siis saako lastensuojelun sosiaalityöntekijä lukea potilastiedot?
Siis tilata ne suoraan esim mielenterveystoimistosta ja lukea sellaisenaan mitä esim psykiatriset sairaanhoitajat, psykoterapeutit ja psykiatrit ovat kirjoittaneet?
Kommentit (390)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sosiaalityöntekijä saa halutessaan lukea kaikki psykiatrien ja terapeuttien kirjoittamat kuvaukset? missä salassapitovelvollisuus?
Lakis sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 20 § : Valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, kansaneläkelaitos, eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutuslaitos, koulutuksen järjestäjä, sosiaalipalvelun tuottaja, terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö sekä terveydenhuollon ammattihenkilö ovat velvollisia antamaan sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten.
Siinäpä se seisoo. Ei saa lukea "halustaan" vaan perustellusta tarpeesta.
eli jos äidillä on ollut joskus aikanaan mt-ongelmia ja nyt tulee esim erimielisyys sosiaalitoimen kanssa, niin sosiaalitoimi voi "lapsen edun vuoksi" lukea kaikki psykiatrien ja terapeuttien kirjaukset? Ei kuulosta kyllä oikealta.
Tässä on juuri se syy miksi ei kannata hakeutua mt-asioissa ikinä hakemaan apua! Diagnoosin saatuasi et saa vakuutuksia, tietyt työpaikat estyvät ja pahimmissa tapauksissa somaattisten sairauksien hoito sivuutetaan mt-diagnoosin vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sosiaalityöntekijä saa halutessaan lukea kaikki psykiatrien ja terapeuttien kirjoittamat kuvaukset? missä salassapitovelvollisuus?
Lakis sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 20 § : Valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, kansaneläkelaitos, eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutuslaitos, koulutuksen järjestäjä, sosiaalipalvelun tuottaja, terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö sekä terveydenhuollon ammattihenkilö ovat velvollisia antamaan sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten.
Siinäpä se seisoo. Ei saa lukea "halustaan" vaan perustellusta tarpeesta.
eli jos äidillä on ollut joskus aikanaan mt-ongelmia ja nyt tulee esim erimielisyys sosiaalitoimen kanssa, niin sosiaalitoimi voi "lapsen edun vuoksi" lukea kaikki psykiatrien ja terapeuttien kirjaukset? Ei kuulosta kyllä oikealta.
Tässä on juuri se syy miksi ei kannata hakeutua mt-asioissa ikinä hakemaan apua! Diagnoosin saatuasi et saa vakuutuksia, tietyt työpaikat estyvät ja pahimmissa tapauksissa somaattisten sairauksien hoito sivuutetaan mt-diagnoosin vuoksi.
Nämä riskit on joissain tilanteissa olemassa, totta. Mutta huomattavasti isompia riskejä liittyy siihen, ettei sitä apua itselleen hae. Vähän sama kuin ei suostuisi menemään edes hengenhädässä sairaalaan, ettei saa sairaalabakteeria...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten olisi hyvä miettiä, mitä kaikkea itsestään kertovat lääkärille tai hoitajille. Aiemmin on voinut "jättää menneisyyden taakseen" vaihtamalla paikkakuntaa, jolloin vanhat terveystiedot ovat tulleet uuden paikkakunnan terveydenhuollon tietoon vain siinä tapauksessa, että potilas on kertonut, missä on ollut potilaana ja lisäksi antamalla suostumuksen, että nämä tiedot saa hankkia. Nykyisin ei enää voi, koska terveystiedot menevät kaikki Kansalliseen terveysarkistoon ja ovat sieltä nähtävissä ihan riippumatta siitä, missä päin Suomea on ollut hoidossa. Ensi vuoden aikana myös yksityislääkäreiden tiedot alkavat mennä Kantaan, joistain menee jo nyt. Myös sosiaalipuolen tiedot tulevat menemään Kantaan. Eli kun 15-vuotiaana teiniangstissasi viiltelet itseäsi, tiedot seuraavat sinua läpi elämäsi ja ovat nähtävissä silloinkin, kun 20 vuotta myöhemmin tasapainoisena aikuisena odotat esikoistasi.
Historiaansa ei voi enää muuttaa. Eihän se terveydenhuollon työntekijöiden vika ole, että heillä on velvollisuus antaa tietoja pyydettäessä. Loppujen lopuksi noissa asioissa on kyse lapsen edusta. Se tulisi kaikkien muistaa.
Miten on lapsen edun mukaista, että äidin seksuaalimieltymykset tulevat lastensuojelun tietoon?? Ei ole lapsen edun mukaista.
Olen nro 52 ja kun selvisi, että sosiaalitoimi on pyytänyt terveydenhuollon paperit, kävin itse pyytämässä samat. Sain kaikki psykiatrisen sairaanhoitajan tekemät kirjaukset, samoin hoitoneuvottelukäynneistä tehdyt kirjaukset. Vähän aikaa sitten papereita oltiin pyydetty uudestaan (tuoreempia kirjauksia) ja taas oli tehty sama asia eli lähetetty kaikki. Kirjauksissa lukee, että mitään vakavaa, pitempiaikaista mielenterveyden ongelmaa ei ole ja että ajankohtaisesti on ymmärrettävästi (lääkäri kirjannut näin) stressikuormitusta, syynä omat ja sukulaisen sairastelut ja hankaluudet kotona. Näistä kirjauksista on jonkin verran aikaa, mutta sosiaalityöntekijä ei ole havainnut näiden kirjausten merkitystä lainkaan, vaan on poiminut papereista itselleen sopivia asioita, mm. kauan sitten tehdystä työ- ja toimintakyvyn arvioinnista, asia, joka ei liity äitiyteeni lainkaan. Tutkin vielä papereita hiukan ja palaan sitten taas, mutta kiitos tästä keskustelusta, alan nyt varmaan itse selvitellä missä minun kohdalla on virhe tapahtunut ja kuka siitä on vastuussa.
Niin ja kuten tässä keskustelussa olikin mainittu, niin kun tajusin mitä on tapahtunut, totesin, että en voi enää puhua missään siitä miltä minusta tuntuu, koska kaikki tiedot leviää ja sitten niitä ylitulkitaan sellaisen henkilön toimesta, jolla ei ole terv.huollon koulutusta.
Minun kohdallani oli siis käynyt niin, että KELAa varten tehdyssä lausunnossa psykiatri oli maininnut kognitiiviseen psykoterapiaan liittyvän termin ja kirjannut jotain sen ilmenemisestä minun kohdallani ja sosiaalityöntekijä oli nostanut tuon lauseen esiin ja käyttänyt sitä yhdessä päätöksessä. Kun kysyin häneltä, tietääkö hän, mitä ko. termi tarkoittaa, hän sanoi, että ei tiedä, mutta kerro sinä.
En kertonut, vaan sanoin, että sinun täytyy tietää jos päätöksiä tähän vedoten teet.
Sosiaaliasiamies on ilmoittanut minulle, että hankitaan lausunto, minulla on tämä jopa kirjallisena, mutta sosiaalityöntekijä sanoi, että ei, kun me hankittiin käyntikirjaukset....ja ne siis oli luovutettu.
Täähän vaan pahentaa lapsenkin oloja, kun äiti ei voi kertoa psyykepuolelta asioita vapaasti jos kaikki tulee pahimassa tapauksessa olemaan sossun luettavissa.
Missä on se säädös, jonka perusteella sosiaaliviranomaiselle annetaan käyntikirjaukset ja "kaikki tiedot" ?
Mikä on se laki tai asetus, jonka perusteella KAIKKI tiedot antaneet terveydenhuoltohenkilöt eivät rikkoneet julkisuuslakia, eli siitä oleva poikkeus? Minä en ole löytänyt muuta säädöstä kuin sen, jossa annetaan oikeus tietojenluovuttamiseen ilman potilaan lupaa VAIN OLENNAISESTI VAIKUTTAVISTA ASIOISTA.
Vierailija kirjoitti:
Missä on se säädös, jonka perusteella sosiaaliviranomaiselle annetaan käyntikirjaukset ja "kaikki tiedot" ?
Mikä on se laki tai asetus, jonka perusteella KAIKKI tiedot antaneet terveydenhuoltohenkilöt eivät rikkoneet julkisuuslakia, eli siitä oleva poikkeus? Minä en ole löytänyt muuta säädöstä kuin sen, jossa annetaan oikeus tietojenluovuttamiseen ilman potilaan lupaa VAIN OLENNAISESTI VAIKUTTAVISTA ASIOISTA.
Ei säädöksillä ole mitään väliä jos käytännössä annetaan kaikki....
Vierailija kirjoitti:
Miten voidaan olettaa että sillä tietoja antavalla on mitään mahdollisuutta arvioida mikä tieto on asian kannalta oleellista? Miten tietoja pyytävä henkilö voisi osata pyytää tiettyjä tietoja jos ei tiedä niiden olemassaolosta?
Kummallinen systeemi.
Onko tuo sitten yhtään parempi, että sosiaalityöntekijällä on vapaa katseluoikeus efficaan, vaikka hänellä ei ole mitään lääketieteellistä koulutusta eikä siten kykyä ymmärtää kaikkea lukemaansa?
Terveydenhoitopuolella ainakin PITÄISI olla sekä tietoa että ymmärrystä siitä, mitkä tiedot vaikuttavat olennaisesti vaikkapa lastensuojeluasiassa.
Eihän siinä tunnetussa Eerikan tapauksessa sosiaaliviranomaiset edes saaneet sitä selville, että äitipuoli ei oikeasti ollut lääkäri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä on se säädös, jonka perusteella sosiaaliviranomaiselle annetaan käyntikirjaukset ja "kaikki tiedot" ?
Mikä on se laki tai asetus, jonka perusteella KAIKKI tiedot antaneet terveydenhuoltohenkilöt eivät rikkoneet julkisuuslakia, eli siitä oleva poikkeus? Minä en ole löytänyt muuta säädöstä kuin sen, jossa annetaan oikeus tietojenluovuttamiseen ilman potilaan lupaa VAIN OLENNAISESTI VAIKUTTAVISTA ASIOISTA.
Ei säädöksillä ole mitään väliä jos käytännössä annetaan kaikki....
Miski säädöksiä on sitten tekemässä 200 turhaa ihmistä siellä Helsingissä, jos ei ole mitään väliä?
Sehän tässä on ongelma, että millä perusteella kaikki annetaan, kuten lukuoikeus potilastietoihin, kun kukaan ei löydä sitä pykälää, jonka mukaan saisi antaa muutakin tietoa kuin ne olennaisesti asiaan liittyvät. Vapaa lukuoikeus on aivan yksiselitteisesti salassapitovelvollisuuden rikkomista, mutta kuinka moni siitä on edes tiennyt?
Sosiaalityöntekijä saa lastensuojelussa kaikki tarvitsemansa tiedot pyytämällä käytännössä mistä vaan, kaikki salassapitovelvollisuudet ohittaen. Aikuissosiaalityössä näin ei ole, vaan kun kyse on pelkästä aikuisesta, tulee tietojen pyytämiseen olla asiakkaan lupa. Sosiaalityöntekijä EI todellkaan pääse itse mihinkään terveydenhuollon asiakirjoihin käsiksi, vaan ne siis aina erikseen tilataan. Sosiaalityöntekijä ei myöskään saa (eikä kyllä haluakaan) kenenkään koko potilashistoriaa- ei meidän aika riitä minkään vuoden -86 jalkasilsatietojen läpikäyntiin.
Ehdotus: yrittäkää pitää niistä lapsist ja itsestänne huolta, niin ette edes joudu lastensuojelun asiakkaiksi.
Toinen ehdotus: opetelkaa vähän medialukutaitoa ja lähdekritiikkiä (koskien mm. Muutamaa kommenttia tässäkin keskustelussa)
T. Sosialityöntekijä
Mitä piilottelet? Mielestäni kun on lapsista kyse niin kaikki saisivat puhaltaa yhteen hiileen. Mielenterveysongelmat ja lapset ei oikeen ole hyvä yhtälö.
Kannattaa käydä yksityisellä hoitamassa mt-asiat, ei jää yleisiin rekistereihin mitään jälkiä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä piilottelet? Mielestäni kun on lapsista kyse niin kaikki saisivat puhaltaa yhteen hiileen. Mielenterveysongelmat ja lapset ei oikeen ole hyvä yhtälö.
Niin, lapset pois vaan kaikilta, jotka ovat hakeneet apua esim. masennukseen tai ahdistukseen siksi, että joku läheinen on kuollut tai ihminen on kokenut jonkin traumaattisen tapahtuman tai elänyt vaikka henkisesti sairaan ihmisen kanssa, joka aiheuttanut pahaa oloa?
Vierailija kirjoitti:
Olen nro 52 ja kun selvisi, että sosiaalitoimi on pyytänyt terveydenhuollon paperit, kävin itse pyytämässä samat.
Tutkin vielä papereita hiukan ja palaan sitten taas, mutta kiitos tästä keskustelusta, alan nyt varmaan itse selvitellä missä minun kohdalla on virhe tapahtunut ja kuka siitä on vastuussa.
Ehdotan, että selvitytät asian tietosuojavaltuutetulla. Tee sinne selvityspyyntö/kannanottopyyntö, rikottiinko lakia, kun luovutettiin kaikki eikä vain asiaan olennaisesti liittyvät tiedot. Pyydä ottamaan kantaa siihenkin, olisiko tiedot pitänyt luovuttaa antamalla lausunto eikä luovuttamalla käyntimerkinnät. En muista nyt, onko tietosuojavaltuutettu antanut suosituksen asiassa. Lääkäriliitto on, ks. https://www.laakariliitto.fi/edunvalvonta-tyoelama/suositukset/potilast… "Lääkäriliitto suosittelee potilaan terveydentilaa koskevien tietojen luovuttamista lausunnon muodossa, ellei erityislainsäädännössä erikseen ole menettelystä toisin säädetty."
Ennen kuin teet pyynnön tietosuojavaltuutetulle, voit soittaa tietosuojavaltuutetun neuvontanumeroonkin. Numero on tietosuoja.fi-etusivulla.
Vaikka kyseessä todennäköisesti onkin rikos, kannattaa silti ottaa yhteyttä mieluummin tietosuojavaltuutettuun kuin poliisiin. Kuten potilastietoja omin päin katselleen sosiaalityöntekijän tapauskin osoittaa, paikallispoliisilla ei välttämättä ole laintuntemusta tai lainnoudattamishalua. Varmemmin asiaan saa juridisesti pätevän kannan, kun hankkii sen tietosuojavaltuutetulta.
Jos tietosuojavaltuutettu toteaa, että lakia rikottiin, voit sen jälkeen tehdä tietojen luovuttajalle vahingonkorvausvaatimuksen yksityisyyden loukkaamisesta. Vahingonkorvauslain 2 luvun 6 § mukaan oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä, jonka yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu. Ei siis tarvitse olla olemassa mitään oikeuden antamaa rikostuomiota. Riittää, että teko, jollaiset laissa on säädetty rangaistavaksi, on tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Mitä piilottelet? Mielestäni kun on lapsista kyse niin kaikki saisivat puhaltaa yhteen hiileen. Mielenterveysongelmat ja lapset ei oikeen ole hyvä yhtälö.
Jokaisella on oikeus piilottaa henk koht asioitaan. Esim omaa seksuaalisuuttaan yms. Kaikki terveystiedot eivät todellakaan kuulu sossulle. Hoidossa olevat mielenterveysongelmat eivät ole este vanhemmuudelle. Mt-hoidolla on lisäksi ls-ilmo velvollisuus, joten asia on hoidossa sitäkin kautta. Sossulle ei todellakaan kuulu kaikki sairaanhoitajan ja psykoterapeutin kirjaukset.
Kyllä ne saa lastensuojelulakiin vedoten.
Mun kimppuun käytiin vaikka mulla ei ollut mitään masennusta eikä mitään vastaavaa.
Kaiken kukkuraksi eräs hlö ryhtyi kukkoilemaan "kun saat hoitaa lastasi kotona".
Lisäksi kodinhoitaja puuttui asioihini eli sekin tiesi jotakin.
Ja sen lisäksi kaivoi kaappejani...
Nyt vasta kun lapsi on melkein aikuinen, uskallan puhua julkisella puolella vapaammin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne saa lastensuojelulakiin vedoten.
Mun kimppuun käytiin vaikka mulla ei ollut mitään masennusta eikä mitään vastaavaa.
Kaiken kukkuraksi eräs hlö ryhtyi kukkoilemaan "kun saat hoitaa lastasi kotona".
Lisäksi kodinhoitaja puuttui asioihini eli sekin tiesi jotakin.
Ja sen lisäksi kaivoi kaappejani...
Nyt vasta kun lapsi on melkein aikuinen, uskallan puhua julkisella puolella vapaammin.
Millä perusteella sossut asioi sun luona? Ja miks ihmeessä kävi kaapilla tuo kodinhoitaja?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa käydä yksityisellä hoitamassa mt-asiat, ei jää yleisiin rekistereihin mitään jälkiä.
Pian jää, kun yksityisiltäkin alkaa mennä potilastiedot Kantaan.
Vierailija kirjoitti:
Siis tilata ne suoraan esim mielenterveystoimistosta ja lukea sellaisenaan mitä esim psykiatriset sairaanhoitajat, psykoterapeutit ja psykiatrit ovat kirjoittaneet?
Eivät saa ilman potilaan lupaa.
🇺🇦🇮🇱
Syyttäjä päättää vain sen, nostetaanko rikoksista syytettä. Poliisi päättää, onko rikosta edes tapahtunut. Kun poliisi päättää, että "ei rikosta", niin koko asia ei ikinä mene syyttäjälle.