Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Elämäsi VOI mennä piloille, jos hankit lapsia
01.04.2016 |
On ihan mahdollista että elämäsi "menee piloille", jos hankit lapsia. Valtava stressi, unettomuus, krooninen rahapula ja mahdolliset terveysongelmat venyttävät oman jaksamisen ja parisuhteen äärimmilleen. Aikaa ja jaksamista kaikkeen muuhun on paljon vähemmän, ja voit joutua luopumaan unelmistasi, niistä tärkeistäkin. Näin voi käydä, vaikka kaverisi, äitisi, anoppisi tai terapeuttisi sanoisi mitä. Älä hanki lapsia, jos vanhemmuus ei ole sinulle tämän riskin arvoista. Mieti tarkkaan, mihin olet ryhtymässä. Siinä vaiheessa, kun paska osuu tuulettimeen, sinulla täytyy olla varmuus siitä, että olet kuitenkin toiminut omalta kannaltasi oikein. Muuten elämästäsi tulee todella vaikeaa.
Kommentit (72)
Elämä voi mennä piloille vaihtamalla työpaikkaa. Silti se voi tuntua houkuttelevalta ajatukselta, jos et nauti työstäsi. Elämä voi mennä piloille, jos rakastuu väärään mieheen. Silti sen riskin haluaa ottaa. Elämä voi mennä piloille, kun ostat uuden omakotitalon, josta löytyykin vuosien jälkeen rakennusvirheitä, joista kukaan ei ota vastuuta. Silti se riski otetaan. Elämä voi mennä pilalle harrastuksessa loukkaantumisen vuoksi. Silti ihmiset harrastavat. Jos ei ota elämässään mitään riskejä ei mitään saakaan,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ok. Kiitos tiedosta. Elämä voi mennä piloille myös jos kävelet jyrkänteeltä alas (älä mene jyrkänteen lähelle). Tai ajat autollasi kolarin (älä hanki autoa). Elämäsi voi mennä piloille, jos asioita Huslaboratoriossa (älä otata verinäytettä ko. paikassa). Myös puolison hankkiminen voi pilata elämäsi (harkitse tarkkaan, saatat valita väärin, esim. väkivaltaisen narsistisian).
Vierailija kirjoitti:
Harkitsevuus ei ole tällä palstalla kovin korkeassa kurssissa. Täällähän on pelottavan paljon ihmisiä, joiden mielestä lapsia ei hankita vaan niitä vain tulee, jos on tullakseen. Mitään ei voi tietää etukäteen, mistään ei voi ottaa selvää, mitään ei kannata miettiä. Tämä äärimmäinen laiskuus ja välinpitämättömyys on osasyy siihen, miksi minulta ei riitä myötätuntoa näitä oman elämänsä (ja mahdollisesti lapsensa elämän) pilanneita äityleitä kohtaan. Oksettavaa sakkia.
Olen samaa mieltä kanssasi muuten, mutta ymmärrän tuon "lapsia tulee, jos on tullakseen" eri tavalla kuin sinä. Lasten saanti ei ole kaikille helppoa, joten minusta siitä tulee tuo sanonta. Eri asia on tietysti ne, jotka sikiävät kuin kanit ja joilla on elämänhallinta muutenkin nolla.
Nautiskelija kirjoitti:
No ei se kyllä siitä mene piloille jos saat lapsen tai pari.
Mutta se jos syöt pizzaa,kebabia ja muuta höttömöttöä liikaa ja liian usein niin sinusta tulee FÄTI iso tössäle ja sitten elämä on piloilla ei pelkästään ulkonäkö vaan myös terveys.
tää on asiaa ja osui näemmä arkaan paikkaan kun alapeukkuja sateli noin paljon :D
Vierailija kirjoitti:
Elämä voi mennä piloille vaihtamalla työpaikkaa. Silti se voi tuntua houkuttelevalta ajatukselta, jos et nauti työstäsi. Elämä voi mennä piloille, jos rakastuu väärään mieheen. Silti sen riskin haluaa ottaa. Elämä voi mennä piloille, kun ostat uuden omakotitalon, josta löytyykin vuosien jälkeen rakennusvirheitä, joista kukaan ei ota vastuuta. Silti se riski otetaan. Elämä voi mennä pilalle harrastuksessa loukkaantumisen vuoksi. Silti ihmiset harrastavat. Jos ei ota elämässään mitään riskejä ei mitään saakaan,
Työpaikan, miehen ja talon voi vaihtaa ja loukkaantumisesta voi parantua. Mutta lapsesta et pääse koskaan eroon, olet äiti tai isä lopun elämäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No elämäni voi myös mennä pilalle vaikken hankkisi yhtä ainoaa lasta. Eli ihan tyhjää argumentointia.
Voi elämä, mitä logiikkaa.
Mitä turhaan käyttää turvavöitä, kun voi kuitenkin aamulla liukastua suihkussa ja kuolla siihen.
Ei suihkulla ja turvavyöllä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Nuo aloituksessa mainitut voi kyllä tapahtua vaikka ei hankkisikaan lapsia. Ja toisaalta (kuten aloittajakin totetaa), ne voivat jäädä myös tapahtumatta vaikka hankkisikin niitä lapsia.
On myös ihan mahdollista että saat elämältäsi paljon enemmän irti jos hankit lapsia. Minusta on lapsieni myötä tullut kärsivällisempi ja vastuullisempi ihminen, en myöskään ole joutunut luopumaan unelmistani lapsieni takia. Vain minä itse olen vastuussa onnellisuudestani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ok. Kiitos tiedosta. Elämä voi mennä piloille myös jos kävelet jyrkänteeltä alas (älä mene jyrkänteen lähelle). Tai ajat autollasi kolarin (älä hanki autoa). Elämäsi voi mennä piloille, jos asioita Huslaboratoriossa (älä otata verinäytettä ko. paikassa). Myös puolison hankkiminen voi pilata elämäsi (harkitse tarkkaan, saatat valita väärin, esim. väkivaltaisen narsistisian).
Sinulta jäi sitten se aloituksen ainoa lihavoitu virke lukematta.
0/5.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No elämäni voi myös mennä pilalle vaikken hankkisi yhtä ainoaa lasta. Eli ihan tyhjää argumentointia.
Voi elämä, mitä logiikkaa.
Mitä turhaan käyttää turvavöitä, kun voi kuitenkin aamulla liukastua suihkussa ja kuolla siihen.
Ei suihkulla ja turvavyöllä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Nuo aloituksessa mainitut voi kyllä tapahtua vaikka ei hankkisikaan lapsia. Ja toisaalta (kuten aloittajakin totetaa), ne voivat jäädä myös tapahtumatta vaikka hankkisikin niitä lapsia.
Ymmärrätkö riskin käsitteen? Koska jos et ymmärrä, tämä aloitus on sinusta varmaan aika hämmentävä, ja voit tula vastanneeksi siihen tavalla, joka antaa itsestäsi vähän hölmön kuvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se mahdollista, mutta sen mitä nyt olen tuntemieni ihmisten lastensaatia seurannut, niin kaikki ovat olleet onnesta soikeina lapsen saatuaan ja silminnähden onnellisempia kuin aikaisemmin. Ihan riippumatta siitä, vaikkei lapsi olisikaan terve tai pärjäisi esim. koulussa. Että uskon sen lapsen saannin olevan kyllä enemmän positiivinen kuin negatiivinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäpä jos ei tule? Entäpä jos elämäsi paranee lasten myötä? Entäpä jos nouset huomenna autoon ja ajat kolarin? Pitäisikö jäädä kotiin, jottei tule otettua turhia riskiä. Toisaalta valtaosa kuolemista tapahtuu kotona. Olisiko kuitenkin parempi olla jossain muualla kuin kotona? Mitäpä jos salama osuu tai puu kaatuu päälle? Mitäpä jos puolisosi paljastuu sarjamurhaajaksi?
Ei nuo ap:n luettelemat stressi, univaje ym ym ole mitään "mitäpä jos" -tapahtumia, vaan niin ihan oikeasti tulee käymään kun hankkii lapsia.
No eivätkä tule. isolle osalle ei tule. Osalle tulee, osalle taas lievinä.
Sitä paitsi, kaikki vaivan arvoinen aiheuttaa tosiaan jossakin määrin vaivaa. Ihan enolle-illallinen -tyyppisesti ei mikään suju elämässä.
Yhtä hyvin voisi huomauttaa, että elämäsi voi mennä piloille, jos ET hanki lapsia. Jäät ilman elämäsi tärkeintä ihmissuhdetta, valtavaa rakkautta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, merkityksellisyyden tunnetta. Kadut ehkä koko loppuelämäsi, että jätit mahdollisuuden käyttämättä. Vanhuudestasi tulee yksinäisempi kuin jos sinulla olisi lapsia, lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsia.
Kuulostaako tämä yhtä kivalta?
Ja kuitenkin se on ihan yhtä totta. Lapsen hankkimista kannattaa harkita tarkkaan, mutta ihan yhtä tarkkaan myös lapsen tekemättä jättämistä. Molempia asioita voi katua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No elämäni voi myös mennä pilalle vaikken hankkisi yhtä ainoaa lasta. Eli ihan tyhjää argumentointia.
Voi elämä, mitä logiikkaa.
Mitä turhaan käyttää turvavöitä, kun voi kuitenkin aamulla liukastua suihkussa ja kuolla siihen.
Ei suihkulla ja turvavyöllä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Nuo aloituksessa mainitut voi kyllä tapahtua vaikka ei hankkisikaan lapsia. Ja toisaalta (kuten aloittajakin totetaa), ne voivat jäädä myös tapahtumatta vaikka hankkisikin niitä lapsia.
Ymmärrätkö riskin käsitteen? Koska jos et ymmärrä, tämä aloitus on sinusta varmaan aika hämmentävä, ja voit tula vastanneeksi siihen tavalla, joka antaa itsestäsi vähän hölmön kuvan.
Ymmärrän toki, mutta ei täällä maailmassa oikein voi elää jos haluaa elää ilman riskiä. Aina on riski johonkin. Edelleen nuo aloituksen kohdat ei liity millään lailla lastensaantiin, koska ne voi tapahtua ja jäädä tapahtumatta ilman lapsia. Että ihan tyhjää argumentointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No elämäni voi myös mennä pilalle vaikken hankkisi yhtä ainoaa lasta. Eli ihan tyhjää argumentointia.
Voi elämä, mitä logiikkaa.
Mitä turhaan käyttää turvavöitä, kun voi kuitenkin aamulla liukastua suihkussa ja kuolla siihen.
Ei suihkulla ja turvavyöllä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Nuo aloituksessa mainitut voi kyllä tapahtua vaikka ei hankkisikaan lapsia. Ja toisaalta (kuten aloittajakin totetaa), ne voivat jäädä myös tapahtumatta vaikka hankkisikin niitä lapsia.
Ymmärrätkö riskin käsitteen? Koska jos et ymmärrä, tämä aloitus on sinusta varmaan aika hämmentävä, ja voit tula vastanneeksi siihen tavalla, joka antaa itsestäsi vähän hölmön kuvan.
Ymmärrän toki, mutta ei täällä maailmassa oikein voi elää jos haluaa elää ilman riskiä. Aina on riski johonkin. Edelleen nuo aloituksen kohdat ei liity millään lailla lastensaantiin, koska ne voi tapahtua ja jäädä tapahtumatta ilman lapsia. Että ihan tyhjää argumentointia.
Aloituksen pointti oli, että vastuullinen vanhemmaksi aikova tunnustaa riskin mahdolliset seuraukset ja niiden toteutumisen todennäköisyyden, ja ottaa riskit kantaaseen vain, jos uskoo lopputuloksen olevan riskin arvoinen. Jos vanhemmuus on todella noiden mainittujen asioiden arvoinen juttu, hieno homma, mutta nuo mahdollisuudet eivät mitenkään poistu sillä, ettei niitä halua ajatella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhtä hyvin voisi huomauttaa, että elämäsi voi mennä piloille, jos ET hanki lapsia. Jäät ilman elämäsi tärkeintä ihmissuhdetta, valtavaa rakkautta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, merkityksellisyyden tunnetta. Kadut ehkä koko loppuelämäsi, että jätit mahdollisuuden käyttämättä. Vanhuudestasi tulee yksinäisempi kuin jos sinulla olisi lapsia, lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsia.
Kuulostaako tämä yhtä kivalta?
Ja kuitenkin se on ihan yhtä totta.
No ei itse asiassa ole yhtä totta. Myöhemmällä iällä sekä lapsettomien että vanhempien riski kokea yksinäisyyttä on läntisiss hyvinvointivaltioissa ihan samalla tasolla. Lasten hankinta ei suojele ihmistä yksinäisyydeltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No elämäni voi myös mennä pilalle vaikken hankkisi yhtä ainoaa lasta. Eli ihan tyhjää argumentointia.
Voi elämä, mitä logiikkaa.
Mitä turhaan käyttää turvavöitä, kun voi kuitenkin aamulla liukastua suihkussa ja kuolla siihen.
Ei suihkulla ja turvavyöllä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Nuo aloituksessa mainitut voi kyllä tapahtua vaikka ei hankkisikaan lapsia. Ja toisaalta (kuten aloittajakin totetaa), ne voivat jäädä myös tapahtumatta vaikka hankkisikin niitä lapsia.
Ymmärrätkö riskin käsitteen? Koska jos et ymmärrä, tämä aloitus on sinusta varmaan aika hämmentävä, ja voit tula vastanneeksi siihen tavalla, joka antaa itsestäsi vähän hölmön kuvan.
Ymmärrän toki, mutta ei täällä maailmassa oikein voi elää jos haluaa elää ilman riskiä. Aina on riski johonkin. Edelleen nuo aloituksen kohdat ei liity millään lailla lastensaantiin, koska ne voi tapahtua ja jäädä tapahtumatta ilman lapsia. Että ihan tyhjää argumentointia.
Aloituksen pointti oli, että vastuullinen vanhemmaksi aikova tunnustaa riskin mahdolliset seuraukset ja niiden toteutumisen todennäköisyyden, ja ottaa riskit kantaaseen vain, jos uskoo lopputuloksen olevan riskin arvoinen. Jos vanhemmuus on todella noiden mainittujen asioiden arvoinen juttu, hieno homma, mutta nuo mahdollisuudet eivät mitenkään poistu sillä, ettei niitä halua ajatella.
Nuo riskit kun vaan voivat realisoitua jokatapauksessa ilman lapsiakin, joten siksi on aika irrelevanttia yhdistää niitä lasten saantiin. Jos et halua ottaa noita mainuttuja riskejä, niin ainoa vaihtoehto on tappaa itsensä.
Naurattaa joka kerta nämä lapsettomien kauhuskenaariot lasten hankkimisesta. Jostain syystä joka ikinen kerta puheena on vain se kamala vauva- ja taaperoarki eikä tunnuta muistavan sen kestävän vain 3 vuotta. Ei ihme että ihmiset esim. ottaa pikavippejä kun kärsivällisyys ja ajantaju on tuota luokkaa. Minun poikani on aikuinen suurimman osan ajastamme jonka elämme yhdessä. Tällä hetkellä hän on vasta 1-vuotias.
Elämä voi mennä pilalle, mutta usein tätä "pilalle menoa" edesauttaa erityisesti vallitseva suomalainen lapsiperhearkikulttuuri, jonka myötä on syntiä jatkaa mahdollisimman normaalia elämää ensimmäisen lapsen synnyttyä. On syntiä, jos perheen lomakohteeksi valitaan Puuhamaan sijaan jokin paikka, joka kiinnostaa aikuisiakin. On syntiä harrastaa ja hoitaa itseään. On syntiä pitää taaperoa leikkikehässä leikkimässä puoli tuntia, kun itse kokkailee ja hoitaa kotitöitä. On syntiä, jos äiti toivoo yksityisyyttä wc-käynteihinsä ja suihkuhetkiinsä. On syntiä laittaa lapset nukkumaan tai omaan huoneeseensa leikkimään, kun vietetään illanistujaisia aikuisten kesken - niiden pitäisi antaa riekkua huomion keskipisteenä. On syntiä käyttää kuulosuojaimia ja katsella samalla tekstitettyjä Netflix-sarjoja, kun lohduttelee yöllä tunnin itkevää vauvaansa. On syntiä, jos huonosti nukkuvan lapsen äiti ottaa tavaksi nukkua pari yötä kuukaudessa muualla kerätäkseen voimia.
Totta kai lapset tarvitsevat huomiota, mutta lasten ei ole pakko olla koko aikaa huomion keskipisteenä. Silloin, kun lapsen kanssa ollaan, ollaan läsnä 100 %, mutta lapsia ei ole pakko pyrkiä nostamaan jalustalle. Totta kai lasten hoito on varsinkin aluksi raskasta, mutta kyllä siihen elämän raskauteen ja erityisesti mielekkyyteen voi useimmissa tapauksissa itse vaikuttaa. Lapsia ei saa jättää heitteille, mutta miksi turhaan tehdä elämästä väkisin monimutkaisempaa ja raskaampaa. Sairaat, luonnehäiriöiset ym. lapset ovat sitten eri asia tietysti, joiden kohdalla riski elämän pilalle menosta on olemassa, eikä arjen rankkuuteen voi itse kovin paljoa vaikuttaa. Ns. "normaalitapauksissa" on kuitenkin turha lähteä marttyyrimaisesti ankeuttamaan omaa elämäänsä.
Vanhemmaksi haluavan kannattaa ennen kaikkea kehittää tarpeeksi luja itsetunto, jotta ei syyllisty mammakerhon mulkoiluista tai kasvatusoppaista ja uskaltaa aidosti nauttia omannäköisestänsä elämästä. Elämä ei mene pilalle, jos lapset eivät ole koko elämän sisältö, vaan luonnollinen osa sitä, niin kuin useimmissa muissakin maissa. Suomi lienee harvoja kulttuureja, joissa aikuiset hyppivät koko ajan penskojensa pillin mukaan ja "mammautumista" pidetään ainoana sosiaalisesti hyväksyttynä elämäntapana.
Jännä. Enpä ole mistään lukenut, että nimenomaan lastensaanti aiheuttaisi jollekin mielenterveysongelmia. Tahaton lapsettomuus on sen sijaan hyvinkin yleinen masennuksen aiheuttaja ja elämänlaadun heikentäjä. Kroonisesta rahapulasta kärsivät taas saavat rahansa kyllä loppumaan vaikka palkka olisi miljoona ja asuivat yksin, ei siihen lapset vaikuta suuntaan eikä toiseen.
Niin, teidänkin apn ja kumppanien vanhempien elämät menivät piloille. Ajatelkaa, jotkut uhraavat oman ainutlaatuisen elämänsä, jotta teidän kaltaisenne olisivat saaneet syntyä. Teitäkään ei olisi, jos vanhempanne näin ajattelisivat. Eli, ihan hyvä, että luonto hoitanut tämän järjettömyyden ja elämän pilaamisen niin, että lapsia silti tehdään, olisi aika hiljaista maapallolla muuten.
Alue: Aihe vapaa
Montako kimmastunutta one-lineria meinasit tähän ketjuun kirjoittaa?