Lue keskustelun säännöt.
Olen 20-vuotias ja tuntuu että olen viisaampi kuin 80% tuntemistani "aikuisista"
28.04.2016 |
Toisinaan se on myös taakka, koska tuntuu että näen maailman heitä synkempänä paikkana.
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta näkee taas hyvin sen halveksunnan, mitä nuoret joutuvat kohtaaman jatkuvasti ikänsä takia.
Jostain syystä nuorten älykkyyttä (ja vielä erityisemmin nuorten naisten älykkyyttä) pidetään jonain punaisena vaatteena. Nuori ihminen ei saa myöntää pitävänsä itseään älykkäänä, vaan kyse on aina nuoruuden idealismista, mustavalkoisuudesta, kokemattomuudesta, ohimenevästä vaiheesta, itsensä korottamisesta tai Dunning-Kruger vinoumasta.
Miksi joillekin ihmisille on niin vaikea myöntää, että myös nuoret todella voivat olla älykkäämpiä kuin suurin osa muista ihmisistä? Ja miksi nuorten (taas erityisesti naisten) on niin paljon hyväksyttävämpää kehua itseään hyväsydämiseksi, empaattiseksi, luotettavaksi tai jopa hyvännäköiseksi, mutta ei saa sanoa itseään älykkääksi?
Aa ei!!
Ap ei sano itseään älykkääksi, vaan VIISAAKSI. Älykkyys on enimmäkseen synnynnäinen ominaisuus, ja on tosiaan aivan mahdollista, että ap on keskimääräistä älykkäämpi.
Viisaus taas on hankittu ominaisuus, taito tehdä hyviä päätöksiä ja ajatella loogisesti ja eri näkökulmia huomioiden ja tietoa siitä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Viisaus karttuu opiskelemalla ja elämällä. Sitä ei noin lähtökohtaisesti ole jo parikymppisellä paljon, koska aika....Lisäksi ap tuntuu pitävät viisautena pessimismiä, joka toden totta on elämänasenne, ei viisaus.
Edes monilla pitkään alaan perehtyneillä filosofeilla ei ole täyttä konsensusta siitä mitä viisaus tarkoittaa tai miten se ihmisissä ilminee, joten millä meriiteillä sä kerrot mitä viisaus on ja mitä se ei ole? On myös erillinen käsite vanhuuden viisaus, joka kertyy vain elämänkokemuksen mukana, mutta ei se ole ainoaa viisautta.
Ihan kuule katson sanakirjamääritelmiä. Jos ap tarkoittaakin älykkyyttä, hänen kannattaisi käyttää vakiintunutta määritelmää ja sanaa älykkyys, eikä päättää itsekseen, että käytänpä tästä nyt jotakin muuta sanaa.
Sanoilla siis on vakiintuneet määritelmänsä, ja on vähän hoopoa alkaa keksiä niille omiaan ja sitten kiukuta muille, kun he eivät miellä asiaa samalla lailla.
Kielitoimiston sanakirja:
viisaus40
1. järkevyys, ymmärtämys, syvällinen tietämys. Vanhuuden viisaus. Elämänviisaus. Valtioviisaus. Jälkiviisaus. Mietelmään sisältyvä viisaus. Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus SL. Herran pelko on viisaudenalku VT.
2. oppi, tieto, tietämys. Kirja-, tietoviisaus. Soveltaa kirjoista saamaansa viisautta.
3. viisas ajatus, lausuma. Jakeli viisauksiaan jälkeläisilleen. Vanha viisaus sanoo, että – –.
yt. 90/91
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm... Ap, tiedätkö, pessimismiin kykenee kuka vain. Itse asiassa se ei liity mitenkään viisauteen tai älykkyyteen, vaan se on elämänasenne.
Olen viisikymppinen ulkomaantoimittaja, kiertänyt sotia ja kriisejä jo neljännesvuosisadan. Vaikka koko ajan näen ympärilläni sitä, miten ihmiset ovat itsekkäitä, ahneita ja pikkusieluisia, näen myös hyvää kehitystä, jalomielisyyttä ja inhimillisyyttä.
Hyvissä oloissa, kuten Suomessa, ihmisillä on tilaa ja mahdollisuuksia olla reiluja ja tehdä hyvää, ja mielestäni enemmistö ihmisistä myös pyrkii olemaan hyviä. Se on sisäisesti palkitsevaa, harva haluaa tuntea itsensä ilkeäksi ja itsekkääksi.
Kriisioloissa ja köyhyydessä ihmisistä kuoriutuu oman edun tavoittelu selkeämmin esiin. On pakkokin, selviytyminen vaatii kyynärpäitä.
On ikävää, jos ihminen asettaa itsensä muiden yläpuolella. Itsekin tuppasin ajattelemaan aika mustavalkoisesti tuossa iässä: oli oikea näkökulma (omani) ja väärä, eikä mitään siinä välillä. Tällainen mustavalkoisuus karisee onneksi, kun aitoa elämänkokemusta ja viisautta kertyy.
Hyvää kevättä ap, ole armollinen itsellesi ja muille.
Kristinuskon virhe on, että sen mukaan osassa ihmisiä - Jeesuksen omissa - ei ole pahuutta, vaan Saatana on ainiaaksi nujerrettu Kristuksessa. New Age -suunnatkin pyrkivät tuhoamaan pahan. Kun pahuus on oikeasti välttämätön osatekijä ihmisissä: koko elämä perustuu jonkin muun tuhoamiseen, joka loppuu vain kuolemassa. Esimerkiksi seksin himo on kristityille saatanallinen ilmiö, kun oikeampaa olisi ajatella sen kuuluvan elämään.
Jaa. En tosin puhunut mitään tuollaista. Minusta meissä kaikissa on sekä hyvää että huonoa, enkä nyt puhu millään uskonnollisilla termeillä.
Kun olot ovat hyvät, ihmisillä on "varaa" olla jalomielisiä, ja yleensä he ovat sitä, koska siitä tulee hyvä mieli ja itsetunto.
Tietysti jos hyvyys vaatii mittavia uhrauksia, tilanne muuttuu.
Ei se sen kummempaa ole.
90/91
Hmm, tuo kuulostaa hieman liikaa Maslow'n psykologialta, joka ei ole realistinen.
Ymmärrän sinua ap. Tämän ketjun vähättelijöiden perusteella sinulla onkin ihan aihetta tuntea itsesi viisaammaksi näihin "aikuisiin" verrattuna.
Jännä miten monet täällä sanovat, kuinka tuossa iässä ollaan vielä niin mustavalkoisia, mutta kuitenkin itse lokeroivat nuoret ihmiset tuohon samaan kastiin. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua ap. Tämän ketjun vähättelijöiden perusteella sinulla onkin ihan aihetta tuntea itsesi viisaammaksi näihin "aikuisiin" verrattuna.
Ihmismassat ovat ymmärtämättömiä. Vuosituhantinen totuus.
Vierailija kirjoitti:
Olen 30-vuotias ja voin kertoa, että tilanne vain pahentuu aikaa myöten. Ihmiset ovat tyhmiä ja välinpitämättömiä ja heitä kiinnostaa vain oma napa.
Ap:llä on tuo sama oireyjtymä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämänkokemus tuo myös viisautta, se on tosi. Elämänkokemuksen puute ei kuitenkaan tarkoita, etteikö nuori pystyisi menemään asioissa pintaa syvemmälle tai ajattelemaan asioita monelta eri kantilta. Itselläni on muutama parikymppinen ystävä, jotka todella vaikuttavat kypsemmiltä yksilöiltä kuin ikätoverinsa. Vaikka heillä ei välttämättä ole kokemusta tai tietoa joistain asioista, se tapa miten he ajattelevat, lähestyvät ja käsittelevät jotakin aihetta on se, mikä tekee heistä erittäin fiksuja. Tämä ei tee heistä yhtään sen kaikkitietäväisempiä tai ylimielisempiä kuin vanhemmistakaan ihmisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä miten monet täällä sanovat, kuinka tuossa iässä ollaan vielä niin mustavalkoisia, mutta kuitenkin itse lokeroivat nuoret ihmiset tuohon samaan kastiin. :D
Aaa ei... minä en lokeroi iän perusteella, vaikkakin mustavalkoisuus on ymmärrettävistä syistä yleistä nuorena. Minä ainakin luen suoraan ap:n omista kommenteista mustavalkoisuutta. Älykäs, varmasti. Viisas ei vielä.
Puolet on keskimääräistä tyhmempiä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta näkee taas hyvin sen halveksunnan, mitä nuoret joutuvat kohtaaman jatkuvasti ikänsä takia.
Jostain syystä nuorten älykkyyttä (ja vielä erityisemmin nuorten naisten älykkyyttä) pidetään jonain punaisena vaatteena. Nuori ihminen ei saa myöntää pitävänsä itseään älykkäänä, vaan kyse on aina nuoruuden idealismista, mustavalkoisuudesta, kokemattomuudesta, ohimenevästä vaiheesta, itsensä korottamisesta tai Dunning-Kruger vinoumasta.
Miksi joillekin ihmisille on niin vaikea myöntää, että myös nuoret todella voivat olla älykkäämpiä kuin suurin osa muista ihmisistä? Ja miksi nuorten (taas erityisesti naisten) on niin paljon hyväksyttävämpää kehua itseään hyväsydämiseksi, empaattiseksi, luotettavaksi tai jopa hyvännäköiseksi, mutta ei saa sanoa itseään älykkääksi?
Aa ei!!
Ap ei sano itseään älykkääksi, vaan VIISAAKSI. Älykkyys on enimmäkseen synnynnäinen ominaisuus, ja on tosiaan aivan mahdollista, että ap on keskimääräistä älykkäämpi.
Viisaus taas on hankittu ominaisuus, taito tehdä hyviä päätöksiä ja ajatella loogisesti ja eri näkökulmia huomioiden ja tietoa siitä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Viisaus karttuu opiskelemalla ja elämällä. Sitä ei noin lähtökohtaisesti ole jo parikymppisellä paljon, koska aika....Lisäksi ap tuntuu pitävät viisautena pessimismiä, joka toden totta on elämänasenne, ei viisaus.
Edes monilla pitkään alaan perehtyneillä filosofeilla ei ole täyttä konsensusta siitä mitä viisaus tarkoittaa tai miten se ihmisissä ilminee, joten millä meriiteillä sä kerrot mitä viisaus on ja mitä se ei ole? On myös erillinen käsite vanhuuden viisaus, joka kertyy vain elämänkokemuksen mukana, mutta ei se ole ainoaa viisautta.
Ihan kuule katson sanakirjamääritelmiä. Jos ap tarkoittaakin älykkyyttä, hänen kannattaisi käyttää vakiintunutta määritelmää ja sanaa älykkyys, eikä päättää itsekseen, että käytänpä tästä nyt jotakin muuta sanaa.
Sanoilla siis on vakiintuneet määritelmänsä, ja on vähän hoopoa alkaa keksiä niille omiaan ja sitten kiukuta muille, kun he eivät miellä asiaa samalla lailla.
Kielitoimiston sanakirja:
viisaus40
1. järkevyys, ymmärtämys, syvällinen tietämys. Vanhuuden viisaus. Elämänviisaus. Valtioviisaus. Jälkiviisaus. Mietelmään sisältyvä viisaus. Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus SL. Herran pelko on viisaudenalku VT.
2. oppi, tieto, tietämys. Kirja-, tietoviisaus. Soveltaa kirjoista saamaansa viisautta.
3. viisas ajatus, lausuma. Jakeli viisauksiaan jälkeläisilleen. Vanha viisaus sanoo, että – –.
yt. 90/91
Ja missä kohtaa toi määritelmä sanoo että "Viisaus karttuu opiskelemalla ja elämällä. Sitä ei noin lähtökohtaisesti ole jo parikymppisellä paljon, koska aika..."?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm... Ap, tiedätkö, pessimismiin kykenee kuka vain. Itse asiassa se ei liity mitenkään viisauteen tai älykkyyteen, vaan se on elämänasenne.
Olen viisikymppinen ulkomaantoimittaja, kiertänyt sotia ja kriisejä jo neljännesvuosisadan. Vaikka koko ajan näen ympärilläni sitä, miten ihmiset ovat itsekkäitä, ahneita ja pikkusieluisia, näen myös hyvää kehitystä, jalomielisyyttä ja inhimillisyyttä.
Hyvissä oloissa, kuten Suomessa, ihmisillä on tilaa ja mahdollisuuksia olla reiluja ja tehdä hyvää, ja mielestäni enemmistö ihmisistä myös pyrkii olemaan hyviä. Se on sisäisesti palkitsevaa, harva haluaa tuntea itsensä ilkeäksi ja itsekkääksi.
Kriisioloissa ja köyhyydessä ihmisistä kuoriutuu oman edun tavoittelu selkeämmin esiin. On pakkokin, selviytyminen vaatii kyynärpäitä.
On ikävää, jos ihminen asettaa itsensä muiden yläpuolella. Itsekin tuppasin ajattelemaan aika mustavalkoisesti tuossa iässä: oli oikea näkökulma (omani) ja väärä, eikä mitään siinä välillä. Tällainen mustavalkoisuus karisee onneksi, kun aitoa elämänkokemusta ja viisautta kertyy.
Hyvää kevättä ap, ole armollinen itsellesi ja muille.
Kristinuskon virhe on, että sen mukaan osassa ihmisiä - Jeesuksen omissa - ei ole pahuutta, vaan Saatana on ainiaaksi nujerrettu Kristuksessa. New Age -suunnatkin pyrkivät tuhoamaan pahan. Kun pahuus on oikeasti välttämätön osatekijä ihmisissä: koko elämä perustuu jonkin muun tuhoamiseen, joka loppuu vain kuolemassa. Esimerkiksi seksin himo on kristityille saatanallinen ilmiö, kun oikeampaa olisi ajatella sen kuuluvan elämään.
Jaa. En tosin puhunut mitään tuollaista. Minusta meissä kaikissa on sekä hyvää että huonoa, enkä nyt puhu millään uskonnollisilla termeillä.
Kun olot ovat hyvät, ihmisillä on "varaa" olla jalomielisiä, ja yleensä he ovat sitä, koska siitä tulee hyvä mieli ja itsetunto.
Tietysti jos hyvyys vaatii mittavia uhrauksia, tilanne muuttuu.
Ei se sen kummempaa ole.
90/91
Hmm, tuo kuulostaa hieman liikaa Maslow'n psykologialta, joka ei ole realistinen.
Joo, saahan tuosta olla eri mieltä. Minusta tuo on realistista (Maslowia en tunne), koska se on inhimillistä, että ihmisillä on tarve ajatella itsestään hyvää.
90/91
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta näkee taas hyvin sen halveksunnan, mitä nuoret joutuvat kohtaaman jatkuvasti ikänsä takia.
Jostain syystä nuorten älykkyyttä (ja vielä erityisemmin nuorten naisten älykkyyttä) pidetään jonain punaisena vaatteena. Nuori ihminen ei saa myöntää pitävänsä itseään älykkäänä, vaan kyse on aina nuoruuden idealismista, mustavalkoisuudesta, kokemattomuudesta, ohimenevästä vaiheesta, itsensä korottamisesta tai Dunning-Kruger vinoumasta.
Miksi joillekin ihmisille on niin vaikea myöntää, että myös nuoret todella voivat olla älykkäämpiä kuin suurin osa muista ihmisistä? Ja miksi nuorten (taas erityisesti naisten) on niin paljon hyväksyttävämpää kehua itseään hyväsydämiseksi, empaattiseksi, luotettavaksi tai jopa hyvännäköiseksi, mutta ei saa sanoa itseään älykkääksi?
Aa ei!!
Ap ei sano itseään älykkääksi, vaan VIISAAKSI. Älykkyys on enimmäkseen synnynnäinen ominaisuus, ja on tosiaan aivan mahdollista, että ap on keskimääräistä älykkäämpi.
Viisaus taas on hankittu ominaisuus, taito tehdä hyviä päätöksiä ja ajatella loogisesti ja eri näkökulmia huomioiden ja tietoa siitä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Viisaus karttuu opiskelemalla ja elämällä. Sitä ei noin lähtökohtaisesti ole jo parikymppisellä paljon, koska aika....Lisäksi ap tuntuu pitävät viisautena pessimismiä, joka toden totta on elämänasenne, ei viisaus.
Edes monilla pitkään alaan perehtyneillä filosofeilla ei ole täyttä konsensusta siitä mitä viisaus tarkoittaa tai miten se ihmisissä ilminee, joten millä meriiteillä sä kerrot mitä viisaus on ja mitä se ei ole? On myös erillinen käsite vanhuuden viisaus, joka kertyy vain elämänkokemuksen mukana, mutta ei se ole ainoaa viisautta.
Ihan kuule katson sanakirjamääritelmiä. Jos ap tarkoittaakin älykkyyttä, hänen kannattaisi käyttää vakiintunutta määritelmää ja sanaa älykkyys, eikä päättää itsekseen, että käytänpä tästä nyt jotakin muuta sanaa.
Sanoilla siis on vakiintuneet määritelmänsä, ja on vähän hoopoa alkaa keksiä niille omiaan ja sitten kiukuta muille, kun he eivät miellä asiaa samalla lailla.
Kielitoimiston sanakirja:
viisaus40
1. järkevyys, ymmärtämys, syvällinen tietämys. Vanhuuden viisaus. Elämänviisaus. Valtioviisaus. Jälkiviisaus. Mietelmään sisältyvä viisaus. Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus SL. Herran pelko on viisaudenalku VT.
2. oppi, tieto, tietämys. Kirja-, tietoviisaus. Soveltaa kirjoista saamaansa viisautta.
3. viisas ajatus, lausuma. Jakeli viisauksiaan jälkeläisilleen. Vanha viisaus sanoo, että – –.
yt. 90/91
Ja missä kohtaa toi määritelmä sanoo että "Viisaus karttuu opiskelemalla ja elämällä. Sitä ei noin lähtökohtaisesti ole jo parikymppisellä paljon, koska aika..."?
Katsopa kohta 1 ja 2. Järkevä toki voi olla perusluonteeltaankin, mutta ymmärtämys, syvällinen tietämys, oppi ja kirjaviisaus ovat kaikki hankittuja ominaisuuksia, eivät synnynnäisiä kuten älykkyys.
90/91
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua ap. Tämän ketjun vähättelijöiden perusteella sinulla onkin ihan aihetta tuntea itsesi viisaammaksi näihin "aikuisiin" verrattuna.
Ihmismassat ovat ymmärtämättömiä. Vuosituhantinen totuus.
Tämä. Demokratia on lähinnä vain turvarakennelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm... Ap, tiedätkö, pessimismiin kykenee kuka vain. Itse asiassa se ei liity mitenkään viisauteen tai älykkyyteen, vaan se on elämänasenne.
Olen viisikymppinen ulkomaantoimittaja, kiertänyt sotia ja kriisejä jo neljännesvuosisadan. Vaikka koko ajan näen ympärilläni sitä, miten ihmiset ovat itsekkäitä, ahneita ja pikkusieluisia, näen myös hyvää kehitystä, jalomielisyyttä ja inhimillisyyttä.
Hyvissä oloissa, kuten Suomessa, ihmisillä on tilaa ja mahdollisuuksia olla reiluja ja tehdä hyvää, ja mielestäni enemmistö ihmisistä myös pyrkii olemaan hyviä. Se on sisäisesti palkitsevaa, harva haluaa tuntea itsensä ilkeäksi ja itsekkääksi.
Kriisioloissa ja köyhyydessä ihmisistä kuoriutuu oman edun tavoittelu selkeämmin esiin. On pakkokin, selviytyminen vaatii kyynärpäitä.
On ikävää, jos ihminen asettaa itsensä muiden yläpuolella. Itsekin tuppasin ajattelemaan aika mustavalkoisesti tuossa iässä: oli oikea näkökulma (omani) ja väärä, eikä mitään siinä välillä. Tällainen mustavalkoisuus karisee onneksi, kun aitoa elämänkokemusta ja viisautta kertyy.
Hyvää kevättä ap, ole armollinen itsellesi ja muille.
Kristinuskon virhe on, että sen mukaan osassa ihmisiä - Jeesuksen omissa - ei ole pahuutta, vaan Saatana on ainiaaksi nujerrettu Kristuksessa. New Age -suunnatkin pyrkivät tuhoamaan pahan. Kun pahuus on oikeasti välttämätön osatekijä ihmisissä: koko elämä perustuu jonkin muun tuhoamiseen, joka loppuu vain kuolemassa. Esimerkiksi seksin himo on kristityille saatanallinen ilmiö, kun oikeampaa olisi ajatella sen kuuluvan elämään.
Jaa. En tosin puhunut mitään tuollaista. Minusta meissä kaikissa on sekä hyvää että huonoa, enkä nyt puhu millään uskonnollisilla termeillä.
Kun olot ovat hyvät, ihmisillä on "varaa" olla jalomielisiä, ja yleensä he ovat sitä, koska siitä tulee hyvä mieli ja itsetunto.
Tietysti jos hyvyys vaatii mittavia uhrauksia, tilanne muuttuu.
Ei se sen kummempaa ole.
90/91
Hmm, tuo kuulostaa hieman liikaa Maslow'n psykologialta, joka ei ole realistinen.
Joo, saahan tuosta olla eri mieltä. Minusta tuo on realistista (Maslowia en tunne), koska se on inhimillistä, että ihmisillä on tarve ajatella itsestään hyvää.
90/91
Kirjeenvaihtajana ihmiskuvasi odottaisi olevan tarkkanäköisempi.
Vierailija kirjoitti:
Toisinaan se on myös taakka, koska tuntuu että näen maailman heitä synkempänä paikkana.
Huoli pois! Kyllä se harhaluulo siitä karisee, kun tulee ikää lisää. Sinä et ole vielä kaikilta osin aikuinen, vaikka niin kuvittelet (ja se johtuu iästäsi, sille ei voi mitään).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisinaan se on myös taakka, koska tuntuu että näen maailman heitä synkempänä paikkana.
Huoli pois! Kyllä se harhaluulo siitä karisee, kun tulee ikää lisää. Sinä et ole vielä kaikilta osin aikuinen, vaikka niin kuvittelet (ja se johtuu iästäsi, sille ei voi mitään).
Viisaat aikuiset ovat harvemmin täynnä iloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm... Ap, tiedätkö, pessimismiin kykenee kuka vain. Itse asiassa se ei liity mitenkään viisauteen tai älykkyyteen, vaan se on elämänasenne.
Olen viisikymppinen ulkomaantoimittaja, kiertänyt sotia ja kriisejä jo neljännesvuosisadan. Vaikka koko ajan näen ympärilläni sitä, miten ihmiset ovat itsekkäitä, ahneita ja pikkusieluisia, näen myös hyvää kehitystä, jalomielisyyttä ja inhimillisyyttä.
Hyvissä oloissa, kuten Suomessa, ihmisillä on tilaa ja mahdollisuuksia olla reiluja ja tehdä hyvää, ja mielestäni enemmistö ihmisistä myös pyrkii olemaan hyviä. Se on sisäisesti palkitsevaa, harva haluaa tuntea itsensä ilkeäksi ja itsekkääksi.
Kriisioloissa ja köyhyydessä ihmisistä kuoriutuu oman edun tavoittelu selkeämmin esiin. On pakkokin, selviytyminen vaatii kyynärpäitä.
On ikävää, jos ihminen asettaa itsensä muiden yläpuolella. Itsekin tuppasin ajattelemaan aika mustavalkoisesti tuossa iässä: oli oikea näkökulma (omani) ja väärä, eikä mitään siinä välillä. Tällainen mustavalkoisuus karisee onneksi, kun aitoa elämänkokemusta ja viisautta kertyy.
Hyvää kevättä ap, ole armollinen itsellesi ja muille.
Kristinuskon virhe on, että sen mukaan osassa ihmisiä - Jeesuksen omissa - ei ole pahuutta, vaan Saatana on ainiaaksi nujerrettu Kristuksessa. New Age -suunnatkin pyrkivät tuhoamaan pahan. Kun pahuus on oikeasti välttämätön osatekijä ihmisissä: koko elämä perustuu jonkin muun tuhoamiseen, joka loppuu vain kuolemassa. Esimerkiksi seksin himo on kristityille saatanallinen ilmiö, kun oikeampaa olisi ajatella sen kuuluvan elämään.
Jaa. En tosin puhunut mitään tuollaista. Minusta meissä kaikissa on sekä hyvää että huonoa, enkä nyt puhu millään uskonnollisilla termeillä.
Kun olot ovat hyvät, ihmisillä on "varaa" olla jalomielisiä, ja yleensä he ovat sitä, koska siitä tulee hyvä mieli ja itsetunto.
Tietysti jos hyvyys vaatii mittavia uhrauksia, tilanne muuttuu.
Ei se sen kummempaa ole.
90/91
Hmm, tuo kuulostaa hieman liikaa Maslow'n psykologialta, joka ei ole realistinen.
Joo, saahan tuosta olla eri mieltä. Minusta tuo on realistista (Maslowia en tunne), koska se on inhimillistä, että ihmisillä on tarve ajatella itsestään hyvää.
90/91
Kirjeenvaihtajana ihmiskuvasi odottaisi olevan tarkkanäköisempi.
No, sinä varmaan sitten annat oman yleisteoriasi, joka on "tarkkanäköisempi". Se, että olen eri mieltä kanssasi, ei tarkoita automaattisesti että sinä olet "tarkkanäköisempi". Tarkastelemme asiaa eri suunnista ja puhumme varmasti vähän eri asioistakin.
Tässä puhutaan nyt yleistyksin, joten mikään ei tietenkään päde jokaiseen yksilöön.
ps. en ole kirjeenvaihtaja, olen ulkomaantoimittaja.
90/91
Jaa. En tosin puhunut mitään tuollaista. Minusta meissä kaikissa on sekä hyvää että huonoa, enkä nyt puhu millään uskonnollisilla termeillä.
Kun olot ovat hyvät, ihmisillä on "varaa" olla jalomielisiä, ja yleensä he ovat sitä, koska siitä tulee hyvä mieli ja itsetunto.
Tietysti jos hyvyys vaatii mittavia uhrauksia, tilanne muuttuu.
Ei se sen kummempaa ole.
90/91