Yliopistojen ensikertalaiskiintiöt tuhoavat monen ihmisen tulevaisuuden
Mukaanlukien omani. Minulla on maisterintutkinto alalta, joka tarjosi vielä opinnot aloittaessani (8 vuotta sitten) kohtuulliset työllistymisnäkymät. Nyt, kaksi vuotta valmistumisen jälkeen, minulla on takana vain lyhyitä pätkiä omalla alallani. Koko tämä kaksi vuotta on kulunut jatkuvassa työnhaussa ja epävarmuudessa. Alalla on runsaasti työttömiä, ja on varmaan tarpeetonta kertoa että pettymys on melkoinen. Ei tätä olisi voinut arvata, kun alani valitsin. Olen välillä tehnyt siivoustöitä samassa firmassa jossa työskentelin opiskeluaikana, ja sieltä saisin varmaan vakityön jos haluaisin. Se vaan tarkoittaisi täydellistä luovuttamista. Jotkut ovat pitäneet tätä ylimielisenä asenteena, mutta eikö ole luonnollista toivoa itselleen hieman parempaa statusta opiskeltuaan itsensä maisteriksi saakka?
Tämän avautumisen jälkeen sitten itse asiaan: uusiin ensikertalaiskiintiöihin yhteishaussa. Olen itse kypsytellyt yli vuoden ajatusta alan vaihdosta, vaikka uuden tutkinnon opiskeleminen pelottaakin tässä iässä, kun ura pitäisi jo saada alulle, ja parin vuoden sisällä voisi harkita perheen perustamista jne. Tänä vuonna on kuitenkin otettu käyttöön nämä kiintiöt. Olen harkinnut muutamaa alaa, jotka työllistävät vielä erittäin hyvin, ja näiden osalta ensikertalaiskiintiöt ovat luokkaa 70-80 %.
Olenko aivan yksin mielipiteineni, kun pidän noita prosentteja täysin mielettöminä? Ymmärrän ajatuksen kiintiöiden takana, mutta en noin korkeita prosentteja aikana, jolloin työllistyminen on entistä epävarmempaa, ja jatkuvasti korostetaan että ihmisten on oltava valmiita kouluttautumaan uudelleen ja vaihtamaan alaa. Miten se sitten käytännössä onnistuu, kun meitä jo opiskelleita ei haluta päästää uudelleen opiskelemaan?? En oikein jaksa uskoa omiin kykyihini päästä muutenkin kilpailulle alalle opiskelemaan, jos kiintiö ensikertalaisille on vaikka tuo 80 %. En pidä tilannetta reiluna, sillä olen nyt sitten jumissa tällä alalla, jonka työllisyystilanne tulee vain huononemaan. Miksei minulle haluta enää antaa mahdollisuutta parantaa asemaani yhteiskunnassa? Toki minullakin on edelleen mahdollisuus päästä opiskelemaan, mutta oikeasti hyväksytyksi tuleminen noista kiintiöistä huolimatta vaatii äärimmäisen hyvää pääsykoemenestystä. En usko pystyväni siihen, joskin aion silti kokeilla.
Mitä ajatuksia kiintiöt teissä muissa herättävät?
Kommentit (546)
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen lähinnä näitä, jotka parin vuoden opiskelun kohdalla toteavat jonkun alan totaalisen vääräksi itselleen. Ettekö te oikeasti ota selvää alasta, erilaisista työnkuvista, työnäkymistä jne. ennen hakemista? Tottakai sitä voi opintojen aikana huomata, ettei tämä ollutkaan niin mielenkiintoista, mitä ajatteli tai on liian vaikeaa tms. mutta että totaalisen väärä?
Luulisi, että siellä amiksen puolella käytäisiin kokeilemassa, että "onkohan tää mun juttu" ja akateemiseen kouluun hakevat jo sen verran itseään ja mieltymyksiään tuntisivat, ettei nyt ihan totaalihuteja tulisi?
Ei kaikilla pysy mielenkiinnon kohteet samoina läpi elämän. Ihminen muuttuu koko ajan henkisesti kuin fyysisesti.
En ymmärrä aloittajan ongelmaa ollenkaan. Aloittaja on hyvä ja lukee niin hyvin, että päihittää muut. Tai sitten opiskelee jotain muuta. Ei korkeakoulututkinto ole mikään itseisarvo ja varmasti löytyy jotain, millä voi täydentää nykyistä tutkintoasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen lähinnä näitä, jotka parin vuoden opiskelun kohdalla toteavat jonkun alan totaalisen vääräksi itselleen. Ettekö te oikeasti ota selvää alasta, erilaisista työnkuvista, työnäkymistä jne. ennen hakemista? Tottakai sitä voi opintojen aikana huomata, ettei tämä ollutkaan niin mielenkiintoista, mitä ajatteli tai on liian vaikeaa tms. mutta että totaalisen väärä?
Luulisi, että siellä amiksen puolella käytäisiin kokeilemassa, että "onkohan tää mun juttu" ja akateemiseen kouluun hakevat jo sen verran itseään ja mieltymyksiään tuntisivat, ettei nyt ihan totaalihuteja tulisi?
Ei kaikilla pysy mielenkiinnon kohteet samoina läpi elämän. Ihminen muuttuu koko ajan henkisesti kuin fyysisesti.
No ei tietenkään pysy, mutta nyt puhuttiin parista vuodesta. Jos jotain aloittaa, eikä se ole täysin vastenmielistä (ja miksi olisi, jos sinne on kuitenkin lukenut pääsykokeisiin, hakenut ja päässyt), miksei sitä voi saattaa loppuun?
Kyllä tämä on kauhia paikka, miksen olisi voinut olla tässä tilanteessa vuosi sitten?? En tykkää alastani ja ahdistun koulussa, eka vuosi vasta menossa. Haen kyllä muualle mutta jos ei vaan pääse kun tuollaisia esteitä laitetaan. Vielä 4 vuotta olisi sitten edessä tätä kauheutta.. Ja kyllä, mietin tämän loppuun asti, pidin välivuodenkin. Mutta ei aina voi onnistaa. Jos nyt joudun käymään tämän loppuun niin en tiedä miten selviän kun mieli hajoaa jo nyt..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Suomella menee huonosti juuri ton takia. Ihmisiä otetaan töihin sosiaalisen verkottumisen, ei osaamisen perusteella. Yrityksen johtoportaissa on paljon epäpäteviä pomon kavereita, ei tarvitse ihmetellä jokapäiväisiä yt-neuvotteluita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Ahaa, eli yritys joka elättää vaikkapa kolme opiskelijakaverusta ei ole minkään arvoinen?
Ja miten luulet, että erilaiset menestyvät firmat on perustettu? Kenties siten, että X tyyppiä yhdessä alkaa tehdä jotain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Suomella menee huonosti juuri ton takia. Ihmisiä otetaan töihin sosiaalisen verkottumisen, ei osaamisen perusteella. Yrityksen johtoportaissa on paljon epäpäteviä pomon kavereita, ei tarvitse ihmetellä jokapäiväisiä yt-neuvotteluita.
Kumpikohan on epäpätevä? Se joka on tehnyt osa-aikatöitä opiskeluaikana vai se, joka hakee ensimmäistä työtään valmistumisen jälkeen?
Ja kummankohan kanssa mieluummin tehdään työtä? Se joka on erilaisissa opiskelijatapahtumien järjestämisissä todettu luotettavaksi, vai joku random, joka näyttää paperilla hyvältä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Ahaa, eli yritys joka elättää vaikkapa kolme opiskelijakaverusta ei ole minkään arvoinen?
Ja miten luulet, että erilaiset menestyvät firmat on perustettu? Kenties siten, että X tyyppiä yhdessä alkaa tehdä jotain?
Start-upit yleensä elävät aikansa jollain Tekesin yms. rahoilla, kunnes ne loppuvat ja se puuhastelu ja leikkiminen on sitten siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Suomella menee huonosti juuri ton takia. Ihmisiä otetaan töihin sosiaalisen verkottumisen, ei osaamisen perusteella. Yrityksen johtoportaissa on paljon epäpäteviä pomon kavereita, ei tarvitse ihmetellä jokapäiväisiä yt-neuvotteluita.
Kumpikohan on epäpätevä? Se joka on tehnyt osa-aikatöitä opiskeluaikana vai se, joka hakee ensimmäistä työtään valmistumisen jälkeen?
Ja kummankohan kanssa mieluummin tehdään työtä? Se joka on erilaisissa opiskelijatapahtumien järjestämisissä todettu luotettavaksi, vai joku random, joka näyttää paperilla hyvältä?
Mistä lähtien joku opiskelijatapahtuman järjestäminen on meriitti? :D :D :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Ahaa, eli yritys joka elättää vaikkapa kolme opiskelijakaverusta ei ole minkään arvoinen?
Ja miten luulet, että erilaiset menestyvät firmat on perustettu? Kenties siten, että X tyyppiä yhdessä alkaa tehdä jotain?
Start-upit yleensä elävät aikansa jollain Tekesin yms. rahoilla, kunnes ne loppuvat ja se puuhastelu ja leikkiminen on sitten siinä.
Moni kuolee pois, mutta osa nousee hyvinkin kannattaviksi.
Aika synkkää oikeastaan tuo ajatus, ettei pieniä start-uppeja saisi perustaa. Pitäisikö heti rykäistä kasaan joku Supercell? Joka sivumennen sanoen vuonna 2010 oli kuuden kaveruksen yritys.
Mä tein opiskeluaikana paljon (alani) töitä ja olin muutenkin aktiivinen. Silti olen tässä puoli vuotta ollut työnhaussa. Toki tilanteeni ei varmaan ole niin toivoton kuin jollakulla ilman työkokemusta olevalla, mutta ei kokemus mitään takaa. Tilanne on tällä hetkellä todella vaikea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Suomella menee huonosti juuri ton takia. Ihmisiä otetaan töihin sosiaalisen verkottumisen, ei osaamisen perusteella. Yrityksen johtoportaissa on paljon epäpäteviä pomon kavereita, ei tarvitse ihmetellä jokapäiväisiä yt-neuvotteluita.
Kumpikohan on epäpätevä? Se joka on tehnyt osa-aikatöitä opiskeluaikana vai se, joka hakee ensimmäistä työtään valmistumisen jälkeen?
Ja kummankohan kanssa mieluummin tehdään työtä? Se joka on erilaisissa opiskelijatapahtumien järjestämisissä todettu luotettavaksi, vai joku random, joka näyttää paperilla hyvältä?
Mistä lähtien joku opiskelijatapahtuman järjestäminen on meriitti? :D :D :D
Siitä lähtien, kun ylipäätään arvostaa vaikkapa kontakteja ja organisointitaitoja.
Väitätkö, että vaikkapa messujen järjestely korkeakoululla ei opeta järjestäjille mitään hyödyllistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Suomella menee huonosti juuri ton takia. Ihmisiä otetaan töihin sosiaalisen verkottumisen, ei osaamisen perusteella. Yrityksen johtoportaissa on paljon epäpäteviä pomon kavereita, ei tarvitse ihmetellä jokapäiväisiä yt-neuvotteluita.
Kumpikohan on epäpätevä? Se joka on tehnyt osa-aikatöitä opiskeluaikana vai se, joka hakee ensimmäistä työtään valmistumisen jälkeen?
Ja kummankohan kanssa mieluummin tehdään työtä? Se joka on erilaisissa opiskelijatapahtumien järjestämisissä todettu luotettavaksi, vai joku random, joka näyttää paperilla hyvältä?
Niin, otetaan töihin mieluummin se vitsikäs ryyppykaveri opiskeluajoilta kuin ahkera ja paljon pätevämpi absolutisti. Suomen yrityskulttuuri pähkinänkuoressa, hedelmiä poimitaan jatkuvien yt-kierrosten muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Suomella menee huonosti juuri ton takia. Ihmisiä otetaan töihin sosiaalisen verkottumisen, ei osaamisen perusteella. Yrityksen johtoportaissa on paljon epäpäteviä pomon kavereita, ei tarvitse ihmetellä jokapäiväisiä yt-neuvotteluita.
Kumpikohan on epäpätevä? Se joka on tehnyt osa-aikatöitä opiskeluaikana vai se, joka hakee ensimmäistä työtään valmistumisen jälkeen?
Ja kummankohan kanssa mieluummin tehdään työtä? Se joka on erilaisissa opiskelijatapahtumien järjestämisissä todettu luotettavaksi, vai joku random, joka näyttää paperilla hyvältä?
Niin, otetaan töihin mieluummin se vitsikäs ryyppykaveri opiskeluajoilta kuin ahkera ja paljon pätevämpi absolutisti. Suomen yrityskulttuuri pähkinänkuoressa, hedelmiä poimitaan jatkuvien yt-kierrosten muodossa.
Mistäs sinä tiedät jonkun randomin hakemuksesta, että tämä on ahkera/pätevä/absolutisti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein teette ne yliopistoajat, jos ei töitä löydy? Istutte luennoilla ja odotatte, että maaginen työpaikka aukeaa sinä päivänä, kun todistuksen saatte käteen?
Itse ainakin kävin kaikki mahdolliset rekrytapahtumat (ja niitä oli yliopistolla paljon), yritysvierailut, juttelin yritysluennoitsijoiden kanssa, hain tutkimusapulaiseksi, järjestin opiskelijatapahtumia...
Töissä olin puolipäiväisesti kolmannesta vuodesta alkaen ja täyspäiväisesti heti valmistumisen jälkeen.
Ja tämä ihan lähiaikoina, eli turha kenenkään selittää, että 15 vuotta sitten oli helpompaa työllistyä.
No kyllä oli helpompaa työllistyä 2001 kuin nyt. Itse olen valmistunut 1997 ja silloinkin oli varmaan helpompi työllistyä kuin nyt ja tilanne oli 90-luvun laman jälkeen korjaantumassa vauhdilla.
Luit kai viestistäni, että lähiaikoina. Olen valmistunut 2015 alussa eli vielä aika tuore tapaus. Ihan sama oli työtilanne tuolloin.
Sinulla on ollut vaikutusvaltaisia sukulaisia tai olet ollut erittäin onnekas.
Ei vaan ahkera ja verkostoitunut kaikessa mahdollisessa.
En pelkästään istunut luennoilla ja kirjoitellut esseitä. Vaan oikeasti olin kaikessa mahdollisessa mukana, minne vaan ehdin.
Eli sinulla on käynyt hyvä tuuri, ei kaikki ahkeroijat pääse töihin.
Tuo on ihmisen vähättelyä. Todellakin jotkut meistä ovat parempia löytämään ja hakemaan töitä.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.
Jepjep, en tiedä yritätkö olla sarkastinen tai hauska vai oletko vaan oikeasti laiska, katkera, pettynyt tms. Ehkä sillä ei ole merkitystä.
Selvästi osuin arkaan paikkaan.
Luulet osuneesi.
Voit lämmittää mieltäsi sillä, että kyse on ulkonäöstä tai tuurista tai sukulaisista, mutta tosiasia on, että opiskeluaika on yksi elämän parhaita tilaisuuksia verkostoitua. Ne ihmiset, joiden kanssa järjestettiin bileitä, ovat niitä jotka tulevaisuudessa rekrytoivat ihmisiä. Yritysvierailuilla HR-ihmiset ovat paikalla ja syynäävät kävijöitä hyvin tarkkaan. Opiskeluprojektit johtavat start-uppien perustamiseen.
Jos nämä tilaisuudet jättää käyttämättä, voi vaan ihmetellä valmistumisen jälkeen miksi joka oikotien paikkaan hakee monta sataa ihmistä ja miten voisi erottua massasta.
Start-uppeja oikein... voi hyvä luoja. Yhdestäkään ei ole kuultu sen koommin.
Ahaa, eli yritys joka elättää vaikkapa kolme opiskelijakaverusta ei ole minkään arvoinen?
Ja miten luulet, että erilaiset menestyvät firmat on perustettu? Kenties siten, että X tyyppiä yhdessä alkaa tehdä jotain?
Start-upit yleensä elävät aikansa jollain Tekesin yms. rahoilla, kunnes ne loppuvat ja se puuhastelu ja leikkiminen on sitten siinä.
Moni kuolee pois, mutta osa nousee hyvinkin kannattaviksi.
Aika synkkää oikeastaan tuo ajatus, ettei pieniä start-uppeja saisi perustaa. Pitäisikö heti rykäistä kasaan joku Supercell? Joka sivumennen sanoen vuonna 2010 oli kuuden kaveruksen yritys.
Suurin osa on täyttä paskaa ja sen sanominen ei ole synkkyyttä vaan realismia.
Oletko hyvännäköinen? Ulkonäölläkin on aika paljon merkitystä työnhaussa vaikka harva haluaa sitä myöntää.