Lue keskustelun säännöt.
Yliopistojen ensikertalaiskiintiöt tuhoavat monen ihmisen tulevaisuuden
20.03.2016 |
Mukaanlukien omani. Minulla on maisterintutkinto alalta, joka tarjosi vielä opinnot aloittaessani (8 vuotta sitten) kohtuulliset työllistymisnäkymät. Nyt, kaksi vuotta valmistumisen jälkeen, minulla on takana vain lyhyitä pätkiä omalla alallani. Koko tämä kaksi vuotta on kulunut jatkuvassa työnhaussa ja epävarmuudessa. Alalla on runsaasti työttömiä, ja on varmaan tarpeetonta kertoa että pettymys on melkoinen. Ei tätä olisi voinut arvata, kun alani valitsin. Olen välillä tehnyt siivoustöitä samassa firmassa jossa työskentelin opiskeluaikana, ja sieltä saisin varmaan vakityön jos haluaisin. Se vaan tarkoittaisi täydellistä luovuttamista. Jotkut ovat pitäneet tätä ylimielisenä asenteena, mutta eikö ole luonnollista toivoa itselleen hieman parempaa statusta opiskeltuaan itsensä maisteriksi saakka?
Tämän avautumisen jälkeen sitten itse asiaan: uusiin ensikertalaiskiintiöihin yhteishaussa. Olen itse kypsytellyt yli vuoden ajatusta alan vaihdosta, vaikka uuden tutkinnon opiskeleminen pelottaakin tässä iässä, kun ura pitäisi jo saada alulle, ja parin vuoden sisällä voisi harkita perheen perustamista jne. Tänä vuonna on kuitenkin otettu käyttöön nämä kiintiöt. Olen harkinnut muutamaa alaa, jotka työllistävät vielä erittäin hyvin, ja näiden osalta ensikertalaiskiintiöt ovat luokkaa 70-80 %.
Olenko aivan yksin mielipiteineni, kun pidän noita prosentteja täysin mielettöminä? Ymmärrän ajatuksen kiintiöiden takana, mutta en noin korkeita prosentteja aikana, jolloin työllistyminen on entistä epävarmempaa, ja jatkuvasti korostetaan että ihmisten on oltava valmiita kouluttautumaan uudelleen ja vaihtamaan alaa. Miten se sitten käytännössä onnistuu, kun meitä jo opiskelleita ei haluta päästää uudelleen opiskelemaan?? En oikein jaksa uskoa omiin kykyihini päästä muutenkin kilpailulle alalle opiskelemaan, jos kiintiö ensikertalaisille on vaikka tuo 80 %. En pidä tilannetta reiluna, sillä olen nyt sitten jumissa tällä alalla, jonka työllisyystilanne tulee vain huononemaan. Miksei minulle haluta enää antaa mahdollisuutta parantaa asemaani yhteiskunnassa? Toki minullakin on edelleen mahdollisuus päästä opiskelemaan, mutta oikeasti hyväksytyksi tuleminen noista kiintiöistä huolimatta vaatii äärimmäisen hyvää pääsykoemenestystä. En usko pystyväni siihen, joskin aion silti kokeilla.
Mitä ajatuksia kiintiöt teissä muissa herättävät?
Kommentit (546)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari tuttua DI:ta opiskelee parhaillaan yliopistossa töiden ohella, toinen taloustieteitä ja toinen ohjelmointia.
Kolmas tuttu lukion ja ammattikoulun käynyt aloitti opinnot amk:ssa.
Kenelläkään ei näytä olleen mitään ongelmia ensikertalaisuuden menetyksestä.Tuskin ovat tutkinto-opiskelijoita ja miksi olisivatkaan, kun DI:n palkalla voi ostaa avoimesta kursseja. Taloustieteeseen tarvitsee toiskertalaisena melkein laudaturin paperit. Käpistelyyn saattaa riittää jo eximiatkin.
Itseasiassa maisteriopintoihin ei välttämättä pääse avoimen kautta, että todennäköisesti ovat tutkinto-opiskelijoita. Toiskertalaiset eivät ole aina todistusvalintakiintiössä, vaan menevät aina koekiintiön kautta. (Paitsi nyt tänä vuonna koronan takia, paikkoja aukesi myös muille enemmänkin.)
Avoimen kurssit eivät niin paljoa maksa, ettei niitä pystyisi jokainen tekemään, ja nyt koronan aikana, niitä kannattaisi tehdä, koska pystyy saamaan opetuksen paikkakunnasta riippumatta, ja jos on exam-tentti, niin myös tenttimään läheisellä paikkakunnalla.
Todistuksen painottaminen sataprosenttisesti on kumminkin väärä tapa sisäänottokiintiöissä. Esimerkiksi kauppakorkea on täynnä ihmisiä, joita ei aihe kiinnosta pätkääkään. Motivoituneen opiskelijaporukan löytäminen on haastavaa ja pahimmillaan joku kopioi tiedelehtiartikkelin täysin ryhmätyössäsi ja siinäpä istut raastuvan penkillä yhden takia. Kursseja on jouduttu myös huomattavasti keventämään, koska opiskelijamassa on heikentynyt vuosien takaisesta. He eivät yksinkertaisesti pääse läpi kursseista. Tilanne on vieläkin sama kuin tällöin: https://yle.fi/uutiset/3-10833690
Mielestäni hyvästä todistuksesta voisi palkita koe+todistusvalinta kiintiöillä, mutta ei niitä saisi pelkästään käyttää.
Samoin ensikertalaisuuskiintiöt voisivat olla pienemmät, koska yliopistot kaipaisivat hurjasti lisää porukkaa, joita aihe kiinnostaa oikeasti! Välivuosi olisi monelle nuorelle hyvä juttu, kun voisi käydä läpi avoimen yliopiston/amk:n tarjontaa läpi ja samalla työskennellä kevyesti. Ei menettäisi ensikertalaisuuttaan, jos opiskeltava aihe ei olisikaan oma juttu (tai yliopisto on väärä!).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Up
Minulta tulee kyllä sympatiat kaikille muille kiintiöiden uhreille, mutta ei sinulle, koska et älyä lopettaa tuota pakkomielteistä uppaamista.
Ensikertalaiskiintiöt kokonaan pois ja todistusvalinta pois tai koskemaan myös toiskertalaisia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaiskiintiöt kokonaan pois ja todistusvalinta pois tai koskemaan myös toiskertalaisia
Eikö todistusvalinnassa voi päästä opiskelemaan ei-ensikertalaisena?
Ihan oikein, että typeryykset jää ilman paikkaa. Menkää amikseen niin teitäkin voisi olla jotain hyötyä
Up