tervehtinyt sitä aamulla kun se oli kouluun menossa.Olipa se kerran pyytänyt avaamaan kauppakasseineen oveakin,hyi olkoon . Onneksi joutui lonkkaleikkaukseen ettei nyt ole enää meidän pikku Nicsua ahdistelemassa..."
OIkeaoppisesti lähestytään riippumatta sukupuolesta tai ikäerosta. Annat hienovaraisesti ymmärtää, että jotakin muuta yhteistä voisi olla. Yleensä pelkkä mahdollisuuden olemassaolon riittää, ei tarvita mitään suoria ehdotuksia. Molempien kasvojen säilyttämisen kannalta parempi, että ilmaus on sellainen, ettei siihen välttämättä tarvitse vastata. Kunhan vaan herättää ajatuksen. Toinen kyllä palaa sitten asiaan, jos on kiinnostunut. Noin se menee älykkäiden ihmisten kesken.
Suora ehdotus on jo tunkeilevampi, mutta henkilön luonteesta riippuen niinkin voi tehdä. Esim. "Sain kaksi lippua ensi viikon lauantaille kolmen tunnin saaristoristeilylle, muttei ole kaveria. Jos kiinnostaa lähteä seuraksi, niin nyt olisi ilmainen reissu tarjolla." Tuollainenkin jättää harkinta-aikaa, kun ei tarvitse vastata heti.
En muuten ymmärrä lainkaan, miksi mahdollinen ikäero jotenkin vaikuttaisi asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vilautat kuin vahingossa lompakossasi olevaa nippua viissatasia:)
Vierailija kirjoitti:
Vilautat kuin vahingossa lompakossasi olevaa nippua viissatasia:)
Yllytätkö siis ap:tä tekemään seksinostotarjousta. Eikö se sitten muka olisi aika ällöä jos mikä ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyt että mitä vanha setä voi tehdä hyväksesi
Naiset pitävät spontaanista miehestä, joka ei ylianalysoi turhaan. Jos olet naisen mielestä kiinnostava, niin ei sillä ole väliä miten lähestyt.
Vierailija kirjoitti:
OIkeaoppisesti lähestytään riippumatta sukupuolesta tai ikäerosta. Annat hienovaraisesti ymmärtää, että jotakin muuta yhteistä voisi olla. Yleensä pelkkä mahdollisuuden olemassaolon riittää, ei tarvita mitään suoria ehdotuksia. Molempien kasvojen säilyttämisen kannalta parempi, että ilmaus on sellainen, ettei siihen välttämättä tarvitse vastata. Kunhan vaan herättää ajatuksen. Toinen kyllä palaa sitten asiaan, jos on kiinnostunut. Noin se menee älykkäiden ihmisten kesken.
Suora ehdotus on jo tunkeilevampi, mutta henkilön luonteesta riippuen niinkin voi tehdä. Esim. "Sain kaksi lippua ensi viikon lauantaille kolmen tunnin saaristoristeilylle, muttei ole kaveria. Jos kiinnostaa lähteä seuraksi, niin nyt olisi ilmainen reissu tarjolla." Tuollainenkin jättää harkinta-aikaa, kun ei tarvitse vastata heti.
En muuten ymmärrä lainkaan, miksi mahdollinen ikäero jotenkin vaikuttaisi asiaan.
Tuo ei ole kovin suora ja tuossa ei ole mitään "tunkeilevaa". Tuo on vain rempseä ja spontaani vihjaus, jonka tyhmempikin ymmärtää mutta ei kuitenkaan tule paineita siitä että rempseän osapuolen sydän särkyisi jos keksii jonkun syyn olla lähtemättä mukaan.
Riippuu tietysti kysyjän iästä, kysyykö :Tuukko pihalle leikkimään?" vai "Alakko nää mua?" vai "Lähteekö neiti tanssimaan?" via "Maistuisiko lasillinen baarissa?" vai "Mennäänkö teille vai meille?"
Vanhemmillani on 10v ikäeroa. Tavatessaan äitini oli 26 ja isäni siis 36. Avioliitto kesti melkein 20 vuotta. Mielestäni aikuiset ihmiset osaavat päättää kenem kanssa haluavat olla ja kenen ei. Elämäntilanteet ja persoonat vaikuttavat enemmä yhteensopimiseen kuin ikä.
No, olihan siellä kansanopistossa (jossa varsinaisten opintoaineiden ohella,oli lisäksi ns. harrastuspiirejä) näytelmäpiiri, eli teatterikerho johon osallistuin.
Sen ohjaajana oli silloin n.40-vuotias näytelmäohjaaja,joka pyyteli aina kotiinsa jne.
Vasta opistoajan jälkeen (asuimme samalla paikkakunnalla) kerran siellä hänen kotonaan ,hänen sinne teelle kutsumanaan keskustelemaan käydessäni,alkoivat ehdotukset mennä aina vaan suorasukaisempaan suuntaan,mutta tein kyllä ihan heti selväksi,että tämä hively-yritys taisi nyt mennä jo kulttuuriharrastuksen ulkopuolelle ja etteivät ne hänen lupailemansa teatterikoulusuositukset minulle niin tärkeitä taida ollakaan ,kun oli poikaystäväkin ja tapaamisemme loppuivatkin sitten siihen.
En siinä hänelle asiasta sanomisessani mitään apua enkä henkistä tukea kuitenkaan tarvinnut keneltäkään,ihan spontaanisti se vaan suustani tuli ja sillä siisti sitten. Siten alkoivat muut opinnot ja unohtui koko tapaus,poikaystävällenikään en koko ukosta kertonut halaistua sanaakaan.
Tuollaiset asiat pystyin kuitenkin hoitamaan täysin itse,eikä silloin ollut mitään 'uusavuttomuutta' muillakaan ,eikä sitä tunnettu yleensäkään,ei edes terminä.Kenelläkään ei siihen aikaan ollut tarvetta mihinkään 'nettitukijoukkoihin' avuksi missään asiassa.
Nyt on tietysti toisin ja toinen aika tykkänään kuin silloin muinoin 80-luvulla,mutta ehkä sentään jotkut asiat ovat pysyneet melko samanlaisina.
Ei siitä tapauksesta kuitenkaan mitään 'traumaa' minulle jäänyt ja pystyin katkaisemaan välimme ja kaikesta huolimatta,jopa ihan sivistyneesti.
Eli ei ollut tarvetta huutaa mitään loukkauksia hänelle perään tms. mitään 'kostoksi' puolustukseksi tai hyvitykseksi tai järjestää jotain 'näyttävää loppukohtausta' . Ihan turhaa vaivannäköähän sellainen vain olisi.
Tapaamisemme vain loppuivat siihen kertaan ja sillä siisti sitten vaan. Kyllä hänkin lopetti sitten siihen,joten ei siinä mitään sen kummempia keinoja olisi tarvittukaan,kun ei jatkunut enää puolin,eikä toisin. Tämä oli se tapaus ,joka muistuu mieleen,muut ovat kyllä jo ihan kokonaan unohtuneetkin.
Kukapa sitä nyt sentään jotain tavallisia viikonloppuravintolassa joskus vain sattumalta tapaamiaan, kaikenmaailman satunnaisia känniörisijöitä ja örveltäjiä juttuineen jaksaisi, tai viitsisi enää vuosikymmenien päästä muistaakaan-saati oikein muistella...pyh!