Omituisin lääkärikäyntisi?
Mitä lääkärikäynnillä tapahtui? Mikä teki siitä omituisen? :)
Kommentit (522)
Menin yksityiselle psykiatrille akuuttien elämäntapahtumien ja -kriisien vuoksi. Ei mitään superkamalaa, mutta ajattelin että jotain nukahtamiseen liittyvää lääkettä ehkä olisi hyvä saada. Voi onneton sitä lääkäriä! Kun kerroin hänelle tilanteessani, hän voihki ja kauhisteli naamaa väännellen tuskaisesti. "voi ei, ääääh, kamalaa, apuaa, hirveää, hyiiii, eikääää". Mistään huonosta yrityksestä ilmaista empatiaa ei ollut kyse, vaan hän oli oikeasti niin kauhuissaan, että vastaanotto meni siihen, että jouduin lohduttelemaan ja kannattelemaan järkyttynyttä psykiatria. Lopulta menin työterveyslääkärille (vaikka ensin en halunnut mennä), hän tarjosi saikkua (en ottanut, koska olin työkykyinen ja nautin työstä) ja sain tilapäiset unilääkkeet, joista oli apua. Eikä työterveyslääkäri hätkähtänyt kertomiani asioita.
Exäni julisti päivittäin pilluni haisevan. Omaan nenään en mitään hajuja tuntenut mutta sain tarpeekseni ja tilasin lääkärille ajan. Kerroin lääkärille, että alapääni haisee kun siinä kyseli miksi vastaanotolle olin tullut.
Lääkäri, joka oli mies teki sisätutkimuksen. Ei tässä mitään mutta lopuksi hän vielä nuuhkaisi pimpsaani ja totes ettei haise :D
Sain puhtaat paperit ja samalla ymmärsin exäni olevan sairas.
Käyttäjä1557 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin noin 18-vuotias, kun pääsin kesätöihin einestehtaalle. Meillä oli työterveystarkastus ja vanhemmat kollegat etukäteen naureskelivat, että siellä sitten " koitetaan tissit". En tietenkään uskonut, mutta kun hetki koitti, minun mittapuullani vanha ja lipevä mieslääkäri pyysi riisumaan yläruumiin paljaaksi. Piti tunnustella rinnat kasvainten varalta! 18- vuotiaalta! Se jaksoi olla perusteellinen, kyllä oksetti. Teki kuulemma kaikille kesätytöille saman ja myös jatkossa vuositarkastuksissa niille, joilla oli isot rinnat. Hyi helvetti.
Taidan tuntea kyseisen herran! Toimi ensin työterveyslääkärinä ja erikoistui sittemmin neurologiksi. Hän kopeloi minunkin rintojani eräällä helsinkiläisellä yksityislääkäriasemalla, tosin ilman lupaa ja rintaliivien läpi. Tein asiasta hallintokantelun, jonka vastineessa kyseinen ulkonäöstä päätellen eläkeikäinen sekä todella pöhöttynhyt, lihava ja lösähtänyt mies ilmoitti rehellisesti tutkineensa aina kaikkien vastaanotolleen tulleiden naispotilaiden rinnat kuulema rintasyövän varalta. (Varsin mielenkiintoinen selitys, sillä rintaliivini olivat topatut.)
Mutta vielä mielenkiintoisempi oli lääninhallituksen virkamiesten asenne. Lääkäri ei saanut edes huomautusta, vaan ainoastaan niin sanotun "huomion kiinnittämisen". Äijä kähmi työssään tuhansia naisia eikä saanut edes huomautusta! Vielä mielenkiintoisempaa oli että hänen laupias työnantajafirmansa palkitsi kyseisen lääkärin ylentämällä hänet johtotehtäviin sen sijaan että olisi antanut potkut!(Hallintokanteluprosessi saatettiin ainakin vuonna 2007 automaattisesti työnantajan tietoon, koska se alkoi esimiehelle suunnatulla muistutuksella hänen alaisensa epäasiallisesta käytöksestä. ) Voihan Dee sanon minä! Sääli vain, ettei minulla liene oikeutta paljastaa tässä kyseisen firman nimeä, koska en voi skannata tähän sitä lääninhallituksen päätöstä.
Eiköhän tuo ole ollut vain kaikkien etu, jotta tuollainen lääkäri sijoitettiin potilastehtävistä muihin tehtäviin. Tuollainenhan vain osoittaa työnantajalta asianmukaista tilannetajua. Hänhän on sattanut olla jopa pätevä ja hommansa hyvin hoitava johtaja, vaikka olikin kähmijä...
Olin mielisairaalassa parikymppisenä 6kk ja tämän jälkeen terapiassa vuoden ajan. Ensimmäinen terapiakäynti oli hieman hämmentävä. Kerroin terapeutille että jotkut muiden potilaiden puheet olivat pelottaneet minua. Useat mm. uhkasivat tehdä itsemurhan tai viiltää itseään jollakin.
Terapeutti (vanhahko mies) katsoi minua vihaisesti ja "sihisi"
"Ota tyttö huomioon että sinä olet ollut hullun pesässä"
Kauniisti muotoiltu :D
Olen tämän kirjoittanut ennenkin johonkin ketjuun, mutta.
Lääkäri kuunteli minulta sydänääniä. Hänen ilmeensä meni synkäksi ja keskittyneeksi. Keskustelu meni jotakuinkin näin:
L -Täällä on nyt joku outo rohina.
M-Aa, Minulla on läppävika joten sydämestä kuuluu...
L -Shhh! Koitan kuunnella kun täältä kuuluu jotain outoa.
M -Se johtuu varmaan siitä läppäviasta.
L - *huokaa* Meillä jokaisella on omanlaisensa huumori mutta voisitko olla hetken hiljaa?
M - Siis, minulla on sydämen yhdessä läpässä synnynnäinen poikkeama joka tekee sen rohinan, se on tutkittu eikä ole vaarallinen.
L -Olisit heti sanonut.
Minulle kasvoi huuleen joku ihme patti ja kävin sitä näyttämässä omalääkärillä. Hän laittoi lähetteen plastiikkakirurgille patin poistoon.
Kirurgi oli vähän omituinen, ei juurikaan puhunut mitään eikä sanonut, mikä patti on/mistä voisi olla kyse. Poisti vaan patin ja laittoi sen kuulemma patologille tutkittavaksi. Jonkun ajan päästä sain puhelun kirirgilta, jossa hän täräytti: "ei se ollutkaan syöpää, se oli [tähän joku latinankielinen nimi jota en muista] ja täysin vaaraton. Että hei vaan." *luuri kiinni*
Minulta poistettiin useita luomia. Ne on kai rutiininomaisesti tapana lähettää patologille. Hoitaja kysyi lääkäriltä, että laitetaanko menemään mihin lääkäri iloisesti "nämä on ihan luomia vaan, ei näissä mitään ole" ja viskasi roskiin.
Olin ihan tyytyväinen. Ei ollut käynyt mielessäkään, että ne olisivat jotenkin pahanlaatuisia. Tykkäsin hilpeästä hälläväliä-asenteesta :D
Kävin hammaslääkärillä, joka näytti ihan Ville Myllyrinteeltä. Oli vaikea pitää naama peruslukemilla :D
Vierailija kirjoitti:
Sain aikoinani keskenmenon ja kävin varmistamassa asian Kättärillä. Siellä oli venäläinen naislääkäri, jonka puheesta ei todellakaan saanut voimakkaan aksentin ja heikon Suomen kielen taidon vuoksi mitään selvää! Aluksi en edes ymmärtänyt, oliko se keskenmeno vaiko jotain muuta ongelmaa. Onneksi mukana oli hoitaja, joka toisti/käänsi lääkärin puheet, jotta minulle selvisi, mitä pitää seuraavaksi tehdä. Huh.
Olen käynyt saman lääkärin vastaanotolla kohtutulehduksen vuoksi. Nainen tosiaan päpätti hirveällä vauhdilla ja aksentilla, en saanut mitään selvää puheesta.
näistä rintaliivien riisumista vaativista lääkäreistä.. olin parikymppinen, a-kuppi mutta käytin kunnon push-uppeja AINA. menin lääkäriin kurkkukivun takia ja tämä kaljuuntuva, jotenkin limaisen oloinen mieslääkäri vaati riisumaan liivit jotta voisi kuunnella paremmin sydäntä.
ja... en kuvitellut tätä: lääkärin ilme valahti, meni selvästi pettyneeksi kun näki mitä liivien alta paljastui! kuunteli sydäntä hätäisesti ja sanoi minuun katsomatta että voisin pukea. oli ilmeisesti halunnut nähdä nuoren, hoikan blondin "melonit"...
hyi hitto :x :(
Vierailija kirjoitti:
näistä rintaliivien riisumista vaativista lääkäreistä.. olin parikymppinen, a-kuppi mutta käytin kunnon push-uppeja AINA. menin lääkäriin kurkkukivun takia ja tämä kaljuuntuva, jotenkin limaisen oloinen mieslääkäri vaati riisumaan liivit jotta voisi kuunnella paremmin sydäntä.
ja... en kuvitellut tätä: lääkärin ilme valahti, meni selvästi pettyneeksi kun näki mitä liivien alta paljastui! kuunteli sydäntä hätäisesti ja sanoi minuun katsomatta että voisin pukea. oli ilmeisesti halunnut nähdä nuoren, hoikan blondin "melonit"...
hyi hitto :x :(
hei nyt vaan alpeukuttamaan tätäkin kun ei muka sitten ole limaisia lääkäreitä olemassakaan, eiks vaan.
Kolme käyntiä on erityisesti jäänyt mieleen. Olen nuori nainen
Ensimmäinen oli sappirakon tähystysleikkauksella poiston jälkeen. Kotihoito-ohjeeksi olin saanut haavojen suihkuttelun. Muutama päivä leikkauksesta jouduin menemään päivystykseen kovan kuumeen ja huonovointisuuden vuoksi. Hämmästykseni oli suuri, kun lääkäri nappasi valon ja kurkkasi napaani! Kukaan ei ollut muistanut kertoa minulle että navassakin on leikkaushaava, enkä sitä itse nähnyt muutaman liikakilon vuoksi eikä se tuntunutkaan muun kivun ohella.
Toinen oli, kun menin atooppisen ihottumani vuoksi kontrollikäyntiin voidereseptien uusimiseksi. Ihottumaa oli tuolloin uutena tullut nänneihin. Venäläinen lääkäri nipisteli nännejäni hiljaisena ja lopulta huudahti "sje on syöppä!" Kiireellinen lähete mammografiaan. Diagnoosi: atooppinen ihottuma.
Kolmas oli ajokorttitarkastuksessa. Valitsin mahdollisimman edullisen yksityislääkärin Helsingin Kalliosta. Suomalainen naislääkäri ehti noin kahden minuutin vastaanottokäynnin aikana käydä läpi mm. kaikkien sukulaisteni sairaudet, lapsuuteni sairaudet, silmälasieni uusimisvuodet, kaikki elämäni aikana käyttämäni ehkäisymenetelmät, nivel- ja luustoasiat, poskiontelot, koulumenestykseni, jatkosuunnitelmani... Todistuksen sain mutta käynnistä jäi sangen hämmentynyt olo.
Vierailija kirjoitti:
Exäni julisti päivittäin pilluni haisevan. Omaan nenään en mitään hajuja tuntenut mutta sain tarpeekseni ja tilasin lääkärille ajan. Kerroin lääkärille, että alapääni haisee kun siinä kyseli miksi vastaanotolle olin tullut.
Lääkäri, joka oli mies teki sisätutkimuksen. Ei tässä mitään mutta lopuksi hän vielä nuuhkaisi pimpsaani ja totes ettei haise :D
Sain puhtaat paperit ja samalla ymmärsin exäni olevan sairas.
Apua, en kestä...
Miksi te muut naiset suostutte ottamaan rintaliivit pois heti jos lääkäri sitä pyytää, vaikka teillä ei olisi siitä hyvä fiilis? En yritä mitenkään provoilla tai syytellä ketään, kysyn ihan tosissani, koska en vaan ymmärrä.
Mä menen aina naislääkärille, jos se on mitenkään mahdollista, mutta kun joskus olen käynyt miehellä ja on käsketty ottamaan mielestäni tarpeettomasti vaatteita pois, niin olen aina kyseenalaistanut sitä pyyntöä. Esim. kun olin vatsan ultrassa, käskettiin riisumaan koko yläkroppa paljaaksi ja kun kysyin (nuorena/ahdistuneena/ujona/pelokkaana/itsetunto-ongelmaisena) perustelua tälle, mulle sanottiin vihaisesti, että no, tee mitä haluat ja paiskattiin ovi kiinni. Päätin vain nostaa paidan ylös ja pitää rintsikat päällä, eikä siinä ollut mitään ongelmaa. Se lääkäri ei sanonut mitään eikä tullut lähellekään niitä sen ultravälineen kanssa. Tuollainen naisten perusteeton riisuminen on mielestäni tosi kuvottavaa ja turhaa potilaan nöyryyttämistä.
Muistakaa, että lääkärit eivät ole mitään jumalia. He ovat tavallisia ihmisiä, joista jotkut ovat limaisia pervosetiä ja jotkut ihan hyviä tyyppejä ja kaikki he tekevät virheitä jatkuvasti. Potilailla on oikeus olla kyseenalaistaa lääkäreiden toimintaa, olla itse aktiivinen oman hoidon suhteen, olla kuuntelematta lääkäreitä sokeasti, jne. Luota omiin vaistoihisi. Jos joku vaikuttaa limaiselta pervosedältä, niin se varmaan on juuri sitä ja vaikkei olisikaan niin tuskin menetät mitään pitämällä puolesi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi te muut naiset suostutte ottamaan rintaliivit pois heti jos lääkäri sitä pyytää, vaikka teillä ei olisi siitä hyvä fiilis? En yritä mitenkään provoilla tai syytellä ketään, kysyn ihan tosissani, koska en vaan ymmärrä.
Mä menen aina naislääkärille, jos se on mitenkään mahdollista, mutta kun joskus olen käynyt miehellä ja on käsketty ottamaan mielestäni tarpeettomasti vaatteita pois, niin olen aina kyseenalaistanut sitä pyyntöä. Esim. kun olin vatsan ultrassa, käskettiin riisumaan koko yläkroppa paljaaksi ja kun kysyin (nuorena/ahdistuneena/ujona/pelokkaana/itsetunto-ongelmaisena) perustelua tälle, mulle sanottiin vihaisesti, että no, tee mitä haluat ja paiskattiin ovi kiinni. Päätin vain nostaa paidan ylös ja pitää rintsikat päällä, eikä siinä ollut mitään ongelmaa. Se lääkäri ei sanonut mitään eikä tullut lähellekään niitä sen ultravälineen kanssa. Tuollainen naisten perusteeton riisuminen on mielestäni tosi kuvottavaa ja turhaa potilaan nöyryyttämistä.
Muistakaa, että lääkärit eivät ole mitään jumalia. He ovat tavallisia ihmisiä, joista jotkut ovat limaisia pervosetiä ja jotkut ihan hyviä tyyppejä ja kaikki he tekevät virheitä jatkuvasti. Potilailla on oikeus olla kyseenalaistaa lääkäreiden toimintaa, olla itse aktiivinen oman hoidon suhteen, olla kuuntelematta lääkäreitä sokeasti, jne. Luota omiin vaistoihisi. Jos joku vaikuttaa limaiselta pervosedältä, niin se varmaan on juuri sitä ja vaikkei olisikaan niin tuskin menetät mitään pitämällä puolesi.
Ihmettelin ihan samaa. Itse ainakin pyrin keskustelemaan lääkäreiden kanssa hoidostani ja toisinaan siihen kuuluu myös hoidon ym. kyseenalaistaminen ja tarkempien selitysten vaatiminen. Muistakaa, että te itse määräätte vartalostanne.
Itselleni ei ole onneksi osunut mitään erityisen huonoja lääkäreitä (muutama erityisen mukava kylläkin). Yksi alkoi kerran valittamaan kun olin sairaslomaa hakemassa. Ei pitänyt siitä, että sellaisen asian takia kuormitetaan julkista terveydenhoitoa (ei ollut mahdollista silloin mennä työterveyteen) ja kyllähän aikuinen ihminen tietää itse olevansa kipeä. Sanoin, että olen samaa mieltä, mutta turha minulle siitä avautua, soittaa mieluummin työnantajalle.
Vierailija kirjoitti:
Minulta poistettiin useita luomia. Ne on kai rutiininomaisesti tapana lähettää patologille. Hoitaja kysyi lääkäriltä, että laitetaanko menemään mihin lääkäri iloisesti "nämä on ihan luomia vaan, ei näissä mitään ole" ja viskasi roskiin.
Olin ihan tyytyväinen. Ei ollut käynyt mielessäkään, että ne olisivat jotenkin pahanlaatuisia. Tykkäsin hilpeästä hälläväliä-asenteesta :D
Meillä juuri tk:ssa lääkäri poisti eräältä potilaalta 7 luomea, totesi siinä että hyvänlaatuisen näköisiä, mutta laitetaan kuitenkin patologille näytteeksi. Potilas ei edes tullut varanneeksi soittoaikaa koepalavastauksista. No, vastaukset tulivat, ja kolmessa luomessa seitsemästä oli melanooma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulta poistettiin useita luomia. Ne on kai rutiininomaisesti tapana lähettää patologille. Hoitaja kysyi lääkäriltä, että laitetaanko menemään mihin lääkäri iloisesti "nämä on ihan luomia vaan, ei näissä mitään ole" ja viskasi roskiin.
Olin ihan tyytyväinen. Ei ollut käynyt mielessäkään, että ne olisivat jotenkin pahanlaatuisia. Tykkäsin hilpeästä hälläväliä-asenteesta :D
Meillä juuri tk:ssa lääkäri poisti eräältä potilaalta 7 luomea, totesi siinä että hyvänlaatuisen näköisiä, mutta laitetaan kuitenkin patologille näytteeksi. Potilas ei edes tullut varanneeksi soittoaikaa koepalavastauksista. No, vastaukset tulivat, ja kolmessa luomessa seitsemästä oli melanooma.
Mä olen aina olettanut, että jos jotain löytyy, niin sieltä sitten soitetaan. Ikinä ei ole mainittu mitään mistään soittoajoista. Tai mistään papa-kokeestakaan.
Vierailija kirjoitti:
Olin menossa leikkaukseen ja hoitaja unohti antaa esilääkityksen, pelkäsin muutenkin nukutusta ihan kamalan paljon. Heräsin leikkauksen jälkeen heräämössä niin hoitaja tuli luokseni ja kysyi että laitetaanko sulle nyt se esilääkitys kun unohdettiin ennen leikkausta antaa. Mä olin ihan ihmeissäni että mitä järkeä sitä on enää laittaa. No hän kuitenkin päätti että laitetaan.
Esilääkkeisiin voi kuulua myös ennaltaehkäisevästi annettava antibiootti, joka toki kannattaa antaa sitten vaikka leikkauksen jälkeenkin (infektion kehittyminen ottaa aina aikansa).
Kävin YTHS:llä pitkittyneen flunssan takia. Samalla kysyin viikon myöhässä olevista kuukautisista. Mieslääkäri siihen kauhistuneena ja hiljaisella äänellä, että meillä yleensä NAISlääkärit hoitavat sitten näitä tällaisia asioita. Mä vähän ihmettelin itsekseni, että no eiköhän kaikki lääkärit tekisi kaikkea. Sanoin sitten, että meillä siis on jo yksi lapsi ja tämä olisi ihan ok vaikka olisinkin raskaana. Se oli pitkään hiljaa samalla kuin näpytteli koneelle. Sitten ihan yht'äkkiä oli, että no nythän mä keksin, että laitan sut täällä virtsasta otettavaan raskaustestiin. Että mitenkä en sitä tajunnut heti! Minä olin sanonut, että kotitesti näytti negaa. Mietin vain jälkikäteen, että luuli varmaan että vahinkoraskaus ja haluaisin abortin ja ajatteli, että naislääkärin helpompi sitä hoitaa. Ja mä vain luulin, että se ei kehtaa hoitaa mitään naisten asioita :D
(En ollut raskaana, kuukautiset alkoivat samana päivänä, kun testin kävin jättämässä. Tästä kyllä saimme kimmokkeen toiseen lapseen, joka nukkuu sängyssään) :D
Kyllä minä ymmärrän. Oma ajokortti -lääkärintarkastus oli niin pintapuolinen. En muista, kuunteliko sydäntä edes mutta varmasti en rintaliivejä ole riisunut. Kuten harvoin muulloinkaan sydäntä kuunneltaessa. Tämä minun kokemus.