Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mistä tunnistaa psykopaatin tai sosiopaatin?
27.03.2016 |
Viimeisinä päivinä on ollut koko ajan puhe näistä niin olen miettinyt että voiko niitä tunnistaa jos esim. Näkee kadulla? Miten ne eroaa käytännössä muista ihmisistä? Eikö kuitenkin suurin osa analysoi muita ja näyttele tunteita mitä muut haluaa? Miten ne sitten erotetaan jos ne näyttelee tunteet? Onko tämä mahdollista?
Kommentit (414)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun eksä oli (on varmastikin edelleen...) täysi psykopaatti, ja jos olisin nähnyt sen kuvan tavattiin, en olisi koskaan suhteeseen lähtenytkään. Oli todella kiltti, huomaavainen herrasmies aluksi. Sai mut puhuttua viemään osan vaatteistakin luokseen. Lupaili kuuta taivaalta ja vaikutti maailma ihanimmalta mieheltä.
Yksi känni-ilta ja mikään ei ollut enää ennallaan. Ihan ilman syytä käydessämme nukkumaan kilahti, repi mut väkisin sängystä ja raahasi mua tukasta pitkin kämppää ja hakkasi koko kehon mustelmille. Piilotti puhelimeni ja uhkaili tappavansa jos huudan apua. Tätä kesti monta tuntia ja oikeasti olin varma että kuolen. Kielsi mua tulemasta takaisin sänkyyn, mutta kielsi myös poistumasta makuuhuoneesta. Jossain vaiheessa nukahdin lattialle.
Tämän jälkeen kaikki muuttui, itkien halusin erota, mutta mies uhkaili tuhoavanda mun vaatteet. Kun tämä ei tehonnut, uhkasi tappavansa mut ja mun perheen. Selitti kuinka vankila ei tuntuisi missään ja ensikertalaisena selviäisi sieltä ulos nopeasti. Kertoi ilmekään värähtämättä kuinka mut tappaisi ja mitä mun ruumiille tekisi. Piti huolen, etten kertonut niiden seinien sisäsistä tapahtumista kellekään. Hän hakkasi mua niin kauan, että sain paniikkikohtauksia ja juoksin oksentamaan. Mies vaan nauroi ja kertoi kuinka heikko ihminen mä olen. Täysin tunnekylmä ja julma ihminen.
Tätä kesti melkein 2 vuotta. Koko tämän ajan mies esitti kaikille ihanaa, sympaattista ja lojaalia puolisoa. Kulissit oli kunnossa, kukaan hänen kavereistaan ei epäillyt mitään. Omat kaverini arvasivat tilanteen, koska jouduin kesäisin kulkemaan pitkissä housuissa ja pitkähihaisissa paidoissa. Joskus jos oli pakko laittaa shortsit, väitin kaatuneeni humalassa, kun jalat olivat täynnä verenpurkaumia ja mustelmia.
Pääsin lopulta ihmisestä eroon n. 5 vuotta sitten. Tänä päivänäkin hänen kaverinsa pitävät häntä hyvänä tyyppinä, kivana kaverina, hauskana huuliveikkona. Mulle noi vuodet on yhtä itkunkeskeistä sumua täynnä paniikkia ja pelkoa. Olen joutunut käymään psykiatrilla ja sairastuin vaikeaan masennukseen.
Vuodatuksen pointtina oli, että psykoa et tunnista ellet ole tarpeeksi läheisissä tekemisissä. Silloin sen näkee tunnekylmyytenä, ihminen ei oikeasti nauti asioista mistä väittää muille nauttivansa. Manipuloi ihmisiä puolelleen ja korostaa omaa erinomaisuuttaan. Ei kykene tuntemaan empatiaa ketään kohtaan, tunne-elämä on täysin vääristynyt. Ex-mieheni itki aina vain jos ei saanut tahtoaan läpi jossain asiassa, tai kun yritti saada minut puolelleen jossain (jos ei tällä tavalla vakuuttanut, niin nyrkistä tuli). Koskaan ei tullut lohduttamaan tai katunut kun heitteli mua pitkin asuntoa. Useasti mietin, että olisimpa nähnyt nuo merkit aiemmin...
:/ Itsellä samantyylinen kokemus. Mies otti aina ruuat pois ja joskus elelin päiviä ilman ruokaa, piti kuulemma "laihtua". No sittenpä laihduin ja alotin nyrkkeilyn, ja kerran hän potkasi mua polvitaipaleeseen niin mottasin takasin, oli äimistynyt niin sillä välin juoksin ihmisten ilmoille, ei oikein voinut tehdä mitään.
Kiinnostaisi tietää, tunsitko miehen vanhempia? Millaiset suhteet heillä oli? Yleensä "väliinpitämättömät" vanhemmat nuoruudessa aiheuttaa pyskopatian persoonalisuushäiriönä. Olivatko vanhemmat esim. uraihmisiä, vai oliko hällä muita sisaruksia, ketkä sai huomioa enemmän kuin hän itse?
Kuulopuheiden kautta tiesin, että isänsä oli eläessään alkoholisti ja hakkasi lapsiaan, äiti täysin tunnekylmä, antanut osan lapsistaan pois ilman syytä. Perheolosuhteet siis aivan hirveät, tuskinpa saanut lapsena rakkautta. Mies oli nuorena koulukodeissa koska oli ns.
pikkurikollinen. Hakkasi myös muita miehiä esim. baarireissun päätteeksi, mutta oli kuulemma täysin naistenhakkaajia vastaan (yeah, right.), ja kaverit pitivätkin tätä vaan "kovana jätkänä jolle ei vittuilla". Näitä asioita en siis tiennyt kun tavattiin. Kavereiden seurassa oikeasti mukava ja hauska ihminen. Tosin sen kaverinsa ovat huomanneet, että miehellä on tspana korostaa kokoajan omaa paremmuuttaan, kehuskelee pienimmilläkin saavutuksillaan, ja aina on kaikessa parempi kuin joku toinen. Mutta tämäkin on niiden mielestä vain yksi "luonteenpiirre". Narsisti sanon minä.
Saattoi myös nolata mut kehittämällä riidan autossa, ja kun aloin itkemään, ajoi tahallaan röökille kaverinsa kanssa. Itse siinä silmät vetisinä katselin ikkunasta, kun mies aloitti lässyttävään sävyyn: "mari, itketsä? Voi ei mikä sulla on?", saatoin tiuskasta vihaisena "ihan ku et tietäis", niin mies sitten muka kummissaan selitti kaverilleen, ettei nyt yhtään ymmärrä mitä mä SEKOILEN. Ja kun yritin pyytää miestä lopettamaan niin mies jatkoi kummaksuen että mikä pitää lopettaa, hän ei ymmärrä reaktiotani ollenkaan ja mun pitää vaan sanoa suoraan jos en halua nähdä hänen kavereitaan. Vaikkei koko riita edes liittynyt siihen kaveriin. Yritti selkeästi vaan saada mut näyttämään idiootilta sekopäältä, joka itkee kun ei halua miehensä kaverin kassa tupakalle. Kuulostaa ihan yhtä sairaalta kuin olikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
chinchi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
chinchi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että ns. tavallinen ihminen pystyy tunnistamaan psykopaatin taikka sosiopaatin ilman, että tämä henkilö olisi tehnyt, jonkin harvinaisen järkkyvän teon, joka on kaikkien tiedostama/todistama. Eikä mikään teko/teot tee ihmisestä psykopaattia taikka sosiopaattia, vaikke ne teot olisi miten järkyttäviä. Nämä ihmiset pystyvät elämään aivan tavallista elämää täällä yhteiskunnassa, eikä esim. naapureiden mielessä edes käy, että heidän naapurinsa olisi psykopaatti taikka sosiopaatti. Eihän kukaan oikeasti tiedä mitä toisen pään sisällä tapahtuu taikka hänen vapaa-ajallaan.
Näiden ihmisten diagnosointi on vaikeaa ihan ammattilaisille niin miten av-palstan keittiöpsykologit pystyisi siihen ihan tuosta vaan :D
Jos kanssakäynti rajoittuu hyvänpäiväntoivotukseen postilaatikolla niin varmaan näin... Vähänkään läheisempi tutustuminen kyllä paljastaa sen niskavillat pystyyn nostavan oudon pohjavireen mikä näistä häiriöisistä välittyy. No, kaikki eivät tunnista. Ne itse naiivit sosiaaliset ekstrovertit eivät tunnista. Mutta jokainen vähänkään herkempi ja tarkkanäköisempi huomaa puuttuvat kasvonilmeet, kylmyyden... Omituiset sivulauseet... Fasadin... kulissit ja kylmyyden.
Voitko antaa esimerkin? Nyt ei puhuta mistään amerikkalaisista sarjamurhaajista.
Voin. Työkaverini on yksi näistä. Kahden kesken joko hakee "empatia switchillä" itse itkien empatiaa tai sitten lakkaa teeskentelemästä toisin kuin isommassa ryhmässä. Tämä siksi, että seurassani tietää "jääneensä kiinni". Potkii koiriaan. Manipuloi alaisiaan. Rajoittaa näiden sosiaalisten naiivien yhteyksiä muihin tiimijäseniin. Posket / leukaperät eivät liiku hymyillessä. "Silmät eivät hymyile." Käyttää yleisesti hyväksyttyjä fraaseja omien aitojen reaktioiden puutteessa. Nauttii kärsimyksen aiheuttamisesta, mm. toisten irtisanomisesta. Hyökkäyttää alaisiaan toistensa kimppuun, pysyttelee itse sivussa. Ei koskaan puhu perheestään. Kysyttäessä tulee pian selväksi että vamo on kotitaloushyödyke.
Vastaavia olen nähnyt myös perhetuttavissa. Eräskin kohteli vaimoaan sadistisesti jopa muiden läsnäollessa. Juoksutti mitättömiä asioita esim. tarjoilujen vuoksi ja haukkui "pienistä käytösvirheistä" siaksi. Vaimo ei uskaltanut enää irtautua, mutta pysytteli mahdollisimman paljon pois kotoa esim. lenkkeillen. Pojistaan kasvatti kovia ilmeettömiä naistenvihaajia.
Jne jne jne... sokeitako olette? Mistä tuon amerikkalaisen sarjamurhaajan tähän vedit? Jokaisessa vähänkään isommassa sosiaalisessa ryhmässä on näitä, lähiöissä, työpaikoilla...
Mä oon joskus lukenut että psykopaatin voi tunnistaa siitä ettei ole niitä variksen viivoja silmissä, naururyppyjä. Koska psykopaatit teeskentelee niin usein hymyä, ne tekee sen väärillä lihaksilla, eikä ryppyjä synny.
Kyllä, sama havainto. Ja samalla yksi syy siihen miksi botox-naama näyttää niin creepyltä. -94
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun eksä oli (on varmastikin edelleen...) täysi psykopaatti, ja jos olisin nähnyt sen kuvan tavattiin, en olisi koskaan suhteeseen lähtenytkään. Oli todella kiltti, huomaavainen herrasmies aluksi. Sai mut puhuttua viemään osan vaatteistakin luokseen. Lupaili kuuta taivaalta ja vaikutti maailma ihanimmalta mieheltä.
Yksi känni-ilta ja mikään ei ollut enää ennallaan. Ihan ilman syytä käydessämme nukkumaan kilahti, repi mut väkisin sängystä ja raahasi mua tukasta pitkin kämppää ja hakkasi koko kehon mustelmille. Piilotti puhelimeni ja uhkaili tappavansa jos huudan apua. Tätä kesti monta tuntia ja oikeasti olin varma että kuolen. Kielsi mua tulemasta takaisin sänkyyn, mutta kielsi myös poistumasta makuuhuoneesta. Jossain vaiheessa nukahdin lattialle.
Tämän jälkeen kaikki muuttui, itkien halusin erota, mutta mies uhkaili tuhoavanda mun vaatteet. Kun tämä ei tehonnut, uhkasi tappavansa mut ja mun perheen. Selitti kuinka vankila ei tuntuisi missään ja ensikertalaisena selviäisi sieltä ulos nopeasti. Kertoi ilmekään värähtämättä kuinka mut tappaisi ja mitä mun ruumiille tekisi. Piti huolen, etten kertonut niiden seinien sisäsistä tapahtumista kellekään. Hän hakkasi mua niin kauan, että sain paniikkikohtauksia ja juoksin oksentamaan. Mies vaan nauroi ja kertoi kuinka heikko ihminen mä olen. Täysin tunnekylmä ja julma ihminen.
Tätä kesti melkein 2 vuotta. Koko tämän ajan mies esitti kaikille ihanaa, sympaattista ja lojaalia puolisoa. Kulissit oli kunnossa, kukaan hänen kavereistaan ei epäillyt mitään. Omat kaverini arvasivat tilanteen, koska jouduin kesäisin kulkemaan pitkissä housuissa ja pitkähihaisissa paidoissa. Joskus jos oli pakko laittaa shortsit, väitin kaatuneeni humalassa, kun jalat olivat täynnä verenpurkaumia ja mustelmia.
Pääsin lopulta ihmisestä eroon n. 5 vuotta sitten. Tänä päivänäkin hänen kaverinsa pitävät häntä hyvänä tyyppinä, kivana kaverina, hauskana huuliveikkona. Mulle noi vuodet on yhtä itkunkeskeistä sumua täynnä paniikkia ja pelkoa. Olen joutunut käymään psykiatrilla ja sairastuin vaikeaan masennukseen.
Vuodatuksen pointtina oli, että psykoa et tunnista ellet ole tarpeeksi läheisissä tekemisissä. Silloin sen näkee tunnekylmyytenä, ihminen ei oikeasti nauti asioista mistä väittää muille nauttivansa. Manipuloi ihmisiä puolelleen ja korostaa omaa erinomaisuuttaan. Ei kykene tuntemaan empatiaa ketään kohtaan, tunne-elämä on täysin vääristynyt. Ex-mieheni itki aina vain jos ei saanut tahtoaan läpi jossain asiassa, tai kun yritti saada minut puolelleen jossain (jos ei tällä tavalla vakuuttanut, niin nyrkistä tuli). Koskaan ei tullut lohduttamaan tai katunut kun heitteli mua pitkin asuntoa. Useasti mietin, että olisimpa nähnyt nuo merkit aiemmin...
:/ Itsellä samantyylinen kokemus. Mies otti aina ruuat pois ja joskus elelin päiviä ilman ruokaa, piti kuulemma "laihtua". No sittenpä laihduin ja alotin nyrkkeilyn, ja kerran hän potkasi mua polvitaipaleeseen niin mottasin takasin, oli äimistynyt niin sillä välin juoksin ihmisten ilmoille, ei oikein voinut tehdä mitään.
Kiinnostaisi tietää, tunsitko miehen vanhempia? Millaiset suhteet heillä oli? Yleensä "väliinpitämättömät" vanhemmat nuoruudessa aiheuttaa pyskopatian persoonalisuushäiriönä. Olivatko vanhemmat esim. uraihmisiä, vai oliko hällä muita sisaruksia, ketkä sai huomioa enemmän kuin hän itse?
Mä nukuin yhden kesäyön mökillä saaressa sammaleisella kivellä, kun mies pisti häijyyksissään ovet lukkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun eksä oli (on varmastikin edelleen...) täysi psykopaatti, ja jos olisin nähnyt sen kuvan tavattiin, en olisi koskaan suhteeseen lähtenytkään. Oli todella kiltti, huomaavainen herrasmies aluksi. Sai mut puhuttua viemään osan vaatteistakin luokseen. Lupaili kuuta taivaalta ja vaikutti maailma ihanimmalta mieheltä.
Yksi känni-ilta ja mikään ei ollut enää ennallaan. Ihan ilman syytä käydessämme nukkumaan kilahti, repi mut väkisin sängystä ja raahasi mua tukasta pitkin kämppää ja hakkasi koko kehon mustelmille. Piilotti puhelimeni ja uhkaili tappavansa jos huudan apua. Tätä kesti monta tuntia ja oikeasti olin varma että kuolen. Kielsi mua tulemasta takaisin sänkyyn, mutta kielsi myös poistumasta makuuhuoneesta. Jossain vaiheessa nukahdin lattialle.
Tämän jälkeen kaikki muuttui, itkien halusin erota, mutta mies uhkaili tuhoavanda mun vaatteet. Kun tämä ei tehonnut, uhkasi tappavansa mut ja mun perheen. Selitti kuinka vankila ei tuntuisi missään ja ensikertalaisena selviäisi sieltä ulos nopeasti. Kertoi ilmekään värähtämättä kuinka mut tappaisi ja mitä mun ruumiille tekisi. Piti huolen, etten kertonut niiden seinien sisäsistä tapahtumista kellekään. Hän hakkasi mua niin kauan, että sain paniikkikohtauksia ja juoksin oksentamaan. Mies vaan nauroi ja kertoi kuinka heikko ihminen mä olen. Täysin tunnekylmä ja julma ihminen.
Tätä kesti melkein 2 vuotta. Koko tämän ajan mies esitti kaikille ihanaa, sympaattista ja lojaalia puolisoa. Kulissit oli kunnossa, kukaan hänen kavereistaan ei epäillyt mitään. Omat kaverini arvasivat tilanteen, koska jouduin kesäisin kulkemaan pitkissä housuissa ja pitkähihaisissa paidoissa. Joskus jos oli pakko laittaa shortsit, väitin kaatuneeni humalassa, kun jalat olivat täynnä verenpurkaumia ja mustelmia.
Pääsin lopulta ihmisestä eroon n. 5 vuotta sitten. Tänä päivänäkin hänen kaverinsa pitävät häntä hyvänä tyyppinä, kivana kaverina, hauskana huuliveikkona. Mulle noi vuodet on yhtä itkunkeskeistä sumua täynnä paniikkia ja pelkoa. Olen joutunut käymään psykiatrilla ja sairastuin vaikeaan masennukseen.
Vuodatuksen pointtina oli, että psykoa et tunnista ellet ole tarpeeksi läheisissä tekemisissä. Silloin sen näkee tunnekylmyytenä, ihminen ei oikeasti nauti asioista mistä väittää muille nauttivansa. Manipuloi ihmisiä puolelleen ja korostaa omaa erinomaisuuttaan. Ei kykene tuntemaan empatiaa ketään kohtaan, tunne-elämä on täysin vääristynyt. Ex-mieheni itki aina vain jos ei saanut tahtoaan läpi jossain asiassa, tai kun yritti saada minut puolelleen jossain (jos ei tällä tavalla vakuuttanut, niin nyrkistä tuli). Koskaan ei tullut lohduttamaan tai katunut kun heitteli mua pitkin asuntoa. Useasti mietin, että olisimpa nähnyt nuo merkit aiemmin...
:/ Itsellä samantyylinen kokemus. Mies otti aina ruuat pois ja joskus elelin päiviä ilman ruokaa, piti kuulemma "laihtua". No sittenpä laihduin ja alotin nyrkkeilyn, ja kerran hän potkasi mua polvitaipaleeseen niin mottasin takasin, oli äimistynyt niin sillä välin juoksin ihmisten ilmoille, ei oikein voinut tehdä mitään.
Kiinnostaisi tietää, tunsitko miehen vanhempia? Millaiset suhteet heillä oli? Yleensä "väliinpitämättömät" vanhemmat nuoruudessa aiheuttaa pyskopatian persoonalisuushäiriönä. Olivatko vanhemmat esim. uraihmisiä, vai oliko hällä muita sisaruksia, ketkä sai huomioa enemmän kuin hän itse?
Kuulopuheiden kautta tiesin, että isänsä oli eläessään alkoholisti ja hakkasi lapsiaan, äiti täysin tunnekylmä, antanut osan lapsistaan pois ilman syytä. Perheolosuhteet siis aivan hirveät, tuskinpa saanut lapsena rakkautta. Mies oli nuorena koulukodeissa koska oli ns.
pikkurikollinen. Hakkasi myös muita miehiä esim. baarireissun päätteeksi, mutta oli kuulemma täysin naistenhakkaajia vastaan (yeah, right.), ja kaverit pitivätkin tätä vaan "kovana jätkänä jolle ei vittuilla". Näitä asioita en siis tiennyt kun tavattiin. Kavereiden seurassa oikeasti mukava ja hauska ihminen. Tosin sen kaverinsa ovat huomanneet, että miehellä on tspana korostaa kokoajan omaa paremmuuttaan, kehuskelee pienimmilläkin saavutuksillaan, ja aina on kaikessa parempi kuin joku toinen. Mutta tämäkin on niiden mielestä vain yksi "luonteenpiirre". Narsisti sanon minä.Saattoi myös nolata mut kehittämällä riidan autossa, ja kun aloin itkemään, ajoi tahallaan röökille kaverinsa kanssa. Itse siinä silmät vetisinä katselin ikkunasta, kun mies aloitti lässyttävään sävyyn: "mari, itketsä? Voi ei mikä sulla on?", saatoin tiuskasta vihaisena "ihan ku et tietäis", niin mies sitten muka kummissaan selitti kaverilleen, ettei nyt yhtään ymmärrä mitä mä SEKOILEN. Ja kun yritin pyytää miestä lopettamaan niin mies jatkoi kummaksuen että mikä pitää lopettaa, hän ei ymmärrä reaktiotani ollenkaan ja mun pitää vaan sanoa suoraan jos en halua nähdä hänen kavereitaan. Vaikkei koko riita edes liittynyt siihen kaveriin. Yritti selkeästi vaan saada mut näyttämään idiootilta sekopäältä, joka itkee kun ei halua miehensä kaverin kassa tupakalle. Kuulostaa ihan yhtä sairaalta kuin olikin.
100% narsisti
Luuletteko että american horror story tate psykopaatti vai sosiopaatti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä voi testata. Kerro psykopaatista jotain ikävää mahdollisimman julkisesti. Ne suuttuu siitä yleensä ihan hirveästi, ja sitten alkaa selittelyt ja sota. Taitavimmat jopa pistää jotkut tyhmät sätkynuket puolustamaan itseään. Kun normaali ihminen vetäytyisi ja häpeäisi, ehkä jopa ottaisi opikseen.
Ikävät faktat julkisesti ja tarpeeksi usein lannistavat psykopaatin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin karmivaa lukea, että joillain on ollut samanlaisia kokemuksia... tulee niin paha olo teidän puolestanne, kun itse tietää sen paniikin ja tuskan, ja tunteen kun joku muu hallitsee omaa elämää.
Mulla psykiatri diagnosoi tapahtumien jälkeen posttraumaattisen stressihäiriön, ja huomaan kärsiväni siitä tietyllä tapaa edelleen. On kuulemma normaalia, että nuo tapahtumat seuraavat ihmistä koko loppuelämän ajan, niitä on vain opittava käsittelemään. Kamalaa, miten joku hullu voi oikeasti omalla käytöksellään vaikuttaa toisen loppuelämään...
Toivottavasti tekin saman kokeneet olette päässeet käsittelemään asioita psykologilla/psykiatrilla, itseäni ainakin tietyllä tapaa helpotti saada diagnoosit, vaikka ne ikäviä olivatkin (vaikea masennus, posttraumaattinen stressihäiriö, ahdistuneisuushäiriö, paniikkikohtaukset...), koska niiden myötä olen oppinut ymmärtämään itseäni sekä tapaani reagoida asioihin. Enkä saanut mitään hullun papereita, vaikka oikeasti jossain vaiheessa luulin sekoavani! :) hurjasti tsemppiä teille, muistakaa että kokemukset kasvattaa ja vahvempana eteenpäin!! <3
Terv. Nro 100
Vierailija kirjoitti:
Ikävät faktat julkisesti ja tarpeeksi usein lannistavat psykopaatin.
Ei psykoa lannisteta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uhrin vanhemmat vaativat surmaajalle kovempaa rangaistusta
Murhatun tytön vanhemmat ovat jättäneet Vaasan hovioikeudelle oman vastavalituksensa. He vaativat 15-vuotiaan surmaajan rangaistuksen koventamista vähintään kymmeneen vuoteen vankeutta.
Surma tapahtui 16 veitseniskulla, jotka iskettiin neljässä eri vaiheessa. Asianajaja Esa Mäntysen laatiman vastavalituksen mukaan tekijä jatkoi päättäväisesti ja sitkeästi välittämättä uhrin vammoista, avunpyynnöistä ja pakoyrityksistä.
Uhri oli koulukaveri, jonka tyttö päätti tappaa ”omien virheellisten ja järjettömien olettamuksiensa perusteella”.
– Teon motiivi on ollut yhteiskunnallisesti äärimmäisen vaarallinen. Kuka tahansa, jonka tekijä on kokenut jonkinlaiseksi ”kilpailijakseen” olisi voinut joutua teon kohteeksi, vastavalituksessa todetaan.
Vanhempien mukaan surmaajan on täytynyt mieltää tekonsa seurauksen uhrille ja tämän läheisille ja muille tahoille. Mielentilatutkimuksen mukaan tytöllä on ollut riittävä kyky tekonsa moitittavuuden arviointiin ja älylliset kyvyt säädellä käyttäytymistään ja ymmärtää syy-seuraussuhteita.
– (Hän) ei ole tuntenut teostaan erityistä katumusta tai syyllisyyttä, vastavalituksessa todetaan ja huomautetaan, että mielentilatutkimuksen mukaan 15-vuotias tuomittu on uhka muiden ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aspergerin/autistin silmissä ei tapahdu samanlaista liikettä (pupillin koossa) tunteiden mukaan kuin "normaalien" ihmisten. Siksi ns. ilmeetön katse tuntuu usein meistä oudolta. Se ei silti käsittääkseni tarkoita etteivätkö he nauraisi tai hymyilisi joskus. Olen huomannut tämän käytännössäkin parin aspergerin kohdalla. Mutta en tiedä tapahtuuko samaa psykopaateilla.
En usko
Minä uskon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uhrin vanhemmat vaativat surmaajalle kovempaa rangaistusta
Murhatun tytön vanhemmat ovat jättäneet Vaasan hovioikeudelle oman vastavalituksensa. He vaativat 15-vuotiaan surmaajan rangaistuksen koventamista vähintään kymmeneen vuoteen vankeutta.
Surma tapahtui 16 veitseniskulla, jotka iskettiin neljässä eri vaiheessa. Asianajaja Esa Mäntysen laatiman vastavalituksen mukaan tekijä jatkoi päättäväisesti ja sitkeästi välittämättä uhrin vammoista, avunpyynnöistä ja pakoyrityksistä.
Uhri oli koulukaveri, jonka tyttö päätti tappaa ”omien virheellisten ja järjettömien olettamuksiensa perusteella”.
– Teon motiivi on ollut yhteiskunnallisesti äärimmäisen vaarallinen. Kuka tahansa, jonka tekijä on kokenut jonkinlaiseksi ”kilpailijakseen” olisi voinut joutua teon kohteeksi, vastavalituksessa todetaan.
Vanhempien mukaan surmaajan on täytynyt mieltää tekonsa seurauksen uhrille ja tämän läheisille ja muille tahoille. Mielentilatutkimuksen mukaan tytöllä on ollut riittävä kyky tekonsa moitittavuuden arviointiin ja älylliset kyvyt säädellä käyttäytymistään ja ymmärtää syy-seuraussuhteita.
– (Hän) ei ole tuntenut teostaan erityistä katumusta tai syyllisyyttä, vastavalituksessa todetaan ja huomautetaan, että mielentilatutkimuksen mukaan 15-vuotias tuomittu on uhka muiden ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle.
Pelkään pahoin, että joku toinenkin ihminen joutuu tulevaisuudessa tuon tytön uhriksi. Ihan sairas tyyppi.
Psykopaatti ei tunne lainkaan esiintymisjännitystä, koska häntä ei kiinnosta muiden ihmisten mielipide itsestään. Kaikki normaalit ihmiset tuntevat ainakin hieman esiintymisjännitystä.
chinchi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
chinchi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
chinchi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että ns. tavallinen ihminen pystyy tunnistamaan psykopaatin taikka sosiopaatin ilman, että tämä henkilö olisi tehnyt, jonkin harvinaisen järkkyvän teon, joka on kaikkien tiedostama/todistama. Eikä mikään teko/teot tee ihmisestä psykopaattia taikka sosiopaattia, vaikke ne teot olisi miten järkyttäviä. Nämä ihmiset pystyvät elämään aivan tavallista elämää täällä yhteiskunnassa, eikä esim. naapureiden mielessä edes käy, että heidän naapurinsa olisi psykopaatti taikka sosiopaatti. Eihän kukaan oikeasti tiedä mitä toisen pään sisällä tapahtuu taikka hänen vapaa-ajallaan.
Näiden ihmisten diagnosointi on vaikeaa ihan ammattilaisille niin miten av-palstan keittiöpsykologit pystyisi siihen ihan tuosta vaan :D
Jos kanssakäynti rajoittuu hyvänpäiväntoivotukseen postilaatikolla niin varmaan näin... Vähänkään läheisempi tutustuminen kyllä paljastaa sen niskavillat pystyyn nostavan oudon pohjavireen mikä näistä häiriöisistä välittyy. No, kaikki eivät tunnista. Ne itse naiivit sosiaaliset ekstrovertit eivät tunnista. Mutta jokainen vähänkään herkempi ja tarkkanäköisempi huomaa puuttuvat kasvonilmeet, kylmyyden... Omituiset sivulauseet... Fasadin... kulissit ja kylmyyden.
Voitko antaa esimerkin? Nyt ei puhuta mistään amerikkalaisista sarjamurhaajista.
Voin. Työkaverini on yksi näistä. Kahden kesken joko hakee "empatia switchillä" itse itkien empatiaa tai sitten lakkaa teeskentelemästä toisin kuin isommassa ryhmässä. Tämä siksi, että seurassani tietää "jääneensä kiinni". Potkii koiriaan. Manipuloi alaisiaan. Rajoittaa näiden sosiaalisten naiivien yhteyksiä muihin tiimijäseniin. Posket / leukaperät eivät liiku hymyillessä. "Silmät eivät hymyile." Käyttää yleisesti hyväksyttyjä fraaseja omien aitojen reaktioiden puutteessa. Nauttii kärsimyksen aiheuttamisesta, mm. toisten irtisanomisesta. Hyökkäyttää alaisiaan toistensa kimppuun, pysyttelee itse sivussa. Ei koskaan puhu perheestään. Kysyttäessä tulee pian selväksi että vamo on kotitaloushyödyke.
Vastaavia olen nähnyt myös perhetuttavissa. Eräskin kohteli vaimoaan sadistisesti jopa muiden läsnäollessa. Juoksutti mitättömiä asioita esim. tarjoilujen vuoksi ja haukkui "pienistä käytösvirheistä" siaksi. Vaimo ei uskaltanut enää irtautua, mutta pysytteli mahdollisimman paljon pois kotoa esim. lenkkeillen. Pojistaan kasvatti kovia ilmeettömiä naistenvihaajia.
Jne jne jne... sokeitako olette? Mistä tuon amerikkalaisen sarjamurhaajan tähän vedit? Jokaisessa vähänkään isommassa sosiaalisessa ryhmässä on näitä, lähiöissä, työpaikoilla...
Kuulostaa enämmän narsistilta kuin psykopaatilta/sosiopaatilta.
Tai sitten olet LUKENUT narsisteista "enämmän" etkä käytä omia havaintokykyjäsi. Mikä tuossa viittasi narsistiin? Narsisti on myös kylmä hyötyjä, mutta psykopaatti menee pidemmälle ja pahoinpitelee muita salaa ja vähemmän salaa. Vähemmän salaa, jos ympäristö tukee ja sallii jolloin paljastumista ei tapahdu vaan psykopaatti on "hiding in plain sight". Sosiopaatti ei ole yhtä salamyhkäinen, vaan käytös on ihan julkisesti pitkälti samanlaista kuin psykopaatilla pinnan alla. Tosin hallitsemattomampaa, sosiopaatti ei hallitse itseään toisin kuin psykopaatti. Niin, psykopaatti HALUAA olla sellainen kuin on... - 94
En haluaisi nyt pilata delusiosi muttei psykopaatti todellakaan "halua" olla sellainen kuin on. Sama kuin sanoisi syöpä potilaalle että hän HALUAA olla sellainen kuin on.
Yksi tuntomerkki voisi olla se, ettei koskaan ilmaise mistään eettisestä tai elämänarvokysymyksestä mitään epäsovinnaista ajatusta. Psykopaatti tuntee oman ympäristönsä moraalinormit ja lopottaa niitä ulkomuistista. Normaali ihminen aidosti pohtii niitä, ja joskus päätyy omaperäiseen johtopäätökseen, joka voi jopa järkyttää muita. Tosin ei-psykopaatillekin voi käydä niin, että hän toteaa ympäristönsä moraalinormit täydellisiksi, joten tuntomerkki ei ole aukoton.
Alue: Aihe vapaa
Tai sitten olet LUKENUT narsisteista "enämmän" etkä käytä omia havaintokykyjäsi. Mikä tuossa viittasi narsistiin? Narsisti on myös kylmä hyötyjä, mutta psykopaatti menee pidemmälle ja pahoinpitelee muita salaa ja vähemmän salaa. Vähemmän salaa, jos ympäristö tukee ja sallii jolloin paljastumista ei tapahdu vaan psykopaatti on "hiding in plain sight". Sosiopaatti ei ole yhtä salamyhkäinen, vaan käytös on ihan julkisesti pitkälti samanlaista kuin psykopaatilla pinnan alla. Tosin hallitsemattomampaa, sosiopaatti ei hallitse itseään toisin kuin psykopaatti. Niin, psykopaatti HALUAA olla sellainen kuin on... - 94