Kiva kun ihmiset ei ota ruokarajoitteita tosissaan.
Ihan ensiksi täsmennän että minua ei tarvitse kutsua kylään, ja voin vallanmainiosti ottaa omat eväät mukaan. Ehdotan omia eväitä aina, poikkeuksetta etten olisi vaivaksi.
Tänään kävin kahvilla ja tarkistin kaikki ruokarajoitteeni kysymällä erikseen onko tässä pähkinää, gluteenia, kiiviä, sitrusta tai omenaa ennenkuin otin juustokakkua, nyt makaan sängyssä vatsaa pidellen, kouristelee niin että oikeasti itken, maha on kuralla ja oksettaa.
Miksi ihminen sanoo että on käyttänyt gluteenitonta, jos ei ole? Miksi ruokarajoitteita ei oteta tosissaan?
Kommentit (272)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensiksi täsmennän että minua ei tarvitse kutsua kylään, ja voin vallanmainiosti ottaa omat eväät mukaan. Ehdotan omia eväitä aina, poikkeuksetta etten olisi vaivaksi.
Tänään kävin kahvilla ja tarkistin kaikki ruokarajoitteeni kysymällä erikseen onko tässä pähkinää, gluteenia, kiiviä, sitrusta tai omenaa ennenkuin otin juustokakkua, nyt makaan sängyssä vatsaa pidellen, kouristelee niin että oikeasti itken, maha on kuralla ja oksettaa.
Miksi ihminen sanoo että on käyttänyt gluteenitonta, jos ei ole? Miksi ruokarajoitteita ei oteta tosissaan?
Koska gluteiiniton ruokavalio on nyt trendikästä. Sitä syövät ihmiset joilla ei ole edes tutkittu. Gluteiinitonta syödän koska "musta nyt tuntuu siltä." Voit syyttää ihan tätä trendiä joka suututtaa aika monia. Itse en edes osaa tehdä mitään gluteiinittomasta jauhosta koska silloin ei synny sitkoa.
Onko nuo sinun kaikki oireesi oikeasti tutkittuja? Kyllä minäkin vähän epäilisin jos ihminen ei muka voi syödä mitään.
Oikeastiko sinua ihan suututtaa jos joku ei syö jotakin? Ja sinua voi epäilyttää ihan vapaasti, ei sinun ole mikään pakko tehd erityisruokavaliolle sopivaa tarjottavaa jos et halua.
Ja se on gluteeni, ei gluteiini.
Ei kannata nillittää kirjoitusasusta. Gluteeni on ollut ennen muodossa gluteiini.
Vierailija kirjoitti:
Tuttu joutui ensiapuun, kun hänen ruokansa oli paistettu samassa uunissa kalaruoan kanssa. Siis itse ruoassa ei edes ollut kalaa, mutta oli jostain syystä paistettu samassa uunissa. Tiedän myös erään kananmuna-allergikon joka on lähtenyt paristakin juhlista ambulanssilla. Mutta onhan se niin mukava pelleillä muiden terveydellä <3
Itse en ole onneksi saanut koskaan mistään ruoka-aineesta hengenvaarallista reaktiota. Mutta parhaimmillaan reaktiot ovat silti kestäneet useita päiviä altistumisen jälkeen.
Törkeetä! Mä ainakin paistan kalan eri uunissa kuin muut ruoat. Ja leivon gluteenittoman ja tavallisen kakun eri keittiöissä, säilytän laktoosittomat maitotuotteet eri jääkaapissa kuin tavalliset. Lisäksi pähkinöille ym. allergisoiville tuotteille on oma kaappi. En myöskään koskaan tee mitään niin herkullisen näköistä syötävää, että sille ruokarajoitteiselle tulisi hiprakassa halu syödä jotain siksi, että "tää näyttää niin hyvältä".
Tässä ohjeet teille, jotka olette muka ruokarajoitteisia.
1) Turpa kiinni! Kukaan ei halua kuulla teidän ruokarajoitteista. Niin monta kitisijää ja päällepäsmäriä tässäkin ketjussa on ollut, että normaali ihminen mieluummin välttää teitä kitisijöitä.
2) Jollei tarjottava kelpaa, niin ei tarvitse ottaa. Ei todellakaan tarvitse. Kukaan ei välitä, vaikka et söisi sitä pihviä tai kermakakkua. Ihan tosissaan: me ei välitetä. Jos haluat olla ilman, ole ilman. Jos sulla on omat eväät, voit ihan vapaasti ottaa niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensiksi täsmennän että minua ei tarvitse kutsua kylään, ja voin vallanmainiosti ottaa omat eväät mukaan. Ehdotan omia eväitä aina, poikkeuksetta etten olisi vaivaksi.
Tänään kävin kahvilla ja tarkistin kaikki ruokarajoitteeni kysymällä erikseen onko tässä pähkinää, gluteenia, kiiviä, sitrusta tai omenaa ennenkuin otin juustokakkua, nyt makaan sängyssä vatsaa pidellen, kouristelee niin että oikeasti itken, maha on kuralla ja oksettaa.
Miksi ihminen sanoo että on käyttänyt gluteenitonta, jos ei ole? Miksi ruokarajoitteita ei oteta tosissaan?
Koska gluteiiniton ruokavalio on nyt trendikästä. Sitä syövät ihmiset joilla ei ole edes tutkittu. Gluteiinitonta syödän koska "musta nyt tuntuu siltä." Voit syyttää ihan tätä trendiä joka suututtaa aika monia. Itse en edes osaa tehdä mitään gluteiinittomasta jauhosta koska silloin ei synny sitkoa.
Onko nuo sinun kaikki oireesi oikeasti tutkittuja? Kyllä minäkin vähän epäilisin jos ihminen ei muka voi syödä mitään.
Gluteeniton ruokavalio ei tarkoita välttämättä erikoisjauhoja. Jos haluaa syödä gluteenittomasti, löytyy kyllä syötävää ilman leipää tai pullaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on nivelrikko ja pidän kivut poissa viljattomalla ruokavaliolla. En koskaan vaadi itselleni erityisruokaa. Jos ei ole mitään sopivaa syötävää, olen ilman. Se ei mua haittaa, mutta tuntuu emäntiä haittaavan todella paljon. Siinä lässytetään: " No voi, voi, etkö nyt pysty syömään tätä ja tätä...."
Yritän sitten selittää, että nou hätä, mä pärjään.
Niin. Monesti ne syystä tai toisesta ruokiaan rajoittavien syömiset ovat muille suurempi ongelma kuin asianomaiselle itselleen. Minäkin ihan rauhassa tyydyn siihen mitä voin syödä, ja jos en voi ottaa mitään, ei haittaa. Mutta toisinaan emäntä vetää kilarit ja kokee, että "mikään ei kelpaa".
Juuri noin. Olen lopettanut aikapäivää sitten ensinnäkin sanomasta ruokarajoitteistani esim työpaikan seminaaripäiviin kokouksiin tms koska niitä ei ole otettu koskaan huomioon ja en kuole nälkään vaikka juon vettä ja mustaa kahvia ja syön vaikka karkkia laukustani mutta ne muut ihmiset.. Itse en koskaan katso ja seuraa mitä muut syö. Miksi seurausin? Mutta kaikki muut näköjään seuraa. Ja seurauksena on että aijaa en oo kuullutkaan ota vain syön minäkin ootteko kuullut mikä tuolla on voi kauheaa no ota nyt tuota ei siinä ole sitä miten siinä muka ois oletko laihdutuskuurilla kun et syö se sa.......na saattaa laihtua....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensiksi täsmennän että minua ei tarvitse kutsua kylään, ja voin vallanmainiosti ottaa omat eväät mukaan. Ehdotan omia eväitä aina, poikkeuksetta etten olisi vaivaksi.
Tänään kävin kahvilla ja tarkistin kaikki ruokarajoitteeni kysymällä erikseen onko tässä pähkinää, gluteenia, kiiviä, sitrusta tai omenaa ennenkuin otin juustokakkua, nyt makaan sängyssä vatsaa pidellen, kouristelee niin että oikeasti itken, maha on kuralla ja oksettaa.
Miksi ihminen sanoo että on käyttänyt gluteenitonta, jos ei ole? Miksi ruokarajoitteita ei oteta tosissaan?
Koska gluteiiniton ruokavalio on nyt trendikästä. Sitä syövät ihmiset joilla ei ole edes tutkittu. Gluteiinitonta syödän koska "musta nyt tuntuu siltä." Voit syyttää ihan tätä trendiä joka suututtaa aika monia. Itse en edes osaa tehdä mitään gluteiinittomasta jauhosta koska silloin ei synny sitkoa.
Onko nuo sinun kaikki oireesi oikeasti tutkittuja? Kyllä minäkin vähän epäilisin jos ihminen ei muka voi syödä mitään.
Oikeastiko sinua ihan suututtaa jos joku ei syö jotakin? Ja sinua voi epäilyttää ihan vapaasti, ei sinun ole mikään pakko tehd erityisruokavaliolle sopivaa tarjottavaa jos et halua.
Ja se on gluteeni, ei gluteiini.
Luetun ymmärtäminen hox! Minua suututtaa se että ihmiset trendeleivät tuon gluteeni homman kanssa. Siksi syntyy paljon epäilyjä siitä sairastaako ihminen sitä oikeasti. Ja voi kyynel sanamuodosta, nyt sinä mielesi pahoitit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jonkun tutun ruoka-allergiat, laktoosi-intoleranssi tai keliakia epäilyttää, niin sehän on helppo testata tarjoamalla ruokaa, jotka sisältävät piilotetusti näitä aineita.
Eli näin ei enää tarvitse ihmetellä onko syytä ottaa huomioon jonkun rajoitteet vai ei.
Tarkennan, että teen näin vain, jos minulla on jo tosi vahva epäilys valehtelusta tai harhaluulosta. Koskaan nimittäin ei kukaan ole mitään oireita saanut, joten oikeassa olen ollut.
On ihmisryhmä (eikä edes kovin pieni), jotka vain keksivät jonkin vatsaviruksen tai nokkosrokon jälkeen olevansa sille ja tälle yliherkkiä. Kyllä ne psykologisesti taitava tunnistaa.
Ne, jotka oikeasti ovat hengenvaarassa eivät tietenkään edes syö kuin omia ruokiaan. Söisittekö itse vain jonkun vakuuttamana yksityiskodissa, että juuu... ei ja vaarinhousut tässä mitään kananmunaa ole. Jos seurauksena erehdyksestä voisi olla äkkikuolema?
Jos joku kuolee sun sapuskoista, ajattelet vaan, että mitäs läksi. Sulla on murhaajan mieli. Oletko psykopaatti?
Hah, suhteellisuudentaju kukkii taas tällä palstalla.
Suomessa kuolee allergisen reaktion seurauksena ihminen noin joka toinen vuosi. Ja nämä ovat aina hyönteisen pistoja lähes poikkeuksetta. Vertaa nyt vaikka samalla ajanjaksolla auto-onnettomuuksissa kuolleita n 700 henkeä.
Eli ei kuole, sen takaan. Sinähän tässä kuoleman ajatuksella mässäillet syyttä suotta, en minä.
Anafylaksiaan saa onneksi Suomessa melko hyvää hoitoa, siksi kuolemantapauksia on vähän. Kuolema on kuitenkin aina mahdollinen, kun vaarallisesti allerginen altistuu. Lisäksi matka ambulanssilla pillit päällä sairaalaan kurkku tukossa ei ole mikään huviretki potilaalle tai läheisille. Sen jälkeen tärisee ja pelkää pitkään.
Meillä on suvussa näitä kasvissyöjiä, jotka kuitenkin saattavat ottaa vaikka kalapiirakkaa tms. Muistavat kuitenkin aina erikseen pyytää kasvisruuat. Se on ärsyttävää, jos sitten näiden takia tekee vaikka kahta lajia ja kaikki päätyvät kuitenkin siihen lihaversioon.
Toisaalta anoppini on vaikeasti maitoallerginen eikä tulisi mieleenkään olla kertomatta hänelle ruokien sisällöstä. Ja aina tarjolle laitetaan jotain soveltuvaa.
Eli on rajoitteita ja "rajoitteita".
Vierailija kirjoitti:
Tässä ohjeet teille, jotka olette muka ruokarajoitteisia.
1) Turpa kiinni! Kukaan ei halua kuulla teidän ruokarajoitteista. Niin monta kitisijää ja päällepäsmäriä tässäkin ketjussa on ollut, että normaali ihminen mieluummin välttää teitä kitisijöitä.
2) Jollei tarjottava kelpaa, niin ei tarvitse ottaa. Ei todellakaan tarvitse. Kukaan ei välitä, vaikka et söisi sitä pihviä tai kermakakkua. Ihan tosissaan: me ei välitetä. Jos haluat olla ilman, ole ilman. Jos sulla on omat eväät, voit ihan vapaasti ottaa niitä.
1) Kiva asenne, "muka ruokarajoitteisia". Valitettavasti kaltaisiasi on ihan liikaa: "kun mulla itselläni ei ole mitään ongelmia ruuan kanssa niin ei niitä kyllä voi kellään muullakaan olla nih! Turpa kiinni! MÄ olen NORMAALI, kyllä mä tiedän ettei ruoka-aineallergioita ole oikeesti olemassakaan!"
2) Se olisi todellakin aivan helvetin hieno homma, ettei teitä kiinnostais ja ettei tarvitsisi ottaa. Mutta kun tuntuu, että niitä "normaaleita" haittaa aivan hulluna, jos joku ei jotain syö. Että mikä diiva, luuleeko se olevansa jotain, miksei kelpaa. Joo. OLE VÄLITTÄMÄTTÄ. OLE PLIIIIIIIS VÄLITTÄMÄTTÄ. Äläkä ainakaan ala salaa käräytellä "muka ruokarajoitteisia". Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on suvussa näitä kasvissyöjiä, jotka kuitenkin saattavat ottaa vaikka kalapiirakkaa tms. Muistavat kuitenkin aina erikseen pyytää kasvisruuat. Se on ärsyttävää, jos sitten näiden takia tekee vaikka kahta lajia ja kaikki päätyvät kuitenkin siihen lihaversioon.
Toisaalta anoppini on vaikeasti maitoallerginen eikä tulisi mieleenkään olla kertomatta hänelle ruokien sisällöstä. Ja aina tarjolle laitetaan jotain soveltuvaa.
Eli on rajoitteita ja "rajoitteita".
Nämä muka-kasvissyöjät ovat vihonviimeisiä, itsekin muutaman tunnen. Olen itse ratkaissut homman niin, että jos huvittaa tarjota kasvisruokaa, teen sitä kaikille - ei muita versioita. Jos haluan tarjota lihaa, muka-kasvissyöjät syökööt salaattia tai leipää tai jos sattuu olemaan sellainen päivä, että liha kelpaakin, niin syökööt.
Muutama ystäväni on oikeasti kasvissyöjä/vegaani, ja heille tarjoan aina kasvista, tosin yleensä silloinkin koko porukka saa samaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jonkun tutun ruoka-allergiat, laktoosi-intoleranssi tai keliakia epäilyttää, niin sehän on helppo testata tarjoamalla ruokaa, jotka sisältävät piilotetusti näitä aineita.
Eli näin ei enää tarvitse ihmetellä onko syytä ottaa huomioon jonkun rajoitteet vai ei.
Tarkennan, että teen näin vain, jos minulla on jo tosi vahva epäilys valehtelusta tai harhaluulosta. Koskaan nimittäin ei kukaan ole mitään oireita saanut, joten oikeassa olen ollut.
On ihmisryhmä (eikä edes kovin pieni), jotka vain keksivät jonkin vatsaviruksen tai nokkosrokon jälkeen olevansa sille ja tälle yliherkkiä. Kyllä ne psykologisesti taitava tunnistaa.
Ne, jotka oikeasti ovat hengenvaarassa eivät tietenkään edes syö kuin omia ruokiaan. Söisittekö itse vain jonkun vakuuttamana yksityiskodissa, että juuu... ei ja vaarinhousut tässä mitään kananmunaa ole. Jos seurauksena erehdyksestä voisi olla äkkikuolema?
Jos joku kuolee sun sapuskoista, ajattelet vaan, että mitäs läksi. Sulla on murhaajan mieli. Oletko psykopaatti?
Hah, suhteellisuudentaju kukkii taas tällä palstalla.
Suomessa kuolee allergisen reaktion seurauksena ihminen noin joka toinen vuosi. Ja nämä ovat aina hyönteisen pistoja lähes poikkeuksetta. Vertaa nyt vaikka samalla ajanjaksolla auto-onnettomuuksissa kuolleita n 700 henkeä.
Eli ei kuole, sen takaan. Sinähän tässä kuoleman ajatuksella mässäillet syyttä suotta, en minä.
Anafylaksiaan saa onneksi Suomessa melko hyvää hoitoa, siksi kuolemantapauksia on vähän. Kuolema on kuitenkin aina mahdollinen, kun vaarallisesti allerginen altistuu. Lisäksi matka ambulanssilla pillit päällä sairaalaan kurkku tukossa ei ole mikään huviretki potilaalle tai läheisille. Sen jälkeen tärisee ja pelkää pitkään.
Tää sama paska toistuu koko ajan. Minkä takia näitä äärimmäisen harvinaisia tapauksia vedetään koko ajan esille, vaikka kukaan ei koskaan ole niihin törmännyt? Eikä koskaan törmääkään. Äskenkin joku toi ilmi sen, että allergisiin reaktioihin kuolee joku kerran kahdessa vuodessa, ja aina hyönteisen pistoihin. Ja sitten vedettiin varmaan miesmuistiin ainoa tapaus, kun allergikko oli juonut kaverinsa drinksusta ja kuollut. Mut mikään reaalimaailman juttuhan ei ole mitään. Kunhan saa muita tylyttää!
92, mitä haluat kertoa? Anafylaksia on aina hengenvaarallinen, mutta hyvän hoidon ansiosta siitä jää yleensä henkiin. Mikään pikkujuttu se ei silti ole. Minulla on ollut useita anafylaksioita, mutta onneksi en varmaan tunne sinua. Et sinä päätä toisten reaktioiden vaarallisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jonkun tutun ruoka-allergiat, laktoosi-intoleranssi tai keliakia epäilyttää, niin sehän on helppo testata tarjoamalla ruokaa, jotka sisältävät piilotetusti näitä aineita.
Eli näin ei enää tarvitse ihmetellä onko syytä ottaa huomioon jonkun rajoitteet vai ei.
Tarkennan, että teen näin vain, jos minulla on jo tosi vahva epäilys valehtelusta tai harhaluulosta. Koskaan nimittäin ei kukaan ole mitään oireita saanut, joten oikeassa olen ollut.
On ihmisryhmä (eikä edes kovin pieni), jotka vain keksivät jonkin vatsaviruksen tai nokkosrokon jälkeen olevansa sille ja tälle yliherkkiä. Kyllä ne psykologisesti taitava tunnistaa.
Ne, jotka oikeasti ovat hengenvaarassa eivät tietenkään edes syö kuin omia ruokiaan. Söisittekö itse vain jonkun vakuuttamana yksityiskodissa, että juuu... ei ja vaarinhousut tässä mitään kananmunaa ole. Jos seurauksena erehdyksestä voisi olla äkkikuolema?
Jos joku kuolee sun sapuskoista, ajattelet vaan, että mitäs läksi. Sulla on murhaajan mieli. Oletko psykopaatti?
Hah, suhteellisuudentaju kukkii taas tällä palstalla.
Suomessa kuolee allergisen reaktion seurauksena ihminen noin joka toinen vuosi. Ja nämä ovat aina hyönteisen pistoja lähes poikkeuksetta. Vertaa nyt vaikka samalla ajanjaksolla auto-onnettomuuksissa kuolleita n 700 henkeä.
Eli ei kuole, sen takaan. Sinähän tässä kuoleman ajatuksella mässäillet syyttä suotta, en minä.
Anafylaksiaan saa onneksi Suomessa melko hyvää hoitoa, siksi kuolemantapauksia on vähän. Kuolema on kuitenkin aina mahdollinen, kun vaarallisesti allerginen altistuu. Lisäksi matka ambulanssilla pillit päällä sairaalaan kurkku tukossa ei ole mikään huviretki potilaalle tai läheisille. Sen jälkeen tärisee ja pelkää pitkään.
Tää sama paska toistuu koko ajan. Minkä takia näitä äärimmäisen harvinaisia tapauksia vedetään koko ajan esille, vaikka kukaan ei koskaan ole niihin törmännyt? Eikä koskaan törmääkään. Äskenkin joku toi ilmi sen, että allergisiin reaktioihin kuolee joku kerran kahdessa vuodessa, ja aina hyönteisen pistoihin. Ja sitten vedettiin varmaan miesmuistiin ainoa tapaus, kun allergikko oli juonut kaverinsa drinksusta ja kuollut. Mut mikään reaalimaailman juttuhan ei ole mitään. Kunhan saa muita tylyttää!
Kuolemantapaukset ovat äärimmäisen harvinaisian, koska näin rajuja oireita saavat oppivat hyvin varovaisiksi. Etkö itse pitäisi maidollisimman tarkoin huolta, ettei henki lähde?
Kaverilla on aina adrenaliinikynä käsilaukussa. Joutuu myös käyttämään sitä silloin tällöin. Ja kouluaikaan oli parikin tyyppä, jotka eivät kalapäivinä voineet tulla ruokalaan. Itse asiassa eivät edes alakertaan, missä ruokala sijaitsee. Tutun tytär puolestaan sai pahoja oireita, kun olin vatkannut kananmunaa tunteja aiemmin. Kananmunamolekyylit huonelimassa riittivät laukaisemaan reaktion.
Että näin älyttömän harvinaista. Mutta eihän tämmöistä VOI olla, jos kerran sulla itselläs ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ohjeet teille, jotka olette muka ruokarajoitteisia.
1) Turpa kiinni! Kukaan ei halua kuulla teidän ruokarajoitteista. Niin monta kitisijää ja päällepäsmäriä tässäkin ketjussa on ollut, että normaali ihminen mieluummin välttää teitä kitisijöitä.
2) Jollei tarjottava kelpaa, niin ei tarvitse ottaa. Ei todellakaan tarvitse. Kukaan ei välitä, vaikka et söisi sitä pihviä tai kermakakkua. Ihan tosissaan: me ei välitetä. Jos haluat olla ilman, ole ilman. Jos sulla on omat eväät, voit ihan vapaasti ottaa niitä.
1) Kiva asenne, "muka ruokarajoitteisia". Valitettavasti kaltaisiasi on ihan liikaa: "kun mulla itselläni ei ole mitään ongelmia ruuan kanssa niin ei niitä kyllä voi kellään muullakaan olla nih! Turpa kiinni! MÄ olen NORMAALI, kyllä mä tiedän ettei ruoka-aineallergioita ole oikeesti olemassakaan!"
2) Se olisi todellakin aivan helvetin hieno homma, ettei teitä kiinnostais ja ettei tarvitsisi ottaa. Mutta kun tuntuu, että niitä "normaaleita" haittaa aivan hulluna, jos joku ei jotain syö. Että mikä diiva, luuleeko se olevansa jotain, miksei kelpaa. Joo. OLE VÄLITTÄMÄTTÄ. OLE PLIIIIIIIS VÄLITTÄMÄTTÄ. Äläkä ainakaan ala salaa käräytellä "muka ruokarajoitteisia". Kiitos.
Irrtum! Mulla itsellä on laktoosi-intoleranssi (todettu vuosikymmeniä sitten, koulussa oli aina mehua ja esmes omituisia kuivia lettuja) ... Ja itsediagnosoitu keliakia. Ja tiedätkö, ne ei aina aiheuta ongelmia. Jätskiä täytyy vetää paljon, että pytty kutsuu tuntikausiksi. Jos massu menee muuten vähän sekaisin, niin paskallahan siitä selviää! Syön, mitä huvittaa, enkä anna rajoitteiteni estää elämääni. En kerro rajoitteistani mitään, olen huomaavainen ruokarajoitteinen.
Ei normaaleja haittaa hulluna harhasi. On ihan normaalia kysyä ja tarjota, jopa tuputtaa, ruokaa. Siltikin voit kieltäytyä. Ei sun ole mikään pakko syödä. Jos haluat olla diiva, niin ole diiva. Ei se ole normaaleille ongelma, diiva.
Vierailija kirjoitti:
Ruokavammaiset pysyköön kotona. Jos ei käytännössä voi syödä mitään normaalia, niin pysyköön erossa niissä tarjoiluista. Ketään normaali-ihmistä kiinnosta pysyä selvillä onko tässä leivonnaisessa nyt pähkinään vai ei.
Itsekkään ihmisen itsekäs vastaus. Onnea elämääsi, sitä tarvitset :)
Ruokavalioillaan ja allergioillaan itsensä tärkeiksi tekevät ovat äärimmäisen ärsyttäviä, mutta ei tulisi mieleenkään arvottaa ja päättää kuinka allerginen tai yliherkkä kukakin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jonkun tutun ruoka-allergiat, laktoosi-intoleranssi tai keliakia epäilyttää, niin sehän on helppo testata tarjoamalla ruokaa, jotka sisältävät piilotetusti näitä aineita.
Eli näin ei enää tarvitse ihmetellä onko syytä ottaa huomioon jonkun rajoitteet vai ei.
Tarkennan, että teen näin vain, jos minulla on jo tosi vahva epäilys valehtelusta tai harhaluulosta. Koskaan nimittäin ei kukaan ole mitään oireita saanut, joten oikeassa olen ollut.
On ihmisryhmä (eikä edes kovin pieni), jotka vain keksivät jonkin vatsaviruksen tai nokkosrokon jälkeen olevansa sille ja tälle yliherkkiä. Kyllä ne psykologisesti taitava tunnistaa.
Ne, jotka oikeasti ovat hengenvaarassa eivät tietenkään edes syö kuin omia ruokiaan. Söisittekö itse vain jonkun vakuuttamana yksityiskodissa, että juuu... ei ja vaarinhousut tässä mitään kananmunaa ole. Jos seurauksena erehdyksestä voisi olla äkkikuolema?
Jos joku kuolee sun sapuskoista, ajattelet vaan, että mitäs läksi. Sulla on murhaajan mieli. Oletko psykopaatti?
Hah, suhteellisuudentaju kukkii taas tällä palstalla.
Suomessa kuolee allergisen reaktion seurauksena ihminen noin joka toinen vuosi. Ja nämä ovat aina hyönteisen pistoja lähes poikkeuksetta. Vertaa nyt vaikka samalla ajanjaksolla auto-onnettomuuksissa kuolleita n 700 henkeä.
Eli ei kuole, sen takaan. Sinähän tässä kuoleman ajatuksella mässäillet syyttä suotta, en minä.
Anafylaksiaan saa onneksi Suomessa melko hyvää hoitoa, siksi kuolemantapauksia on vähän. Kuolema on kuitenkin aina mahdollinen, kun vaarallisesti allerginen altistuu. Lisäksi matka ambulanssilla pillit päällä sairaalaan kurkku tukossa ei ole mikään huviretki potilaalle tai läheisille. Sen jälkeen tärisee ja pelkää pitkään.
Tää sama paska toistuu koko ajan. Minkä takia näitä äärimmäisen harvinaisia tapauksia vedetään koko ajan esille, vaikka kukaan ei koskaan ole niihin törmännyt? Eikä koskaan törmääkään. Äskenkin joku toi ilmi sen, että allergisiin reaktioihin kuolee joku kerran kahdessa vuodessa, ja aina hyönteisen pistoihin. Ja sitten vedettiin varmaan miesmuistiin ainoa tapaus, kun allergikko oli juonut kaverinsa drinksusta ja kuollut. Mut mikään reaalimaailman juttuhan ei ole mitään. Kunhan saa muita tylyttää!
Kuolemantapaukset ovat äärimmäisen harvinaisian, koska näin rajuja oireita saavat oppivat hyvin varovaisiksi. Etkö itse pitäisi maidollisimman tarkoin huolta, ettei henki lähde?
Kaverilla on aina adrenaliinikynä käsilaukussa. Joutuu myös käyttämään sitä silloin tällöin. Ja kouluaikaan oli parikin tyyppä, jotka eivät kalapäivinä voineet tulla ruokalaan. Itse asiassa eivät edes alakertaan, missä ruokala sijaitsee. Tutun tytär puolestaan sai pahoja oireita, kun olin vatkannut kananmunaa tunteja aiemmin. Kananmunamolekyylit huonelimassa riittivät laukaisemaan reaktion.
Että näin älyttömän harvinaista. Mutta eihän tämmöistä VOI olla, jos kerran sulla itselläs ei ole.
Kun on oppinut varovaiseksi, niin hyvä. Jos ei voi elää normaalielämää, niin sitten eletään eristyksissä jossain muualla. Eikö se ole ihan itsestäänselvää? Ei tulla sotkemaan normaalien ihmisten elämää.
Mut joo. Tällähän ei ole tietty mitään väliä, koska sä vaan valehtelet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jonkun tutun ruoka-allergiat, laktoosi-intoleranssi tai keliakia epäilyttää, niin sehän on helppo testata tarjoamalla ruokaa, jotka sisältävät piilotetusti näitä aineita.
Eli näin ei enää tarvitse ihmetellä onko syytä ottaa huomioon jonkun rajoitteet vai ei.
Tarkennan, että teen näin vain, jos minulla on jo tosi vahva epäilys valehtelusta tai harhaluulosta. Koskaan nimittäin ei kukaan ole mitään oireita saanut, joten oikeassa olen ollut.
On ihmisryhmä (eikä edes kovin pieni), jotka vain keksivät jonkin vatsaviruksen tai nokkosrokon jälkeen olevansa sille ja tälle yliherkkiä. Kyllä ne psykologisesti taitava tunnistaa.
Ne, jotka oikeasti ovat hengenvaarassa eivät tietenkään edes syö kuin omia ruokiaan. Söisittekö itse vain jonkun vakuuttamana yksityiskodissa, että juuu... ei ja vaarinhousut tässä mitään kananmunaa ole. Jos seurauksena erehdyksestä voisi olla äkkikuolema?
Jos tuollaisessa hengenvaarassa on koko ajan, niin onko se ympäristön ongelma?
Minunko siitä pitäisi huolehtia, ettei joku ihmiskunnan heikoin lenkki vain saa murustakaan jotain väärää proteiinia. Minunko tässä pitää opiskella kaiken maailman keliakioiden säännöt ja paistella liha eri uunissa kuin kala? Ensinnäkin meillä on vain yksi uuni kuten useimmilla kaupunkilaisilla.
Hoitakaa itse sapuskanne, kiitos! Tuntuu kyllä että teille marttyyreille olisikin taivaan lahja joku anaflyktinen (vai mikä prkle se nyt on) shokki, että oikein pääsette pätemään erikoisuudellanne.
Jos joku kuolee sun sapuskoista, ajattelet vaan, että mitäs läksi. Sulla on murhaajan mieli. Oletko psykopaatti?
Hah, suhteellisuudentaju kukkii taas tällä palstalla.
Suomessa kuolee allergisen reaktion seurauksena ihminen noin joka toinen vuosi. Ja nämä ovat aina hyönteisen pistoja lähes poikkeuksetta. Vertaa nyt vaikka samalla ajanjaksolla auto-onnettomuuksissa kuolleita n 700 henkeä.
Eli ei kuole, sen takaan. Sinähän tässä kuoleman ajatuksella mässäillet syyttä suotta, en minä.
Anafylaksiaan saa onneksi Suomessa melko hyvää hoitoa, siksi kuolemantapauksia on vähän. Kuolema on kuitenkin aina mahdollinen, kun vaarallisesti allerginen altistuu. Lisäksi matka ambulanssilla pillit päällä sairaalaan kurkku tukossa ei ole mikään huviretki potilaalle tai läheisille. Sen jälkeen tärisee ja pelkää pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ohjeet teille, jotka olette muka ruokarajoitteisia.
1) Turpa kiinni! Kukaan ei halua kuulla teidän ruokarajoitteista. Niin monta kitisijää ja päällepäsmäriä tässäkin ketjussa on ollut, että normaali ihminen mieluummin välttää teitä kitisijöitä.
2) Jollei tarjottava kelpaa, niin ei tarvitse ottaa. Ei todellakaan tarvitse. Kukaan ei välitä, vaikka et söisi sitä pihviä tai kermakakkua. Ihan tosissaan: me ei välitetä. Jos haluat olla ilman, ole ilman. Jos sulla on omat eväät, voit ihan vapaasti ottaa niitä.
1) Kiva asenne, "muka ruokarajoitteisia". Valitettavasti kaltaisiasi on ihan liikaa: "kun mulla itselläni ei ole mitään ongelmia ruuan kanssa niin ei niitä kyllä voi kellään muullakaan olla nih! Turpa kiinni! MÄ olen NORMAALI, kyllä mä tiedän ettei ruoka-aineallergioita ole oikeesti olemassakaan!"
2) Se olisi todellakin aivan helvetin hieno homma, ettei teitä kiinnostais ja ettei tarvitsisi ottaa. Mutta kun tuntuu, että niitä "normaaleita" haittaa aivan hulluna, jos joku ei jotain syö. Että mikä diiva, luuleeko se olevansa jotain, miksei kelpaa. Joo. OLE VÄLITTÄMÄTTÄ. OLE PLIIIIIIIS VÄLITTÄMÄTTÄ. Äläkä ainakaan ala salaa käräytellä "muka ruokarajoitteisia". Kiitos.
Irrtum! Mulla itsellä on laktoosi-intoleranssi (todettu vuosikymmeniä sitten, koulussa oli aina mehua ja esmes omituisia kuivia lettuja) ... Ja itsediagnosoitu keliakia. Ja tiedätkö, ne ei aina aiheuta ongelmia. Jätskiä täytyy vetää paljon, että pytty kutsuu tuntikausiksi. Jos massu menee muuten vähän sekaisin, niin paskallahan siitä selviää! Syön, mitä huvittaa, enkä anna rajoitteiteni estää elämääni. En kerro rajoitteistani mitään, olen huomaavainen ruokarajoitteinen.
Ei normaaleja haittaa hulluna harhasi. On ihan normaalia kysyä ja tarjota, jopa tuputtaa, ruokaa. Siltikin voit kieltäytyä. Ei sun ole mikään pakko syödä. Jos haluat olla diiva, niin ole diiva. Ei se ole normaaleille ongelma, diiva.
Ahhahah, ensimmäinen "muka-alleginen latoosivammainen keliaakikko" ilmoittautui. :)
Tiedätkö, juuri sinun kaltaisesi idiootit ovat niitä, joiden takia oikeasti allergiset ja ruokarajoitteiset saavat huonoa kohtelua.
Vai muka on sulla keliakia, todellakin. Tuo "itsediagnosoitu" ja "ei aiheuta aina ongelmia" kertoo kaiken tarpeellisen: jos sulla on keliakia, gluteeni vaurioittaa sun suolistoasi. Jos näin ei tapahdu, sulla EI ole keliakiaa.
Typerys.
Oikeastiko sinua ihan suututtaa jos joku ei syö jotakin? Ja sinua voi epäilyttää ihan vapaasti, ei sinun ole mikään pakko tehd erityisruokavaliolle sopivaa tarjottavaa jos et halua.
Ja se on gluteeni, ei gluteiini.