Yliopistojen ensikertalaiskiintiöt tuhoavat monen ihmisen tulevaisuuden
Mukaanlukien omani. Minulla on maisterintutkinto alalta, joka tarjosi vielä opinnot aloittaessani (8 vuotta sitten) kohtuulliset työllistymisnäkymät. Nyt, kaksi vuotta valmistumisen jälkeen, minulla on takana vain lyhyitä pätkiä omalla alallani. Koko tämä kaksi vuotta on kulunut jatkuvassa työnhaussa ja epävarmuudessa. Alalla on runsaasti työttömiä, ja on varmaan tarpeetonta kertoa että pettymys on melkoinen. Ei tätä olisi voinut arvata, kun alani valitsin. Olen välillä tehnyt siivoustöitä samassa firmassa jossa työskentelin opiskeluaikana, ja sieltä saisin varmaan vakityön jos haluaisin. Se vaan tarkoittaisi täydellistä luovuttamista. Jotkut ovat pitäneet tätä ylimielisenä asenteena, mutta eikö ole luonnollista toivoa itselleen hieman parempaa statusta opiskeltuaan itsensä maisteriksi saakka?
Tämän avautumisen jälkeen sitten itse asiaan: uusiin ensikertalaiskiintiöihin yhteishaussa. Olen itse kypsytellyt yli vuoden ajatusta alan vaihdosta, vaikka uuden tutkinnon opiskeleminen pelottaakin tässä iässä, kun ura pitäisi jo saada alulle, ja parin vuoden sisällä voisi harkita perheen perustamista jne. Tänä vuonna on kuitenkin otettu käyttöön nämä kiintiöt. Olen harkinnut muutamaa alaa, jotka työllistävät vielä erittäin hyvin, ja näiden osalta ensikertalaiskiintiöt ovat luokkaa 70-80 %.
Olenko aivan yksin mielipiteineni, kun pidän noita prosentteja täysin mielettöminä? Ymmärrän ajatuksen kiintiöiden takana, mutta en noin korkeita prosentteja aikana, jolloin työllistyminen on entistä epävarmempaa, ja jatkuvasti korostetaan että ihmisten on oltava valmiita kouluttautumaan uudelleen ja vaihtamaan alaa. Miten se sitten käytännössä onnistuu, kun meitä jo opiskelleita ei haluta päästää uudelleen opiskelemaan?? En oikein jaksa uskoa omiin kykyihini päästä muutenkin kilpailulle alalle opiskelemaan, jos kiintiö ensikertalaisille on vaikka tuo 80 %. En pidä tilannetta reiluna, sillä olen nyt sitten jumissa tällä alalla, jonka työllisyystilanne tulee vain huononemaan. Miksei minulle haluta enää antaa mahdollisuutta parantaa asemaani yhteiskunnassa? Toki minullakin on edelleen mahdollisuus päästä opiskelemaan, mutta oikeasti hyväksytyksi tuleminen noista kiintiöistä huolimatta vaatii äärimmäisen hyvää pääsykoemenestystä. En usko pystyväni siihen, joskin aion silti kokeilla.
Mitä ajatuksia kiintiöt teissä muissa herättävät?
Kommentit (546)
Jos ihmisellä on jo yksi teoreettinen tutkinto, ihan maalaisjärjellä parhaat työllistymismahdollisuudet tulevat siitä, että opiskelee jotain hyvin käytännönläheistä siihen tueksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Jenkkilässä käytännössä kaikki korkeakouluopiskelijat perustavat opiskeluaikana jonkinlaisen yrityksen. Kukaan ei oletakaan, että se menestyisi tai olisi pystyssä enää vuoden päästä, mutta töitä hakiessa katsotaan todella kieroon ihmistä, joka ei ole tällaista tehnyt. Siellä kun ajatellaan, että se epäonnistuminenkin opettaa jotain.
Jenkkilässä korkeastikoulutetuilla on ihan pikkasen paremmat mahdollisuudet menestyä elämässä. Pk-yrityksillä on paljon paremmat tulevaisuudennäkymät kuin täällä byrokratian mallimaassa.
Ja tämä liittyi asiaan miten?
Että Suomessa epäonnistumisen tuomaa kokemusta ei voitaisi arvostaa tai siitä ei voisi oppia mitään?
Pk-yrityksiä pitäisi kannustaa selviytymään ilman Tekes-tukia, valitettavan harva pienyritys kykenee siihen.
No tottakai siihen tulisi pyrkiä, mutta onko mielestäsi vaikkapa joku starttiraha huono asia?
Tai se, että tuotekehittelyyn voi hakea tukea?
Jos yhdestä kymmenestätuhannesta tulee uusi Supercell tai Nokia tai Rovio tai Kone, niin kansantalous kiittää.
Ja jos yksi sadasta työllistää vaikkapa 5-10 henkeä, niin siinä jo 5-10 ihmisellä on töitä. Ja kansantalous kiittää.
Ongelma suomalaisessa yritystoiminnassa on se, että kaikki myydään ulkomaille. Tietenkin ihan ymmärrettävää yrityksen perustajan näkökulmasta mutta kansantaloudellisesti se on hiton huono juttu kun tuotot valuu ulkomaisten omistajien taskuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Jenkkilässä käytännössä kaikki korkeakouluopiskelijat perustavat opiskeluaikana jonkinlaisen yrityksen. Kukaan ei oletakaan, että se menestyisi tai olisi pystyssä enää vuoden päästä, mutta töitä hakiessa katsotaan todella kieroon ihmistä, joka ei ole tällaista tehnyt. Siellä kun ajatellaan, että se epäonnistuminenkin opettaa jotain.
Jenkkilässä korkeastikoulutetuilla on ihan pikkasen paremmat mahdollisuudet menestyä elämässä. Pk-yrityksillä on paljon paremmat tulevaisuudennäkymät kuin täällä byrokratian mallimaassa.
Ja tämä liittyi asiaan miten?
Että Suomessa epäonnistumisen tuomaa kokemusta ei voitaisi arvostaa tai siitä ei voisi oppia mitään?
Pk-yrityksiä pitäisi kannustaa selviytymään ilman Tekes-tukia, valitettavan harva pienyritys kykenee siihen.
No tottakai siihen tulisi pyrkiä, mutta onko mielestäsi vaikkapa joku starttiraha huono asia?
Tai se, että tuotekehittelyyn voi hakea tukea?
Jos yhdestä kymmenestätuhannesta tulee uusi Supercell tai Nokia tai Rovio tai Kone, niin kansantalous kiittää.
Ja jos yksi sadasta työllistää vaikkapa 5-10 henkeä, niin siinä jo 5-10 ihmisellä on töitä. Ja kansantalous kiittää.
Ongelma suomalaisessa yritystoiminnassa on se, että kaikki myydään ulkomaille. Tietenkin ihan ymmärrettävää yrityksen perustajan näkökulmasta mutta kansantaloudellisesti se on hiton huono juttu kun tuotot valuu ulkomaisten omistajien taskuun.
Se on harmi kyllä. Mutta niin kauan kuin työntekijät ovat Suomessa, saadaan edes palkkaveroja.
Tässä voisi mielestäni olla joku välimuoto. Eli jos on vaikkapa 5 vuotta vanha tutkinto, eikä ole päivääkään tehnyt tutkintoon liittyvää työtä ja yleinen työllisyysnäkymä olisi oikeasti surkea, voisi työkkärin lausunnolla saada hakea ensikertalaisten joukossa.
Muuten kyllä ehdottomasti ensikertalaisia pitää suosia!
Vierailija kirjoitti:
Tässä voisi mielestäni olla joku välimuoto. Eli jos on vaikkapa 5 vuotta vanha tutkinto, eikä ole päivääkään tehnyt tutkintoon liittyvää työtä ja yleinen työllisyysnäkymä olisi oikeasti surkea, voisi työkkärin lausunnolla saada hakea ensikertalaisten joukossa.
Muuten kyllä ehdottomasti ensikertalaisia pitää suosia!
No samalla tällaisten tutkintojen aloituspaikat sitten ainakin väliaikaisesti minimiin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä voisi mielestäni olla joku välimuoto. Eli jos on vaikkapa 5 vuotta vanha tutkinto, eikä ole päivääkään tehnyt tutkintoon liittyvää työtä ja yleinen työllisyysnäkymä olisi oikeasti surkea, voisi työkkärin lausunnolla saada hakea ensikertalaisten joukossa.
Muuten kyllä ehdottomasti ensikertalaisia pitää suosia!
No samalla tällaisten tutkintojen aloituspaikat sitten ainakin väliaikaisesti minimiin!
Siinä ajatuksessa on vaan se ongelma, ettemme oikeasti voi tietää, mikä työllistää 5-10 vuotta eteenpäin. Siksi tutkintoja pitää olla laaja-alaisesti tarjolla. Se myös tukee uusia poikkitieteellisiä innovaatioita.
Omasta puolestani toivoisin, että kiintiöitä ei olisi (saatan joskus haluta vielä vaihtaa alaa).
Yleisen hyvän nimissä uskon, että kiintiöt ovat kokonaisuuden kannalta hyvä asia.
Kiintiöt voisi muotoilla jotenkin niin, että ensikertalaisia otetaan vaikkapa se 70%, mutta...
Jos siitä 70% joukosta ei heikoimmat ole saaneet jotain tiettyä prosenttia pääsykoepisteistä verrattuna ei-ensikertalaisiin, valitaan kuitenkin tästä 30% ryhmästä. Äh, en osaa selittää fiksusti, mutta niin että joku ihan tumpelo ensikertalainen ei voi ohittaa todella hyvät pisteet saanutta toiskertalaista :)
Vierailija kirjoitti:
Omasta puolestani toivoisin, että kiintiöitä ei olisi (saatan joskus haluta vielä vaihtaa alaa).
Yleisen hyvän nimissä uskon, että kiintiöt ovat kokonaisuuden kannalta hyvä asia.
Harvinaista rehellisyyttä av:lla :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä voisi mielestäni olla joku välimuoto. Eli jos on vaikkapa 5 vuotta vanha tutkinto, eikä ole päivääkään tehnyt tutkintoon liittyvää työtä ja yleinen työllisyysnäkymä olisi oikeasti surkea, voisi työkkärin lausunnolla saada hakea ensikertalaisten joukossa.
Muuten kyllä ehdottomasti ensikertalaisia pitää suosia!
No samalla tällaisten tutkintojen aloituspaikat sitten ainakin väliaikaisesti minimiin!
Siinä ajatuksessa on vaan se ongelma, ettemme oikeasti voi tietää, mikä työllistää 5-10 vuotta eteenpäin. Siksi tutkintoja pitää olla laaja-alaisesti tarjolla. Se myös tukee uusia poikkitieteellisiä innovaatioita.
Eikä myöskään voida joka toinen vuosi lakkauttaa tiettyjä laitoksia ja sitten taas nostaa niitä pystyyn. Joko jotain opetetaan tai opeteta ja tutkitaan tai ei tutkita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä voisi mielestäni olla joku välimuoto. Eli jos on vaikkapa 5 vuotta vanha tutkinto, eikä ole päivääkään tehnyt tutkintoon liittyvää työtä ja yleinen työllisyysnäkymä olisi oikeasti surkea, voisi työkkärin lausunnolla saada hakea ensikertalaisten joukossa.
Muuten kyllä ehdottomasti ensikertalaisia pitää suosia!
No samalla tällaisten tutkintojen aloituspaikat sitten ainakin väliaikaisesti minimiin!
Siinä ajatuksessa on vaan se ongelma, ettemme oikeasti voi tietää, mikä työllistää 5-10 vuotta eteenpäin. Siksi tutkintoja pitää olla laaja-alaisesti tarjolla. Se myös tukee uusia poikkitieteellisiä innovaatioita.
Eikä myöskään voida joka toinen vuosi lakkauttaa tiettyjä laitoksia ja sitten taas nostaa niitä pystyyn. Joko jotain opetetaan tai ei opeteta ja tutkitaan tai ei tutkita.
siis ei opeteta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Jenkkilässä käytännössä kaikki korkeakouluopiskelijat perustavat opiskeluaikana jonkinlaisen yrityksen. Kukaan ei oletakaan, että se menestyisi tai olisi pystyssä enää vuoden päästä, mutta töitä hakiessa katsotaan todella kieroon ihmistä, joka ei ole tällaista tehnyt. Siellä kun ajatellaan, että se epäonnistuminenkin opettaa jotain.
Lähde?
Suomi on pieni maa ja tarvitsee korkeaa osaamista, se on ainoa millä voimme pärjätä. Sen sijaan osaamista ja paukkuja pitäisi keskittää sellaisille alueille, missä on lupaavaa huippututkimusta ja sovellusalueita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Ahaa, eli yritys joka elättää vaikkapa kolme opiskelijakaverusta ei ole minkään arvoinen?
Ja miten luulet, että erilaiset menestyvät firmat on perustettu? Kenties siten, että X tyyppiä yhdessä alkaa tehdä jotain?
Start-upit yleensä elävät aikansa jollain Tekesin yms. rahoilla, kunnes ne loppuvat ja se puuhastelu ja leikkiminen on sitten siinä.
Moni kuolee pois, mutta osa nousee hyvinkin kannattaviksi.
Aika synkkää oikeastaan tuo ajatus, ettei pieniä start-uppeja saisi perustaa. Pitäisikö heti rykäistä kasaan joku Supercell? Joka sivumennen sanoen vuonna 2010 oli kuuden kaveruksen yritys.
Suurin osa on täyttä paskaa ja sen sanominen ei ole synkkyyttä vaan realismia.
Selvä. Eli ei perusteta mitään uutta tai yritetä mitään uutta, koska saattaa mennä pieleen.
Suomi nousuun, jee :)
Ei siinä niin lukenut. Mutta olet niin lapsellinen ja kokemusta vailla, että tätä on turha jatkaa.
Siinä luki "Suurin osa on täyttä paskaa ja sen sanominen ei ole synkkyyttä vaan realismia."
Vaikka suurin osa opiskelijoiden perustamista yrityksistä olisi "paskaa" tai "puuhastelua" tai "leikkimistä" en mitenkään ymmärrä, miksi sitä pitäisi väheksyä?
Osa jää elättämään perustajansa.
Osa kuolee.
Osa kuolee, mutta tekijät saavat myöhemmin uuden ajatuksen, joka voi kantaa.
Osa tekijöistä jää hyviksi kavereiksi ja auttavat toisiaan myöhemmin eteenpäin.
Joka tapauksessa kaikki ovat oppineet jotain, mitä voivat myöhemmin hyödyntää elämässä.
Uskomatonta, että löytyy ihmisiä, jotka pitävät pienyrityksen perustamista puuhasteluna tai leikkimisenä. Milläköhän Suomen olisi tarkoitus pärjätä? Jatkuvasti irtisanovien pörssiyritysten armollako?
Perustakaa yrityksenne omalla rahalla älkääkä kerjätkö veronmaksajien rahoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Jenkkilässä käytännössä kaikki korkeakouluopiskelijat perustavat opiskeluaikana jonkinlaisen yrityksen. Kukaan ei oletakaan, että se menestyisi tai olisi pystyssä enää vuoden päästä, mutta töitä hakiessa katsotaan todella kieroon ihmistä, joka ei ole tällaista tehnyt. Siellä kun ajatellaan, että se epäonnistuminenkin opettaa jotain.
Jenkkilässä korkeastikoulutetuilla on ihan pikkasen paremmat mahdollisuudet menestyä elämässä. Pk-yrityksillä on paljon paremmat tulevaisuudennäkymät kuin täällä byrokratian mallimaassa.
Ja tämä liittyi asiaan miten?
Että Suomessa epäonnistumisen tuomaa kokemusta ei voitaisi arvostaa tai siitä ei voisi oppia mitään?
Pk-yrityksiä pitäisi kannustaa selviytymään ilman Tekes-tukia, valitettavan harva pienyritys kykenee siihen.
No tottakai siihen tulisi pyrkiä, mutta onko mielestäsi vaikkapa joku starttiraha huono asia?
Tai se, että tuotekehittelyyn voi hakea tukea?
Jos yhdestä kymmenestätuhannesta tulee uusi Supercell tai Nokia tai Rovio tai Kone, niin kansantalous kiittää.
Ja jos yksi sadasta työllistää vaikkapa 5-10 henkeä, niin siinä jo 5-10 ihmisellä on töitä. Ja kansantalous kiittää.
Ja sulla on faktaa tämän jossittelun tueksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Ahaa, eli yritys joka elättää vaikkapa kolme opiskelijakaverusta ei ole minkään arvoinen?
Ja miten luulet, että erilaiset menestyvät firmat on perustettu? Kenties siten, että X tyyppiä yhdessä alkaa tehdä jotain?
Start-upit yleensä elävät aikansa jollain Tekesin yms. rahoilla, kunnes ne loppuvat ja se puuhastelu ja leikkiminen on sitten siinä.
Moni kuolee pois, mutta osa nousee hyvinkin kannattaviksi.
Aika synkkää oikeastaan tuo ajatus, ettei pieniä start-uppeja saisi perustaa. Pitäisikö heti rykäistä kasaan joku Supercell? Joka sivumennen sanoen vuonna 2010 oli kuuden kaveruksen yritys.
Suurin osa on täyttä paskaa ja sen sanominen ei ole synkkyyttä vaan realismia.
Selvä. Eli ei perusteta mitään uutta tai yritetä mitään uutta, koska saattaa mennä pieleen.
Suomi nousuun, jee :)
Ei siinä niin lukenut. Mutta olet niin lapsellinen ja kokemusta vailla, että tätä on turha jatkaa.
Siinä luki "Suurin osa on täyttä paskaa ja sen sanominen ei ole synkkyyttä vaan realismia."
Vaikka suurin osa opiskelijoiden perustamista yrityksistä olisi "paskaa" tai "puuhastelua" tai "leikkimistä" en mitenkään ymmärrä, miksi sitä pitäisi väheksyä?
Osa jää elättämään perustajansa.
Osa kuolee.
Osa kuolee, mutta tekijät saavat myöhemmin uuden ajatuksen, joka voi kantaa.
Osa tekijöistä jää hyviksi kavereiksi ja auttavat toisiaan myöhemmin eteenpäin.
Joka tapauksessa kaikki ovat oppineet jotain, mitä voivat myöhemmin hyödyntää elämässä.
Uskomatonta, että löytyy ihmisiä, jotka pitävät pienyrityksen perustamista puuhasteluna tai leikkimisenä. Milläköhän Suomen olisi tarkoitus pärjätä? Jatkuvasti irtisanovien pörssiyritysten armollako?
Perustakaa yrityksenne omalla rahalla älkääkä kerjätkö veronmaksajien rahoja.
Ja isoimmat veronmaksajien rahat menevät starp-upeille??
http://yle.fi/uutiset/yritystukiin_lahes_miljardi_euroa__viking_line_ku…
Niin kauan kuin start upit ja yritykset elävät valtion ja kuntien tukirahoilla, niistä ei ole mitään hyötyä. Jos uskoo ideaansa, voi kyllä ottaa lainaakin. Jos ei, kannattaisiko mennä oikeisiin töihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Ahaa, eli yritys joka elättää vaikkapa kolme opiskelijakaverusta ei ole minkään arvoinen?
Ja miten luulet, että erilaiset menestyvät firmat on perustettu? Kenties siten, että X tyyppiä yhdessä alkaa tehdä jotain?
Start-upit yleensä elävät aikansa jollain Tekesin yms. rahoilla, kunnes ne loppuvat ja se puuhastelu ja leikkiminen on sitten siinä.
Moni kuolee pois, mutta osa nousee hyvinkin kannattaviksi.
Aika synkkää oikeastaan tuo ajatus, ettei pieniä start-uppeja saisi perustaa. Pitäisikö heti rykäistä kasaan joku Supercell? Joka sivumennen sanoen vuonna 2010 oli kuuden kaveruksen yritys.
Suurin osa on täyttä paskaa ja sen sanominen ei ole synkkyyttä vaan realismia.
Selvä. Eli ei perusteta mitään uutta tai yritetä mitään uutta, koska saattaa mennä pieleen.
Suomi nousuun, jee :)
Ei siinä niin lukenut. Mutta olet niin lapsellinen ja kokemusta vailla, että tätä on turha jatkaa.
Siinä luki "Suurin osa on täyttä paskaa ja sen sanominen ei ole synkkyyttä vaan realismia."
Vaikka suurin osa opiskelijoiden perustamista yrityksistä olisi "paskaa" tai "puuhastelua" tai "leikkimistä" en mitenkään ymmärrä, miksi sitä pitäisi väheksyä?
Osa jää elättämään perustajansa.
Osa kuolee.
Osa kuolee, mutta tekijät saavat myöhemmin uuden ajatuksen, joka voi kantaa.
Osa tekijöistä jää hyviksi kavereiksi ja auttavat toisiaan myöhemmin eteenpäin.
Joka tapauksessa kaikki ovat oppineet jotain, mitä voivat myöhemmin hyödyntää elämässä.
Uskomatonta, että löytyy ihmisiä, jotka pitävät pienyrityksen perustamista puuhasteluna tai leikkimisenä. Milläköhän Suomen olisi tarkoitus pärjätä? Jatkuvasti irtisanovien pörssiyritysten armollako?
Perustakaa yrityksenne omalla rahalla älkääkä kerjätkö veronmaksajien rahoja.
Ja isoimmat veronmaksajien rahat menevät starp-upeille??
http://yle.fi/uutiset/yritystukiin_lahes_miljardi_euroa__viking_line_ku…
Mitä osaa et viestistäni osannut lukea?
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan kuin start upit ja yritykset elävät valtion ja kuntien tukirahoilla, niistä ei ole mitään hyötyä. Jos uskoo ideaansa, voi kyllä ottaa lainaakin. Jos ei, kannattaisiko mennä oikeisiin töihin?
Mitä ne oikeat työt ovat?
Tunnen kaksi tällaista, jotka tekevät vaan tutkintoja niiden tekemisen ilosta. Rikkaat kumppanit, joten rahasta ei huolta. En pidä sitäkään ihan korrektina, että ollaan 4-5-kertaisia maistereita, eikä ole aikomustakaan työelämään, vaikka ovatkin lahjakkaita ja osaavat opiskella...
Onhan se itsensä sivistäminen mukavaa, en kiellä, mutta sallittakoot se nuoremmillekin.