Lue keskustelun säännöt.
Miksei 8kk vauva voi olla mummon kanssa yötä?
04.04.2016 |
Aina ollaan kivittämässä vanhempi joka tuon ikäisen jättää vaikka mummolaan vkonlopuksi. Sanotaan että äiti voi mennä jos isä jää tai päinvastoin.. Miten se vauva kestää mukamas isän kanssa sen viikonlopun kun äiti on poissa mutta mummon kanssa ei mukamas kestä? En ymmärrä logiikkaa tässä.. Yhtälailla minusta läheinen mummo voi olla vauvan kanssa jos kerran jompikumpi vanhempi kuitenkin on poissa.
Kommentit (128)
Mieheni oli myös paljon mummolassa. On kertonut, että luuli välillä mummoa äidikseen. Ei ole äitinsä kanssa missään tekemisissä nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kysellä tälläistä keskustelupalstalla? Tee niin kuin itse haluat, ei se kenellekään kuulu. Jokaisella on omat mielipiteensä, ja minä en niistä paskaakaan välitä. Kasvatan lapseni ihan niinkuin itseäni huvittaa. Typerät pahaa puhuvat arvostelevat mammat ovat naisten alinta pohjasakkaa.
Pikkuvauva ei tiedä missä on, pääasia että tulee ruokaa ja perustarpeet tyydytetään ja isovanhemmat ovat sen verran tuttuja ja rakastavia, rauhallisia ja levänneinä, kokeneita, että käyvät täydestä kuin väärä raha. Lisäksi vauva ei arvioi, onko päivä vai yö eli yön nukkuminen muualla kuin kotona (jossa nukutaan omassa eri makuuhuoneessa kenties) ei ole sen vammauttavampaa kuin nukkua päivällä vaunuissa kaupunkikävelyllä.
Jokainen tekee lapsille mitä haluaa ja kantaa vastuun siitä
Minustakin tuli ihan täysjärkinen ihminen, vaikka juoksin yöt isää pakoon ja nukuin kylmässä navetassa. Miten sitä ennen pärjättiin, vaikka lapset sai turpaan. Ihan fiksuja niistä kasvoi. Miksi nyt pitäisi toimia toisin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi kysellä tälläistä keskustelupalstalla? Tee niin kuin itse haluat, ei se kenellekään kuulu. Jokaisella on omat mielipiteensä, ja minä en niistä paskaakaan välitä. Kasvatan lapseni ihan niinkuin itseäni huvittaa. Typerät pahaa puhuvat arvostelevat mammat ovat naisten alinta pohjasakkaa.
Koska ei se ollut kysymys, se oli keskustelunavaus (toisen ketjun innoittamana) ja muotoiltu kysymyksen muotoon. Todennäköisesti ap ei todellakaan puntaroi, voiko sen lapsen hoidattaa mummolla vai ei. Ap on sellainen joka hoidattaa lastaan paljon mummolla, tai sitten itse mummo joka haluaisi olla pienelle lapsenlapselleen kuin äiti. Jokin toinen ketju kirvoittanut sitten sitä pahaa oloa, kun on paljon naisia jotka eivät halua antaa lastaan yöhoitoon vielä alle vuoden ikäisenä. Ja nythän sen sinunkin tekstistäsi huomaa, että hyvin toimii: lastaan mahdollisimman pitkään itse hoitava nainen on kamala toisia arvosteleva akka, jonka periaatteilla ei ole mitään pohjaa.
Ja siis itse en näe mitään ongelmaa viedä 8kk vauvan yöksi tutulle hoitajalle. Vaikkakin paras kaikkien mielestä lienee, kun se tuttu hoitaja tulee vauvan omaan kotiin, jossa vauva voisi herätä kuitenkin niin että vanhemmat ovat sitten aamulla kotona. Toki tämä ei vain monissa perheissä ole mahdollista. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö olisi täysin ymmärrettävää jos ei halua antaa lastansa hoitoon vielä kovin pienenä. Ja sille löytyy paljon pohjatietoakin, miksi niin kannattaisi tehdä. Mutta toisten valintoja ei silti kannata arvostella, sillä kukanenkin tekee ne päätökset nimenomaan sen oman perheen yhteiselämän kannalta järkevimmin. Mutta pisteet ap:lle, kun saa levitettyä vihaa ympäriinsä juuri haluamalla tavalla.
Meillä esim. isä oli koti-isä, eli ensisijainen kiintymyssuhde muodostui isään. Saimme kyllä paljon arvosteluja tästä. Lapsemme meni ekan kerran yöhoitoon vasta 2-vuotiaana, ja usko tai älä tästäkin tuli arvosteluja -minulle! Aina löytyy marttyyrimummoja, jotka kuvittelevat että lapsi kasvaa kieroon kun napanuora ei mene heti synnäriltä lähtiessä rikki, ja ei päästäkään leikkimään jo vauvan ollessa 2kk äitiä äidin (tai isän) paikalle.
Vierailija kirjoitti:
Pikkuvauva ei tiedä missä on, pääasia että tulee ruokaa ja perustarpeet tyydytetään ja isovanhemmat ovat sen verran tuttuja ja rakastavia, rauhallisia ja levänneinä, kokeneita, että käyvät täydestä kuin väärä raha. Lisäksi vauva ei arvioi, onko päivä vai yö eli yön nukkuminen muualla kuin kotona (jossa nukutaan omassa eri makuuhuoneessa kenties) ei ole sen vammauttavampaa kuin nukkua päivällä vaunuissa kaupunkikävelyllä.
Kyllä huomaa mummon kirjoittaman tekstin heti. Toivottavasti omat lapsesi ovat samaa mieltä, että haaveet mummoäitiydestä eivät kaadu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pikkuvauva ei tiedä missä on, pääasia että tulee ruokaa ja perustarpeet tyydytetään ja isovanhemmat ovat sen verran tuttuja ja rakastavia, rauhallisia ja levänneinä, kokeneita, että käyvät täydestä kuin väärä raha. Lisäksi vauva ei arvioi, onko päivä vai yö eli yön nukkuminen muualla kuin kotona (jossa nukutaan omassa eri makuuhuoneessa kenties) ei ole sen vammauttavampaa kuin nukkua päivällä vaunuissa kaupunkikävelyllä.
Kyllä 10h yöunet ovat eri asia kuin 2h päiväunet vaunuissa. Ja pikkuvauva elää vielä vahvassa symbioosissa ensisijaiseen hoitajaan nähden, ja tarvitsee mielikuvaa äidistä/isästä pärjätäkseen vieraan ihmisen hoidossa (siis kun kiintymyssuhde on muodostunut, eihän tuota voi yleistää esim. keskoseen joka on sairaalassa ja kokee kaiken niiden hoitajien kautta sillä hetkellä).
Mutta en silti tarkoita, etteikö välillä olisi hyväkin (vanhemmille) että vauva on hoidossa, ja kyllä varmaan siinä yöhoitoon viennissäkin on paljon varaa miettiä mikä on juuri meidän perheelle sopiva tapa. Halusin vain sanoa, että ei se vauva sielunelämä ihan noinkaan mene. Vauvalle ei ole ihan sama kuka häntä hoitaa. Ja vaikka se isovanhempi olisi kuinka levollinen, kokenut ja ihana, niin ei se vedä voittoa siihen ihmiseen johon vauva on kiintynyt ja jonka kautta hän muodostaa itseään ja ympärillä olevaa maailmaa. Esim. vauvalle se tissi/pullo on muutakin kuin ruokaa - se on turvaa ja side siihen hoitajaansa, hellyyttä ja läheisyyttä. Toisten ihmisten hellyys ja läheisyys on pienelle vauvalle tärkeämpää kuin toisten (vanhemmat vs. isovanhemmat).
En ymmärrä miksi joillakin on tarve tehdä lapsen vanhemmat "turhaksi". Toki en ymmärrä sitäkään että toisten hoitoonpäätöksiä tuomitaan kohtuuttomasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikkuvauva ei tiedä missä on, pääasia että tulee ruokaa ja perustarpeet tyydytetään ja isovanhemmat ovat sen verran tuttuja ja rakastavia, rauhallisia ja levänneinä, kokeneita, että käyvät täydestä kuin väärä raha. Lisäksi vauva ei arvioi, onko päivä vai yö eli yön nukkuminen muualla kuin kotona (jossa nukutaan omassa eri makuuhuoneessa kenties) ei ole sen vammauttavampaa kuin nukkua päivällä vaunuissa kaupunkikävelyllä.
Kyllä huomaa mummon kirjoittaman tekstin heti. Toivottavasti omat lapsesi ovat samaa mieltä, että haaveet mummoäitiydestä eivät kaadu.
Palataanpa ap otsikkoon, johon tämä on vastaus. Ja lisäksi kommentti siihen, että tuo yksi yö/ikävuosisääntö on keksitty pullamössönykyaikana eikä ole tosiaankaan aiemmin noudatettu edes suositus. Ja hyvin on kasvettu. Ehkä jopa paremmin kuin nykyisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikkuvauva ei tiedä missä on, pääasia että tulee ruokaa ja perustarpeet tyydytetään ja isovanhemmat ovat sen verran tuttuja ja rakastavia, rauhallisia ja levänneinä, kokeneita, että käyvät täydestä kuin väärä raha. Lisäksi vauva ei arvioi, onko päivä vai yö eli yön nukkuminen muualla kuin kotona (jossa nukutaan omassa eri makuuhuoneessa kenties) ei ole sen vammauttavampaa kuin nukkua päivällä vaunuissa kaupunkikävelyllä.
Kyllä huomaa mummon kirjoittaman tekstin heti. Toivottavasti omat lapsesi ovat samaa mieltä, että haaveet mummoäitiydestä eivät kaadu.
Palataanpa ap otsikkoon, johon tämä on vastaus. Ja lisäksi kommentti siihen, että tuo yksi yö/ikävuosisääntö on keksitty pullamössönykyaikana eikä ole tosiaankaan aiemmin noudatettu edes suositus. Ja hyvin on kasvettu. Ehkä jopa paremmin kuin nykyisin.
Noh meidän lapsesta kasvaakin sitten oikein superpullamössöilijä, kun ei viedä alle vuoden ikäisenä mummolle nukeksi yön yli. Eikä kaduta :) Myöhemmin kyllä saa kulkea mummolassa kun itse oppii pyytämään, ja onneksi meidän lapsen mummoille ollaan tervetulleita ihan perheinä kylään. Nytkin mummot mielellään täällä meillä kotona hoitavat jos haluavat, ihan niin että joko ollaan kotona tai sitten jos on meno niin muutaman tunnin yksistään. Ja mitä olen keskustellut, niin ihan samaa mieltä ovat kanssani siitä että turhaan ei kannata yökylään viedä. Onneksi on sellaisiakin mummoja, jotka ymmärtävät että hoito lähtee aina vauvasta ja perheen tarpeista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikkuvauva ei tiedä missä on, pääasia että tulee ruokaa ja perustarpeet tyydytetään ja isovanhemmat ovat sen verran tuttuja ja rakastavia, rauhallisia ja levänneinä, kokeneita, että käyvät täydestä kuin väärä raha. Lisäksi vauva ei arvioi, onko päivä vai yö eli yön nukkuminen muualla kuin kotona (jossa nukutaan omassa eri makuuhuoneessa kenties) ei ole sen vammauttavampaa kuin nukkua päivällä vaunuissa kaupunkikävelyllä.
Kyllä huomaa mummon kirjoittaman tekstin heti. Toivottavasti omat lapsesi ovat samaa mieltä, että haaveet mummoäitiydestä eivät kaadu.
Palataanpa ap otsikkoon, johon tämä on vastaus. Ja lisäksi kommentti siihen, että tuo yksi yö/ikävuosisääntö on keksitty pullamössönykyaikana eikä ole tosiaankaan aiemmin noudatettu edes suositus. Ja hyvin on kasvettu. Ehkä jopa paremmin kuin nykyisin.
Noh meidän lapsesta kasvaakin sitten oikein superpullamössöilijä, kun ei viedä alle vuoden ikäisenä mummolle nukeksi yön yli. Eikä kaduta :) Myöhemmin kyllä saa kulkea mummolassa kun itse oppii pyytämään, ja onneksi meidän lapsen mummoille ollaan tervetulleita ihan perheinä kylään. Nytkin mummot mielellään täällä meillä kotona hoitavat jos haluavat, ihan niin että joko ollaan kotona tai sitten jos on meno niin muutaman tunnin yksistään. Ja mitä olen keskustellut, niin ihan samaa mieltä ovat kanssani siitä että turhaan ei kannata yökylään viedä. Onneksi on sellaisiakin mummoja, jotka ymmärtävät että hoito lähtee aina vauvasta ja perheen tarpeista.
Palataan edelleen ensimmäiseen viestiin, johon tämä on vastaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kehityspsykologian näkökulmasta tosiaan ei olisi ok jättää yöksi noin pientä lasta hoitoon, mutta ei se käytännössä ole kuitenkaan niin mustavalkoista. Riippuu paljon vauvan omasta temperamentista ja muista tekijöistä (mummon tuttuus, äidin poissaoloaika ym.) miten tuo käytännössä onnistuisi. Kehityspsykologian mukaan ero äidistä tai isästä (tai kehen nyt vahvin kiintymyssuhde onkaan muodostunut) on kuitenkin aina todella suuri stressi pienelle lapselle. Aikuisten voi olla ihan ymmärrettävästi vaikea käsittää vauvan tuntemuksia. Loppujen lopuksi suurin merkitys on kuitenkin sillän kuinka jatkuvaa lapsen hoitoon jättäminen on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikkuvauva ei tiedä missä on, pääasia että tulee ruokaa ja perustarpeet tyydytetään ja isovanhemmat ovat sen verran tuttuja ja rakastavia, rauhallisia ja levänneinä, kokeneita, että käyvät täydestä kuin väärä raha. Lisäksi vauva ei arvioi, onko päivä vai yö eli yön nukkuminen muualla kuin kotona (jossa nukutaan omassa eri makuuhuoneessa kenties) ei ole sen vammauttavampaa kuin nukkua päivällä vaunuissa kaupunkikävelyllä.
Kyllä huomaa mummon kirjoittaman tekstin heti. Toivottavasti omat lapsesi ovat samaa mieltä, että haaveet mummoäitiydestä eivät kaadu.
Palataanpa ap otsikkoon, johon tämä on vastaus. Ja lisäksi kommentti siihen, että tuo yksi yö/ikävuosisääntö on keksitty pullamössönykyaikana eikä ole tosiaankaan aiemmin noudatettu edes suositus. Ja hyvin on kasvettu. Ehkä jopa paremmin kuin nykyisin.
Noh meidän lapsesta kasvaakin sitten oikein superpullamössöilijä, kun ei viedä alle vuoden ikäisenä mummolle nukeksi yön yli. Eikä kaduta :) Myöhemmin kyllä saa kulkea mummolassa kun itse oppii pyytämään, ja onneksi meidän lapsen mummoille ollaan tervetulleita ihan perheinä kylään. Nytkin mummot mielellään täällä meillä kotona hoitavat jos haluavat, ihan niin että joko ollaan kotona tai sitten jos on meno niin muutaman tunnin yksistään. Ja mitä olen keskustellut, niin ihan samaa mieltä ovat kanssani siitä että turhaan ei kannata yökylään viedä. Onneksi on sellaisiakin mummoja, jotka ymmärtävät että hoito lähtee aina vauvasta ja perheen tarpeista.
Palataan edelleen ensimmäiseen viestiin, johon tämä on vastaus.
Haluatko siis, että kirjoituksesi tulkitaan vain vastauksena ap:n viestiin? Vaikka siis kommentoit, että
a.) Vauvalle on ihan sama kuka sitä hoitaa, isovanhempi tai vanhempi
b.) Nykysuositukset ovat mielestäsi pullamössösukupolven juttuja.
Noh, yhtään isovanhempia vähättelemättä ja ymmärtäen että monet vanhemmat hoidattavat lapsiaan isovanhemmilla ilman että se pilaa lapset, niin täytyy sanoa että kyllähän tuollaiset kirjoitukset herättävät varmasti hyvin monissa vanhemmissa vastalausetta.
Mutta mepäs ohitamme tämän sitten, koska se oli vain kirjoitus ap:lle. Ei osanotto yleiseen keskusteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulisi vauvalle isän olevan läheisempi ja turvallisempi hoitaja kuin mummi.
Ja yleensä vauvojen isät ovat nuoria ja työkyisiä, sillä lähes poikkeuksetta 50-60-ikävuoden jälkeen toimintakyky olennaisesti heikkenee ja jaksaminen voi olla jo äärirajoilla 8kk vauvan hoidossa.
Monille mummoille vauvan pesut tuottavat vaikeuksissa, nivelten jäykkyyden ja lihasvoiman heikkenemisen vuoksi, jolloin tapaturmariski kasvaa.
Jos mummot vaivatta selviytyvät 8kk vauvan hoidosta, niin todennäköisesti he kuuluisivat työelämään ja eläköityminen oli turhaa. Eläkemaksun perusteena kun on alentunut työkyky.
Olen 64v. ja en todella jaksaisi hoitaa vauvaikäistä ja pahinta on juuri vauvan nostelemiset ja pesut, jolloin vauva voisi vaikka pudota.
Ja miksi ihmeessä isät voi hoitaa lapsiaan, jos äiti tarvitsee vapaata, kun lapsuus kestää vain muutaman vuoden.
Olen 42v. ja mummo. Taipuu kuule nivelet vielä oikein hyvin, ikäiseni saavat jopa lapsiakin vielä. Enpä ole koskaan kuullut että mummo olis tiputtanut lapsen, isän tai äidin tiputtamia kyllä tiedän.
Vierailija kirjoitti:
Kehityspsykologian näkökulmasta tosiaan ei olisi ok jättää yöksi noin pientä lasta hoitoon, mutta ei se käytännössä ole kuitenkaan niin mustavalkoista. Riippuu paljon vauvan omasta temperamentista ja muista tekijöistä (mummon tuttuus, äidin poissaoloaika ym.) miten tuo käytännössä onnistuisi. Kehityspsykologian mukaan ero äidistä tai isästä (tai kehen nyt vahvin kiintymyssuhde onkaan muodostunut) on kuitenkin aina todella suuri stressi pienelle lapselle. Aikuisten voi olla ihan ymmärrettävästi vaikea käsittää vauvan tuntemuksia. Loppujen lopuksi suurin merkitys on kuitenkin sillän kuinka jatkuvaa lapsen hoitoon jättäminen on.
8kk:n ikäisen voi viedä päivähoitoon 10 tunniksi 5 kertaa viikossa ryhmään jossa kolme hoitajaa vaihtelee ja heidän poissaollessaan voi olla täysin vieras sijainen. Yö mummolla on kuitenkin katastrofi?
Minulla ei ollut mitään niin tärkeätä menoa että olisin jättänyt vauvani viikonlopuksi edes isälleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehityspsykologian näkökulmasta tosiaan ei olisi ok jättää yöksi noin pientä lasta hoitoon, mutta ei se käytännössä ole kuitenkaan niin mustavalkoista. Riippuu paljon vauvan omasta temperamentista ja muista tekijöistä (mummon tuttuus, äidin poissaoloaika ym.) miten tuo käytännössä onnistuisi. Kehityspsykologian mukaan ero äidistä tai isästä (tai kehen nyt vahvin kiintymyssuhde onkaan muodostunut) on kuitenkin aina todella suuri stressi pienelle lapselle. Aikuisten voi olla ihan ymmärrettävästi vaikea käsittää vauvan tuntemuksia. Loppujen lopuksi suurin merkitys on kuitenkin sillän kuinka jatkuvaa lapsen hoitoon jättäminen on.
8kk:n ikäisen voi viedä päivähoitoon 10 tunniksi 5 kertaa viikossa ryhmään jossa kolme hoitajaa vaihtelee ja heidän poissaollessaan voi olla täysin vieras sijainen. Yö mummolla on kuitenkin katastrofi?
En ole lastentarhanopettajana nähnyt 8kk ikäistä lasta ikinä päiväkodissa hoidossa. Yleensä vanhemmat vievät kai perhepäivähoitajalle mieluummin jos on tarve. Äitiyspäivärahallahan ollaan 9kk, ja useimmat yhdistävät sitten tuohon päälle vielä muutaman kuukauden kesälomia ja ovat ehkä kuukauden pari kotihoidontuella. Keskimäärin nuorimmat tulijat (mitä on vähän) ovat 1v2kk ikäisiä.Toki riippuu perheestä. Lapsen kehityksellisestä näkökulmastahan 8kk ja 12 kk:n ikäisellä on valtava ero, mm. eroahdistuskin on käyty jo läpi. Ja kyllä meillä täällä päiväkodissa pyritään pitämään sama vakihoitaja aina mahdollisimman paljon yhden lapsen kanssa. Sitten toki klo 6-9 ja 14-17 ovat niitä aikoja jolloin kaikki kolme eivät ole paikalla. En usko, että yhdenkään vanhemman ihannetilanne on tuoda hoitoon edes sitä vuoden ikäistä, mutta monille se on taloudellinen pakko, ja useimmat pitävätkin alle 2-vuotialla hoitopäivät sommittelemalla tosi lyhyinä.
Mitä nyt yleensä vanhempana ajattelen tuosta kommentista, niin en ymmärrä miksi yksi paha tekisi jostain asiasta sitten hyvän. Varmasti ei kukaan (emme edes me täällä pk:ssa) ajattele, että lapsi hyötyisi jotenkin erityisesti jos syystä tai toisesta joutuisikin päiväkotiin (edelleenkin en ole koskaan nähnyt sellaista tilannetta, tosin olen ollut alalla vasta muutamia vuosia) 8kk:n iässä. Se on takuuvarmasta usein jollain tapaa tilanteen sanelema pakko monille vanhemmille. Se ei silti kumoa kuitenkaan sitä, ettäkö joku lapsi eio saattaisi kärsiäkin kun on yöt erossa vanhemmistaan. Muutenkin yöaikana vauva/lapsi tarvitsee enemmän turvaa että voi edes nukahtaa. Meillä myös täällä pienimmelle tehdään lievittäviä keinoja, eli lapsilla on vanhempien kuvat omassa lokerikkopaikassa että voitaisiin pitää vanhemman mielikuvaa enemmän yllä jne. Todellakaan yksikään kollega ei ajattele, että 1v:n hoitoontulo olisi jotenkin pikkujuttu josta lapsi selviää kyllä automaattisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikkuvauva ei tiedä missä on, pääasia että tulee ruokaa ja perustarpeet tyydytetään ja isovanhemmat ovat sen verran tuttuja ja rakastavia, rauhallisia ja levänneinä, kokeneita, että käyvät täydestä kuin väärä raha. Lisäksi vauva ei arvioi, onko päivä vai yö eli yön nukkuminen muualla kuin kotona (jossa nukutaan omassa eri makuuhuoneessa kenties) ei ole sen vammauttavampaa kuin nukkua päivällä vaunuissa kaupunkikävelyllä.
Kyllä huomaa mummon kirjoittaman tekstin heti. Toivottavasti omat lapsesi ovat samaa mieltä, että haaveet mummoäitiydestä eivät kaadu.
Palataanpa ap otsikkoon, johon tämä on vastaus. Ja lisäksi kommentti siihen, että tuo yksi yö/ikävuosisääntö on keksitty pullamössönykyaikana eikä ole tosiaankaan aiemmin noudatettu edes suositus. Ja hyvin on kasvettu. Ehkä jopa paremmin kuin nykyisin.
Noh meidän lapsesta kasvaakin sitten oikein superpullamössöilijä, kun ei viedä alle vuoden ikäisenä mummolle nukeksi yön yli. Eikä kaduta :) Myöhemmin kyllä saa kulkea mummolassa kun itse oppii pyytämään, ja onneksi meidän lapsen mummoille ollaan tervetulleita ihan perheinä kylään. Nytkin mummot mielellään täällä meillä kotona hoitavat jos haluavat, ihan niin että joko ollaan kotona tai sitten jos on meno niin muutaman tunnin yksistään. Ja mitä olen keskustellut, niin ihan samaa mieltä ovat kanssani siitä että turhaan ei kannata yökylään viedä. Onneksi on sellaisiakin mummoja, jotka ymmärtävät että hoito lähtee aina vauvasta ja perheen tarpeista.
Palataan edelleen ensimmäiseen viestiin, johon tämä on vastaus.
Haluatko siis, että kirjoituksesi tulkitaan vain vastauksena ap:n viestiin? Vaikka siis kommentoit, että
a.) Vauvalle on ihan sama kuka sitä hoitaa, isovanhempi tai vanhempi
b.) Nykysuositukset ovat mielestäsi pullamössösukupolven juttuja.
Noh, yhtään isovanhempia vähättelemättä ja ymmärtäen että monet vanhemmat hoidattavat lapsiaan isovanhemmilla ilman että se pilaa lapset, niin täytyy sanoa että kyllähän tuollaiset kirjoitukset herättävät varmasti hyvin monissa vanhemmissa vastalausetta.
Mutta mepäs ohitamme tämän sitten, koska se oli vain kirjoitus ap:lle. Ei osanotto yleiseen keskusteluun.
Olisit tosiaan ohittanut kun noin kiristi pipoa. Mitähän se lapseen vaikuttaa kun äiti meuhkaa päivät ja illat pitkät palstoilla.
Ap kysyi tosiaan jotain, josta tämä ketju sai alkunsa.
Ja vastaus on: kyllä voi olla yötä mummolassa jos mummo siihen suostuu. Ja että suositukset muuttuvat eivätkä tule olemaan 10 vuoden kuluttua samat kuin nyt kuten eivät olleet vielä muutama vuosi sitten samoja kuin nyt ovat.
Jos pikkulapsen voi viedä päivähoitoon, ei se yöhoito mummolla siitä juuri eroa. Tiesittehän, että on myös yöpäiväkoteja. Mitenköhän lapset niistä selviävät täysipäisinä?
Minun veljenpoikani on 3kk ja on ollut minun ja mieheni luona jo useita öitä hoidossa.
En ymmärrä mitä pahaa siinä on. Pienokainen tulee joskus meille yöksi niin että vanhemmat saavat nukkua yönsä edes joten kuten kunnolla. Heillä on myös 3-vuotias tyttö, joka hänkin pitää heitä hereillä.
Minun mies tosin hoitaa todella paljon poikaa, useita kertoja viikossa, että on tottunut olemaan hänen kanssaan.
Meistä se on vaan ihanaa, kun ei vielä itse olla siinä elämäntilanteessa että oma lapsi olisi järkevä ja rakastamme tätä veljenpoikaa hyvin hyvin paljon.
Se "olemassaolon kokemus" ei lakkaa yhtään mihinkään missään vuorokaudessa. Vauva nukkuu ja syö aivan normaalisti ja kautta vuosi satojen heistä on kehittynyt ihmisiä, jotka tätä yhteiskuntaa vievät eteenpäin. Ikinä ennen ei vauvojen kanssa ole voitu niin pitkiä aikoja olla kuin nykyään joten ihan täyttä kuraa koko juttu. Ihan hyvin voi jättää luotettavalle läheiselle vauva yöksi. Ja etsikääpä ihmeessä parisuhde, joka voi hyvin vaikkei ole yhtään yötä kahdestaan vietetty. Mistä näitä "kaiken uhraava äitiys" äitejä oikein sikiää?