Arvokas timanttisormus mutta ei hääjuhlia suvulle
Mitä ajattelisitte jos pariskunta menee kaikessa hiljaisuusessa naimisiin vain vanhempien ja sisarusten läsnäollessa, mutta laittaa sormuksiin useita tuhansia euroja? Itselle ei ole vielä hääkuume iskenyt yhtään, varsinkaan kun tietää mitä häiden järjestäminen maksaa ja se kaikki stressi. Sain myös viime kesänä nähdä sukulaisen häissä kuinka suuri merkitys ilmaisen viinan santsaamisella on suurimmalle osalle, ja hääpari itse poistui ajoissa hääyötään viettämään. Tuntuu siis järjettömältä ruokkia ja juottaa sukulaisia jotka eivät ole kovin läheisiä, pääsemättä nauttimaan juhlasta samalla tavalla. Sormuksiin panostaisimme joka tapauksessa, mutta pelkään nyt jo kuittailuja siitä että sormuksiin oli varaa muttei sukulaisten kestitsemiseen.. :/ siitä että onko sormukseen järkevää laittaa tuhansia, voi olla montaa mieltä, mutta en tahtoisi että keskustelu pyörisi sen ympärillä. Rakastan koruja ja timatteja, ja koen sen jopa järkevämpänä hankintana kuin merkkivaatteet ja autot, mihin saa hetkessä uppoamaan isompiakin summia :) sormus on kuitenkin jokapäinen muistutus siitä tärkeimmästä ihmisestä kenen kanssa on naimisiin päässyt ja kenen kanssa saa jakaa elämänsä. Mitä ajatuksia herättää? Itsekäs morsian? Suvulla oikeus suuttua tai kuittailla asiasta?
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi sijoitus se on kuin auto.
Ja silti jotkut laittavat niin autoon kuin sormuksiinkin joap satoja tuhansia euroja.
viiden sadan teinicorollalla pääsee siinä missä uudella mersulla ja huollot lähes ilmaisia, kultarengas maksaa hitusen vähemmän ja toimii yhtä lailla liiton merkkinä kuin timanttisormus.
Ihmisiä on katsos erilaisia, toisille se muutama tonni häiden yhteydessä ei merkitse juuri mitään. Häiden jälkeen yleensä kutienkin ostetaan se 300 - 1000 k€ omakotitalo.
Arvokas auto on myös sijoitus turvallisempaan ajamiseen.
Itselläni auto maksoi yli 100 000 mutta ajan joka viikko vähintään 1000 km.Sormuksessa voi joustaa timantin puhtaudesta ja karaateista. Vain ammattilainen näkee todellisen arvon.
Mutta ajatuksena; haluaisitko että miehesi on arvostanut sinua symbolisesti täydellisillä timanteilla vai et? Olettaen, että se raha ei ole mistään muusta pois.
Kun menimme naimisiin, ei ollut vielä jälkikasvua. Rinkka selkään ja menoksi vietimme monia lomia.
Päätin haluan kauniin ja vaatimattoman sormuksen. Mielummin vaatimaton sormus kun vaara joku ottaa viidakkoveitsen käteen. Mieheni mielestä sormus oli liian halpa.
Minusta sormukseni on maailman kaunein.Minä jätän sormuksen yleensä kotiin. Otan sen pois myös tehdessäni ruokaa, ollessani suihkussa jne.
Mitä iloa on sormuksesta, joka ei ole sormessa kuin murto-osan päivästä?
No entä sellaisesta, joka on koko ajan päällä? Itse tulen ainakin ajatelleeksi sormusta joka kerran kun otan sen pois ja etenkin kun laitan sen sormeeni. Muistan siitä aina, kuinka mieheni laittoi sen ensimmäisen kerran sormeeni ja pidätin hengitystäni peläten, ettei se mahdu :D
Ite satsaisin mieluummin juhlimiseen läheisteni kanssa, kuin yhteen metallirinkulaan.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi sijoitus se on kuin auto.
Ja silti jotkut laittavat niin autoon kuin sormuksiinkin joap satoja tuhansia euroja.
viiden sadan teinicorollalla pääsee siinä missä uudella mersulla ja huollot lähes ilmaisia, kultarengas maksaa hitusen vähemmän ja toimii yhtä lailla liiton merkkinä kuin timanttisormus.
Ihmisiä on katsos erilaisia, toisille se muutama tonni häiden yhteydessä ei merkitse juuri mitään. Häiden jälkeen yleensä kutienkin ostetaan se 300 - 1000 k€ omakotitalo.
Arvokas auto on myös sijoitus turvallisempaan ajamiseen.
Itselläni auto maksoi yli 100 000 mutta ajan joka viikko vähintään 1000 km.Sormuksessa voi joustaa timantin puhtaudesta ja karaateista. Vain ammattilainen näkee todellisen arvon.
Mutta ajatuksena; haluaisitko että miehesi on arvostanut sinua symbolisesti täydellisillä timanteilla vai et? Olettaen, että se raha ei ole mistään muusta pois.
Kun menimme naimisiin, ei ollut vielä jälkikasvua. Rinkka selkään ja menoksi vietimme monia lomia.
Päätin haluan kauniin ja vaatimattoman sormuksen. Mielummin vaatimaton sormus kun vaara joku ottaa viidakkoveitsen käteen. Mieheni mielestä sormus oli liian halpa.
Minusta sormukseni on maailman kaunein.Minä jätän sormuksen yleensä kotiin. Otan sen pois myös tehdessäni ruokaa, ollessani suihkussa jne.
Mitä iloa on sormuksesta, joka ei ole sormessa kuin murto-osan päivästä?
No entä sellaisesta, joka on koko ajan päällä? Itse tulen ainakin ajatelleeksi sormusta joka kerran kun otan sen pois ja etenkin kun laitan sen sormeeni. Muistan siitä aina, kuinka mieheni laittoi sen ensimmäisen kerran sormeeni ja pidätin hengitystäni peläten, ettei se mahdu :D
Kysytkö tosissasi, mitä iloa on sormuksesta, joka on koko ajan sormessa? :D
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi sijoitus se on kuin auto.
Ja silti jotkut laittavat niin autoon kuin sormuksiinkin joap satoja tuhansia euroja.
viiden sadan teinicorollalla pääsee siinä missä uudella mersulla ja huollot lähes ilmaisia, kultarengas maksaa hitusen vähemmän ja toimii yhtä lailla liiton merkkinä kuin timanttisormus.
Ihmisiä on katsos erilaisia, toisille se muutama tonni häiden yhteydessä ei merkitse juuri mitään. Häiden jälkeen yleensä kutienkin ostetaan se 300 - 1000 k€ omakotitalo.
Arvokas auto on myös sijoitus turvallisempaan ajamiseen.
Itselläni auto maksoi yli 100 000 mutta ajan joka viikko vähintään 1000 km.Sormuksessa voi joustaa timantin puhtaudesta ja karaateista. Vain ammattilainen näkee todellisen arvon.
Mutta ajatuksena; haluaisitko että miehesi on arvostanut sinua symbolisesti täydellisillä timanteilla vai et? Olettaen, että se raha ei ole mistään muusta pois.
Kun menimme naimisiin, ei ollut vielä jälkikasvua. Rinkka selkään ja menoksi vietimme monia lomia.
Päätin haluan kauniin ja vaatimattoman sormuksen. Mielummin vaatimaton sormus kun vaara joku ottaa viidakkoveitsen käteen. Mieheni mielestä sormus oli liian halpa.
Minusta sormukseni on maailman kaunein.Minä jätän sormuksen yleensä kotiin. Otan sen pois myös tehdessäni ruokaa, ollessani suihkussa jne.
Mitä iloa on sormuksesta, joka ei ole sormessa kuin murto-osan päivästä?
No entä sellaisesta, joka on koko ajan päällä? Itse tulen ainakin ajatelleeksi sormusta joka kerran kun otan sen pois ja etenkin kun laitan sen sormeeni. Muistan siitä aina, kuinka mieheni laittoi sen ensimmäisen kerran sormeeni ja pidätin hengitystäni peläten, ettei se mahdu :D
Kysytkö tosissasi, mitä iloa on sormuksesta, joka on koko ajan sormessa? :D
Siis verrattuna siihen, että ottaa sormuksen pois käsienpesun/ruoanlaiton yms. ajaksi. Kuka esim. leipoo sormus sormessa?
On toi hel-nycci mahoton ameriikan ja miehensä ihannoija, vaikka miehensä pettää sitä.
Mitä siitä nyt pitäisi ajatella. Jos minä olisin "päässyt" naimisiin, niin ei varmasti olisi järjestetty minkäänlaisia pippaloita sukulaisille ja tutuille. Kahden todistajan kanssa olisi käyty joko papin pakeilla tai maistraatissa. Jälkikäteen olisi sitten joskus mainittu, että juu, ollaan käyty vihillä. Nimeä en olisi vaihtanut. Ja vielä, en missään nimessä olisi halunnut mitään timanttirenkuloita. Yksinkertaiset sileät sormukset on parhaat.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi sijoitus se on kuin auto.
Ja silti jotkut laittavat niin autoon kuin sormuksiinkin joap satoja tuhansia euroja.
viiden sadan teinicorollalla pääsee siinä missä uudella mersulla ja huollot lähes ilmaisia, kultarengas maksaa hitusen vähemmän ja toimii yhtä lailla liiton merkkinä kuin timanttisormus.
Ihmisiä on katsos erilaisia, toisille se muutama tonni häiden yhteydessä ei merkitse juuri mitään. Häiden jälkeen yleensä kutienkin ostetaan se 300 - 1000 k€ omakotitalo.
Arvokas auto on myös sijoitus turvallisempaan ajamiseen.
Itselläni auto maksoi yli 100 000 mutta ajan joka viikko vähintään 1000 km.Sormuksessa voi joustaa timantin puhtaudesta ja karaateista. Vain ammattilainen näkee todellisen arvon.
Mutta ajatuksena; haluaisitko että miehesi on arvostanut sinua symbolisesti täydellisillä timanteilla vai et? Olettaen, että se raha ei ole mistään muusta pois.
Kun menimme naimisiin, ei ollut vielä jälkikasvua. Rinkka selkään ja menoksi vietimme monia lomia.
Päätin haluan kauniin ja vaatimattoman sormuksen. Mielummin vaatimaton sormus kun vaara joku ottaa viidakkoveitsen käteen. Mieheni mielestä sormus oli liian halpa.
Minusta sormukseni on maailman kaunein.Minä jätän sormuksen yleensä kotiin. Otan sen pois myös tehdessäni ruokaa, ollessani suihkussa jne.
Mitä iloa on sormuksesta, joka ei ole sormessa kuin murto-osan päivästä?
No entä sellaisesta, joka on koko ajan päällä? Itse tulen ainakin ajatelleeksi sormusta joka kerran kun otan sen pois ja etenkin kun laitan sen sormeeni. Muistan siitä aina, kuinka mieheni laittoi sen ensimmäisen kerran sormeeni ja pidätin hengitystäni peläten, ettei se mahdu :D
Kysytkö tosissasi, mitä iloa on sormuksesta, joka on koko ajan sormessa? :D
Siis verrattuna siihen, että ottaa sormuksen pois käsienpesun/ruoanlaiton yms. ajaksi. Kuka esim. leipoo sormus sormessa?
Minä teen kaiken sormus sormessa. Kaiken.
Me tehtiin juuri noin :) En tajua, miksi olisi pitänyt järjestää hääjuhlat suvulle, koska ei sellainen kiinnostnut - emme odottaneet lahjojakaan, emmekä kyllä sellaisia saaneet kuin vanhemmiltamme. Omista sukulaisistani ei kukaan tainnut edes onnitella...
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi sijoitus se on kuin auto.
Ja silti jotkut laittavat niin autoon kuin sormuksiinkin joap satoja tuhansia euroja.
viiden sadan teinicorollalla pääsee siinä missä uudella mersulla ja huollot lähes ilmaisia, kultarengas maksaa hitusen vähemmän ja toimii yhtä lailla liiton merkkinä kuin timanttisormus.
Ihmisiä on katsos erilaisia, toisille se muutama tonni häiden yhteydessä ei merkitse juuri mitään. Häiden jälkeen yleensä kutienkin ostetaan se 300 - 1000 k€ omakotitalo.
Arvokas auto on myös sijoitus turvallisempaan ajamiseen.
Itselläni auto maksoi yli 100 000 mutta ajan joka viikko vähintään 1000 km.Sormuksessa voi joustaa timantin puhtaudesta ja karaateista. Vain ammattilainen näkee todellisen arvon.
Mutta ajatuksena; haluaisitko että miehesi on arvostanut sinua symbolisesti täydellisillä timanteilla vai et? Olettaen, että se raha ei ole mistään muusta pois.
Kun menimme naimisiin, ei ollut vielä jälkikasvua. Rinkka selkään ja menoksi vietimme monia lomia.
Päätin haluan kauniin ja vaatimattoman sormuksen. Mielummin vaatimaton sormus kun vaara joku ottaa viidakkoveitsen käteen. Mieheni mielestä sormus oli liian halpa.
Minusta sormukseni on maailman kaunein.Minä jätän sormuksen yleensä kotiin. Otan sen pois myös tehdessäni ruokaa, ollessani suihkussa jne.
Mitä iloa on sormuksesta, joka ei ole sormessa kuin murto-osan päivästä?
No entä sellaisesta, joka on koko ajan päällä? Itse tulen ainakin ajatelleeksi sormusta joka kerran kun otan sen pois ja etenkin kun laitan sen sormeeni. Muistan siitä aina, kuinka mieheni laittoi sen ensimmäisen kerran sormeeni ja pidätin hengitystäni peläten, ettei se mahdu :D
Kysytkö tosissasi, mitä iloa on sormuksesta, joka on koko ajan sormessa? :D
Siis verrattuna siihen, että ottaa sormuksen pois käsienpesun/ruoanlaiton yms. ajaksi. Kuka esim. leipoo sormus sormessa?
Sanoit myös ottavasi sormuksen pois lähtiessäsi kotoa, tehdessäsi ruokaa, tai käydessäsi suihkussa. Edellämainittuja teen päivittäin, sormus sormessa. Leipoessa otan sormukset pois ainoastaan silloin, kun taikinaa pitää vaivata käsin.
Vierailija kirjoitti:
On toi hel-nycci mahoton ameriikan ja miehensä ihannoija, vaikka miehensä pettää sitä.
USAa en ihannoi, haluaisin muuttaa ennemmin Suomeen. Miestä kyllä ihailen ja rakastan, vaikka hän on virheitä tehnytkin. Sellaistakin rakkautta on.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi sijoitus se on kuin auto.
Ja silti jotkut laittavat niin autoon kuin sormuksiinkin joap satoja tuhansia euroja.
viiden sadan teinicorollalla pääsee siinä missä uudella mersulla ja huollot lähes ilmaisia, kultarengas maksaa hitusen vähemmän ja toimii yhtä lailla liiton merkkinä kuin timanttisormus.
Ihmisiä on katsos erilaisia, toisille se muutama tonni häiden yhteydessä ei merkitse juuri mitään. Häiden jälkeen yleensä kutienkin ostetaan se 300 - 1000 k€ omakotitalo.
Arvokas auto on myös sijoitus turvallisempaan ajamiseen.
Itselläni auto maksoi yli 100 000 mutta ajan joka viikko vähintään 1000 km.Sormuksessa voi joustaa timantin puhtaudesta ja karaateista. Vain ammattilainen näkee todellisen arvon.
Mutta ajatuksena; haluaisitko että miehesi on arvostanut sinua symbolisesti täydellisillä timanteilla vai et? Olettaen, että se raha ei ole mistään muusta pois.
Kun menimme naimisiin, ei ollut vielä jälkikasvua. Rinkka selkään ja menoksi vietimme monia lomia.
Päätin haluan kauniin ja vaatimattoman sormuksen. Mielummin vaatimaton sormus kun vaara joku ottaa viidakkoveitsen käteen. Mieheni mielestä sormus oli liian halpa.
Minusta sormukseni on maailman kaunein.Minä jätän sormuksen yleensä kotiin. Otan sen pois myös tehdessäni ruokaa, ollessani suihkussa jne.
Mitä iloa on sormuksesta, joka ei ole sormessa kuin murto-osan päivästä?
No entä sellaisesta, joka on koko ajan päällä? Itse tulen ainakin ajatelleeksi sormusta joka kerran kun otan sen pois ja etenkin kun laitan sen sormeeni. Muistan siitä aina, kuinka mieheni laittoi sen ensimmäisen kerran sormeeni ja pidätin hengitystäni peläten, ettei se mahdu :D
Kysytkö tosissasi, mitä iloa on sormuksesta, joka on koko ajan sormessa? :D
Siis verrattuna siihen, että ottaa sormuksen pois käsienpesun/ruoanlaiton yms. ajaksi. Kuka esim. leipoo sormus sormessa?
Sanoit myös ottavasi sormuksen pois lähtiessäsi kotoa, tehdessäsi ruokaa, tai käydessäsi suihkussa. Edellämainittuja teen päivittäin, sormus sormessa. Leipoessa otan sormukset pois ainoastaan silloin, kun taikinaa pitää vaivata käsin.
Siis otan sen pois sormesta, jos olen lähdössä johonkin epämääräiselle alueelle. En muuten. Ruokaa laittaessa ja varsinkin leipoessa (vaivatessa) otan aina sormuksen pois. Samoin käsienpesussa, koska sinne sormuksen alle jää bakteereita - ja pesen sormuksen myös. Aina laitan sormuksen takaisin. Aina.
Nyt otin sormuksen mukaan, (mutta en pidä sormessa vaan kaulassa), kun tulin tänne saattohoitamaan vaariani. Tämä on sen verran eritteistä hommaa, että parempi päin.
Me emme käyttäneet rahaa kumpaankaan. Jokainen tavallaan. Muutama sukulainen oli kai odottanut kutsua ja pettynyt, mutta eivät nuo mitenkään avoimesti tunnu loukkaantuneen. Meillä on käytetty rahaa muihin itsele tärkeisiin asioihin.