Onko muut kyllästyneet teatteriin, jota työnhauksikin kutsutaan?
Koko prosessi on yhtä teennäistä pokkurointia. Jos ei osaa tyrkyttää itseään oikein, ei tule mistään mitään, vaikka olisi hyvä työntekijä. Ja pitäisi olla kaikenlaisia ässiä hihassa, joilla tehdä vaikutus. Huoh.
Kommentit (78)
Ihan sama kuin tekisi hakemuksista paperilennokkeja ja viskelisi ikkunasta. Jos jotain kuuluu takaisin, on se että paikkaa haki 390 henkilöä ja valinta ei tällä kertaa kohdistunut sinuun. Ihme juttu joo. Alkaa pikkuhiljaa tympimään...
Olen erittäin kyllästynyt. Olen koodari, ja jos haluaisin hakea työtä (onneksi ei tarvi kun on työpaikka), niin minun tarvisi VALEHDELLA ja ESITTÄÄ olevani tosi menevä ja sosiaalinen ja tiimihenkinen, intoa täynnä oleva luova ihminen, vaikka itse työ on sitten sitä, että aivan yksinään nyperretään sitä koodia tietokoneella päivästä toiseen, ilman edes tilaa omalle luovuudelle.
En ymmärrä tällaista, että täytyy työnhakuvaiheessa esittää olevansa sellainen, mitä ominaisuuksia itse työssä ei edes tarvita. En tiedä olisiko minusta enää edes moiseen epärehellisyyteen ja esittämiseen. TUntuu että ei, mutta jos joutuisin työttömäksi ja tulisi köyhyys, voi olla että köyhyys motivoisi...
Vierailija kirjoitti:
Olen erittäin kyllästynyt. Olen koodari, ja jos haluaisin hakea työtä (onneksi ei tarvi kun on työpaikka), niin minun tarvisi VALEHDELLA ja ESITTÄÄ olevani tosi menevä ja sosiaalinen ja tiimihenkinen, intoa täynnä oleva luova ihminen, vaikka itse työ on sitten sitä, että aivan yksinään nyperretään sitä koodia tietokoneella päivästä toiseen, ilman edes tilaa omalle luovuudelle.
En ymmärrä tällaista, että täytyy työnhakuvaiheessa esittää olevansa sellainen, mitä ominaisuuksia itse työssä ei edes tarvita. En tiedä olisiko minusta enää edes moiseen epärehellisyyteen ja esittämiseen. TUntuu että ei, mutta jos joutuisin työttömäksi ja tulisi köyhyys, voi olla että köyhyys motivoisi...
Meillä sama :D Vaaditaan noita extrovertti-ihmisiä mutta itse työssä istun käytännössä, minä ja minun läppäri periaatteella näpytelleen exceliä. Kerran viikossa pomo käy, jos käy, katsomassa olenko hengissä. Tarjous- ja määrälaskentaa teen.
Vierailija kirjoitti:
On kyllästynyt. Perusduuniin vaaditaan jotain cv:tä ja hakemuksia, suosittelijoita... naurattaa suoraan sanottuna. Olen mielummin työtön, annan muiden kisata ja teen vähän pimeänä lisätienestejä.
Niinpä. Johonkin kassatyöhönkin tarvitaan suosittelijat.
Ihan ahdistaa, kun opintojen aikana meille on toitotettu, että tulevaisuudessa halutaan ulospäinsuuntautuneita innovaattoreita, eikä hiljaisella puurtajalla ole enää sijaa työmarkkinoilla. En tajua, miksi kaikkien pitäisi olla jotain innovaatiomoottoreita, jos hommat hoituu hyvin ja ajallaan. Nousee niskavillat pystyyn ajatuksesta, että joutuisin feikkaamaan olevani ihan helvetin innovatiivinen ja ekstrovertti ihminen. Argh. Hoidan hommani niin kuin on sovittu, eikö sen pitäisi riittää? Miksi mukana pitäisi olla jotain ihme teatteria?
Kyllä olen kyllästynyt. Hakemuksiin kirjoitan rehellisesti, etten ole se maailman rohkein ja äänekkäin henkilö, mutta olen ystävällinen ja rehellinentunnollinenavoin whatever.
En suostu minkäänlaiseen typerään kehuskelulitaniaan, koska tiedän valtaosan hakemuksista olevan sellaisia muutenkin. Sitä paitsi jos kerron olevani rehellinen, niin miksi valehtelen hakemuksessa?
Turhauttavaa tämä hakeminen on, mutta aina vain yritän.
Vierailija kirjoitti:
On kyllästynyt. Perusduuniin vaaditaan jotain cv:tä ja hakemuksia, suosittelijoita... naurattaa suoraan sanottuna. Olen mielummin työtön, annan muiden kisata ja teen vähän pimeänä lisätienestejä.
Eli työnhaku on vaikeaa mutta kuitenkin löydät pimeitä duuneja? Tosi uskottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllästynyt. Perusduuniin vaaditaan jotain cv:tä ja hakemuksia, suosittelijoita... naurattaa suoraan sanottuna. Olen mielummin työtön, annan muiden kisata ja teen vähän pimeänä lisätienestejä.
Eli työnhaku on vaikeaa mutta kuitenkin löydät pimeitä duuneja? Tosi uskottavaa.
Valitettavasti erittäin uskottavaa.
Osa ihmisistä siipeilee muiden kustannuksella ja tienaa pimeästi työskentelemällä epärehellisten työnantajien palveluksessa.
Rakennusalalla on töissä valtavasti ihmisiä, joille maksetaan pimeää puhtaana käteen -ansiota. (Tosin eläke ei kerry jne. ja toiminta on rikollista.)
Esimerkki epärehellisen työnantajan toiminnasta: "Seinään kiinnitetyn peilin hinta on 250 euroa, ilman kuittia 180 euroa."
Ikävää ja ala-arvoista käytöstä.
Ohis
Olen kyllästynyt, olen jälleen 'kotiutunut' määräaikaisesta työsuhteesta. Koitan ajatella positiivisesti, tehdä osuuteni kotosalla enkä menetä toivoani vaan haen sinnikkäästi työpaikkoja niin kauan, että oman paikkani jälleen löydän. Mutta voin kertoa ettei ole helppoa herätä arkiaamuisin katsomaan, kun parempi puolisko lähtee töihin ja itse jää tuijottamaan mol.fin nettisivuja.
Välillä alkaa vain olla usko koetuksella sillä työpaikkoja ei vain tunnu löytyvän vaikka kuinka panostaisi työnhakuun.
No nyt on asiapuhetta. En olisi osannut tuota paremmin sanoa. Työnhaku 2010-luvulla perustuu pelkkään valehteluun, liioitteluun ja itsensä mainostamiseen. Jos tähän ei suostu niin sitten joutuu olemaan ilman.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ahdistaa, kun opintojen aikana meille on toitotettu, että tulevaisuudessa halutaan ulospäinsuuntautuneita innovaattoreita, eikä hiljaisella puurtajalla ole enää sijaa työmarkkinoilla. En tajua, miksi kaikkien pitäisi olla jotain innovaatiomoottoreita, jos hommat hoituu hyvin ja ajallaan. Nousee niskavillat pystyyn ajatuksesta, että joutuisin feikkaamaan olevani ihan helvetin innovatiivinen ja ekstrovertti ihminen. Argh. Hoidan hommani niin kuin on sovittu, eikö sen pitäisi riittää? Miksi mukana pitäisi olla jotain ihme teatteria?
No niinpä. Lisäksi vaatimukset ovat ristiriitaisia: nerot ja hyvät innovaattorit ovat yleensä introvertteja tai muuten epäsosiaalisia, siis outoja. Kun siis puhutaan oikeista innovaattoreista eikä sellaisista puuhastelijoista, jotka myyvät keksimäänsä pyörää uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
No nyt on asiapuhetta. En olisi osannut tuota paremmin sanoa. Työnhaku 2010-luvulla perustuu pelkkään valehteluun, liioitteluun ja itsensä mainostamiseen. Jos tähän ei suostu niin sitten joutuu olemaan ilman.
Just niin. Siis ihan pelkkää leikkiä. Oikeilla asioilla ei ole enää väliä, vaan sillä, millaisia temppuja työntekijä osaa tehdä ja miten hyvin näyttelee mukana. Kieri, anna tassu.
Olen! Rekrytointi"prosessi" on tehty aivan naurettavaksi pelleilyksi jopa perusduuneihin, viimeksi tällaiseen törmäsin hakiessani opiskeluaikana osa-aikaista kesätyötä kassalta, oli ryhmähaastattelut ja muut monivaiheiset testit, vaikka oli jo vuosien kokemus ko. duunista.
Joo. Olen hiljainen, sisäänpäin kääntynyt ja stressaannun helposti. Kerropa tuo hakemuksessa sitten. Kuitenkin pitäisi tuoda persoonaa esille ja blaablaa. Entäpä jos on sellainen persoona, jota harva haluaa palkata? Mitä siihen hakemukseen sitten pitäisi laittaa? Valheita, jotka paljastuu jo haastattelussa (jos sellaiseen siis jollain ihmeen keinolla pääsee)? Ei tässä nykymaailmassa tunnu olevan sijaa kuin ekstraverteille, vaikka monilla työpaikoilla on paljonkin niitä hiljaisia puurtajia vakisuhteessa. Kuitenkin uusille työntekijöille on ihan eri kriteerit. En jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Olen! Rekrytointi"prosessi" on tehty aivan naurettavaksi pelleilyksi jopa perusduuneihin, viimeksi tällaiseen törmäsin hakiessani opiskeluaikana osa-aikaista kesätyötä kassalta, oli ryhmähaastattelut ja muut monivaiheiset testit, vaikka oli jo vuosien kokemus ko. duunista.
Uskomatonta, osa-aikaduuniin kassalla ryhmähaastattelut!
Vähän ot, tuli innovatiivisuudesta mieleen. Musta on hassua ja nurinkurista, että noilla innovaatio-opinnoilla onnistutaan tekemään innovaatiosta kirosana, ja saamaan suurimmalle osalle porukkaa tosi negatiivinen asenne innovointia kohtaan. Hienosti onnistuttu siis. :D Koko ajan kun suitsutetaan sitä, että innovoikaa innovoikaa, työelämässa halutaan I-IHMISIÄ eli innovaattoreita, ei S-IHMISIÄ eli suorittajia!! Ja opettajat runkkaa ringissä niille saatanan hienoille innovaatio-opinnoille, ollaan niin nykyaikaisia että. Vaikka oikeasti koko paska on teennäinen ja huonosti toteutettu kokonaisuus, joka vaan ahdistaa opiskelijoita, eikä sillä ole mitään tekemistä oikean innovatiivisuuden kanssa.
Hupaisaa tässä työnhakusirkuksessa on, että jotkut työnantajat eivät työhaastattelun jälkeen välttämättä vaivaudu edes kertomaan "valinta ei tällä kertaa osunut teihin".
Onko muille käynyt samoin, että Olette käyneet työhaastattelussa ja sen jälkeen on vain syvä hiljaisuus työnantajan taholta?
Pisteet sen sijaan niille haastattelijoille, jotka ilmoittavat haastattelun tuloksesta. Huomaavaisimmat ovat jopa soittaneet.
Vierailija kirjoitti:
Joo. Olen hiljainen, sisäänpäin kääntynyt ja stressaannun helposti. Kerropa tuo hakemuksessa sitten. Kuitenkin pitäisi tuoda persoonaa esille ja blaablaa. Entäpä jos on sellainen persoona, jota harva haluaa palkata? Mitä siihen hakemukseen sitten pitäisi laittaa? Valheita, jotka paljastuu jo haastattelussa (jos sellaiseen siis jollain ihmeen keinolla pääsee)? Ei tässä nykymaailmassa tunnu olevan sijaa kuin ekstraverteille, vaikka monilla työpaikoilla on paljonkin niitä hiljaisia puurtajia vakisuhteessa. Kuitenkin uusille työntekijöille on ihan eri kriteerit. En jaksa.
Niinpä. Ja tuollakin persoonalla pystyisi oikeasti tekemään useitakin töitä. Koskaan ei vaan pääse todistamaan sitä, että olisi oikeasti hyvä työntekijä, kun ei ole niitä näyttelijäntaitoja.
On kyllästynyt. Perusduuniin vaaditaan jotain cv:tä ja hakemuksia, suosittelijoita... naurattaa suoraan sanottuna. Olen mielummin työtön, annan muiden kisata ja teen vähän pimeänä lisätienestejä.