Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yliopistojen ensikertalaiskiintiöt tuhoavat monen ihmisen tulevaisuuden
20.03.2016 |
Mukaanlukien omani. Minulla on maisterintutkinto alalta, joka tarjosi vielä opinnot aloittaessani (8 vuotta sitten) kohtuulliset työllistymisnäkymät. Nyt, kaksi vuotta valmistumisen jälkeen, minulla on takana vain lyhyitä pätkiä omalla alallani. Koko tämä kaksi vuotta on kulunut jatkuvassa työnhaussa ja epävarmuudessa. Alalla on runsaasti työttömiä, ja on varmaan tarpeetonta kertoa että pettymys on melkoinen. Ei tätä olisi voinut arvata, kun alani valitsin. Olen välillä tehnyt siivoustöitä samassa firmassa jossa työskentelin opiskeluaikana, ja sieltä saisin varmaan vakityön jos haluaisin. Se vaan tarkoittaisi täydellistä luovuttamista. Jotkut ovat pitäneet tätä ylimielisenä asenteena, mutta eikö ole luonnollista toivoa itselleen hieman parempaa statusta opiskeltuaan itsensä maisteriksi saakka?
Tämän avautumisen jälkeen sitten itse asiaan: uusiin ensikertalaiskiintiöihin yhteishaussa. Olen itse kypsytellyt yli vuoden ajatusta alan vaihdosta, vaikka uuden tutkinnon opiskeleminen pelottaakin tässä iässä, kun ura pitäisi jo saada alulle, ja parin vuoden sisällä voisi harkita perheen perustamista jne. Tänä vuonna on kuitenkin otettu käyttöön nämä kiintiöt. Olen harkinnut muutamaa alaa, jotka työllistävät vielä erittäin hyvin, ja näiden osalta ensikertalaiskiintiöt ovat luokkaa 70-80 %.
Olenko aivan yksin mielipiteineni, kun pidän noita prosentteja täysin mielettöminä? Ymmärrän ajatuksen kiintiöiden takana, mutta en noin korkeita prosentteja aikana, jolloin työllistyminen on entistä epävarmempaa, ja jatkuvasti korostetaan että ihmisten on oltava valmiita kouluttautumaan uudelleen ja vaihtamaan alaa. Miten se sitten käytännössä onnistuu, kun meitä jo opiskelleita ei haluta päästää uudelleen opiskelemaan?? En oikein jaksa uskoa omiin kykyihini päästä muutenkin kilpailulle alalle opiskelemaan, jos kiintiö ensikertalaisille on vaikka tuo 80 %. En pidä tilannetta reiluna, sillä olen nyt sitten jumissa tällä alalla, jonka työllisyystilanne tulee vain huononemaan. Miksei minulle haluta enää antaa mahdollisuutta parantaa asemaani yhteiskunnassa? Toki minullakin on edelleen mahdollisuus päästä opiskelemaan, mutta oikeasti hyväksytyksi tuleminen noista kiintiöistä huolimatta vaatii äärimmäisen hyvää pääsykoemenestystä. En usko pystyväni siihen, joskin aion silti kokeilla.
Mitä ajatuksia kiintiöt teissä muissa herättävät?
Kommentit (546)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Suomella menee huonosti juuri ton takia. Ihmisiä otetaan töihin sosiaalisen verkottumisen, ei osaamisen perusteella. Yrityksen johtoportaissa on paljon epäpäteviä pomon kavereita, ei tarvitse ihmetellä jokapäiväisiä yt-neuvotteluita.
Kumpikohan on epäpätevä? Se joka on tehnyt osa-aikatöitä opiskeluaikana vai se, joka hakee ensimmäistä työtään valmistumisen jälkeen?
Ja kummankohan kanssa mieluummin tehdään työtä? Se joka on erilaisissa opiskelijatapahtumien järjestämisissä todettu luotettavaksi, vai joku random, joka näyttää paperilla hyvältä?
Mistä lähtien joku opiskelijatapahtuman järjestäminen on meriitti? :D :D :D
Siitä lähtien, kun ylipäätään arvostaa vaikkapa kontakteja ja organisointitaitoja.
Väitätkö, että vaikkapa messujen järjestely korkeakoululla ei opeta järjestäjille mitään hyödyllistä?
Tiedätkö yhtään kuinka valtava määrä markkinointi-ihmisiä satojen messujen ja tapahtumien kokemuksella Suomesta ja ulkomailta on työttömänä?
Tiedätkö, että sillä ei ole mitään merkitystä?
Niitä, jotka ovat opintojen ohella esimerkiksi järjestäneet tapahtumia, nuo taidot hyödyttävät jatkossa. Ei yliopistossa olla vain oppimassa kirjatietoa, vaan ihan laajasti erilaisia työelämässä hyödyllisiä taitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Ahaa, eli yritys joka elättää vaikkapa kolme opiskelijakaverusta ei ole minkään arvoinen?
Ja miten luulet, että erilaiset menestyvät firmat on perustettu? Kenties siten, että X tyyppiä yhdessä alkaa tehdä jotain?
Start-upit yleensä elävät aikansa jollain Tekesin yms. rahoilla, kunnes ne loppuvat ja se puuhastelu ja leikkiminen on sitten siinä.
Moni kuolee pois, mutta osa nousee hyvinkin kannattaviksi.
Aika synkkää oikeastaan tuo ajatus, ettei pieniä start-uppeja saisi perustaa. Pitäisikö heti rykäistä kasaan joku Supercell? Joka sivumennen sanoen vuonna 2010 oli kuuden kaveruksen yritys.
Suurin osa on täyttä paskaa ja sen sanominen ei ole synkkyyttä vaan realismia.
Selvä. Eli ei perusteta mitään uutta tai yritetä mitään uutta, koska saattaa mennä pieleen.
Suomi nousuun, jee :)
Katkerat nillittävät, fiksut ja aikaansaavat tekevät.
Pätee niin aloittajaan kuin moneen kommentoijaankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Ahaa, eli yritys joka elättää vaikkapa kolme opiskelijakaverusta ei ole minkään arvoinen?
Ja miten luulet, että erilaiset menestyvät firmat on perustettu? Kenties siten, että X tyyppiä yhdessä alkaa tehdä jotain?
Start-upit yleensä elävät aikansa jollain Tekesin yms. rahoilla, kunnes ne loppuvat ja se puuhastelu ja leikkiminen on sitten siinä.
Moni kuolee pois, mutta osa nousee hyvinkin kannattaviksi.
Aika synkkää oikeastaan tuo ajatus, ettei pieniä start-uppeja saisi perustaa. Pitäisikö heti rykäistä kasaan joku Supercell? Joka sivumennen sanoen vuonna 2010 oli kuuden kaveruksen yritys.
Suurin osa on täyttä paskaa ja sen sanominen ei ole synkkyyttä vaan realismia.
Selvä. Eli ei perusteta mitään uutta tai yritetä mitään uutta, koska saattaa mennä pieleen.
Suomi nousuun, jee :)
Ei siinä niin lukenut. Mutta olet niin lapsellinen ja kokemusta vailla, että tätä on turha jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Miltä alalta sun eka tutkinto on ja mille alalle haluaisit nyt hakea? Miksi haluat tehdä uuden kandi+maisterin? Tee avoimessa uuden oppiaineen opintoja ja sitten voit hakea suoraan maisterivaiheeseen, paljon järkevämpää resurssien käyttöä.
Näin ei voi tehdä, jos on jo ylempi korkeakoulututkinto ennestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni ne ovat typeriä, mutta ajattele näin: ne eivät kuitenkaan ole 100%. Lahjakkaalla ja/tai ahkeralla "vanhuksella" tai uusintamaisterilla on kaikki mahdollisuudet auki.
Ap ei kerro mikä ala, niin on vaikea ottaa kantaa.
Moni tutkinto soveltuu työnhakuun paremmin, kun käy jonkun lisäkurssin vaikka aikuiskoulutuspuolella. Monella se tarkoittaa sitä, että se tutkintoa vastaava työ löytyykin vaikka teollisuudesta vähän erilaisena, kuin se mitä luulit lähteväsi tekemään. Ei se välttämättä uutta korkeakoulututkintoa vaadi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Ahaa, eli yritys joka elättää vaikkapa kolme opiskelijakaverusta ei ole minkään arvoinen?
Ja miten luulet, että erilaiset menestyvät firmat on perustettu? Kenties siten, että X tyyppiä yhdessä alkaa tehdä jotain?
Start-upit yleensä elävät aikansa jollain Tekesin yms. rahoilla, kunnes ne loppuvat ja se puuhastelu ja leikkiminen on sitten siinä.
Moni kuolee pois, mutta osa nousee hyvinkin kannattaviksi.
Aika synkkää oikeastaan tuo ajatus, ettei pieniä start-uppeja saisi perustaa. Pitäisikö heti rykäistä kasaan joku Supercell? Joka sivumennen sanoen vuonna 2010 oli kuuden kaveruksen yritys.
Suurin osa on täyttä paskaa ja sen sanominen ei ole synkkyyttä vaan realismia.
Selvä. Eli ei perusteta mitään uutta tai yritetä mitään uutta, koska saattaa mennä pieleen.
Suomi nousuun, jee :)
Ei siinä niin lukenut. Mutta olet niin lapsellinen ja kokemusta vailla, että tätä on turha jatkaa.
Siinä luki "Suurin osa on täyttä paskaa ja sen sanominen ei ole synkkyyttä vaan realismia."
Vaikka suurin osa opiskelijoiden perustamista yrityksistä olisi "paskaa" tai "puuhastelua" tai "leikkimistä" en mitenkään ymmärrä, miksi sitä pitäisi väheksyä?
Osa jää elättämään perustajansa.
Osa kuolee.
Osa kuolee, mutta tekijät saavat myöhemmin uuden ajatuksen, joka voi kantaa.
Osa tekijöistä jää hyviksi kavereiksi ja auttavat toisiaan myöhemmin eteenpäin.
Joka tapauksessa kaikki ovat oppineet jotain, mitä voivat myöhemmin hyödyntää elämässä.
Niinpä niin. On täysin loogista nykytilanteessa tehdä alan vaihtaminen ja kouluttautuminen mahdollisimman vaikeaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Jenkkilässä käytännössä kaikki korkeakouluopiskelijat perustavat opiskeluaikana jonkinlaisen yrityksen. Kukaan ei oletakaan, että se menestyisi tai olisi pystyssä enää vuoden päästä, mutta töitä hakiessa katsotaan todella kieroon ihmistä, joka ei ole tällaista tehnyt. Siellä kun ajatellaan, että se epäonnistuminenkin opettaa jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Ahaa, eli yritys joka elättää vaikkapa kolme opiskelijakaverusta ei ole minkään arvoinen?
Ja miten luulet, että erilaiset menestyvät firmat on perustettu? Kenties siten, että X tyyppiä yhdessä alkaa tehdä jotain?
Start-upit yleensä elävät aikansa jollain Tekesin yms. rahoilla, kunnes ne loppuvat ja se puuhastelu ja leikkiminen on sitten siinä.
Moni kuolee pois, mutta osa nousee hyvinkin kannattaviksi.
Aika synkkää oikeastaan tuo ajatus, ettei pieniä start-uppeja saisi perustaa. Pitäisikö heti rykäistä kasaan joku Supercell? Joka sivumennen sanoen vuonna 2010 oli kuuden kaveruksen yritys.
Suurin osa on täyttä paskaa ja sen sanominen ei ole synkkyyttä vaan realismia.
Selvä. Eli ei perusteta mitään uutta tai yritetä mitään uutta, koska saattaa mennä pieleen.
Suomi nousuun, jee :)
Ei siinä niin lukenut. Mutta olet niin lapsellinen ja kokemusta vailla, että tätä on turha jatkaa.
Siinä luki "Suurin osa on täyttä paskaa ja sen sanominen ei ole synkkyyttä vaan realismia."
Vaikka suurin osa opiskelijoiden perustamista yrityksistä olisi "paskaa" tai "puuhastelua" tai "leikkimistä" en mitenkään ymmärrä, miksi sitä pitäisi väheksyä?
Osa jää elättämään perustajansa.
Osa kuolee.
Osa kuolee, mutta tekijät saavat myöhemmin uuden ajatuksen, joka voi kantaa.
Osa tekijöistä jää hyviksi kavereiksi ja auttavat toisiaan myöhemmin eteenpäin.
Joka tapauksessa kaikki ovat oppineet jotain, mitä voivat myöhemmin hyödyntää elämässä.
Uskomatonta, että löytyy ihmisiä, jotka pitävät pienyrityksen perustamista puuhasteluna tai leikkimisenä. Milläköhän Suomen olisi tarkoitus pärjätä? Jatkuvasti irtisanovien pörssiyritysten armollako?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Jenkkilässä käytännössä kaikki korkeakouluopiskelijat perustavat opiskeluaikana jonkinlaisen yrityksen. Kukaan ei oletakaan, että se menestyisi tai olisi pystyssä enää vuoden päästä, mutta töitä hakiessa katsotaan todella kieroon ihmistä, joka ei ole tällaista tehnyt. Siellä kun ajatellaan, että se epäonnistuminenkin opettaa jotain.
Jenkkilässä korkeastikoulutetuilla on ihan pikkasen paremmat mahdollisuudet menestyä elämässä. Pk-yrityksillä on paljon paremmat tulevaisuudennäkymät kuin täällä byrokratian mallimaassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Jenkkilässä käytännössä kaikki korkeakouluopiskelijat perustavat opiskeluaikana jonkinlaisen yrityksen. Kukaan ei oletakaan, että se menestyisi tai olisi pystyssä enää vuoden päästä, mutta töitä hakiessa katsotaan todella kieroon ihmistä, joka ei ole tällaista tehnyt. Siellä kun ajatellaan, että se epäonnistuminenkin opettaa jotain.
Mieheni ja tämän opiskelukaverit perustivat aikoinaan konsulttiyrityksen tietotekniikka-alalle. No muut kaverit putosivat ajan mittaa pois, mutta mieheni saa edelleen tulonsa tästä yrityksestä, yli 20 vuotta myöhemmin. Ja hyvät tulot ovatkin - itse voisin maata vapaaherrattarena, jos haluaisin. Käyn kuitenkin töissä.
Puuhastelua ja paskaa? Nojaa, en nyt niinkään sanoisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Jenkkilässä käytännössä kaikki korkeakouluopiskelijat perustavat opiskeluaikana jonkinlaisen yrityksen. Kukaan ei oletakaan, että se menestyisi tai olisi pystyssä enää vuoden päästä, mutta töitä hakiessa katsotaan todella kieroon ihmistä, joka ei ole tällaista tehnyt. Siellä kun ajatellaan, että se epäonnistuminenkin opettaa jotain.
Jenkkilässä korkeastikoulutetuilla on ihan pikkasen paremmat mahdollisuudet menestyä elämässä. Pk-yrityksillä on paljon paremmat tulevaisuudennäkymät kuin täällä byrokratian mallimaassa.
Ja tämä liittyi asiaan miten?
Että Suomessa epäonnistumisen tuomaa kokemusta ei voitaisi arvostaa tai siitä ei voisi oppia mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Jenkkilässä käytännössä kaikki korkeakouluopiskelijat perustavat opiskeluaikana jonkinlaisen yrityksen. Kukaan ei oletakaan, että se menestyisi tai olisi pystyssä enää vuoden päästä, mutta töitä hakiessa katsotaan todella kieroon ihmistä, joka ei ole tällaista tehnyt. Siellä kun ajatellaan, että se epäonnistuminenkin opettaa jotain.
Jenkkilässä korkeastikoulutetuilla on ihan pikkasen paremmat mahdollisuudet menestyä elämässä. Pk-yrityksillä on paljon paremmat tulevaisuudennäkymät kuin täällä byrokratian mallimaassa.
Ja tämä liittyi asiaan miten?
Että Suomessa epäonnistumisen tuomaa kokemusta ei voitaisi arvostaa tai siitä ei voisi oppia mitään?
Pk-yrityksiä pitäisi kannustaa selviytymään ilman Tekes-tukia, valitettavan harva pienyritys kykenee siihen.
Kannatan kiintiöitä. Saako sen ensikertalaisuuden mitenkään takaisin? Tyttäreni joka on nyt ysillä ja hakee yhteishaussa selitti, että jos keskeyttää vaikkapa amiksen, ensikertalaisuuden voi saada takaisin, jos käy kymppiluokan välissä. En tiedä siis onko tämä totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Jenkkilässä käytännössä kaikki korkeakouluopiskelijat perustavat opiskeluaikana jonkinlaisen yrityksen. Kukaan ei oletakaan, että se menestyisi tai olisi pystyssä enää vuoden päästä, mutta töitä hakiessa katsotaan todella kieroon ihmistä, joka ei ole tällaista tehnyt. Siellä kun ajatellaan, että se epäonnistuminenkin opettaa jotain.
Jenkkilässä korkeastikoulutetuilla on ihan pikkasen paremmat mahdollisuudet menestyä elämässä. Pk-yrityksillä on paljon paremmat tulevaisuudennäkymät kuin täällä byrokratian mallimaassa.
Ja tämä liittyi asiaan miten?
Että Suomessa epäonnistumisen tuomaa kokemusta ei voitaisi arvostaa tai siitä ei voisi oppia mitään?
Pk-yrityksiä pitäisi kannustaa selviytymään ilman Tekes-tukia, valitettavan harva pienyritys kykenee siihen.
Harva isokaan ... suurimpia tukia saavat nimenomaan pörssiyritykset.
Vierailija kirjoitti:
Itse hain ja pääsin TKK:lle lukion jälkeen. Oikeasti minulla ei ollut hajuakaan, mitä haluan, mutta koska olin lahjakas matemaattisesti, ajattelin että varmasti tämä on ok ja avaa kuitenkin monia mahdollisuuksia.
Tutkinto on suoritettu jo vuosia sitten, olen oikein hyvässä alan työssä ja sinänsä viihdyn. Mikään unelma tämä ei kuitenkaan ole, ja haluaisin tehdä ihan muuntyyppistä työtä. Lääkis on yksi vahva vaihtoehto, muut unelmat ovat enemmän tuolla täysin suorittavan työn puolella, eli amk-koulutuksessa.
Vaikka olen potentiaalinen alanvaihtaja jossain kohtaa, en koe yhtään epäreiluna että nuoret ovat ensi sijalla. Tottakai heidän kuuluu olla. Uskon kuitenkin pääsykokeissa olevani vahvoilla, minulla on töiden ja opintojen vuoksi erittäin vahva kirjoitus- ja laskurutiini, äärimmäisen kova stressinsietokyky ja olen erittäin nopea omaksumaan luettua tekstiä. Eli ihan sama, laittakaa vaikka 90% ensikertalaiskiintiöksi, ei pelota.
Vähän myös mietin sitä, että jos olet yliopistoon jo päässyt ja paikan ottanut vastaan, miksei sitä tutkintoa voisi jatkaa loppuun, vaikkei se ihan täysi kymppi olisikaan? Valmis tutkinto kuitenkin avaa monia uusia väyliä opiskelemaan, esimerkiksi täällä monen mainitsemat maisterinohjelmat. Ja ihan totaali-inhokkiin taas ei kannata koskaan hakeakaan.
No mulla ainakin kävi niin, että ensimmäisen vuoden keväällä tajusin valinneeni täysin väärin. Pidin kyllä kovasti kielistä tai oikeastaan niiden käyttämisestä, mutta ei musta oikein ole opettajaksi, kääntäjäksi, tulkiksi tai tutkijaksi - ja lisäksi alan työllisyysnäkymät on huonot. Pahinta kuitenkin oli että suurin osa kielten opiskelusta oli vastenmielestä pakkopullaa, ihan erilaista kuin olin odottanut... Mulle tosi työlästä ja vaikeaa, vaikka mulla on hyvä kielipää ja kielitaidon kohentaminen on aina ollut mulle helppoa. Opintosuorituksia ei vaan kertynyt Kelan edellyttämää määrää, vaikka parhaani tein. Etenemistä hidasti sekin, että monelle kurssille ei saanut osallistua ennen kuin oli suorittanut tietyt aiemmat kurssit, eikä useimpien kurssien itsenäinen tenttiminen ollut mahdollista koska niillä oli osallistumispakko... En olisi ikinä pystynyt suorittamaan tutkintoa tavoiteajassa. Mitä järkeä olisi mun ollut käyttää n. 4 vuotta kandin tutkinnon parissa ennen kuin vaihdoin matikkaan?
Nyt siis opiskelen matikkaa sellaisella linjalla, jolla on tarkkaan määrätyt sivuaineet. Sain osan kieliopinnoista sisällytettyä tutkintoni vapaisiin opintoihin, mutta suurin osa kandin tutkinnosta olisi mennyt ns. hukkaan. Veronmaksajille olisi tullut paljon isompi lasku, jos en olisi voinut vaihtaa pääainetta hyvissä ajoin, suorittamatta ensin kandin tutkintoa jonka avulla saa oikeuden anoa pääaineen vaihtoa ilman mitään pääsykokeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Jenkkilässä käytännössä kaikki korkeakouluopiskelijat perustavat opiskeluaikana jonkinlaisen yrityksen. Kukaan ei oletakaan, että se menestyisi tai olisi pystyssä enää vuoden päästä, mutta töitä hakiessa katsotaan todella kieroon ihmistä, joka ei ole tällaista tehnyt. Siellä kun ajatellaan, että se epäonnistuminenkin opettaa jotain.
Jenkkilässä korkeastikoulutetuilla on ihan pikkasen paremmat mahdollisuudet menestyä elämässä. Pk-yrityksillä on paljon paremmat tulevaisuudennäkymät kuin täällä byrokratian mallimaassa.
Ja tämä liittyi asiaan miten?
Että Suomessa epäonnistumisen tuomaa kokemusta ei voitaisi arvostaa tai siitä ei voisi oppia mitään?
Pk-yrityksiä pitäisi kannustaa selviytymään ilman Tekes-tukia, valitettavan harva pienyritys kykenee siihen.
No tottakai siihen tulisi pyrkiä, mutta onko mielestäsi vaikkapa joku starttiraha huono asia?
Tai se, että tuotekehittelyyn voi hakea tukea?
Jos yhdestä kymmenestätuhannesta tulee uusi Supercell tai Nokia tai Rovio tai Kone, niin kansantalous kiittää.
Ja jos yksi sadasta työllistää vaikkapa 5-10 henkeä, niin siinä jo 5-10 ihmisellä on töitä. Ja kansantalous kiittää.
Alue: Aihe vapaa
Tiedätkö yhtään kuinka valtava määrä markkinointi-ihmisiä satojen messujen ja tapahtumien kokemuksella Suomesta ja ulkomailta on työttömänä?