Kyllä minulle tuo kovia haasteita tarjota ruokaa esim. mökillä kasvissyöjälle.
Esim. juhannus, jolloin ollaan kaksi kokonaista päivää kylässä. Muille tarjoaisin esim. savukalaa ja ribsejä. Mitä ihmettä laitan kasvissyöjälle? Meillä on yksi grilli, jossa savustin on, samaan aikaan ei voi grillata. Olen usein pyytänyt, että toisi omia ruokia, koska en osaa laittaa hänelle sopivaa ja kelpaavaa. Jos olisi yksi ateria, niin ei ongelmaa. mutta koko viikonloppu....
Kommentit (209)
Kasvissyöjä vastaa :) Olen ollut viettämässä juhannusta mieheni ja meidän ystäväpariskunnan kanssa meidän mökillä, no okei, tilanne on eri koska oli meidän mökki ja sitä kautta "kotikenttäkeittiöetu" kasvisruuan valmistamisessa mutta silti. Molemmat miehet syövät lihaa ja kumpikaan meistä naisista ei. Tarjolla oli salaattia, perunaa, tilliä, silliä ym. juhannusjuttuja. Miehet paistoivat makkaraa illalla ja grillasivat kanaa päivällä. Minä grillasin makkaran korvikkeena soijanakkejaa, ystäväni ei niistä pidä, joten grillasi maissia. Seuraavan päivän iltana oli muuten samoja ruokia mutta miehet savustivat lohta. Meillä oli kaverin kanssa tuota maissia silloin ja muuten syötiin samoja ruokia.
Meillä on erikseen savustuspönttö ja grilli, mutta teillä taisi olla vain se grilli, joten ehdottaisin että jos kasvissyöjä ei voi laittaa soijaa/maissia samaan grilliin lihan kanssa (itselleni tämä ei ole ongelma) niin soijanakkeja/tofua voi tehdä pannulla. Kysyisitkö kaveriltasi voiko hän savustaa kasviksia samaan aikaan kuin te savustatte lihaa. Jos voi niin ei pitäisi olla ongelmia.
Mutta kyllähän on tapana, oli kasvissyöjä tai ei, tuoda tuomisia kun tulee jonkun luo viettämään juhannusta niin että minusta voit ihan hyvin pyytää häntä tuomaan omia mieleisiä ruokia, varmana muutkin vieraat jotain tuovat :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keitä pottuja ja anna leipää.
Kuka muuten syö pelkkiä ribsejä iltapalaksi? En ole kasvsisyöjä, mutta vähän olisi outoa jäystää pelkkää rasvaista siankylkeä iltapalaksi.
Jaa, meidän porukalle maistuu erittäin hyvin hyvin haudutetut teriakiribsit. Ei se mitään muuta seuraksi saunan jälkeen kaipaa, oluen kyllä =)
Kyllä ne varmaan maistuukin, jos mitään muuta ei ole tarjolla. Ei edes leipää, naposteluvihanneksia, ei mitään?
Vierailija kirjoitti:
Moi,
ihmeellisiä ongelmia. Jos vieraallesi ei kelpaa sama ruoka kuin muille, niin asian on yksinkertainen. Hän miettii itse oman menunsa ja ilmoittaa sulle raaka-aineet. Sinä ostat raaka-aineet ja mökillä olleessa kyseinen henkilö valmistaa omat ruokansa itse. Toki varmasi esim. osa salaateista on sellaisia, että kasvisruokavaliolla ole henkilö voi syödä, mutta pääsääntöisesti hän on itse vastuussa ruuistaan. Kukaan - ja korostan kukaan - ei voi vaatia, että yhdelle henkilölle tehdään jotain ihan omaa ruokaa samalla kun valtaosalle käy yhteinen ruoka. Ja jos järjestely ei kelpaa, niin kyseinen henkilö ei tule mökille.
Minkälaisia salaatteja te syötte, jos niihinkin pitää laittaa lihaa? Siis kalan ja ribsien lisuke salaatit sotketaan erinäisillä lihoilla? Ei se ihme oo, että ihmiset voi nykyään niin huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Mites pääsiäinen?
Esim. Munakoisopataa http://niinhyvaa-ettahymyilyttaa.blogspot.fi/2015/02/munakoisopata-vihr… tai oikeastaan mitä tahansa. Ei kai kasvissyöjät oleta saavansa lampaalle vastinettta. Jos siis halutaan jotain lampaan kaltaista, niin kai sitä sitten voi syödä jo sitä lammasta, sen enempää kikkailematta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keitä pottuja ja anna leipää.
Kuka muuten syö pelkkiä ribsejä iltapalaksi? En ole kasvsisyöjä, mutta vähän olisi outoa jäystää pelkkää rasvaista siankylkeä iltapalaksi.
Jaa, meidän porukalle maistuu erittäin hyvin hyvin haudutetut teriakiribsit. Ei se mitään muuta seuraksi saunan jälkeen kaipaa, oluen kyllä =)
Hyvä niin. Itselleni vaan olisi aika outo sellainen iltapalatarjoilu, jossa on pelkkää siankylkeä ja kaljaa. Ei siellä ettenkö sellaisen eteen sattuessa sitten järsisi sen valittamatta, mutta kyllä siihen jotain muutakin kaipaisin.
Tämän takia harvoin enää lähden esim. anoppilaan syömään, vaikka kutsutaan. Sanon aina, että minulle on ihan ok syödä pöydästä mitä voin, elän vaikka salaatilla ja leivällä ihan hyvin. Asiasta soitellaan kuitenkin aina etukäteen stressaantuneena että "mitä ihmettä sinulle nyt voi laittaa". (Olen ollut koko seurustelumme eli yli 10v kasvissyöjä, ei pitäisi enää olla mikään uusi yllätys anoppilassakaan.)
Usein tästä etukäteisvouhottamisesta huolimatta tarjolla on sitten kuitenkin esim. lihakeitto. "Voithan sinä sieltä kaivella niitä perunoita ja porkkanoita!". Joo, en voi. Sitten loukkaannutaan kun "ei taas mikään kelpaa". Kerran meidät kutsuttiin isänpäiväillalliselle. Muille oli sen kolmea sorttia liharuokia. Minulle tuotiin erillisessä kupissa pöytään yksi keitetty kananmuna.
Yksi ruoka voi hyvin olla pasta. Esim. sitruuna-valkosipulipasta ja vähän basilikaa kylkeen - lihansyöjille voi vääntää soossin. Fetajuusto-couscous-hernemaissipaprika-tomattikurkkusalaatti - salaatti on myös hyvä täyttävä lisuke tai sitten ihan ruoka. Kasvissosekeitto on kesäinen juttu, ja maistuu hyvin raskaampien ruokien joukossa.
Olen kasvissyöjä, mutta sen lisäksi olen myös suomalainen ja tunnen meidän kaikkien yhteisen mökkikulttuurin. Siihen kuuluu olennaisena osana tuoda asioita ITSE mukanaan. Sanokaa että tuo itselleen sopivia grillattavia (maissi, halloumi, sienet, kesäkurpitsa, tomaatti, ananas jne.)
Musta on nyt aika paljon sun ihan oma vika, että otat tämän niin vakavasti harteillesi. Tässä ei nyt ole ongelmana kasvissyönti, vaan että haluat passata ihmisiä etkä kykene avaamaan suutasi. Siitä se sun stressi tulee.
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia harvoin enää lähden esim. anoppilaan syömään, vaikka kutsutaan. Sanon aina, että minulle on ihan ok syödä pöydästä mitä voin, elän vaikka salaatilla ja leivällä ihan hyvin. Asiasta soitellaan kuitenkin aina etukäteen stressaantuneena että "mitä ihmettä sinulle nyt voi laittaa". (Olen ollut koko seurustelumme eli yli 10v kasvissyöjä, ei pitäisi enää olla mikään uusi yllätys anoppilassakaan.)
Usein tästä etukäteisvouhottamisesta huolimatta tarjolla on sitten kuitenkin esim. lihakeitto. "Voithan sinä sieltä kaivella niitä perunoita ja porkkanoita!". Joo, en voi. Sitten loukkaannutaan kun "ei taas mikään kelpaa". Kerran meidät kutsuttiin isänpäiväillalliselle. Muille oli sen kolmea sorttia liharuokia. Minulle tuotiin erillisessä kupissa pöytään yksi keitetty kananmuna.
Seuraavalla kerralla soitat matkalta, että "voi voi söin niiiin ihania ruokia, että ei ole yhtään nälkä." Pyydä itsellesi kahvi ja näytä niin onnelliselta kuin pystyt. Näin he eivät saa nautintoa sinun kyykyttämisestäsi, ja jos haluat lyödä lisää vettä lauteille, niin kuvaile autuaana ihanan terveellisen maukasta ruokaasi mitä söit. Ja katso vähän halveksien anoppilan tarjottavia tietenkin ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia harvoin enää lähden esim. anoppilaan syömään, vaikka kutsutaan. Sanon aina, että minulle on ihan ok syödä pöydästä mitä voin, elän vaikka salaatilla ja leivällä ihan hyvin. Asiasta soitellaan kuitenkin aina etukäteen stressaantuneena että "mitä ihmettä sinulle nyt voi laittaa". (Olen ollut koko seurustelumme eli yli 10v kasvissyöjä, ei pitäisi enää olla mikään uusi yllätys anoppilassakaan.)
Usein tästä etukäteisvouhottamisesta huolimatta tarjolla on sitten kuitenkin esim. lihakeitto. "Voithan sinä sieltä kaivella niitä perunoita ja porkkanoita!". Joo, en voi. Sitten loukkaannutaan kun "ei taas mikään kelpaa". Kerran meidät kutsuttiin isänpäiväillalliselle. Muille oli sen kolmea sorttia liharuokia. Minulle tuotiin erillisessä kupissa pöytään yksi keitetty kananmuna.
Seuraavalla kerralla soitat matkalta, että "voi voi söin niiiin ihania ruokia, että ei ole yhtään nälkä." Pyydä itsellesi kahvi ja näytä niin onnelliselta kuin pystyt. Näin he eivät saa nautintoa sinun kyykyttämisestäsi, ja jos haluat lyödä lisää vettä lauteille, niin kuvaile autuaana ihanan terveellisen maukasta ruokaasi mitä söit. Ja katso vähän halveksien anoppilan tarjottavia tietenkin ;)
Valitettavasti asumme samassa kaupungissa, joten matkalla syöminen ei menisi läpi :D Mutta on se kyllä ihme, että joka kerta pitää tehdä syömisistäni show (itse en koskaan nosta siitä numeroa ja syön aivan tyytyväisenä mitä pystyn, mutta en nyt toki jostain lihakeitosta sentään tongi perunoita). Tähän vielä kuuluu olennaisena osana se, että miehen sisarukselle perheineen pitää aina ääneen ruokapöydässä ihmetellä miten en syö lihaa, ENKÄ EDES KALAA! Jep, kalaakaan en ole syönyt kertaakaan koko yli kymmenvuotisen seurustelumme aikana, mutta onhan se nyt aivan tavatonta, ellei jopa loukkaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia harvoin enää lähden esim. anoppilaan syömään, vaikka kutsutaan. Sanon aina, että minulle on ihan ok syödä pöydästä mitä voin, elän vaikka salaatilla ja leivällä ihan hyvin. Asiasta soitellaan kuitenkin aina etukäteen stressaantuneena että "mitä ihmettä sinulle nyt voi laittaa". (Olen ollut koko seurustelumme eli yli 10v kasvissyöjä, ei pitäisi enää olla mikään uusi yllätys anoppilassakaan.)
Usein tästä etukäteisvouhottamisesta huolimatta tarjolla on sitten kuitenkin esim. lihakeitto. "Voithan sinä sieltä kaivella niitä perunoita ja porkkanoita!". Joo, en voi. Sitten loukkaannutaan kun "ei taas mikään kelpaa". Kerran meidät kutsuttiin isänpäiväillalliselle. Muille oli sen kolmea sorttia liharuokia. Minulle tuotiin erillisessä kupissa pöytään yksi keitetty kananmuna.
Seuraavalla kerralla soitat matkalta, että "voi voi söin niiiin ihania ruokia, että ei ole yhtään nälkä." Pyydä itsellesi kahvi ja näytä niin onnelliselta kuin pystyt. Näin he eivät saa nautintoa sinun kyykyttämisestäsi, ja jos haluat lyödä lisää vettä lauteille, niin kuvaile autuaana ihanan terveellisen maukasta ruokaasi mitä söit. Ja katso vähän halveksien anoppilan tarjottavia tietenkin ;)
Ja tietysti jos omat vanhempasi ovat vielä elossa ja heihin olet väleissä, niin voit ohimennen kertoa kuinka teidän äiti/isä tekee aina niin monipuolista kasvisruokaa ja sitten jos tulee jotain nurinaa niin tosi kannustavasti ja iloisesti sanot, että ei se mitään ettei täällä onnistu, ei kaikki voi kaikkea osata!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia harvoin enää lähden esim. anoppilaan syömään, vaikka kutsutaan. Sanon aina, että minulle on ihan ok syödä pöydästä mitä voin, elän vaikka salaatilla ja leivällä ihan hyvin. Asiasta soitellaan kuitenkin aina etukäteen stressaantuneena että "mitä ihmettä sinulle nyt voi laittaa". (Olen ollut koko seurustelumme eli yli 10v kasvissyöjä, ei pitäisi enää olla mikään uusi yllätys anoppilassakaan.)
Usein tästä etukäteisvouhottamisesta huolimatta tarjolla on sitten kuitenkin esim. lihakeitto. "Voithan sinä sieltä kaivella niitä perunoita ja porkkanoita!". Joo, en voi. Sitten loukkaannutaan kun "ei taas mikään kelpaa". Kerran meidät kutsuttiin isänpäiväillalliselle. Muille oli sen kolmea sorttia liharuokia. Minulle tuotiin erillisessä kupissa pöytään yksi keitetty kananmuna.
Seuraavalla kerralla soitat matkalta, että "voi voi söin niiiin ihania ruokia, että ei ole yhtään nälkä." Pyydä itsellesi kahvi ja näytä niin onnelliselta kuin pystyt. Näin he eivät saa nautintoa sinun kyykyttämisestäsi, ja jos haluat lyödä lisää vettä lauteille, niin kuvaile autuaana ihanan terveellisen maukasta ruokaasi mitä söit. Ja katso vähän halveksien anoppilan tarjottavia tietenkin ;)
Valitettavasti asumme samassa kaupungissa, joten matkalla syöminen ei menisi läpi :D Mutta on se kyllä ihme, että joka kerta pitää tehdä syömisistäni show (itse en koskaan nosta siitä numeroa ja syön aivan tyytyväisenä mitä pystyn, mutta en nyt toki jostain lihakeitosta sentään tongi perunoita). Tähän vielä kuuluu olennaisena osana se, että miehen sisarukselle perheineen pitää aina ääneen ruokapöydässä ihmetellä miten en syö lihaa, ENKÄ EDES KALAA! Jep, kalaakaan en ole syönyt kertaakaan koko yli kymmenvuotisen seurustelumme aikana, mutta onhan se nyt aivan tavatonta, ellei jopa loukkaavaa.
Ei siis matkalla syöminen, vaan että vasta matkalla ilmoitat :) silloin anoppi ei voi väittää, että "olisinhan mä sulle ruokaa tehnyt mutta kun ilmoitit jo 2 tuntia sitten..." ELi viime tingassa kerrot että he voivat pitää ruokansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia harvoin enää lähden esim. anoppilaan syömään, vaikka kutsutaan. Sanon aina, että minulle on ihan ok syödä pöydästä mitä voin, elän vaikka salaatilla ja leivällä ihan hyvin. Asiasta soitellaan kuitenkin aina etukäteen stressaantuneena että "mitä ihmettä sinulle nyt voi laittaa". (Olen ollut koko seurustelumme eli yli 10v kasvissyöjä, ei pitäisi enää olla mikään uusi yllätys anoppilassakaan.)
Usein tästä etukäteisvouhottamisesta huolimatta tarjolla on sitten kuitenkin esim. lihakeitto. "Voithan sinä sieltä kaivella niitä perunoita ja porkkanoita!". Joo, en voi. Sitten loukkaannutaan kun "ei taas mikään kelpaa". Kerran meidät kutsuttiin isänpäiväillalliselle. Muille oli sen kolmea sorttia liharuokia. Minulle tuotiin erillisessä kupissa pöytään yksi keitetty kananmuna.
Seuraavalla kerralla soitat matkalta, että "voi voi söin niiiin ihania ruokia, että ei ole yhtään nälkä." Pyydä itsellesi kahvi ja näytä niin onnelliselta kuin pystyt. Näin he eivät saa nautintoa sinun kyykyttämisestäsi, ja jos haluat lyödä lisää vettä lauteille, niin kuvaile autuaana ihanan terveellisen maukasta ruokaasi mitä söit. Ja katso vähän halveksien anoppilan tarjottavia tietenkin ;)
Valitettavasti asumme samassa kaupungissa, joten matkalla syöminen ei menisi läpi :D Mutta on se kyllä ihme, että joka kerta pitää tehdä syömisistäni show (itse en koskaan nosta siitä numeroa ja syön aivan tyytyväisenä mitä pystyn, mutta en nyt toki jostain lihakeitosta sentään tongi perunoita). Tähän vielä kuuluu olennaisena osana se, että miehen sisarukselle perheineen pitää aina ääneen ruokapöydässä ihmetellä miten en syö lihaa, ENKÄ EDES KALAA! Jep, kalaakaan en ole syönyt kertaakaan koko yli kymmenvuotisen seurustelumme aikana, mutta onhan se nyt aivan tavatonta, ellei jopa loukkaavaa.
Tuohon voi vastata että on se näköjään pysyvästi ihmeellistä. Ja pysyn vielä ihmeellistä kyllä hengissäkin näine eväineni vuodesta toiseen vaan...
Vierailija kirjoitti:
Nythän sinulla on pari kuukautta aikaa opetella vegeruokien tekoa!
Aikamoista, jos itää pari kk valmistautua johonkin vierailuun ihan itse vaitun ruokavalion vuoksi.
Minusta jo joidenkin falafel-pullien tekeminen kaiken muun lisäksi on aikamoinen lisätyö, etenkin mökkiolosuhteissa.
Meillä sekasyöjät syöneet hyvällä ruokahalulla ja kiitellen kasvisruokia ja kukaan ei ole nälkäiseksi jäänyt.
Nämä sopivat koko sakille ja pienin lisäyksin näistä saa lihaa kaipaaville hyvät vaihtoehdot kuin myös jotain poisjättäen vegaaneille.
Ribsien kanssa toivottavasti tarjotaan myös salaattia ja/tai coleslawta. Kasvissyöjälle voi grillata munakoisoa/kesäkurpitsaa/bataattia/perunaa/ whatever. Kasvikset voi laittaa marinadiin jo kotona. Samat marinadit sopii kuin lihoillekin (ei tietenkään samassa pussissa/astiassa).
Itämaiset tortilla tai kebabrulliksikin näitä kai voisi kutsua: kaupan tortilloja tai ohuita vehnäleipiä, hummusta (voi tehdä itse etukäteen valmiiksi tai ostaa kaupasta), marinoitua punasipulia, salaattia, kurkkua, tuoreita yrttejä (minttua ja korianteria), jogurttikastike. Tällaisenaan kasvissyöjälle ja ruokaisammaksi saa vaikka kaupan valmiilla falafel-pullilla. Sekasyöjät voivat lisätä grillattua/savustettua lihaa tai kalaa.
Riisipaperirullat: riisipaperiin kääritään riisinuudelia, yrttejä (minttu, korianteri, basilika), ohueksi tikuksi leikattua porkkanaa, kurkkua ja kevätsipulia. Dipeiksi chilidippi (riisiviinietikkaa, kalakastiketta, chiliä, valkosipulia, limemehua, suolaa ja sokeria, kevätsipulia) ja maapähkinädippiä. Sekäsyöjät voivat laittaa vaikka grillattua lohta tai kanaa, myös pulled pork sopii oikein hyvin.
Risotot tuhdimpaan nälkään: Sitruuna-, parsa- tai herkkutattirisotto. Nämä meidään perheen suosikkeja sellaisenaan, sekasyöjille voi grillata kylkiäiseksi kalaa tai kanaa jos siltä tuntuu.
Grillatut vihannekset yleisesti erilaisten dippien kanssa (jogurtti/kermaviili/maapähkinä/Nam pla/hummus/oliiviöljypohjaiset dipit)
Jo aikaisemmin mainitut kasvisnyytit, naposteltavaksi valkosipulivoissa paistetut ruisleipätikut tai ruisleipätikut voi paahtaa uunissa ja jokainen itse hankaa raakaa valkosipulia rapeaan leipään. Erinomaista oluen kanssa.
Pitsaakin voi tehdä grillissä (vaatii tosin jonkinlaisen pitsakiven) Täytteeksi kasvissyöjälle esim. paahdettua sipulia ja fenkolia, chiliä ja valkosipulia. Nämä kelvannee erinomaisesti myös sekasyöjälle.
Talvisempi vaihtoehto on sitten raclette. Lihan voi korvata perunaviipaleella, muut täytteet oikeastaan samat kuin sekasyöjillä. Ja perunahan kuuluu racletteen muutenkin. Itse laitetaan mm. säilöttyjä pieniä kanttarelleja, tuoretta kurkkua, suolakurkkua, marinoitua punasipulia, ryöpättyjä porkkasiivuja, tuoretta persiljaa. Joskus myös kylmäsavulohta.
Terv. Sekasyöjäperhe, jolle em. kasvisruoat on herkkuruokia siinä missä ne ribsit, savukala ja
lampaanviulu.
No mikä siinä on niin kamalaa että syö lihakeitosta vain ne perunat ja muut vihannekset mitä keitossa on ja jättää lihapalat ottamatta. Kyllä tuo ainakin minulle kelpaa. En halua tehdä elämästäni niin mustavalkoista etten voisi tällälailla syödä kun se ei ole jokapäiväistä vaan joku satunnainen anoppilakeikka. Tuskin sielläkään ihan joka kerta sitä samaa lihakeittoa tarjotaan. Terveisin kasvissyöjä.
Mä sain täältä tosi hyviä vinkkejä vaikka aihe itselle ei ookkaan mitenkään ajankohtainen.
Ei olisi välttämättä tullut edes mieleen kasvisvartaat ja grillatut maissit vaikka ovatkin ihan perushuttua, syystä että en niitä itse käytännössä koskaan syö :)
Vierailija kirjoitti:
No mikä siinä on niin kamalaa että syö lihakeitosta vain ne perunat ja muut vihannekset mitä keitossa on ja jättää lihapalat ottamatta. Kyllä tuo ainakin minulle kelpaa. En halua tehdä elämästäni niin mustavalkoista etten voisi tällälailla syödä kun se ei ole jokapäiväistä vaan joku satunnainen anoppilakeikka. Tuskin sielläkään ihan joka kerta sitä samaa lihakeittoa tarjotaan. Terveisin kasvissyöjä.
Juuri sinunlaistesi "kasvissyöjien" ansiosta ne, jotka oikeasti eivät koskaan sitä lihaa syö, ovat toistuvasti vaikeuksissa. Sama juttu kun "eihän se kala ole lihaa" ja "viimeksikin se kasvissyöjä pystyi syömään broileria".
Yksi unohtui sekasyöjäperheen listasta:
Grillatut parsat pecorinokastikkeen kanssa.
Kastike on majoneesia johon sekoitettu reilusti juuri raastettua pecorinoa. Mökkiolosuhteissa voi tehdä vaikka valmiista kaupan majoneesista tai majoneesin voi tehdä itse http://kanapeet.blogspot.fi/2014/06/pikamajoneesi-kymmenessa-sekunnissa…;
Pecorino kastike sopii erinomaisesti myös grillatulle lihalle.
Aloituksessa kerroit että olet usein pyytänyt tuomaan omia eväitä. Mitä ne eväät ovat olleet?
Vegaanisia ruokaohjeita esim. pääsiäiseen ja grillauskauteen: http://vegaaniliitto.fi/www/fi/arki/ruoka/reseptit?ruokavalio_op=and&fi…
Ja kaupasta ostettavia, vegaanisia valmisruokia, juomia ja herkkuja: http://www.vegaanituotteet.net/