Uusperheen huonejako kun kaikille lapsille ei riitä omia huoneita?
Kaksi aikuista, vakituisesti talossa asuva 16-v poika, 2-3 päivää viikossa asuvat 10- ja 11-v pojat sekä vuoroviikoin asuva 8-v tyttö. Käytettävissä 12 m2, kaksi 9 m2 ja 8 m2 huoneet. Miten jakaisitte ne? Isompi asunto tai vanhemmat olkkariin eivät ole vaihtoehtoja.
Kommentit (389)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemmat eivät voi nukkua olohuoneessa?
Entäpä jos vanhemmat nukkuisivat olohuoneessa vuoroviikoin, eli silloin kun tyttö on talossa? Huone olisi silloin tytön, kun hän on kotona ja vuoroviikoilla sitten vanhemmat voisivat nukkua siellä. Sisustus toki täytyisi sitten miettiä jotenkin järkevästi, mutta eiköhän se onnistuisi. Toinen vaihtoehto voisi olla, että tyttö saisi omakseen sen ison huoneen ja sieltä rajattaisiin vanhemmille makuusoppi. Tyttö tosin sitten joutuisi nukkumaan teidän kanssanne samassa huoneessa, mutta jälleen, oikealla sisustuksella sekin voisi toimia.
Olen varmaan hirvittävän itsekäs, mutta pidän itsestään selvänä että kun me miehen kanssa maksamme asumisen (ja asumme talossa jatkuvasti), meillä on myös oikeus pysyvään omaan makuuhuoneeseen.
ap
No huhhuh! Meinaatko tosissasi että lasten kuuluisi maksaa osansa asumisestaan, mutta nyt kun olette miehen kanssa auliisti suostuneet kustantamaan myös lasten osuuden, niin teillä on sitten jotain erityisoikeuksia.
Tuskin ap asiaa tarkoitti noin, vaan yritti luultavasti ilmaista, ettei hyväksy curling-vanhemmuutta ja sitä, että aikuiset ihmiset hyppivät täysin ipanoiden pillin mukaan.
Omat huoneet curling-vanhemmuutta? Olis kyllä mun mielestä ainakin ollut aika perseestä jos isin uusi tyttöystävä olisi ipanansa kanssa pölähtänyt meidän asumaan taloon ja sen takia olisin joutunut luopumaan omasta huoneestani. Tuo yhteenmuutto/ isomman asunnon ostamattomuus on ihan puhtaasti vanhempien valinta, joten siksi he ovat mielestäni ne joiden on joustettava eniten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemmat eivät voi nukkua olohuoneessa?
Entäpä jos vanhemmat nukkuisivat olohuoneessa vuoroviikoin, eli silloin kun tyttö on talossa? Huone olisi silloin tytön, kun hän on kotona ja vuoroviikoilla sitten vanhemmat voisivat nukkua siellä. Sisustus toki täytyisi sitten miettiä jotenkin järkevästi, mutta eiköhän se onnistuisi. Toinen vaihtoehto voisi olla, että tyttö saisi omakseen sen ison huoneen ja sieltä rajattaisiin vanhemmille makuusoppi. Tyttö tosin sitten joutuisi nukkumaan teidän kanssanne samassa huoneessa, mutta jälleen, oikealla sisustuksella sekin voisi toimia.
Olen varmaan hirvittävän itsekäs, mutta pidän itsestään selvänä että kun me miehen kanssa maksamme asumisen (ja asumme talossa jatkuvasti), meillä on myös oikeus pysyvään omaan makuuhuoneeseen.
ap
No huhhuh! Meinaatko tosissasi että lasten kuuluisi maksaa osansa asumisestaan, mutta nyt kun olette miehen kanssa auliisti suostuneet kustantamaan myös lasten osuuden, niin teillä on sitten jotain erityisoikeuksia.
Tuskin ap asiaa tarkoitti noin, vaan yritti luultavasti ilmaista, ettei hyväksy curling-vanhemmuutta ja sitä, että aikuiset ihmiset hyppivät täysin ipanoiden pillin mukaan.
Omat huoneet curling-vanhemmuutta? Olis kyllä mun mielestä ainakin ollut aika perseestä jos isin uusi tyttöystävä olisi ipanansa kanssa pölähtänyt meidän asumaan taloon ja sen takia olisin joutunut luopumaan omasta huoneestani. Tuo yhteenmuutto/ isomman asunnon ostamattomuus on ihan puhtaasti vanhempien valinta, joten siksi he ovat mielestäni ne joiden on joustettava eniten.
Hienoa, että teillä oli rajattomat rahavarat. Ap sen sijaan on kertonut avoimesti omasta tilanteestaan.
Sulle varmaan ostettiin muutenkin kaikki, mitä vaan keksit pyytää?
Jokaisessa noista huoneista on varmaan joku etu ja joku haittakin tietysti.
Tärkeää on että huoneista neuvotellessa ja niitä "myytäessä" kullekin lapselle kiinnitetään huomiota kyseisen huoneen hyviin puoliin ja huoneen sopivuuteen asujalleen. Jossain huoneessa on hiljaista, jossain on ulko-ovi lähellä (16-vuotiaalle tärkeää...) jossain taas valoisaa ja jossain kaunis näköala. Jos tapettiin ja maaliin on rahoja, saadaan varmasti hyviä tuloksia ja koko uusperhe voi tuntea vaikuttavansa yhteiseen kotiin (joka tosin noille pikkupojille on enää etäkoti).
Jokainen uusperheen jäsen on ison muutoksen kourissa, niin nuori joka muuttaa äidin luota isän luo kuin pikkupojat, joiden vanha koti onkin enää etäkoti ja joilla siis on uusi lähikoti jossain muualla; myös tyttö joka saa monta uutta miespuolista perheenjäsentä elämäänsä kertaheitolla, ja kokonaan uuden kodin. On fiksua ja aikuista käydä kokousta koko konkkaronkan läsnäollessa. Toivottavasti kokoustekniikka ja kokouksen johtaminen on hallussa jommalla kummalla perheen aikuisella...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo 10 ja 11 -vuotiaat haluavat todennäköisesti jo parin vuoden päästä kokoaikaisesti omat huoneet, viimeistään teini-iässä. Vaikka olin itse isäni luona siskoni kanssa vain osan viikosta, kärsin siitä, että minulla ei ollut isän luona omaa huonetta, vaan jouduin jakamaan sen siskoni kanssa. Riitelimme siskon kanssa tuona aikana useasti, emme vain mahtuneet samaan huoneeseen. Ja isän luokse meno tuntui aina ahdistavalta, kun tiesi, että siellä ei saa olla rauhassa missään.
16-vuotias tuskin kauaa nurkissa pyörii. Käynee lukiota tai amista, asunut tähän asti äidin kanssa; eiköhän pian tule mukaan kuvioihin tyttis ja jatko-opiskelu tai työpaikka. Neljän vuoden päästä 16-vuotias on kaksikymppinen ja lentänyt omilleen. Silloin sitten aikuiset siirtyvät siihen isoimpaan makuuhuoneeseen ja muut huoneet jaetaan lopuille lapsille. Jos nyt vielä sitten asutaan tässä perhekuviossa.
Mutta jos vanhempi poika asuu kotona vaikka 20 tai 21-vuotiaaksi, on nuoremmat jo 14-15 ja 15-16. Kyllä tuossa iässä haluaa jo omaa rauhaa, ja toisen vanhemman luokse meno voi tuntua ahdistavalta ja ärsyttävältä, jos omaa rauhaa ei siellä ole.
Nyt on kuitenkin nyt.
Siis oliko 16-vuotiaalla ja nuoremmilla pojilla eri äidit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemmat eivät voi nukkua olohuoneessa?
Entäpä jos vanhemmat nukkuisivat olohuoneessa vuoroviikoin, eli silloin kun tyttö on talossa? Huone olisi silloin tytön, kun hän on kotona ja vuoroviikoilla sitten vanhemmat voisivat nukkua siellä. Sisustus toki täytyisi sitten miettiä jotenkin järkevästi, mutta eiköhän se onnistuisi. Toinen vaihtoehto voisi olla, että tyttö saisi omakseen sen ison huoneen ja sieltä rajattaisiin vanhemmille makuusoppi. Tyttö tosin sitten joutuisi nukkumaan teidän kanssanne samassa huoneessa, mutta jälleen, oikealla sisustuksella sekin voisi toimia.
Olen varmaan hirvittävän itsekäs, mutta pidän itsestään selvänä että kun me miehen kanssa maksamme asumisen (ja asumme talossa jatkuvasti), meillä on myös oikeus pysyvään omaan makuuhuoneeseen.
ap
No huhhuh! Meinaatko tosissasi että lasten kuuluisi maksaa osansa asumisestaan, mutta nyt kun olette miehen kanssa auliisti suostuneet kustantamaan myös lasten osuuden, niin teillä on sitten jotain erityisoikeuksia.
Tuskin ap asiaa tarkoitti noin, vaan yritti luultavasti ilmaista, ettei hyväksy curling-vanhemmuutta ja sitä, että aikuiset ihmiset hyppivät täysin ipanoiden pillin mukaan.
Omat huoneet curling-vanhemmuutta? Olis kyllä mun mielestä ainakin ollut aika perseestä jos isin uusi tyttöystävä olisi ipanansa kanssa pölähtänyt meidän asumaan taloon ja sen takia olisin joutunut luopumaan omasta huoneestani. Tuo yhteenmuutto/ isomman asunnon ostamattomuus on ihan puhtaasti vanhempien valinta, joten siksi he ovat mielestäni ne joiden on joustettava eniten.
Hienoa, että teillä oli rajattomat rahavarat. Ap sen sijaan on kertonut avoimesti omasta tilanteestaan.
Sulle varmaan ostettiin muutenkin kaikki, mitä vaan keksit pyytää?
No eipä ostettu, mutta ei niitä lapsia tarvitse laittaa kärsimään siitä vanhempien persaukisuudesta. Ja vanhemmat siis itse vielä samaan aikaan omivat yhden huoneen itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemmat eivät voi nukkua olohuoneessa?
Entäpä jos vanhemmat nukkuisivat olohuoneessa vuoroviikoin, eli silloin kun tyttö on talossa? Huone olisi silloin tytön, kun hän on kotona ja vuoroviikoilla sitten vanhemmat voisivat nukkua siellä. Sisustus toki täytyisi sitten miettiä jotenkin järkevästi, mutta eiköhän se onnistuisi. Toinen vaihtoehto voisi olla, että tyttö saisi omakseen sen ison huoneen ja sieltä rajattaisiin vanhemmille makuusoppi. Tyttö tosin sitten joutuisi nukkumaan teidän kanssanne samassa huoneessa, mutta jälleen, oikealla sisustuksella sekin voisi toimia.
Olen varmaan hirvittävän itsekäs, mutta pidän itsestään selvänä että kun me miehen kanssa maksamme asumisen (ja asumme talossa jatkuvasti), meillä on myös oikeus pysyvään omaan makuuhuoneeseen.
ap
No huhhuh! Meinaatko tosissasi että lasten kuuluisi maksaa osansa asumisestaan, mutta nyt kun olette miehen kanssa auliisti suostuneet kustantamaan myös lasten osuuden, niin teillä on sitten jotain erityisoikeuksia.
Tuskin ap asiaa tarkoitti noin, vaan yritti luultavasti ilmaista, ettei hyväksy curling-vanhemmuutta ja sitä, että aikuiset ihmiset hyppivät täysin ipanoiden pillin mukaan.
Omat huoneet curling-vanhemmuutta? Olis kyllä mun mielestä ainakin ollut aika perseestä jos isin uusi tyttöystävä olisi ipanansa kanssa pölähtänyt meidän asumaan taloon ja sen takia olisin joutunut luopumaan omasta huoneestani. Tuo yhteenmuutto/ isomman asunnon ostamattomuus on ihan puhtaasti vanhempien valinta, joten siksi he ovat mielestäni ne joiden on joustettava eniten.
No eihän se uusi tyttöystävä ja ipanansa pölähtäneet huoneita viemään, vaan poikien oma veli(puoli?).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemmat eivät voi nukkua olohuoneessa?
Entäpä jos vanhemmat nukkuisivat olohuoneessa vuoroviikoin, eli silloin kun tyttö on talossa? Huone olisi silloin tytön, kun hän on kotona ja vuoroviikoilla sitten vanhemmat voisivat nukkua siellä. Sisustus toki täytyisi sitten miettiä jotenkin järkevästi, mutta eiköhän se onnistuisi. Toinen vaihtoehto voisi olla, että tyttö saisi omakseen sen ison huoneen ja sieltä rajattaisiin vanhemmille makuusoppi. Tyttö tosin sitten joutuisi nukkumaan teidän kanssanne samassa huoneessa, mutta jälleen, oikealla sisustuksella sekin voisi toimia.
Olen varmaan hirvittävän itsekäs, mutta pidän itsestään selvänä että kun me miehen kanssa maksamme asumisen (ja asumme talossa jatkuvasti), meillä on myös oikeus pysyvään omaan makuuhuoneeseen.
ap
No huhhuh! Meinaatko tosissasi että lasten kuuluisi maksaa osansa asumisestaan, mutta nyt kun olette miehen kanssa auliisti suostuneet kustantamaan myös lasten osuuden, niin teillä on sitten jotain erityisoikeuksia.
Tuskin ap asiaa tarkoitti noin, vaan yritti luultavasti ilmaista, ettei hyväksy curling-vanhemmuutta ja sitä, että aikuiset ihmiset hyppivät täysin ipanoiden pillin mukaan.
Omat huoneet curling-vanhemmuutta? Olis kyllä mun mielestä ainakin ollut aika perseestä jos isin uusi tyttöystävä olisi ipanansa kanssa pölähtänyt meidän asumaan taloon ja sen takia olisin joutunut luopumaan omasta huoneestani. Tuo yhteenmuutto/ isomman asunnon ostamattomuus on ihan puhtaasti vanhempien valinta, joten siksi he ovat mielestäni ne joiden on joustettava eniten.
No eihän se uusi tyttöystävä ja ipanansa pölähtäneet huoneita viemään, vaan poikien oma veli(puoli?).
Jonka koti tuo on ollut jo paljon kauemmin kuin ap:n ja ipanansa.
Vierailija kirjoitti:
Tuo yhteenmuutto/ isomman asunnon ostamattomuus on ihan puhtaasti vanhempien valinta, joten siksi he ovat mielestäni ne joiden on joustettava eniten.
Aikuiset elävät omaa elämäänsä nyt ja lapset rakentavat sitten aikuisina omansa, ja ostavat niin monta huonetta kuin haluavat tai pystyvät. Ei ne lapset ole mitään maailmannapoja vaikkakin vanhemmilla on heistä velvollisuus huolehtia.
Sen lauluja laulat kenen leipää syöt.
Se 16-vuotias voi asua isällään mitä vaan viikon ja viiden vuoden väliltä. Pidempäänkin. Sen varaan ei kannata laskea, että "muuttaa pian pois".
Mieti ensisijaisesti persoonia, älä lasten ikää tai kuinka paljon kukin teillä on. Lopulta se eniten teillä oleva lapsi saa kuitenkin vähintään joka toinen viikko oman huoneen, kun muut ovat paljon pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemmat eivät voi nukkua olohuoneessa?
Entäpä jos vanhemmat nukkuisivat olohuoneessa vuoroviikoin, eli silloin kun tyttö on talossa? Huone olisi silloin tytön, kun hän on kotona ja vuoroviikoilla sitten vanhemmat voisivat nukkua siellä. Sisustus toki täytyisi sitten miettiä jotenkin järkevästi, mutta eiköhän se onnistuisi. Toinen vaihtoehto voisi olla, että tyttö saisi omakseen sen ison huoneen ja sieltä rajattaisiin vanhemmille makuusoppi. Tyttö tosin sitten joutuisi nukkumaan teidän kanssanne samassa huoneessa, mutta jälleen, oikealla sisustuksella sekin voisi toimia.
Olen varmaan hirvittävän itsekäs, mutta pidän itsestään selvänä että kun me miehen kanssa maksamme asumisen (ja asumme talossa jatkuvasti), meillä on myös oikeus pysyvään omaan makuuhuoneeseen.
ap
No huhhuh! Meinaatko tosissasi että lasten kuuluisi maksaa osansa asumisestaan, mutta nyt kun olette miehen kanssa auliisti suostuneet kustantamaan myös lasten osuuden, niin teillä on sitten jotain erityisoikeuksia.
Tuskin ap asiaa tarkoitti noin, vaan yritti luultavasti ilmaista, ettei hyväksy curling-vanhemmuutta ja sitä, että aikuiset ihmiset hyppivät täysin ipanoiden pillin mukaan.
Omat huoneet curling-vanhemmuutta? Olis kyllä mun mielestä ainakin ollut aika perseestä jos isin uusi tyttöystävä olisi ipanansa kanssa pölähtänyt meidän asumaan taloon ja sen takia olisin joutunut luopumaan omasta huoneestani. Tuo yhteenmuutto/ isomman asunnon ostamattomuus on ihan puhtaasti vanhempien valinta, joten siksi he ovat mielestäni ne joiden on joustettava eniten.
Tässä tapauksessa, kun kerran poikien äiti on lähtenyt lätkimään, olisi talo ollut myytävä alihintaan ja isä päätynyt johonkin pikkukolmioon, jossa isälle yksi huone ja isän luo muuttavalle teinipojalle yksi huone ja sitten ne pikkupojat olis saaneet nukkua olohuoneessa sen pari yötä viikossa.
Elämässä on reunaehdot. Koskevat myös lapsia.
Tehkää vielä lisää lapsia! Vaikka kolme.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tässä on vaikeaa? Eniten asuvat tarvivat eniten tilaa! Eikä todellakaan aikuisten tarvi missään olkkarissa nukkua sen takia, että joku on 2-3 yötä viikossa tai joka toinen viikko kylässä.
Minusta jako:
12m2 aikuisille, aikuiset on aikuisia ja tarvivat vaatekaapeille ja lipastoille tilaa
9m2 16v. asuu kerran vallan
9m2 2-3 yötä jaettuna käytössä 10- ja 11 -vuotiaille, ihan riittävä
8m2 tytölle, koska hän on tyttö ja on parempi, ettei joudu jakamaan poikien kanssa huonetta
Nyt hiukan rotia tuohon säätämiseen.
Täysin ohiksena. Uusperheistä puheenollen tummentamassani kohdassa hyvin yleinen ilmiö: kylässä käyvät lapset. Miettikää nyt edes vähän, hyvänen aika!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo yhteenmuutto/ isomman asunnon ostamattomuus on ihan puhtaasti vanhempien valinta, joten siksi he ovat mielestäni ne joiden on joustettava eniten.
Aikuiset elävät omaa elämäänsä nyt ja lapset rakentavat sitten aikuisina omansa, ja ostavat niin monta huonetta kuin haluavat tai pystyvät. Ei ne lapset ole mitään maailmannapoja vaikkakin vanhemmilla on heistä velvollisuus huolehtia.
Sen lauluja laulat kenen leipää syöt.
Minkäs ihmeen takia niitä lapsia on pitänyt tehdä, jos aikuiset kerran haluaa elää omaa elämäänsä? Kyllä ne lapset on laitettava omien halujen edelle kun niitä on kerran tähän maailmaan päättetty tehdäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo yhteenmuutto/ isomman asunnon ostamattomuus on ihan puhtaasti vanhempien valinta, joten siksi he ovat mielestäni ne joiden on joustettava eniten.
Aikuiset elävät omaa elämäänsä nyt ja lapset rakentavat sitten aikuisina omansa, ja ostavat niin monta huonetta kuin haluavat tai pystyvät. Ei ne lapset ole mitään maailmannapoja vaikkakin vanhemmilla on heistä velvollisuus huolehtia.
Sen lauluja laulat kenen leipää syöt.
Minkäs ihmeen takia niitä lapsia on pitänyt tehdä, jos aikuiset kerran haluaa elää omaa elämäänsä? Kyllä ne lapset on laitettava omien halujen edelle kun niitä on kerran tähän maailmaan päättetty tehdäkin.
Väärin, aikuisten parisuhde on lasten koti. Ehkä niitä eroja ja uusperheitäkin olisi vähemmän, jos aikuiset laittaisivat oman parisuhteensa ykköseksi, ja antaisivat lasten reilusti tulla kakkosena.
Eli jollekkin käy se kun lapset lähtevät isänsä luokse niin uusi äitipuoli majoittaa lapsesi vaatehuoneeseen!!! Ha hah, tuskin!!
T. Odottaa "Miehen uusi tyttöystävä pakottaa lapseni nukkumaan vaatehuoneessa-ketjua"
Vierailija kirjoitti:
Mikä tässä on vaikeaa? Eniten asuvat tarvivat eniten tilaa! Eikä todellakaan aikuisten tarvi missään olkkarissa nukkua sen takia, että joku on 2-3 yötä viikossa tai joka toinen viikko kylässä.
Minusta jako:
12m2 aikuisille, aikuiset on aikuisia ja tarvivat vaatekaapeille ja lipastoille tilaa
9m2 16v. asuu kerran vallan
9m2 2-3 yötä jaettuna käytössä 10- ja 11 -vuotiaille, ihan riittävä
8m2 tytölle, koska hän on tyttö ja on parempi, ettei joudu jakamaan poikien kanssa huonetta
Nyt hiukan rotia tuohon säätämiseen.
Mitä hemmettiä?! Miten niin "joku on 2-3 yötä viikossa tai joka toinen viikko kylässä"? Eikös uusperhe ole puolustajien mukaan maailman paras perhemuoto, siinä kun on lapsella kaksi kotia ja kaikkee? Mites tässä nyt puhutaan kylässä käyvistä lapsista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo yhteenmuutto/ isomman asunnon ostamattomuus on ihan puhtaasti vanhempien valinta, joten siksi he ovat mielestäni ne joiden on joustettava eniten.
Aikuiset elävät omaa elämäänsä nyt ja lapset rakentavat sitten aikuisina omansa, ja ostavat niin monta huonetta kuin haluavat tai pystyvät. Ei ne lapset ole mitään maailmannapoja vaikkakin vanhemmilla on heistä velvollisuus huolehtia.
Sen lauluja laulat kenen leipää syöt.
Minkäs ihmeen takia niitä lapsia on pitänyt tehdä, jos aikuiset kerran haluaa elää omaa elämäänsä? Kyllä ne lapset on laitettava omien halujen edelle kun niitä on kerran tähän maailmaan päättetty tehdäkin.
Väärin, aikuisten parisuhde on lasten koti. Ehkä niitä eroja ja uusperheitäkin olisi vähemmän, jos aikuiset laittaisivat oman parisuhteensa ykköseksi, ja antaisivat lasten reilusti tulla kakkosena.
Miljoona peukkua tälle!!
Mua kans nyppii nää uusperhekuviot. Oikeesti, miltä teistä ois kouluikäisenä tuntunut että iskä/äiti ois tuonu uuden kumppanin ssumaan kera uusien sisarusten? "Tässä on Pirkko ja sun uudet sisarukset Pilvi, Pälvi ja Pöllö. Joudut nyt luopuu huoneestas. Oikeesti! Millä oikeudella aikuinen sekottaa lapsen perhekuviot ihan totaalisesti. Mitä jos Pirkon kanssa ei sujukaan? Vuoden parin päästä uudet sisarukset?
Mutta jos vanhempi poika asuu kotona vaikka 20 tai 21-vuotiaaksi, on nuoremmat jo 14-15 ja 15-16. Kyllä tuossa iässä haluaa jo omaa rauhaa, ja toisen vanhemman luokse meno voi tuntua ahdistavalta ja ärsyttävältä, jos omaa rauhaa ei siellä ole.