Miksi muistisairaille vanhuksille ei voida laittaa nilkkaan paikannuspantaa?

Vierailija kirjoitti:

Jos joku oikeasti haluaa siru nahan sisällä asua kotonaan umpi dementoituneena pitäkää huoli että asutte siinä kodissa jossa olette lapsena asuneet, sinne te kaipaatte, ihmettelette omassa sievässä kaksiossanne lapsuuskodin taulua miksi ihmeessä tänne on tuotu taulukin kotoa. Pakkaatte viimeisillä voimillanne kaikki ne tavarat jotka tunnette omaksenne ja lähdette kohti lapsuuden kotia.

Ja tosiaan nahan sisälle se paikannin on laitettava, tiedän papparaisen, joka paljain käsin purki sairaalasängyn, kotoa nyt jotkut työkalut aina löytyy millä joku irto-osa kropasta saadaan pois.

Missä vaiheessa tuo siru sitten laitetaan, ok sanot nyt täysipäisenä saa laittaa kun dementoidun, haluatko se sitten, luultavasti et, olet todennäköisesti sairauden tunnoton, laitetaan se sitten heti, missä vaiheessa sinua sitten saa alkaa seuraamaan? Toimiiko se siru kenties 30-50v päästä kun olet tilanteessa että sitä tarvitaan? 

Tuo kotiin lukitseminen on varmasti yhtä ahdistavaa kuin kuolema lumihangessa, josta pääsee hetkessä, ahdistus vieraaksi kokemassa paikassa on joka hetkistä tai ahdistus ettei pääse hakemaan lasta hoidosta, lehmiä laitumelta, myöhästyy työstä tms

Minä kyllä kannatan hoitopaikkaa, jossa on ovet lukittu ja tarpeeksi hoitohenkilökuntaa joka jaksaa selittää samaa asiaa uudestaan ja uudestaan ja taitavasti kääntää ajatukset toisiksi ja jos vielä ehtisi ulkoilemaan silloin kuin tuntuu siltä että ulos on päästävä. Tässä kohtaa olisi kiva että riittäisi vapaaehtoisia, jotka lähtisivät ulkoiluttamaan. Pitää miettiä että oikeastiko yhteiskunnan varoilla on mummoa kävelytettävä ympäri kylää vai pitäisikö tähän saada joku muu systeemi, ei käsikynkkää kävelyyn tarvitse kauheasti kouluja käydä.

Hyvä kommentti.

Yksi ratkaisu on se että henkilö tekee hoitosuostumuksen ajoissa johon merkitään hänen suostumuksensa/kieltonsa turvapaikannuslaitteeseen. Tällöin asiaa (paikantimen tarkoitusta) voi jokainen miettiä -- etukäteen ja täysissä järjissään--  perustellusti rauhassa.

Itse laite olisi käyttäjälleen maksuton ja muistisairaille automaattisesti sairauden vuoksi tuleva "etuus".

Turhempaankin rahaa yhteiskunnassamme surutta lykätään.

Pääasia tässä estää kerta kaikkiaan se, ettei eksyneitä ja menehtyneitä muistisairaita vanhuksia löytyisi enää ikinä yhtäkään.

Vierailija kirjoitti:

2000-luvun lopulla tein harjoittelijana vapaa-ajan ohjausta näissä vanhusten hoitolaitoksissa , ja voin kertoa että jo silloin karkeuserot laitosten välillä olivat suuria.

Oli motivoituneita työntekijöitä ja viihtyisiä paikkoja joissa vanhuksille järjestettiin vaikka mitä virikkeitä. Siliteltiin ja hierottiin hartioita, tehtiin kampauksia, lakattiin kynsiä, kuunneltiin musiikkia, luettiin ääneen kirjoja, vaikka mitä.Ilmapiiri oli valoisa ja dementoituneita (jotka olivat välillä sinne aamulypsylle menossa, jne) kohtaan oltiin erityisen lempeitä . Kukaan ei todellakaan yksin hoiperrellut missään käytävillä. Otettiin selville vanhusten mieliruuat mikä maistuisi , mistä taas eivät pidä. Nämä kivat laitokset olivat yleensä yksityisiä paikkoja joissa vanhuksilla oli massia. Ja hoitopaikan johtajat alansa huippua!

Sitten toinen , se surullisempi, ääripää hoitolaitoksista, jossa turhautuneet vanhukset tosiaan purki näitä sänkyjään ja riuhtoi vaatteitaan, heille ei niin mitään jännää järjestetty (kuka olisi ehtinyt) kunhan yksikseen huokailivat kun ei kukaan käynyt katsomassa, karkailivat että edes joskus pääsisi kävelylle, vaipat laskettiin, aikaa ei ollut edes rauhassa syöttää, liian vähän hoidokkeihinsa väsyneitä (ja turhautunutta, uupunutta, kireää) henkilökuntaa. Ja näissä surkeiden olojen laitoksissa sitten aina tietynlainen esimies taustalla jota paskat kiinnostaa. Tyhmät esimiehet tunnistaa siitä, että he kiristävät ennestään työntekijöidensä aikataulua, eli enemmän pitää ehtiä tehdä vähemmässä ajassa.

Viisaat siitä että pitävät huolta sekä hoidettavistaan että hoitajien hyvinvoinnista.

Ihmisen ei tule pelätä vanhenemista sen vuoksi että häntä huolettaa millaisiin käsiin joutuu avuttomana ja huolenpitoa vailla.

Vanheneminen on etuoikeus.

Muuten kyllä totta, mutta en kehuisi erityisesti yksityisiä hoitopaikkoja.

Erään suuren yksityisen valtakunnallisen vastaava hoitaja tekee työvuorolistat, lähettää ne pääkontoriin ja sielä otetaan sijaisilta, joita on paljon jokainen "löysä" tunti pois eli juuri ne tunnit kun olisi aikaa tehdä muuta kuin välttämättömin.

Lisäksi listat tulevat takaisin viikkoa ennen eli suunnittele siinä elämääsi.

Ottakaa selvää ennenkuin ihmettelette. Nykyään on olemassa kaikkea mahdollista GPS-rannekkeesta ovihälyttimiin, turvapuhelimiin, liesivahteihin, hälyttäviin dosetteihin ynnä muuhun. GPS-rannekkeen saa auki vain erityisellä avaimella, ei paljain käsin. Paitsi jos saksilla leikkaa sen poikki... Ranneke toimii myös turvapuhelimena ja sillä voi tehdä hälytyksen jos on jokin hätä. Kuukausimaksuahan näistä joutuu maksamaan, mutta mikä on liian suuri hinta omaisesi hengestä.

Vierailija kirjoitti:

Ottakaa selvää ennenkuin ihmettelette. Nykyään on olemassa kaikkea mahdollista GPS-rannekkeesta ovihälyttimiin, turvapuhelimiin, liesivahteihin, hälyttäviin dosetteihin ynnä muuhun. GPS-rannekkeen saa auki vain erityisellä avaimella, ei paljain käsin. Paitsi jos saksilla leikkaa sen poikki... Ranneke toimii myös turvapuhelimena ja sillä voi tehdä hälytyksen jos on jokin hätä. Kuukausimaksuahan näistä joutuu maksamaan, mutta mikä on liian suuri hinta omaisesi hengestä.

Ei siltä kyllä vaikuta että "on olemassa kaikkea mahdollista" , kun löytyy noita eksyneitä reppanoita kuolleena maastosta ja kaikki on vain että aha taas yksi no voi-voi-sentään.

Mitä se hyödyttää että on olemassa kaikkea mahdollista jos ei "kaikkea mahdollista" hyödynnetä niin että karkulaisen henki ei ole missään tapauksessa vaarassa sen vuoksi, etteikö häntä ajoissa (hengissä!) kyetä löytämään ilman massiivisia partioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

2000-luvun lopulla tein harjoittelijana vapaa-ajan ohjausta näissä vanhusten hoitolaitoksissa , ja voin kertoa että jo silloin karkeuserot laitosten välillä olivat suuria.

Oli motivoituneita työntekijöitä ja viihtyisiä paikkoja joissa vanhuksille järjestettiin vaikka mitä virikkeitä. Siliteltiin ja hierottiin hartioita, tehtiin kampauksia, lakattiin kynsiä, kuunneltiin musiikkia, luettiin ääneen kirjoja, vaikka mitä.Ilmapiiri oli valoisa ja dementoituneita (jotka olivat välillä sinne aamulypsylle menossa, jne) kohtaan oltiin erityisen lempeitä . Kukaan ei todellakaan yksin hoiperrellut missään käytävillä. Otettiin selville vanhusten mieliruuat mikä maistuisi , mistä taas eivät pidä. Nämä kivat laitokset olivat yleensä yksityisiä paikkoja joissa vanhuksilla oli massia. Ja hoitopaikan johtajat alansa huippua!

Sitten toinen , se surullisempi, ääripää hoitolaitoksista, jossa turhautuneet vanhukset tosiaan purki näitä sänkyjään ja riuhtoi vaatteitaan, heille ei niin mitään jännää järjestetty (kuka olisi ehtinyt) kunhan yksikseen huokailivat kun ei kukaan käynyt katsomassa, karkailivat että edes joskus pääsisi kävelylle, vaipat laskettiin, aikaa ei ollut edes rauhassa syöttää, liian vähän hoidokkeihinsa väsyneitä (ja turhautunutta, uupunutta, kireää) henkilökuntaa. Ja näissä surkeiden olojen laitoksissa sitten aina tietynlainen esimies taustalla jota paskat kiinnostaa. Tyhmät esimiehet tunnistaa siitä, että he kiristävät ennestään työntekijöidensä aikataulua, eli enemmän pitää ehtiä tehdä vähemmässä ajassa.

Viisaat siitä että pitävät huolta sekä hoidettavistaan että hoitajien hyvinvoinnista.

Ihmisen ei tule pelätä vanhenemista sen vuoksi että häntä huolettaa millaisiin käsiin joutuu avuttomana ja huolenpitoa vailla.

Vanheneminen on etuoikeus.

Muuten kyllä totta, mutta en kehuisi erityisesti yksityisiä hoitopaikkoja.

Erään suuren yksityisen valtakunnallisen vastaava hoitaja tekee työvuorolistat, lähettää ne pääkontoriin ja sielä otetaan sijaisilta, joita on paljon jokainen "löysä" tunti pois eli juuri ne tunnit kun olisi aikaa tehdä muuta kuin välttämättömin.

Lisäksi listat tulevat takaisin viikkoa ennen eli suunnittele siinä elämääsi.

Viimeistään viikkoa ennen pitää uudet työvuorolistat antaa, eli kyseinen menettely on käsittääkseni kyllä täysin lain mukainen . Mikä muuten on "löysä" tunti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottakaa selvää ennenkuin ihmettelette. Nykyään on olemassa kaikkea mahdollista GPS-rannekkeesta ovihälyttimiin, turvapuhelimiin, liesivahteihin, hälyttäviin dosetteihin ynnä muuhun. GPS-rannekkeen saa auki vain erityisellä avaimella, ei paljain käsin. Paitsi jos saksilla leikkaa sen poikki... Ranneke toimii myös turvapuhelimena ja sillä voi tehdä hälytyksen jos on jokin hätä. Kuukausimaksuahan näistä joutuu maksamaan, mutta mikä on liian suuri hinta omaisesi hengestä.

Ei siltä kyllä vaikuta että "on olemassa kaikkea mahdollista" , kun löytyy noita eksyneitä reppanoita kuolleena maastosta ja kaikki on vain että aha taas yksi no voi-voi-sentään.

Mitä se hyödyttää että on olemassa kaikkea mahdollista jos ei "kaikkea mahdollista" hyödynnetä niin että karkulaisen henki ei ole missään tapauksessa vaarassa sen vuoksi, etteikö häntä ajoissa (hengissä!) kyetä löytämään ilman massiivisia partioita.

Ei kai se minun vika ole jossei muistisairaan omaiset hyödynnä olemassa olevia palveluita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottakaa selvää ennenkuin ihmettelette. Nykyään on olemassa kaikkea mahdollista GPS-rannekkeesta ovihälyttimiin, turvapuhelimiin, liesivahteihin, hälyttäviin dosetteihin ynnä muuhun. GPS-rannekkeen saa auki vain erityisellä avaimella, ei paljain käsin. Paitsi jos saksilla leikkaa sen poikki... Ranneke toimii myös turvapuhelimena ja sillä voi tehdä hälytyksen jos on jokin hätä. Kuukausimaksuahan näistä joutuu maksamaan, mutta mikä on liian suuri hinta omaisesi hengestä.

Ei siltä kyllä vaikuta että "on olemassa kaikkea mahdollista" , kun löytyy noita eksyneitä reppanoita kuolleena maastosta ja kaikki on vain että aha taas yksi no voi-voi-sentään.

Mitä se hyödyttää että on olemassa kaikkea mahdollista jos ei "kaikkea mahdollista" hyödynnetä niin että karkulaisen henki ei ole missään tapauksessa vaarassa sen vuoksi, etteikö häntä ajoissa (hengissä!) kyetä löytämään ilman massiivisia partioita.

Ei kai se minun vika ole jossei muistisairaan omaiset hyödynnä olemassa olevia palveluita?

Yhteiskunnan tulisi hyödyntää olemassa olevia palveluja järkevästi. Omaiset ovat sattuman kauppaa.

Mieluummin maksuton turvalaite muistisairaalle kun palkataan partioita etsimään eksynyttä.

Nämä tulevat yleistymään koska väestö ikääntyy kovalla vauhdilla.

Pax Filii Dei kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä mitään paikanninta vanhuksille voi kukaan pitää pedon merkkinä?

Lue uudestaan. Kirjoitin: "...ihmisten merkitseminen näillä pedon merkin esiasteilla ja harjoitusversioilla..."

sekä:

"...pedon merkille tietä tasoittavaa  tapaasi..."

En kirjoittanut, että se on sitä - vielä. Kysymys on sen pohjustamisesta: olosuhteitten ja asenneilmaston muokkaamisesta otollisiksi; näiden järjestelmien arkipäiväistämisestä ja henkisen ilmapiirin muuttamisesta suosiolliseksi ("heeii k-ham-moon, kehitys kehittyy tiätsää..."), siis ikään kuin hitaan kulttuurivallankumouksen tekemisestä; itse teknologian kehittelemisestä ja sen testaamisesta ensin näennäisen hyvään ("itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi" 2. Kor. 11. 14) tarkoitukseen jne.

Jesus Christ, save me!

Seonnut hihhuli.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se paikannin auttaa. Ainakin Tampereella näitä muistisairaita nimenomaan lukitaan asuntoihinsa. Eli eivät häivy alvariinsa, mutta jos jokuvtietämätön huoltomies tms vahingossa unohtaa lukita, niin sitten löydetään.

Ja kyllä tuo asuntoon lukitseminen on tulipalon kannalta vaarallista, mutta sitä kuulemma käytetään, kun muuten lähtisi koko ajan.

Ihanko totta? Meille tuli täällä Tampereella eteen juuri se, että dementoitunut seikkaili vähän liikaa ulkona, vaikka ei koskaan eksynyt vielä. Kaupunki ehdotti itse hoitopaikkaa ja lähete saatiin päivässä. Mä olin hämmentynyt, koska luulin, ettei hoitopaikkaa lohkea millään ja siitä saa tapella. Eikä käyty mitään tukitoimien ja kotihoidon show:ta läpi vaan kotihoito kävi vain kerran päivässä ja mitään turvaovia yms. ei vielä ollut. Hyvä juttu näin. Ei dementoituva kuulu enää kotiin ja alamäki oli sen verran rivakka, että hienoa nähdä kerrankin homman toimivan oikeaan aikaan. On nyt hoitokodissa. Juttelee näennäisesti järkeviä, mutta muisti on ihan sameana ja ei välttämättä muista 5 minuutin päästä, kuka kävi. Vessahommat ja syömiset sujuu vielä hyvin.

Menisin vaikka heti ilman koulutusta juttelemaan vanhuksille ja kävelyttämään heitä, kunhan saisin palkkaa. Palkkaakohan joku mummo itselleen minusta viihdyttäjän?

Te kaikki ette selvästi ymmärrä, että dementoitunut EI YMMÄRRÄ esimerkiksi turvapuhelimen käyttöä hätätapauksessa, tai sitten voi hälyttää yhtenään ilman mitään hätää. Ovien lukitsemisen kieltäminen tulipalovaaran vuoksi on täysin turhaa, sillä ei dementoitunut välttämättä löydä edes ovea ja osaa mennä siitä ulos. 

Nyt sitten joku miettii, että no kuinkas osaa karkuun mennä, jos ei löydy ovea ... niin, miettikääpä sitä. Olen tavannut ihmisen, joka osasi mennä parin kilometrin päähän tutun luo kylään, mutta ei osannut mennä omassa kodissaan vessaan.