Miehen sisko yrittää saada kaikki lastenvaatteemme ja tarvikkeemme ilmaiseksi itselleen. Hermo menee.
Itse olemme ostaneet uutena kaikki ja haluaisin tietyistä jutuista jotain saadakin. Miehen mielestä meidän pitäis kuitenkin auttaa siskoa ihan ilmaiseksi ja mies on jo luvannut mm. vaunut ja turvakaukalon ja vauvanvaatteet hänelle. Mun mielestä häne pitäis edes vähän suostua maksamaan.
Kommentit (159)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkoisen traumat ihmisillä tuntuu olevan nimenomaan "miehen siskoja" kohtaan? Miksi ei omia siskoja? Mitähän Freud tähän sanoisi?
Mitä olet lainannut miehesi siskolle?
Mun miehellä ei ole siskoa. Tämä probleema kiinnostaa psykologisessa mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta (helppoa sanoa sivullisena) kannattaisi tehdä niin että joko sanot miehellesi että pahoittelee siskolle että meni lupaamaan ilmaiseksi, ei ollut puhunut sun kanssa tai sitten kutsut siskon teille kahville ja sanot itse sen saman.
Jos mies on mennyt lupaamaan, niin sitten on hänen asiansa selvittääkin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on suomalaiset mammat pihejä, mitä kommenteista voi päätellä. Vai onko köyhyys noin todellista, että pitää perheenjäseneltä pyytää maksua käytetystä tavarasta.
Kyllä. Köyhyys on niin todellista, että pitää perheenjäsenentä pyytää ilmaiseksi antamaan tavaransa, joista toinen on maksanut uutena satoja euroja.
Tämä ei nyt suoranaisesti liity ap:n juttuihin, mutta saituuteen kumminkin,
Mulla on sisko, joka ei anna mitään, siis henkisestikään, mitään. Ei esimerkiksi auttanut kun pakkasella meni auto rikki, ja joka oli todellinen vaaratilanne. Ei joutanut apuun. Lastenvaatteet (kulahtaneet huom.) laittoi kirppikselle mieluummin kuin antoi sukulaisille, lasten urheiluvälineet samoin. Ja eikä saanut niistä juuri mitään. Lastenhoitoapua on tämän tästä vailla ja ihmettelee kun ei kukaan suostu, teinitkään ei viits ivaivautua kun ei edes varaa syötävää. Ketään ei voi kehua, onhan se itseltä pois jne. Tämä tyyppi kärsii vaikeasta ummetuksesta (eli sitä p..kaan on vaikea luovuttaa vissiin) Varmaan on taskulaskimen kanssa sängyssäkin.
Jos mies menee lupaamaan tavarat jollekin puhumatta kanssasi ensin, voit sinä myydä tavarat pois puhumatta ensin ;-) problem solved!
Myy ekana kaikkein kallein, katso saatko siitä merkittävää summaa. Sitten pohdit miehesi kanssa teidän rahatilannetta. Onko loput mahdollista antaa ilmaiseksi?
Tai sitten ehdotat suoraan siskolle, että haluaisitte ostaa polkupyörän tms. Millä summalla sisko osallistuisi hankintaa? Jättäisitte sen sitten hänelle. ( meillä on suvussa ostettu yhdessä harvemmin käytössäm olevia juttuja. Tai juuri edellä kuvatulla tavalla. Maksetaan ekalle käyttäjälle, niin tiedetään saavamme hyvä tavara itse.)
riippuu täysin siskon asenteesta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on suomalaiset mammat pihejä, mitä kommenteista voi päätellä. Vai onko köyhyys noin todellista, että pitää perheenjäseneltä pyytää maksua käytetystä tavarasta.
Kyllä. Köyhyys on niin todellista, että pitää perheenjäsenentä pyytää ilmaiseksi antamaan tavaransa, joista toinen on maksanut uutena satoja euroja.
Niinpä. Kummallista että kun toinen on ostanut ihan omilla rahoillaan omalle lapselleen tarvittavaa tavaraa niin ne pitäisi antaa toisille varsinkin sukulaisille ilmaiseksi ja jos ei anna niin onpa ahne ja saita ja tyly eikä ymmärrä sukulaisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta yms mitään.
Jännä homma. Jos miehellä olis 1200€ maastopyörä ja haluaisi päivittää parempaan, niin se ei todellakaan lahjoittaisi sitä veljelleen vaan myisi eteenpäin, jotta saisi välirahaa parempaan pyörään.
Ihan käsittämätöntä, että lastentarvikkeet on suvun yhteistä omaisuutta. Siinä tapauksessa onkin, että suku ostaa niitä tavaroita, muuten ei.
Törkeää on sekin, että isovanhemmat ostaa vaunut, ja ne myydään pois mieluummin kuin lahjoitetaan isovanhempien toiselle lapselle, jolle tulossa jälkikasvua.
-
Suosikkivaatteitani en antaisi pois, mutta en myisikään. Säilyttäisin joitain vaatteita muistona.
En muuten itse perusta mistään "Ralph Laureneista", mutta Noshit ja Me & I on yleensä oikeasti hyvälaatuista, ja niistä olen valmis maksamaan enemmän. Olen saanut jotain muotimerkkejä, mutta on ihan susia käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ainakaan antaisi ellei miehen sisko osta teille sitten isompia kokoja pienten tilalle. Jollainhan ne uudet vaatteet, lelut ja tarvikkeet pitää maksaa ja itse ainakin aion myydä ne mitä saa myytyä ja loput jotka eivät mene kaupaksi niin voin laittaa kiertoon. Mutta en missään nimessä antaisi vaunuja tai kaukaloa kenellekkään ilmaiseksi, ei minulla ole varaa lahjoitella tonnien edestä tavaraa muille!
No vaunuista ja kaukaloista ei käytettyinä tonneja repäistä.
Joku muukin on varmasti tän saman kirjoittanut tässä ketjussa, mutta itse soittaisin tuolle miehen siskolle ja sanoisin että tässä on nyt valitettavasti käynyt joku väärinkäsitys ja en ole ilmaiseksi tavaroista tai vaatteista luopumassa.
Sanoisin myös että myyntituotoilla on tarkoitus ostaa omille lapsille tarvitsemiaan vaatteita ja kenkiä.
Me ihan kyllä lainaillaan veljeni perheen kesken. Toimii oikein hyvin, joskin veljeni on niin hajamielinen että tarvitessani jotain juttuja niitä on vaikea saada takaisin kun jatkuvasti unohtaa tuoda :D
En ymmärrä miksi kirjoitat, että miehen sisko haluaa tavaroita ilmaiseksi, kun aloituksestasi käy ilmi että miehesi haluaa antaa tavaroita ilmaiseksi. Meinaatko, että jos mies tarjoaa sinun selän takana tavarat ilmaiseksi, niin miehen siskon pitäisi päätellä jostain että sinä et halua näitä antaa ilmaiseksi ja sitten oma-alotteisesti tarjota maksamaan kaikista?
Juttele miehesi kanssa. Teidän parisuhteessa se ongelma on, ei miehen siskossa.
Vierailija kirjoitti:
Suvun sisällä olen kyllä ihan vain antanut lastentarvikkeita ja vaatteita.
Eli miehesi ajatus on ihan mielestäni oikea. Oma sisko kuitenkin kyseessä.
Oikeasti turvakaukalot, vaunut ja kaikki annetaan pois ekan lapsen jälkeen? Ymmärtäisin, jos olisi jo oma lapsiluku täynnä, että antaa vauvantarvikkeet pois. Vauvanvaatteet ja muun pikkusälän olen antanut miehen serkun lapsille, kun ei enää itse tarvita. Osa on yhden, osa kahden lapsen käytössä olleita.
Mies saa lahjoittaa siskolleen itse maksamansa hankinnat. Loput sinä saat pitää tai myydä. Eikö tuollaisista kalliiden tavaroiden lahjoittamisista esim. vähän käytetyt vaunut yleensä keskustella? Pidä pääsi ap.
Vierailija kirjoitti:
Menkää mammat töihin jos pitää jonkun satasasen tai parin lastenvaatelaatikon perään itkeä. Herrajumala, että hävettää tälläinen keskustelu vai onko suomalaiset oikeasti näin persaukisia nykyään, että ei anneta edes sukulaisille lastenvaatteita jos niitä on ylimääräisiä nurkassa? Mielummin täytellään jotain "college houset 2e" ilmoituksia faceryhmät täyteen.... huhhuh.
Hei, laitatko sun yhteystiedot niin laitan sulle mun tilinumeron jonne voisit siirtää muutaman satasen. Otan vastaan myös Emmaljungan yhdistelmävaunut sekä auton turvaistuimen telakalla (merkillä ei väliä). Vai ootko niin persaukinen ettei tää onnistu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ainakaan antaisi ellei miehen sisko osta teille sitten isompia kokoja pienten tilalle. Jollainhan ne uudet vaatteet, lelut ja tarvikkeet pitää maksaa ja itse ainakin aion myydä ne mitä saa myytyä ja loput jotka eivät mene kaupaksi niin voin laittaa kiertoon. Mutta en missään nimessä antaisi vaunuja tai kaukaloa kenellekkään ilmaiseksi, ei minulla ole varaa lahjoitella tonnien edestä tavaraa muille!
No vaunuista ja kaukaloista ei käytettyinä tonneja repäistä.
Sehän olikin tämän viestin idea.
Mä olen noin läheisille sukulaisille vaatteita antanut ilmaiseksi (en kyllä kaikkia mutta koonnut kivoja paketteja). Vaunuista ja kaukalosta yms. isommista hankinnoista voi mun mielestä pyytää ihan rahaakin. Jos miehen sisko ei halua maksaa niin sitten kirpparille/odottamaan mahdollista seuraavaa lasta.
Kärjistäen sanoisin nyt, että ne, jotka ovat sitä mieltä että ilmaiseksi pitää antaa, ovat itse tottuneet saamaan kaiken liian helpolla. Ja siksi toiseksi kuka kehtaa ihan ilmaiseksi ottakaan. Ei ainakaan sellainen ihminen joka ymmärtää.
Minä olen saanut paljon ilmaiseksi ja olen myös lahjoittanut monille. Veljen pojalle annoin arvokkaita ja hyviä juttuja, vaikka varaa olisi heillä itselläänkin ostaa. Jostain syystä he vaan tykkäävät saada lastenjutut halvalla ja tuhlata mielestäni liikaakin johonkin, mitä itse en osaa niinkään arvostaa. Siitä ei kuulunut mitään kiitosta tai kommenttia. Ajattelin, että en piittaa, mutta voisin kyllä tarkemmin ajateltuna laittaa ihan myyntiin arvokkaammat jutut. Muuten voin lahjoittaa iloisesti ylimääräisen heille ja laittaa hyvän kiertämään kun olen kerran itsekin saanut ilmaiseksi. Ja huojentaa sekin mieltä kun on saanut olla avuksi niille, jotka lahjoittivat silloin kun tarvitsin.
Onko miehesi sisko niin köyhä, ettei kykene itse miehineen hankkimaan vauvalle tarvikkeita? Vai onko mummo sotkeutunut juttuun ja aivopessyt miehesi? Ovat istuneet mummon, siis äitinsä, luona ja sisko on kertonut odottavansa lasta, jolloin mummo on todennut miehellesi, että teiltähän joutavatkin vaunut sun muut sitten siskollesi. Ja mies on hövelisti luvannut keskustelematta ensin kanssasi asiasta.
Tuli mieleeni myös tuo, että käly sitten myy lopuksi kirpparilla kamat ja kietaisee kohtuulliset "voitot" taskuunsa. Se olisi mielestäni aika hävytöntä. Tiedän sitä tapahtuvan.
Miksi pitää tehdä lapsia, jos ei ole varaa ostaa niille vaatteita ja tarvikkeita? Voisiko sosiaalitoimisto auttaa?