Kertokaa hauskimpia esimerkkejä uusavuttomista ihmisistä

Kerroin kaverille etten päässyt sänky puuhiin tytön kanssa kun oli menkat.

Kaveri kysyi kuka ne on sille tehnyt. Oltiin noin 24v molemmat

Ostin kämpän reilusti alle markkinahintaan uusavuttomalta perheeltä. Eivät olleet osanneet puhdistaa hajulukkoja, poistaa pesuovien lasiovista kalkkijäämiä, puhdistaa ilmanvaihtolaitetta, suojata terassia saati viedä edes osaa muuttokuormastaan mukanaan kun pois lähtivät. Heidän laskujaankin sain vielä pari kuukautta, koska eivät tienneet muuttoilmoituksen tekemisestä.

Koska kyseessä oli parin vuoden vanha uudiskohde, pelkällä kunnon tehosiivouksella kämpästä tuli vähintään yhtä arvokas mitä uutena. Postitkin heitän nykyään suoraan roskikseen.

Asumisen suhteen tosiaan ollaan uusavuttomia.

Aika moni tuntuu haluavan omakotitalon, vaikka ei ole mitään tietoa eikä ymmärrystä, että niin uusi kuin vanhakin talo on kiinteistö, jota pitä jatkuvasti hoitaa, huoltaa ja vahtia nurkkia.

Eikä ole tietoa siitäkään miten tämä kaikki sitten tapahtuu.

Netti on kyllä täynnä tätäkin asiaa, jos on kiinnostusta.

Vierailija kirjoitti:

Seurustelin ihanan tytön kanssa, mutta ei se mihinkään johtanut. Hän tunnusti, että ei osaa rohkia eikä loukuttaa. Ajatuskin avioliitosta niin avuttoman naisen kanssa oli kamala.

Mulle kävi tarinan alkuosan kanssa samoin mutta nuo taidot osasi, vein äkkiä vihille. 😊

Vierailija kirjoitti:

Aika pitkään kännyköiden kanssa oli niin, että numero vaihtui jos vaihtoi operaattoria. Ja kännykkäkauppojen yhteydessä niin usein tapahtui.

NMT aikana täytyi tietää suunnilleen millä alueela puhelin johon soitettiin oli ja antaa sen alueen suunta.

Yks tuttu kun muutama vuosi sitten kuuli että mulla on sähköposti Gmail-palvelussa. "Niin mullakin! Minähän voin sitten laittaa sulle viestiä joskus sitäkin kautta!" ...

Nosiis, tiedän erään pian 19v joka ei voi mennä harkkoihinsa yksin kun ei osaa mennä bussilla ensin juna-asemalle ja siitä junaan (asemalla 2 raidetta käytössä). Joten hänet viedään ja haetaan harkoista, matka-aika kotoa harrastukseen julkisilla kestää yhteensä n.15min. Ei kuulemma osaa toimia junassa ja on liian hankalaa.

Samainen henkilö ei osaa tehdä itselleen muuta ruokaa kuin lämmittää mikrossa valmiiksi annostellun ruuan. Ei siis edes spagettia osaa keittää jos se on loppu....

Kaverini testaa, että kiehuuko keitinvesi työntämällä sormensa veteen. Ja pannun kuumuudeen painamalla kämmenensä pikaisesti siihen.

Hän ihmetteli kyydissäni, kuinka tiedän minkä kaistan valitsen. Näytin hänelle ylhäällä roikkuvat opasteet. "No mutta miten sä ehdit katsoa niitä? Ei mun keskittyminen ainakaan riitä!"

Hän ei osaa kierrättää, ei tietänyt mikä on narsissin ja narsistin ero, luuli Japanin olevan Kiinan pääkaupunki... Näitä riittää.

Ystäväni uskoi, että keskeytetty yhdyntä on varma ehkäisykeino....

Minä itse. Ihmettelin, kun pyykinpesukone ei toimi. Soitin miehelle töihinkin. Mies istuu kahvipöydässä porukan kanssa ja kysyy, että oletko tarkistanut, onko johto seinässä. Olen insinööri ja käynyt sähkötekniikan peruskursseja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika pitkään kännyköiden kanssa oli niin, että numero vaihtui jos vaihtoi operaattoria. Ja kännykkäkauppojen yhteydessä niin usein tapahtui.

NMT aikana täytyi tietää suunnilleen millä alueela puhelin johon soitettiin oli ja antaa sen alueen suunta.

Nope.

Ennen NMT:tä ollut ARP (autoradiopuhelin) sen sijaan tarvitsi paikkatiedon.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä meneekö tämä uusavattomuudesta mutta en voi käsittää miten suomalainen, vähän päälle parikymppinen ei kykene puhumaan sanaakaan englantia. Todistin eilen tavaratalossa tilannetta jossa asiakas kysyi englanniksi KAHDELTA paikalla olleelta myyjältä missä ovat miesten vaatteet. Kumpikaan ei kyennyt sanomaan "upstairs" tai edes kädellä viittomaan ylös/rullaportaiden suuntaan vaan hoki suomeksi "ylhäällä, siis YLHÄÄLLÄ". Ei se asiakas ymmärrä sitä sanaa yhtään sen paremmin vaikka sen sanoisi KOVEMMALLA ÄÄNELLÄ. Mitähän ko.myyjät on laittanu siihen cv:hen kielitaidon kohdalle....?

Olen ollut hakemassa työpaikkaa johon en päässyt. Kielitaitoa edellytettiin. Kuitenkin myöhemmin turistit valittivat että henkilökunnalla ei ole kielitaitoa. Suhteillako ne paikat jaetaan?

Äidit jotka ostavat vain purkkeja ja muita purkiloita kun eivät tajua että soseita olisi helppo tehdä itse.

Vierailija kirjoitti:

Kesätyöpaikassa pankissa joskus aikoinaan kaksi muuta kesämisukkaa istuivat mun sermin takana ja heidän keskustelunsa olivat aikas jännää kuultavaa.

Ikimuistoisin oli kuitenkin se, kun toinen heistä oli lukenut päivän lehdestä, että nyt vasta tienataan itselle, alkuvuosi maksettu veroja (tiedättehän ne otsikot kun laskennallisesti arvioidaan missä kuussa kansa alkaa vasta tienata itselleen).

No tämä kaksikko tulkitsi asian niin, ettei ensi kuusta tarvitse enää maksaa veroja. Ne olivat jo pitkälle suunnittelemassa jotain Saksan reissua kun mä en enää voinut olla hiljaa vaan piti rikkoa haaveet. Ja nämä opiskelivat tradenomeiksi ja olivat pankissa kesätöissä.

Olivat kuitenkin päässeet pankkiin kesätöihin. Usein riittää että on edustavan näköinen.

Nykyään kaupoissa on uusavuttomille ihan omia valmistuotteita, mm. riisipuuro.

:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekaa kertaa vaihdettiin pussilakanoita peittoihin silloisen poikakaverin, nykyisen aviomiehen, kanssa. Ihmetteilin kun hän ensitöikseen alkoi kauhealla tohinalla ja vaivalloisesti kääntää puhdasta pussilakanaa nurin päin. Säksätin heti, että mitä hemmettiä sä teet, älä nyt sitä kääntele, sehän ON jo oikein päin.

Saimme jopa pienen kinastelun aikaan, kun tyyppi vaan itsepäisesti intti, että pitäähän se nyt kääntää, AINAHAN se käännetään, siitä aloitetaan.

No, mieheni ei ollut koskaan kotonaan nähnyt, miten pussilakanat laitetaan ja oli sitten yksin asuessaan järkeillyt homman niin, että pussilakana nurinperin ja sitten sentti sentiltä lievästi sanottuna hankalasti rullataan sitä siihen peiton ylle, vähän niin kuin kortsu.

Paitsi ettei se lakana tietenkään liu'u siihen ihan yhtä kätevästi vaan vaatii mieletöntä hyppelehtimistä ympäriinsä, peiton nosteluita, lakanan hivuttelua, ärräpäitä..

No, nykyisin laitetaan pussilakanat minun tavallani. Mutta jostain syystä likapyykkikoriin pussilakanat ilmestyvät nurin päin, jos mieheni on ne tuonut pyykkiin :)

Mä petaan ammatikseni ja kiroan joka kerta ääneen kun pesulasta tullut pussilakana on oikein päin. Petaaminen on niin paljon nopeampaa, jos pussilakana on väärinpäin. Kädet pussilakanan sisään, nurkkareijistä ulos, tartu peittoon ja ryöpsäytä pussilakana yhdellä rivakalla riuhtaisulla peiton päälle. Aikaa menee muutama sekunti per peitto.

Laittaa kädet nurkkareijistä sisään jos lakana on oikeinpäin...

Nurkkareijistä ja oikeinpäin vai nurinpäin pussilakanasta kisaajilla tiedoksi, että pussilakanoita on monenlaisia ja suurimmassa osassa maailmaa (Brittiläisen kansainyhteisön piirissä olevat tai olleet maat, Jenkit, Etelä-Amerikka, Aasia ...) niitä nurkkareikiä ei edes ole. Ja se iso reikäinen voi olla muuallakin kuin jalkopäässä. Siskollani Kanadassa on lahjaksi saatuna pussilakanoita, joissa reikä on vinoneliön (ns. salmiakkikaramelin) muotoinen iso pitsireunainen aukko keskellä päällyspuolta. Ne on kuulemma olleet yleisiä Puolassa ja yksi hänen naapurinsa sanoi että hänen äidiltään on niitä kanssa, hänen miehensä perhe on Ukrainalaisperäistä sukua. Reiät pussilakanoita taitavat olla kuin kuivauskaapit meillä keittiöissä. Pidämme niitä niin itsestään selvinä että oletamme niitä löytyvän kaikkialta, vaikka kyse on omasta erikoisuudestamme.

Olisi kiva tietää miten on muissa Pohjoismaissa. Onko pussilakanan ylänurkissa reiät vai ei Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa?

Ainakaan kaikissa Ikean pussilakanoissa niitä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään kaupoissa on uusavuttomille ihan omia valmistuotteita, mm. riisipuuro.

:)

Ne tuotteet ovat tosi hyviä myös vanhuksille ja vammaisille, jotka eivät pysty tekemään itse. Samoin ne parjatut valmiiksi kuoritut hedelmät.

Kunnon riisipuuron tekeminen vaatii aikaa. On se varmasti kätevä myös kiireiselle, joka haluaa syödä riisipuuroa. Samaa kastia, kuin muutkin valmisruoat.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään kaupoissa on uusavuttomille ihan omia valmistuotteita, mm. riisipuuro.

:)

Aluksi tuntui itsestänikin tyhmältä idealta tuo valmis riisipuuro mutta ostan sitä nykyään silloin tällöin. Asun yksin ja jos haluan yhden annoksen riisipuuroa iltapalaksi kun tulen myöhään illalla kotiin mikä asiassa muita häiritsee? Riisipuuroa on myös sopiva annoskoko valmiiksi mitattuna.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva tietää miten on muissa Pohjoismaissa. Onko pussilakanan ylänurkissa reiät vai ei Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa?

Ainakaan Ikean pussilakanoissa ei ole ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään kaupoissa on uusavuttomille ihan omia valmistuotteita, mm. riisipuuro.

:)

Ne tuotteet ovat tosi hyviä myös vanhuksille ja vammaisille, jotka eivät pysty tekemään itse. Samoin ne parjatut valmiiksi kuoritut hedelmät.

Kunnon riisipuuron tekeminen vaatii aikaa. On se varmasti kätevä myös kiireiselle, joka haluaa syödä riisipuuroa. Samaa kastia, kuin muutkin valmisruoat.

Tulen usein kotiin illalla 19-21 aikaan enkä jaksa silloin alkaa ruokaa laittamaan. En myöskään halua keittää kattilallista riisipuuroa jotta saan siitä yhden annoksen. Muuten pitäisi sitten loppuviikko syödä riisipuuroa.