Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa muiden maiden kulttuureista jotain, mitä suomalaiset harvoin tietävät
04.03.2016 |
Itse voisin aloittaa vaikka Hollannista. Monet luulevat, että ihmiset puhuvat saksaa äidinkielenään, vaikka se on tosin hollanti.
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Synnyttajat Kiinassa eivat peseydy tai kay suihkussa neljaan viikkoon synnytyksen jalkeen tai varsinkaan eivat pese hiuksia. En tieda miksi. Itse menin sairaalahuoneeseen paastyani (synnytettyani) heti suihkuun ja huone kaveri heti kysyi ja ihmetteli. Oli jotenkin jarkyttynyt. Luulen etta on osa jotain taikauskoista traditiota. Asuttiin siis Kiinassa sillon.
HYI!!!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinassa naiset maistaa sormillaan, onko heillä menkat. Kohtalaisen ällöttävää, koska sen jälkeen pussailevat.
Hollantilaiset rakastavat leipää. Leipää ja suklaahippuja, leipää ja mansikoita, ja olen myös nähnyt leipää ja sipsejä samassa paketissa. Hollantilainen mieheni on ihan varma että heidän pitkä vartensa johtuu leivän syönnistä... :P
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tanskassa vieraille ei viedä mukanaan valkoisia kukkia kuin hautajaisiin. Valkoiset kukat mielletään siellä surujuhliin.
Näinhän tämä on meillä Suomessakin. Valkoinen on surun väri.
Tämä on totta. Vanhempi väki on ihan ihmeissään kun nykyään morsiammilla on valkoisia kalla -kukkia, hautajaiskukkia. Mutta hautajaisia on nykyään ehkä niin harvoin, että tuollainen hautajaiskoidisto alkaa rapautumaan. Pukeutuminenkin on ennen ollut paljon tarkempaa.
Kyllä surunvalittelu kukat useimmiten ovat valkoisia, jotain sinistä ehkä joukossa, Suomessa siis. Ja en ihan ikäloppu ole mutta kyllä minusta kallat ovat kammottavia morsiuskukkia.
Mun isoäiti on mennyt naimisiin 1930-luvulla, hääkuvassa hänellä on kallakimpou. Hänen äitinsä hääpuku oli mustaa silkkiä. Näin ne muodit vaihtelevat.
Vierailija kirjoitti:
Työelämässä taas esimiestä kätellään päivittäin esim. aamulla töihin tullessa.
Yksi kaveri kertoi, että hänen sveitsiläinen kälynsä oli x vuotta pienessä yrityksessä töissä ennen kuin esimies aloitti sinuttelun. Olivat siis teitetelleet toisiaan kaikki ne vuodet.
Mitä työntekoon noin yleensä tulee niin Sveitsissähän kotirouvakulttuuri kukoistaa ja voi hyvin. On ihan tavallista, että naiset on joko kokonaan kotona tai sitten tekevät osa-aikatyötä ja ovat lounasaikaan ruokkimassa lapsia kun nämä tulevat koulusta kotiin syömään. Osa-aikatyö voi olla myös tosi pirstaleista ja vähäistä, tyyliin kahtena päivänä viikossa pari kolme tuntia kerrallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranska:
- Hyvän uuden vuoden toivottaminen on tärkeää. Hyvää uutta vuotta ei toivoteta samaan aikaan kuin hyvää joulua (kuten Suomessa on tapana, esim. korteissa), vaan hyvää uutta vuotta toivotetaan kun vuosi on vaihtunut. Tammikuun ensimmäisestä alkaen, aina kun tapaa tuttavan ensimmäistä kertaa sinä vuonna, voi varautua uuden vuoden toivotuksiin poskisuudelmineen tai vähintään kättelyineen. Hyvää uutta vuotta voidaan toivottaa helmikuun lopulle asti.
- Ihmiset käyttävät aika usein sisällä siivoamiseen yhä sellaisia katuharjan mallisia lattiaharjoja esim. imurin sijaan. Monilla tosin on kaakelilattiat ja kengät jalassa sisätiloissa, että harja on sikäli kohtuullisen toimiva.
- Tiskiharjan sijaan käytetään yleisesti sientä, vaikka tiskiharjojakin kaupasta löytää.
- Kaikki ateriat koostuvat mieluusti vähintään kolmesta osasta: alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka + ehkä vielä juustolautanen. Ateriat koostetaan näin paitsi kodeissa, myös mm. erilaisissa laitosruokaloissa.Mita ihmeellista taikaa on tiskiharjassa? Sienella saa paljon parempaa jalkea eika kolhi laseja.
Minulla on "ScrubDaddy", ihan voittamaton kunhan siihen ensin tottuu.
Ja bakteerit muhii enemmän sienessä kuin harjassa.
Vierailija kirjoitti:
Virolaiset nauravat suomen kielelle aivan yhtä paljon kuin Suomalaiset viron kielelle.
Olen ollut Virossa 7 vuotta enkä ole tuollaiseen törmännyt koskaan. Aksentille kyllä nauravat joskus. Monet ymmärtävät Suomea ja useat jopa osaavat puhuakin.
Monet ovat olleet Suomessa töissä ja vanhemmat ihmiset Tallinnassa oppivat kielen pelkästään televisiota katsomalla. Eräs suomalainen ystävättäreni asuu Pärnun lähellä. Asunut ainakin 5 vuotta ja ei montaa sanaa puhu viroa eikä paljon enemmän ymmärräkkään.
Pärjää kyllä suomellakin.
Meillä on virolaisen puolison kanssa kotikielenä Suomi, tosin nykyään saattaa puhua koko päivän viroa. Monet virolaiset ystävät haluavat harjoitella suomea kanssani ja minä yritän puhua viro ja toinen minulle suomea. Lopputulos on keskustelu, jota ei pysty ymmärtämään, jos osaa vain jomman kumman kielen.
No aika samanlaisia maita ja kielikin on sama.
Täällä uuden vuoden kohdalla toivotetaan hyvää vanhan vuoden loppua ja vasta kun vuosi on vaihtunut toivotetaan hyvää uutta vuotta.
Hautajaiset järjestetään yleensä seuraavana viikonloppuna, eli ei jää montaakaa päivää järjestely aikaa. Euroopan ateistisin valtio on Viro, luterilaiseen kirkkoon kuuluu 10 % väestöstä ja ordotokseja on 16 % erikoisuutena maavald eli Viron pakanausko jota harjoittaa 11 % väestöstä.
Tunnen ainakin yhden ihmisen, joka uskoo ihan oikeasti henkiin ja haltijoihin.
Tuo hautajaisten pikajärjestäminen tuskin pohjautuu siis uskontoon ehkä kylmä tiloja tai muita ruumishuoneita ei juuri ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
te=Vierailija]Ranska:
- Hyvän uuden vuoden toivottaminen on tärkeää. Hyvää uutta vuotta ei toivoteta samaan aikaan kuin hyvää joulua (kuten Suomessa on tapana, esim. korteissa), vaan hyvää uutta vuotta toivotetaan kun vuosi on vaihtunut. Tammikuun ensimmäisestä alkaen, aina kun tapaa tuttavan ensimmäistä kertaa sinä vuonna, voi varautua uuden vuoden toivotuksiin poskisuudelmineen tai vähintään kättelyineen. Hyvää uutta vuotta voidaan toivottaa helmikuun lopulle asti.
- Ihmiset käyttävät aika usein sisällä siivoamiseen yhä sellaisia katuharjan mallisia lattiaharjoja esim. imurin sijaan. Monilla tosin on kaakelilattiat ja kengät jalassa sisätiloissa, että harja on sikäli kohtuullisen toimiva.
- Tiskiharjan sijaan käytetään yleisesti sientä, vaikka tiskiharjojakin kaupasta löytää.
- Kaikki ateriat koostuvat mieluusti vähintään kolmesta osasta: alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka + ehkä vielä juustolautanen. Ateriat koostetaan näin paitsi kodeissa, myös mm. erilaisissa laitosruokaloissa.[/quote]
Täällä on ei pidetä mattoja lattioilla kuin esim. Suomessa. Harvoin näkee mattoja ranskalaisten kodeissa vaikka talvella laattalattiat on jäätävän kylmiä. Täällä kyllä jokaisella taitaa olla omat kotitossut.
Täällä ei ole semmoista kulttuuria, että säällä kuin säällä mennään ulos pönöttämään leikkipuistoon lasten kanssa. Perheet menee yhdessä yleensä viikonloppuisin puistoon, jossa lapset leikkivät. Eikä täällä ole semmoista ulkoilukulttuuria, kävelytiet ovat osassa paikoissa olemattomia ja esim. vaunujen kanssa liikkuminen on vaikeaa.
Yleensä kotien vessoissa ei ole käsienpesuallasta. Kädet mennään pesemään esim. kylpyhuoneeseen jos ollenkaan.
Tässä muutama, lisää kyllä riittäisi jos miettisin lisää.
T. Ranskassa asuva
Vierailija kirjoitti:
Tätä eivät muut tiedä suomalaisista: Suomessa miehet pissaavat seisaaltaan ihan mihin tahansa. Minun mielestäni se on törkeää, vaikka suomalainen olenkin, enkä ole missään muualla nähnyt julkisesti pissailevia miehiä tien varsilla ja kaupungilla.
No Intiassa ei häpeillä vääntää torttujakaan tuosta vaan kesken kadulla kävelyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Astiakaapissa on kuivausritilät pääasiassa vain Suomessa.
Juustohöylä on pohjoismainen juttu, tunnetaan nimellä "nordic cheese slicer".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tanskassa vieraille ei viedä mukanaan valkoisia kukkia kuin hautajaisiin. Valkoiset kukat mielletään siellä surujuhliin.
Näinhän tämä on meillä Suomessakin. Valkoinen on surun väri.
No kyllä se useammin on musta mikä surun väriks mielletään..
Ai kukissakin?. Tanskassa viedään valkoisia kukkia hautajaisiin , mutta varmaan pukeudutaan mustaan. Suomessakin hautajaiskukat ovat monesti valkoisia. Musta on kyllä suruväri, mutta ei kukissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranska:
- Hyvän uuden vuoden toivottaminen on tärkeää. Hyvää uutta vuotta ei toivoteta samaan aikaan kuin hyvää joulua (kuten Suomessa on tapana, esim. korteissa), vaan hyvää uutta vuotta toivotetaan kun vuosi on vaihtunut. Tammikuun ensimmäisestä alkaen, aina kun tapaa tuttavan ensimmäistä kertaa sinä vuonna, voi varautua uuden vuoden toivotuksiin poskisuudelmineen tai vähintään kättelyineen. Hyvää uutta vuotta voidaan toivottaa helmikuun lopulle asti.
- Ihmiset käyttävät aika usein sisällä siivoamiseen yhä sellaisia katuharjan mallisia lattiaharjoja esim. imurin sijaan. Monilla tosin on kaakelilattiat ja kengät jalassa sisätiloissa, että harja on sikäli kohtuullisen toimiva.
- Tiskiharjan sijaan käytetään yleisesti sientä, vaikka tiskiharjojakin kaupasta löytää.
- Kaikki ateriat koostuvat mieluusti vähintään kolmesta osasta: alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka + ehkä vielä juustolautanen. Ateriat koostetaan näin paitsi kodeissa, myös mm. erilaisissa laitosruokaloissa.
Mita ihmeellista taikaa on tiskiharjassa? Sienella saa paljon parempaa jalkea eika kolhi laseja.
Minulla on "ScrubDaddy", ihan voittamaton kunhan siihen ensin tottuu.Ja bakteerit muhii enemmän sienessä kuin harjassa.
"Scrub Daddy" ei ime itseensa mitaan, on ihan uudenlainen sieni, lampimassa vedessa pehmea ja kylmassa vedessa kovempi. Kylla siihen tiskiharjaankin jaa vaikka mita kun on pannuja kuurannut.
Toisin kuin aiemmin ketjussa joku väitti, suomen kieli ei kuulosta yhtään hauskalta virolaisten mielestä. Tämän(kin) vuoksi suomalaisia pidetään hiukan outoina, kun he niin paljon pilailevat ja naureskelevat viron kielelle. Monet pohjois-Virossa neuvostoaikana asuneet ihmiset osaavat hyvin suomea, koska he katsoivat silloin Suomen telkkaria. Alle 40-vuotiaat virolaiset eivät juuri suomea osaa (toki sellaiset osaavat, jotka työskentelevät esim. Tallinnan turistirysissä). Suomalaiset tuntuvat silti aika yleisesti olettavan, että kaikki Virossa osaavat suomea. Eipä tee virolaiset samoin, kun tulevat Suomeen.
T. 12 vuotta Virossa asunut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin aiemmin ketjussa joku väitti, suomen kieli ei kuulosta yhtään hauskalta virolaisten mielestä. Tämän(kin) vuoksi suomalaisia pidetään hiukan outoina, kun he niin paljon pilailevat ja naureskelevat viron kielelle. Monet pohjois-Virossa neuvostoaikana asuneet ihmiset osaavat hyvin suomea, koska he katsoivat silloin Suomen telkkaria. Alle 40-vuotiaat virolaiset eivät juuri suomea osaa (toki sellaiset osaavat, jotka työskentelevät esim. Tallinnan turistirysissä). Suomalaiset tuntuvat silti aika yleisesti olettavan, että kaikki Virossa osaavat suomea. Eipä tee virolaiset samoin, kun tulevat Suomeen.
T. 12 vuotta Virossa asunut
En osaa viroa, mutta voisiko olla näin, että vironkieliset sanat on usein ihan rehdisti hassuja, koska ne tarkoittaa suomeksi jotain "vähän sinne päin mutta hassusti eri asiaa". En tiedä toimiiko se toiseen suuntaan samalla tavalla, onko meidän sanat virossa samalla tavalla hassusti vähän vääriä.
Suomalaisilla on perusteltu syy olettaa heidän osaavan suomea, koska kuten juuri sanoit, monet osaavat. Neuvostoliiton aikaan Suomen yleisradio suuntasi tarkoituksella lähettimensä niin, että Tallinnassa voitiin katsoa Suomen telkkaria. Venäjä jahtasi näitä salaa länsimaista mediaa katselevia ihmisiä koska itse halusi niiden katsovan vain omaa propagandaansa. Suunnittelivat jopa rakentavansa merelle suuren metallikehikon (faradayn häkki) joka blokkaisi tuon lähetyksen.
Suomen televisiolähetykset näytteli merkittävää osaa Viron itsenäistymisessä . Ei ole siis mikään ihme, että nelikymppiset osaavat usein suomea.
Intia ja häät:
Häät ovat intialaisten tärkein juhla, johon kutsutaan KAIKKI jotka on ikinä tavattu (no ei ihan, mutta siis tosi paljon ihmisiä). Morsiamen perhe järjestää varsinaisen hääjuhlan ja miehen perhe reception vastaanottojuhlan erikseen, jos nämä paikat ovat kaukana toisistaan.
Järjestetyt avioliitot eivät ole samoja kuin pakkoavioliitot (puhun ylemmästä keskiluokasta itse). Usein noin 22-25v naiselle ja 25-28v miehelle (naiselle kun hän on käynyt collegen; miehelle kun hänellä on vakiintunut ura) aletaan ehdotella sopivaa puolisoa. Perinteisesti se on naapurin täti tai joku muu lähipiirin nainen, joka tietää sopivan ehdokkaan. Molempien hyväksyntää ja perheiden hyväksyntää sekä astrologin konsultaation jälkeen mennään kihloihin. Tyypillinen kihlausaika on 4-6kk, jonka aikana käydään treffeillä joka viikko, jos mahdollista. Ulkomailla asuvat ovat tosi kuumaa tavaraa, ja jos tuleva kumppani on ulkomailla asuva, hänet saattaa tavata ensimmäistä kertaa kihlajaisissa (jotka saatetaan järjestää päivää ennen häitä).
Häissä ei todellakaan nähdä mitään kaulailuja, morsiamen on soveliasta itkeä ja molemmat tuijottavat maahan. Kaupungeissa on lisääntyneet hymykuvat ja ajatus että hääparin pitääkin olla iloinen (maalla kaikki näyttävät siltä kun joku olisi kuollut).
Myötäjäiset on lailla kielletty, joten usein morsiamen perhe antaakin sulhasen perheelle vapaaehtoisen "lahjan" kuten länsimaalaisen katumaasturin (esim BWM).
Häiden jälkeen nuoripari muuttaa yleensä miehen vanhempien kotiin, ns "joint family", naisen ei odoteta kauhean usein työskentelevän enää ikinä. Itse tiedän ehkä kaksi naista, jotka olivat töissä häiden jälkeen. Sopiva aika saada lapsia on 2-3 vuotta häiden jälkeen. Jos lasta ei ala kuulua, kohtaa pari painostusta.
Intialaiset ajattelevat, että pari oppii rakastamaan toisiaan naimisiin mentyään, ja hindut uskovat avioliiton sinetöivän sen että pari on yhdessä seitsemässä elämässä.
Sen lisäksi intialaiset jaksavat muistuttaa, että länsimaissa puolet avioliitoista päättyy eroon (joka on heille kauhistus). En viitsi huomauttaa että parempi se kuin rouvan hakkaaminen ja nöyryyttäminen seuraavat 50 vuotta hänen elämästään.
Intiassa on vaikea erota jo sen takia että useimmat naiset ovat kotona ja juuri kukaan ei maksa veroja oikeista tuloistaan joten erotilanteissa nainen jäisi ihan tyhjän päälle ja yhteiskunnan silmissä hän olisi epäonnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Hollantilaiset rakastavat leipää. Leipää ja suklaahippuja, leipäõä ja mansikoita, ja olen myös nähnyt leipää ja sipsejä samassa paketissa. Hollantilainen mieheni on ihan varma että heidän pitkä vartensa johtuu leivän syönnistä... :P
Joo älä. Eilen brunssilla leipää, sämpylää, tipun muotoista leipää, juhlaleipää.. Päälle kaikkea mahdollista hillosta lihamömmöön.
Mies kerran kotona veti kokonaisen ranskanleivän täytettynä naamaan iha ku olis jättisämpylä.
Saksassa ei todellakaan olla tehokkaita työelämässä. Erilaiset instituutiot ja jopa yritykset pursuilevat erilaisia suojatyöpaikkoja ja monille maksetaan käytännössä tyhjästä. Nimim. töissä Saksassa lähes koko 2000-luvun.
On harhakuvitelma että Venäjältä tai edes entisestä Itäblokista löytäisi tusinoittain naisia jotka haluavat länteen. Maailma on muuttunut ja länsi ei enää näyttäydy yhtä houkuttelevalta.
Vierailija kirjoitti:
Saksassa on kylään mennessä tosi epäkohteliasta riisua kengät ja mennä vieraaseen kotiin sukkasillaan.
Täällä Bayerissa talviaikana ja sateisilla keleillä kaikki saksalaiset tuttavamme ovat ihan oma-aloitteisesti riisunut kenkänkänsä, jotkut jopa oven ulkopuolella, puhumattakaan lapsista.Enkä ole vielä nähnyt saksalaista äitiä, joka päästäisi vieraat lapset kotiinsä kengät jalassa. Kuivalla ilmalla kesällä ovat kengät sisällä vierailla itsestäänselvyys ja kaikilla remonttimiehillä yms ympärivuoden.
Joo shiiat ei ole kallellaan ISISiin.